ITO 90M korvaaminen

Vakio ESSM ohjus on integroitu (ainakin ammuttu) NASAMSiin ja se vaatii erillisen tulenjohto tutkan esim. Hawk järjestelmän tutkan puoli aktiivisuuden takia. Slamraam-ER (tai SL-AMRAAM-ER) on se ESSM varustettuna AMRAAMin aktiivihakupäällä ja tämän pitäisi olla edelleenkin kehitteillä. En usko että Suomi on kiinnostunut ESSM ohjuksesta.
Toivon mukaan tuota joskus saadaan...
 
Ainiinhän se menikin. Sitten ei ehkä kannata hommata amraamia lainkaan NASAMSiin vaan pelkästään ESSM (amraam hakupäällä) ja Sidewinder. Siinäkin on aika hyvä paletti kyllä.
 
Ainiinhän se menikin. Sitten ei ehkä kannata hommata amraamia lainkaan NASAMSiin vaan pelkästään ESSM (amraam hakupäällä) ja Sidewinder. Siinäkin on aika hyvä paletti kyllä.

Kun ohjus kerran käy ristiin ilmavoimien kanssa, niin mikäpä noita hankkiessa, jaetaan ne sitten tarvittaessa sopivalla tavalla.
 
Lisää ehdokkaita:
Boeing Avenger
avenger3.jpg
avenger5.jpg


+ todennäköisesti halvin vaihtoehto
+ käyttää meille valittua FIM-92 ohjusta
+ erittäin liikkuva (pieni tilantarve ja kevyt)
+ tornin voi asentaa moniin ajoneuvoalustoihin esim. Sisu A-2045
+ suuri tulinopeus - 8 torjuntaa kerrallaan (ammu-ja-unohda)
+ pieni henkilöstön tarve
+ nopea uudelleen lataaminen (alle 4 min.)
+ järjestelmän etäkäyttö 50 m päästä
+ toimii myös häivemaaleja vastaan
- lyhyt kantama korkeus- ja vaakasuunnassa (3,5 / 8 km)
- ei ehkä all-weather järjestelmä (ip)

BAMSE:
bamse_4.jpg
bamse_8.jpg

+ hyvä korkeusulottuvuus (15/15 km) ja vaaka-ulottuvuus
+ erittäin tst-kestävä- ohjuslavetit kykenevät itsenäiseen maalinosoitukseen ja toimintaan jopa ilman johtokeskusta = joka lavetissa tutka ja lämpökamera + hajautettu järjestelmä radiolinkillä
+ nopea ja helppo uudelleen lataus
+ kykenee torjumaan erittäin pieniläpimittaiset maalit (häivemaalit ja ohjukset+pommit)
+ vähäinen miehistön tarve
- ei käyttökokoemuksia Ruotsin ulkopuolelta
- CLOS-ohjausmenetelmä ei paras hekoja ja matalalla lentäviä maaleja vastaan (ohjuksessa ei omaa tutkaa)
- yhdenaikaisten torjuntojen määrä pieni (1=ohjuspatteri?)= tyhmät ohjukset (ei aktiivinen- tai häirintään hakeutuva)
- hinta tuntematon (ei kauppoja ruotsin ulkopuolelle)
- hinattava= huonompi maastoliikkuvuus

MICA VLS
vlmica_1.jpg
vlmica_2.jpg


+ hajutettu järjestelmä (hyvä tst kestävyys)
+ voi käyttää IR- ja RF- ohjuksia samassa laukaisimessa (RF-version tutkahakupää on sama kuin ASTER-ohjuksissa)
+ älykäs aktiivinen tutkahaku = joka sään torjunnat katveissa ja monimaalitorjuntakyky
- myyty vähän ulkomaille (Oman)
- lyhyt vaakaulottuvuus - 10km (lyhyempi kuin UMKHONTO GBL)
- raskas järjestelmä suhteessa toiminta-alaan vrt. NASAMS II
- todennäköisesti kallis järjestelmä vert. Avenger, Umkhonto
- hitaampi laukaisuväli kuin Avenger, Umkhonto

PANTSIR S1:
pantsyr1.jpg


+ erittäin kehittynyt tutka (havaintokyky väittämän mukaan jopa 30 km = 2cm2 kokoisiin maaleihin?)
+ suuri tulivoima - 12 ohjusta laukaisuvalmiina + 2x tykit
+ kattaa lähialueet tykeillään 30mm
+ Lämpökamera myös (optroninen tj)
+ kykenee torjumaan myös maa-maaleja
+ 2 samanaikaista torjuntaa mahdollista optroniikalla + tutkalla
+ hyvä maastoliikkuvuus
+ CLOS - ohjausmenetelmä (mahdollistaa häivemaalien torjunnan tehokkaammin)
- CLOS-ohjaus huono katveissa ja paikallaan oleviin maaleihin (pop-up), tutka kykenee torjumaan vaan 1 maalia kerrallaan ja samassa suunnassa
- hidas ja hankala uudelleen lataus (venäläiseen tyyliin)
- melko raskas järjestelmä vert. Avenger
- All in one- paketti eli ei hajauttamismahdollisuutta tutkan ja lavettien välillä
- ulkomaille myydään vain optroniikalla varustettua järjestelmää jossa ei ole tutkaa mukana
- Venäläinen (tst-kyky "omia" vastaan?)
- verkottuneisuus?
- CLOS-ohjaus heikkous katveissa = pop-up hekot, uav:t + pinnoissa lentävät maalit
- ohjukset tyhmiä (57E6)eivätkä kykene itsenäiseen hakeutumiseen ml. häirintälähteet

RAPIER / JERNAS:
jernas4.jpg
jernas3.jpg

+ myyty paljon ulkomaille ja paljon käyttökokemuksia
+ 8 ohjusta/lavetti
+ ACLOS-mahdollistaa häivemaalien torjunnan tehokkaasti=tarkka
+ nopea uudelleen lataus
+ hajautettu järjestelmä = verkottuneisuus?
+ lavettikohtainen lämpökamera mahdollistaa toiminnan tutkahiljaisuudessa 1 lavetti/maali = parempi selviytymiskyky
+ joka sään torjuntakyky = tutkaohjaus
- huono liikkuvuus= hinattavat lavetit ja tutka
- ACLOS ei mahdollista monien maalien yhdenaikaista torjuntaa ainakaan samassa suunnassa (360 asteen monitorjunta)+ katvetorjunnat ja pop-up uhat vaikeita
- valvonta- ja tj tutkat erikseen - ei pysty toimimaan yhdellä tutkalla kuten ASRAD tms.
- ohjukset tyhmiä eivätkä kykene itsenäiseen hakeutumiseen ml. häirintälahteet

Lähde: http://www.army-technology.com/projects/category/air-defence-missile-systems/
Mielipiteitä?
 
Viimeksi muokattu:
Oltais voitu ostaa Kreikalta vaikka mitä järjestelmiä, ja edelleen voidaan. Nyt vaan meni rahat ilman että saatiin mitään.
Oletteko katsoneet listaa, että mitä kaikkea heillä on? Todella massiivisesti maalla, merellä ja ilmassa.

Kaupan jälkeen heillä loppuisi myös ylläpitokulut. Ja mihin he nato-maana kaikkea tarvii ?
 
Oltais voitu ostaa Kreikalta vaikka mitä järjestelmiä, ja edelleen voidaan. Nyt vaan meni rahat ilman että saatiin mitään.
Oletteko katsoneet listaa, että mitä kaikkea heillä on? Todella massiivisesti maalla, merellä ja ilmassa.

Kaupan jälkeen heillä loppuisi myös ylläpitokulut. Ja mihin he nato-maana kaikkea tarvii ?

Kun eivät myy! Kreikalle on jo monesti ehdotettu, että pienentävät armeijaansa, mutta ei vaan käy.
 
@Einomies1 Pitää muuten mainita, että tuossa pantsirissa aina mainitaan olevan myös IP kamera, mutta tuossa satuin kuulemaan, että tuo ei ole IRST systeemi, vaan ihan pelkkä kamera, joka on tarkoitus suunnata tutkalla kohteeseen. Saattaa kyetä suuntautumaan häirintälähteen suuntaan, mutta lienee selvää, että se ei juuri maaleja etsi yksinään. Tiedä sitten noista muista systeemeistä.
 
Kun eivät myy! Kreikalle on jo monesti ehdotettu, että pienentävät armeijaansa, mutta ei vaan käy.

Hyvä jos on ehdotettu. Vie oman aikansa tottua ajatukseen. Pitää sanoa että myykää kun kalustolla on vielä jotain myyntiarvoa.
Siellä on kai jo 12. hallitus 6 vuoden aikana. Kai joku hallitus suostuu?
 
Rupesin tuossa miettimään otsikkoa ja tulin siihen johtopäätökseen että en edes tarkalleen tiedä mihin ja miksi Crotalea on käytetty. Järjestelmä on "kohdetorjuntajärjestelmä" joten ilmeisimmin tarkoitettu lentokenttien, ydinvoimaloiden, laivastotukikohtien yms. suojaamiseen ainakin hankintahetkellä (1990-luku).
Silloinhan meillä oli vain SA-3 Goa järjestelmä pääkaupungin suojana joka myöhemmin päivitettiin SA-11 eikä maavoimilla ollut tietääkseni muita omasuojaan tarkoitettuja aseita kuin 23 Itk 61 ja Ito 86 ja 86M?

Oliko Crotalen tarkoitus toimia vain selustan kohteiden suojaamisessa vai tukea taistelevia maajoukkoja? Nyttemmin olemme saaneet huomattavan määrän alue/kohdesuojaukseen perustuvia IT-ohjuksia (NASAMS II sis. 12 Sentinel-tutkaa + 12-24 ohjuslavettia ja 12? johtokeskusta + ip sensorit) jotka tietojeni mukaan on tarkoitus Helsingin suojaamisen lisäksi sijoittaa ainakin lentotukikohtien suojaksi (Kuopio, Rovaniemi, Tampere).
Liekö Crotalelle edes tulossa seuraajaa?

Maajoukoilla on Ito-05 ja 05M sekä EKITO-15? järjestelmät sekä jonkin verran tykkejä.

Onko Crotalelle siis tarvetta ja mikä on / olisi ko. järjestelmän käyttötarkoitus?
 
Mielipiteitä?
Mukava listaus jonka kykenee tälläisessä adhdmaisessa tilassakin keskittyneesti lukea. Pelkästään noilla tiedoilla ja Stetson-Harrison analyysin mukaan BAMSE vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta ulottuvuutensa ja tst-kestävyytensä myötä. Kuinka suuri haitta tyhmät ohjukset olisi? Rapierin laittaisin toiselle sijalle.
 
Rupesin tuossa miettimään otsikkoa ja tulin siihen johtopäätökseen että en edes tarkalleen tiedä mihin ja miksi Crotalea on käytetty. Järjestelmä on "kohdetorjuntajärjestelmä" joten ilmeisimmin tarkoitettu lentokenttien, ydinvoimaloiden, laivastotukikohtien yms. suojaamiseen ainakin hankintahetkellä (1990-luku).
Silloinhan meillä oli vain SA-3 Goa järjestelmä pääkaupungin suojana joka myöhemmin päivitettiin SA-11 eikä maavoimilla ollut tietääkseni muita omasuojaan tarkoitettuja aseita kuin 23 Itk 61 ja Ito 86 ja 86M?

Sekä 35 ITK 88, 35 ITPSV 90 Marksman, 57 ITK 60 (AZP-60S) ja 57 ITPSV SU-57 (ZSU-57-2).

Unohtamatta ITO 78 "Strela-2M" (9K32).

Pitkälle 1990-luvulle myöskin Boforsin 40 ITK 38 ja 40 ITK 36-59.
 
Viimeksi muokattu:
Onko Crotalelle siis tarvetta ja mikä on / olisi ko. järjestelmän käyttötarkoitus?

Kai sille käyttöä on, kun muutakaan kalustoa ole tarpeeksi. Jos se ei muuhun kykene, niin sitten ompahan muiden IT yksikköjen seassa ja tuo sitten lisää tiheyttä IT puolustukseen. Ja aika huonosti olisi asiat jos noin olisi.
 
Onko Crotalelle siis tarvetta ja mikä on / olisi ko. järjestelmän käyttötarkoitus?
Kun venäläinen 200 koneen parvi sattuu kohdalle niin on tarvetta kaikelle IT:lle mitä löytyy.
 
Käsittääkseni erilaiset järjestelmät vaikeuttavat ilmatorjunnan häirintää ja lamauttamista.
 
Ei tarvitse olla kummoinen Sherlock tai pörssihai tajutakseen että ilmatorjuntaohjusbisneksellä voi lähivuosina tehdä rahaa hitosti.

Se johtuu tietenkin siitä että viidennen sukupolven häätäjät on niin naurettavan/itkettävän kalliita hankkia ja käyttää.
Ostajalta voi pyytää varaosista ihan minkä summan tahansa. Hintajousto on nolla, taloustieteilijät kutsuu sitä heroiinin hintajoustokäyräksi.

Suomalainen sanonta samasta asiasta on "viina on aina hintansa väärti". Mutta onko F-35 ?

Suomi voisi alkaa tekemään omaa designiä. Hakupää vaikkapa konenäkö UV+lämpökameralla. Se näkyy oli mikä stealth tahansa kantaman sisällä eikä ihan helppo häiritä.
Alkuvauhti ehdottomasti mekaanisesti, esim paineella. Ohjukseen joku matkamoottori esim toinen tykki sisään. Tai vaikka kolmas.
 
Mukava listaus jonka kykenee tälläisessä adhdmaisessa tilassakin keskittyneesti lukea. Pelkästään noilla tiedoilla ja Stetson-Harrison analyysin mukaan BAMSE vaikuttaisi hyvältä vaihtoehdolta ulottuvuutensa ja tst-kestävyytensä myötä. Kuinka suuri haitta tyhmät ohjukset olisi? Rapierin laittaisin toiselle sijalle.

Samaa mieltä, Avengerillä en kyllä näe meidän oloissamme juuri mitään käyttöä, mieluummin vaikka lisää pelkkiä Stingereitä jalkamiehille (EKITO-15).Tuollainen ajoneuvo on vaan huomattavasti helpompi havaita ja tuhota kuin yksittäinen Stinger mies jostain pusikosta...

Pantsiria pidän myös epätodennäköisenä valinta venäläisyyden takia...

Ihmettelen kyllä vähän miksei tuota Bamsea ole saatu myytyä Ruotsin lisäksi mihinkään? Periaatteessahan tuossa on lähes NASAMS:in luokkaa oleva suorituskyky (joiltain osin jopa parempi)...

Jotenkin musta vain tuntuu, että noita Crotalen koko/suorituskykyluokan järjestelmiä ei enää juurikaan edes kehitellä länsimaissa. Standoff-aseiden (en keksinyt parempaa suomenkielistä termiä) aikakaudella nuo ovat vain melko helposti vältettävissä, löydettävissä ja tuhottavissa. Irakillakin oli jo Persianlahden sodassa ihan mukavasti tuon kokoluokan kalustoa aina läntisestä Roland-järjestelmästä lähtien, mutta eipä noista juurikaan mitään hyötyä ollut...
 
Viimeksi muokattu:
Tuo BAMSE:n tyhmä ohjus voisi toki olla ongelma, mutta toisaalta eikös tuossa pitäisi olla muita systeemejä pitämässä vihollinen poissa pinnoista? Siis kaikissa viimeisimmissä konflikteissa ole ollut varsin selvää, että ilmavoimat ovat operoineet kevyen IT:n ulottumattomissa. Risteilyohjukset voisivat olla ongelma, mutta toisaalta kun käytössä on BAMSE niin miten paljon se vihollinen voi luottaa ohjuksen reitinvalinta softaan, kun tuo tutka voi ilmaantua periaatteessa mihin tahansa? Katveet on ongelmia BAMSE:llekin, mutta ne on ihan toisenlaisia mitä muilla systeemeillä, koska tuon tutkan saa nostettua puun latvojen yläpuolelle. Mahdollisia tuliasemia on paljon enemmän.
 
Tuo BAMSE:n tyhmä ohjus voisi toki olla ongelma, mutta toisaalta eikös tuossa pitäisi olla muita systeemejä pitämässä vihollinen poissa pinnoista? Siis kaikissa viimeisimmissä konflikteissa ole ollut varsin selvää, että ilmavoimat ovat operoineet kevyen IT:n ulottumattomissa. Risteilyohjukset voisivat olla ongelma, mutta toisaalta kun käytössä on BAMSE niin miten paljon se vihollinen voi luottaa ohjuksen reitinvalinta softaan, kun tuo tutka voi ilmaantua periaatteessa mihin tahansa? Katveet on ongelmia BAMSE:llekin, mutta ne on ihan toisenlaisia mitä muilla systeemeillä, koska tuon tutkan saa nostettua puun latvojen yläpuolelle. Mahdollisia tuliasemia on paljon enemmän.
Tuo BAMSEn tj-tutka voidaan nostaa 12 m korkeuteen ja ohjuslavetin tutka+lämpökamera nousee 8 m:n korkeuteen. Ei nuo ihan puiden yläpuolelle nouse ainakaan jokapaikassa, saati poista katveita tyystin.
Tietysti jos tutkat sijoitetaan mäelle niin homma helpottuu mutta sitten näkee vihulainenkin.

Syy miksi nimesin perinteiset puoli-aktiivista tutkaohjausta käyttävät ohjukset tyhmiksi, on hieman kärjistetty näkökulma. Aktiivista tutka-ohjausta käyttävät ohjukset kuten SL AMRAAM ja DERBY (Spyder) kykenevät itse etsimään ja lukittumaan maaliinsa, myös tietyissä olosuhteissa katveissa oleviin ja häirintää käyttäviin maaleihin. Nämä ominaisuudet yhdessä ammu-ja-unohda ominaisuuden kanssa tekevät näistä järjestelmistä huomattavasti parempia torjumaan lentokoneita, helikoptereita, UAV:a ja ristelyohjuksia kuin vanhemmat järjestelmät.

Nopeisiin ohjuksiin ja pommeihin osuminen vaatii kuitenkin erityistä tarkkuutta ja jatkuvaa tutkaseurantaa (lukitus) ja ilmeisesti tässä tehtävässä SACLOS/CLOS -hakuun perustuvat systemit ovat parempia vaikka ne eivät kykene moniin samanaikaisiin torjuntoihin (kts. Pantsir S1 ym.).

Koska meillä on jo käytössä viimeisimmän sukupolven, aktiivista tutkahakua käyttävä systeemi NASAMS, olisiko BAMSE/RAPIER - tyyppinen ratkaisu täydentäväksi järjestelmäksi hyvä ratkaisu?
Järjestelmää voisi ehkä käyttää alueellisten joukkojen ja tykistön suojana koska nuo joukot eivät ole kaikkein liikkuvimpia. Molemmat järjestelmät antaisivat suojaa rynnäkkö-ohjuksilta sekä KAB-500SE tyyppisiltä, satellittihakua käyttäviltä pommeilta. Sen lisäksi lavetit kykenisivät myös itsenäiseen torjuntaan lämpökameroilla ja BAMSE myös lavettiensa tutkillaan (itsenäinen jokasään kyky). Ilmarynnäkköä torjuttaessa lavetit toimisivat valvontatutkan ja keskuksen ohjaamina esim. juurikin torjumassa tykistön tai joukkojen päälle tulevien SU-34 ja/tai SU-22M3 koneiden iskuja.
Pelkillä Stingereillähän me emme kykene estämään taktisia hävittäjäpommituksia maajoukkojen niskaan vaan EKITO on vain hekoja ja UAV:a vastaan tehokas.

Libyassa liittouma lensi koko sodan ajan yli 3,5 km:n korkeudessa olkapääohjusten uhkan välttämiseksi ja kykeni silti hallitsemaan taistelukenttää ja iskemään ja estämään Gaddafin armeijan liikkumista. Lähi-ilmatuki ei ole nykypäivänä enää välttämättä samanlaista kuin 1980-luvulla kun sensorit ja täsmä-aseet on kehittyneet huimasti.
 
@Einomies1 En lainaa tuota viestiä, kun se on aika pitkä.

Tiedän mitä tarkoitat tuolla tyhmällä ohjuksella. Syy miksi nuo SACLOS/CLOS ohjukset ovat heitteiden torjunnassa suosittuja on se, että ne ovat halvempia, kuin ammu-ja-unohda ohjukset.

OK, ei se ihan niin korkealle nouse mitä voisi toivoa, mutta eiköhän tuo silti laajenna tuliasemien määrää moninkertaiseksi? Ja silti katveita olisi vähemmän. Ja jos tuon laittaa mäelle, niin silloinkin se on paremmassa suojassa, kun sen mäen ei tarvitse olla paljas huipulta ja tarvittaessa voidaan laittaa lavetti mäen huipun taakse piiloon.

Mitä taas tuli tuohon Libyaan, niin siitä pitää huomata, että siellä käytetty aseistus oli ehdottomasti uusinta uutta ja muutamalta maalta loppui ammukset kesken. Miten mahtaa olla naapurissa, jossa kalusto on käytännössä kaikin tavoin vanhempaa ja sota olisi oletettavasti laajamittaisempi.
 
Back
Top