Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?

Pv:n koulutuspapereissa oli siis 80-luvun jälkipuoliskolla 3 erilaista JPr-mallia. Yhdellä oli Pasi ja toisella teka. Kolmannen kohdalla oli MT-LB:n kuva. En tiedä miksi moinen on papereihin painettu mutta tuollainenkin vaihtoehto on varmaan ollut kaavailuissa mukana kun se kerran siellä oli. Taloudellisesti tietenkin täysin epärealistinen ajatus kun tarve olisi ollut jossain 300 kpl per prikaati -luokassa. Eipä koko 10-11 jääkäriprikaatin varusteluhankekaan tietysti kovin realistinen ollut.

Pasihan on luokiteltu kuljetuspanssariajoneuvoksi joten se ei täyttäne tuota @PH :n määrettä "varsinainen panssarikalusto". Arvaan että tuossa on mietitty tst- ja ryntövaunuja.

Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisemassa kirjassa "Ylijohdon Reservi" aukaistaan tuota mt-lb kuviota.
 
Keräilin lehtileikekokoelmasta muutamia jääkäriprikaatia kokoonpanojen eri vaiheissa käsitteleviä juttuja. Noista käy hyvin esiin tuo aiemmin esittämäni kaksivaiheinen kehitys.

Kuinkahan paljon ukkoja tosta prikaatista oli varattu tykistön käyttöön?
 
Kuinkahan paljon ukkoja tosta prikaatista oli varattu tykistön käyttöön?

Patteristohan on miesmäärältään huomattavasti pataljoonaa pienempi, vaikka saman tason joukkoyksiköitä ovat molemmat. Patteriston miesmäärä voi jäädä reippaasti alle 500:n, kun taas jv/jääkäripataljoonassa voi väkeä olla 1000 ukon ja akan tienoilla.
 
Patteristohan on miesmäärältään huomattavasti pataljoonaa pienempi, vaikka saman tason joukkoyksiköitä ovat molemmat. Patteriston miesmäärä voi jäädä reippaasti alle 500:n, kun taas jv/jääkäripataljoonassa voi väkeä olla 1000 ukon ja akan tienoilla.

Jääkäriprikaatissa oli tykistörykmentti. Ehkä tuo on kaikkiaan hörpännyt tuhannen miestä? Tietoa ei ole mutta varmaan sekin jostain löytyisi. Noin 20% kokonaisvahvuudesta olisi tykistöä jos liikutaan tuollaisessa suuruusluokassa.

JPR:ssä oli muistaakseni pioneeripataljoona jossa oli alle 300 ukkoa. Nykyisessä mekanisoidussa tst-osastossa taas on jossain komppaniassa hyvinkin 400 miestä. Nimikkeestä ei tosiaan voi suoraan päätellä joukon vahvuutta.
 
Patteristohan on miesmäärältään huomattavasti pataljoonaa pienempi, vaikka saman tason joukkoyksiköitä ovat molemmat. Patteriston miesmäärä voi jäädä reippaasti alle 500:n, kun taas jv/jääkäripataljoonassa voi väkeä olla 1000 ukon ja akan tienoilla.

Jpr90 sisälsi kaksi patteristoa tykistöä, viestipatterin, huoltopatterin, esikuntapatterin ja muistaakseni vielä tulenjohtopatterin.

Siksi tämä asia vaivaa pientä mieltä.
@Soldierblue
 
Miten siellä voi olla niin paljon miestä jos siinä on vaan 36 tykkejä?
Kysyt samaa kun Mannerheim tykistökenraali Nenoselta viime sotien aikana. M vertasi suomalaista patteristoa neukkujen vastaavaan ja havaitsi, että venäläiset pystyivät ampumaan enemmän rautaa suomalaisten niskaan vähemmällä miesmäärällä. Nenonen loukkaantui kysymyksestä todella pahasti ja murjotti koko loppuviikon.
 
Olen joskus erittäin paheksuttavasti johtopäätellyt, että -sopivassa- tilanteessa mm. tykistön huolto imee -reilusti- enemmän ajoneuvoja ja käsipareja kuin mitä näissä paperitulosteissa ilmoitetaan.

Jossain Kilpi-lehdessä mainittiin KARJPR:n ps-jääkäripataljoonan huoltokomppanialla olevan 75 ajoneuvoa ja niiden joukossa mm. täysperävaunurekkoja. Noilla pitäisi ruokkia pataljoonaa prikaatin varannoista. Siihen päälle kun ynnäilee jalkaväkeä enemmän tavaraa syövien aselajien tarpeet ja toisaalta sen porukan joka tuo sen saman tavaramäärän prikaatiin ulkoai niin jokunen tie voi hyvinkin ruuhkautua.
 
Jossain Kilpi-lehdessä mainittiin KARJPR:n ps-jääkäripataljoonan huoltokomppanialla olevan 75 ajoneuvoa ja niiden joukossa mm. täysperävaunurekkoja.

Silloin kun kaikki sujuu kuin strömssöössä, niin kalut riittävät. Sotakitka, henkilöstön väsyminen, virheet, rikkoutumiset, odottelut, aikataulujen repeäminen, poikkeustarpeet, päähänpistot, tappiin viritetyt kuormat, harhailut, piittaamattomuus, pimeä, kurja sää, tappiot, intin omat normitouhut, ristiriitaiset ohjeet tai ja käskyt, tietokatkot....en ole huollon spesialisti, mutta tulihan näitä nähtyä monta kertaa.

Paraskaan wordille tusattu aikataulutus ja ohjelma ei kestä tuntiakaan ehjänä, kun ruuti alkaa palaa.

Otetaan nyt vaikka ns. alueellinen tst-osasto. On tykkiä ja jalkaväkeä kystaa kyllin, osa ajoista on pakko ajaa teitä, jotka ovat melkein pelkästään mielikuvia tiestä. Tykistölle on tulitehtäviä taatusti sen verran, kun vaan ammuttavaa ehditään kelkkoa asemiin, tykit hajallaan mikä missäkin kannon kolossa tai vaaran kupeessa, heitinkalustoa, ilmatorjuntaa.... Taisteleva jv samoin: hajallaan kuin mikä, siihen joku kämänen sissipataljoona vielä jollain sivulla huollettavana, heti taustalla paikallisjoukkojen osia.....ajotarpeita on helvetisti ja ihan mihin tahansa kuormia ei voida heittää......

No, tuo jäsen @Old Boy jo aiemmin totesikin, että jalkaväellä on joku fiksaatio siitä, miten kaukana tiestä sitä voidaankaan huuhailla.....ja niinhän se vähän on.

En tiedä milloin oikein livenä on SA viimeksi harjoitellut siten, että -oikea tonnimäärä- on kumipyörillä ja lempattu ihan oikeasti pari vuorokautta todenmukaisuutta edes etäisesti tavoitellen materiaalia, tehty sitä putkeen se pari vrk ja käytetty yötkin tarkoin hyväksi, mallinnettu vihollistoimintaa jne. Logistiikkaohjelmistoilla on helppo pelata ja tehdä malleja, visualisoida ja stimuloida. No, ehkä nyt viime vuosina on nämä ensimmäisen lähdön joukot testattu aasta ööhön, kuten kuuluukin.
 
Silloin kun kaikki sujuu kuin strömssöössä, niin kalut riittävät. Sotakitka, henkilöstön väsyminen, virheet, rikkoutumiset, odottelut, aikataulujen repeäminen, poikkeustarpeet, päähänpistot, tappiin viritetyt kuormat, harhailut, piittaamattomuus, pimeä, kurja sää, tappiot, intin omat normitouhut, ristiriitaiset ohjeet tai ja käskyt, tietokatkot....en ole huollon spesialisti, mutta tulihan näitä nähtyä monta kertaa.

Paraskaan wordille tusattu aikataulutus ja ohjelma ei kestä tuntiakaan ehjänä, kun ruuti alkaa palaa.

Otetaan nyt vaikka ns. alueellinen tst-osasto. On tykkiä ja jalkaväkeä kystaa kyllin, osa ajoista on pakko ajaa teitä, jotka ovat melkein pelkästään mielikuvia tiestä. Tykistölle on tulitehtäviä taatusti sen verran, kun vaan ammuttavaa ehditään kelkkoa asemiin, tykit hajallaan mikä missäkin kannon kolossa tai vaaran kupeessa, heitinkalustoa, ilmatorjuntaa.... Taisteleva jv samoin: hajallaan kuin mikä, siihen joku kämänen sissipataljoona vielä jollain sivulla huollettavana, heti taustalla paikallisjoukkojen osia.....ajotarpeita on helvetisti ja ihan mihin tahansa kuormia ei voida heittää......

No, tuo jäsen @Old Boy jo aiemmin totesikin, että jalkaväellä on joku fiksaatio siitä, miten kaukana tiestä sitä voidaankaan huuhailla.....ja niinhän se vähän on.

En tiedä milloin oikein livenä on SA viimeksi harjoitellut siten, että -oikea tonnimäärä- on kumipyörillä ja lempattu ihan oikeasti pari vuorokautta todenmukaisuutta edes etäisesti tavoitellen materiaalia, tehty sitä putkeen se pari vrk ja käytetty yötkin tarkoin hyväksi, mallinnettu vihollistoimintaa jne. Logistiikkaohjelmistoilla on helppo pelata ja tehdä malleja, visualisoida ja stimuloida. No, ehkä nyt viime vuosina on nämä ensimmäisen lähdön joukot testattu aasta ööhön, kuten kuuluukin.

Panssarihuoltokomppania on vielä varustettu raskaammin kuin prikaati 90 huoltokomppaniat. Jossa huolto ei olisi kerinnyt tehdä talvella muuta kuin kaivaa toiminnat hankeen. Ja siirtyä kohti seuraavaa ryhmitysaluetta.

Uusi huoltojärjestelmä kontteineen jne on hyvä ratkaisu huollolta. Järeät traktorit repii materiaalin jonnekkin mehtätielle. Kontti irti ja naamiointi. Vähät huollon ukot ei joudu kaivamaan ekana lumiin kuoppia. Jonka jälkeen olisi purettu muutamalla ukolla käsin otto-ajoneuvosta tonneittaan tavaraa
 
Keräilin lehtileikekokoelmasta muutamia jääkäriprikaatia kokoonpanojen eri vaiheissa käsitteleviä juttuja. Noista käy hyvin esiin tuo aiemmin esittämäni kaksivaiheinen kehitys.

Kun löytysi jostain arvailut, kuinka paljon noilla ei jääkäripataljoonille oli suunniteltu tekoja
 
Tiedustelukomppania, Viestikomppia, Esikuntakomppania, Huoltopataljoona, Pioneeripataljoona jne.

Ok. Tuollaisia en muista nähneeni. Tarkkuus on ollut pataljoonatasoa. Joku tuon kokoonpanon johdetusti opiskellut osannee kommentoida.
 
Ok. Tuollaisia en muista nähneeni. Tarkkuus on ollut pataljoonatasoa. Joku tuon kokoonpanon johdetusti opiskellut osannee kommentoida.

Joskus vuonna X netissä pyöri englannin kielinen listaus. Mutta sen organisaatiokaavio oli aika sekaisin, joten mihin lie larppaajien illanistujaisiin tehty.

Hassuahan on se että itsekkin osaa jääkäripataljoonan aika hyvin. Mutta joku huoltopataljoona jää itellekkin piiloon tällaiselta osalta.
 
Tiedustelukomppania, Viestikomppia, Esikuntakomppania, Huoltopataljoona, Pioneeripataljoona jne.
En tiedä JPR-90 kokoonpanoista, mutta muinoin JPR-05 TIEDK sisälsi 18 telakuorma-autoa. Lähde tiedusteluopas joka löytyy Pv moodlesta. Pv moodle ei sisällä ST IV tietoa, mutta jokainen lukeekoot sieltä.
 
Back
Top