Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?

[baikal]

Jyryn tulitukiaseen raahaamisessa suonlaidoissa....okei, jyry tulitukiase on aina jyryä. Ilman muuta ja ehdoitta tuollainen taakka pitää saada mestoille esim. mönkijällä tms.

Nyt menee raskaasti muistin varoilta ja niimpä arvioikaa sen mukaan:

Eräs amm.sotilas kertoi harjoituksessa, että jyry kk on mukana suora-ammuntaa ja ilmatorjuntaa varten. Hän sanoi absolute näin: kopterilentäjä ei erota, onko valojuova sergein vai itkon, se väistää. Samoin tekee rynnäkkökone. En voi tietää, minkä eri joukkojen kontekstissa hän lausui, minulla on siitä kork. haisu. Ja kun olen todella vaatimattoman sotilasurani vaatimattomissa tehtävissä palvellut vain karhunkuvaa ja hirviyhtymää, niin tod.näk. konteksti löytyy näistä.

Raaka veikkaus: jossain kohtaa oli vaihe, jossa -monille joukoille- käypää it-asetta ei ollut oikeasti olemassa, kun strelat ym. olivat jo käytännössä luiskaan ujuttautumassa.

Jos ajattelette vaikkapa hajautetun taistelun joukkoa ja sen -päätukikohtaa- tai jotain sen tapaista, niin monessa kohtaa asia vaan on niin, että pitää olla joko olalta-lauottava-ohjus tai, niin, mitäpä arvelette? Osina kuljetettu sergei? Nou.

Ja vasta Stinger-hankinta riittävässä laajuudessa mahdollistaa -monen joukkotyypin ja -tehtävän- ilmasuojan muulla kuin itkolla. Näin se vaan taitaa mennä....edelleen, niin kiusalliselta kuin se kuulostaakin.

Iät ja ajat jääkäriryhmät ja muutkin aselajit ovat vetäneet hyökkäyksessä mukanaan kapineita, joiden vetämisessä ei ole ollut mitään järkeä. Olen nähnyt omin silmin senkin, kun Mustia vedetään vyötäröön yltävässä lumessa hiton kiireesti a-asemaan....kevyitä heittimiä lootineen on kiskottu samoissa oloissa kuin viimeistä päivää. Onhan ylisuurten romujen vetämisessä ollut varmasti koulutuksellinen aspektinsakin. Ja onhan se ollut halpaa kouluttamista, eihän se maksa mitään, kun pannaan jätkät kiskomaan romua lumihankeen....ja sitten ampumaleirillä ammutaan kaksi kovaa per saapumiserä siunaamaan osaaminen ja saavutetut taidot. Jos ei kyse olisi vakavasta asiasta, niin nauraisin hereää selkäkeikkaa kolmannella ja erittäin epäsotilaallisesti päästäisin päälle riettaan pierun.

 

[Rannari]

Olen nähnyt omin silmin senkin, kun Mustia vedetään vyötäröön yltävässä lumessa hiton kiireesti a-asemaan....kevyitä heittimiä lootineen on kiskottu samoissa oloissa kuin viimeistä päivää. Onhan ylisuurten romujen vetämisessä ollut varmasti koulutuksellinen aspektinsakin.

Lisätään listalle sivutoimisen raskassinkoryhmän harjoitusaseena käytetyn 45mm pst-tykin rullaileminen Uiskosta erilaisille ulkoluodoille. Se ainakin oli taikatemppu jolla raskas sinko muuttui hyvinkin kevyeksi

 

[Deleted member 2762]

Jyryn tulitukiaseen raahaamisessa suonlaidoissa....okei, jyry tulitukiase on aina jyryä. Ilman muuta ja ehdoitta tuollainen taakka pitää saada mestoille esim. mönkijällä tms.

Nyt menee raskaasti muistin varoilta ja niimpä arvioikaa sen mukaan:

Eräs amm.sotilas kertoi harjoituksessa, että jyry kk on mukana suora-ammuntaa ja ilmatorjuntaa varten. Hän sanoi absolute näin: kopterilentäjä ei erota, onko valojuova sergein vai itkon, se väistää. Samoin tekee rynnäkkökone. En voi tietää, minkä eri joukkojen kontekstissa hän lausui, minulla on siitä kork. haisu. Ja kun olen todella vaatimattoman sotilasurani vaatimattomissa tehtävissä palvellut vain karhunkuvaa ja hirviyhtymää, niin tod.näk. konteksti löytyy näistä.

Juurikin näin se on. Kun tulee valojuovaa silmille, niin pitää olla teräsperseinen pilotti lehmänhermoilla ettei ala ”panikoimaan”. Ei meidän kuninkaallisten ohiampujien tarvitse suinkaan jokaista pörriäistä alasampua Riittää kun kiusataan, tehdään ilma-aseella vaikuttamisesta hankalampaa, epätarkempaa. Ja jokainen osuma, oli pieni raapasu tai vähän parempi pitää sen vihulaisen koneen maassa x-aikaa huollettavana. Olen lueskellut kuinka neukkujen piti muuttaa oma ilma-aseensa käyttö aikalailla kokonaan aikoinaan Afganistanissa. Ihan vain sen pelotteen vuoksi mitä niin Stingerit kuin itkk:t aiheutti. Ihan pelkkä sopivan valoraketin laukaisu saattoi aiheuttaa helikopterien poistumisen paikalta.
Ja ymmärrän ihan täysin sen, vetäähän se jääkärikin päätä visusti mättään taakse kun valojuovia ropisee kohti, pistetäänpä sitten sama taivaalle, olet lasisessa kopissa parinsadan metrin korkeudessa. Kyllä siinä itsesuojeluvaisto sanoo, että painu nyt h**vettiin täältä ennenkuin sattuu kohdalle.

 

[baikal]

Kun tulee valojuovaa silmille, niin pitää olla teräsperseinen pilotti lehmänhermoilla ettei ala ”panikoimaan”. Ei meidän kuninkaallisten ohiampujien tarvitse suinkaan jokaista pörriäistä alasampua Riittää kun kiusataan, tehdään ilma-aseella vaikuttamisesta hankalampaa, epätarkempaa.

Eiköhän se näin juuri ole. Toki voidaan väittää, että -ammattisotilas- koneen puikoissa vetää tehtävän päätyyn riippumatta siitä, joutuuko hän raivaamaan tiensä läpi it-kranaattihelvetin, mutta hieman veikkaan, että harvemmassa ne ovat, jotka niin toimivat. Ja yleensä vähänkään pidemmässä sodassa Mr. Darwin ja evoluutioteoria kohtelee absoluuttista sankaria kaltoin.

 

[JR49]

jyry kk on mukana suora-ammuntaa ja ilmatorjuntaa varten. Hän sanoi absolute näin: kopterilentäjä ei erota, onko valojuova sergein vai itkon, se väistää. Samoin tekee rynnäkkökone.

Samoilla sanoilla, melkeinpä täsmälleen, on minua koulutettu PR90-kontekstissä.

 

[Lurker]

Ainut haaste on että varsinkaan päiväskelillä niitä valojuovia ei oikein näe. Ampujalle sinne taaksepäin ne näkyy hyvin mutta ei oikein sinne maalin päähän. Mene ampumaan droneasi valojuovilla jos et usko.

Osuma ratkaisee ja osuma tekee aina höpöä lentävään laitteeseen. Ei kannata pettyä jos kuski ei pelkääkkään ohilaukauksia.

 

[JR49]

Ainut haaste on että varsinkaan päiväskelillä niitä valojuovia ei oikein näe. Ampujalle sinne taaksepäin ne näkyy hyvin mutta ei oikein sinne maalin päähän. Mene ampumaan droneasi valojuovilla jos et usko.

Osuma ratkaisee ja osuma tekee aina höpöä lentävään laitteeseen. Ei kannata pettyä jos kuski ei pelkääkkään ohilaukauksia.

Mitäs meillä olisi siihen aikaan ollut päävastustajina ilmassa? Siis jalkaväellä? SU-25 ja Hind? Erityisesti kiinnostaa ITKK:n mahikset näit vastaan
Miten näet tyypillisen PR90-iiteekaluston toimimisen ao. ilmavihollisia vastaan? Etäisyydet ja osumakestävyydet? Muistan kerrotun, että MI-24 Hindin pohja kesti 23-millisen osuman, niin pitääkö tämä paikkansa?
Meillehän opetettiin jääkärikomppaniassa äksiisinomaisesti ja uskolla ilma-ammuntaa käsiaseilla. Paljon. Kaikkeen mikä ilmassa liikkuu sopivalla etäisyydellä.

 

[Deleted member 2762]

Mitäs meillä olisi siihen aikaan ollut päävastustajina ilmassa? Siis jalkaväellä? SU-25 ja Hind? Erityisesti kiinnostaa ITKK:n mahikset näit vastaan
Miten näet tyypillisen PR90-iiteekaluston toimimisen ao. ilmavihollisia vastaan? Etäisyydet ja osumakestävyydet? Muistan kerrotun, että MI-24 Hindin pohja kesti 23-millisen osuman, niin pitääkö tämä paikkansa?
Meillehän opetettiin jääkärikomppaniassa äksiisinomaisesti ja uskolla ilma-ammuntaa käsiaseilla. Paljon. Kaikkeen mikä ilmassa liikkuu sopivalla etäisyydellä.

No ei sukoa itkk:lla alas saa. Tai pitää olla pirunmoinen tuuri. Lähtee jo siitä, että ampujalla on ilman tulenjohtoa aivan liian vähän aikaa tehdä mitään. Hekoa vastaan on tilanne toinen, siihen ehtii saada osumia jos on ollut hereillä koulutuksessa. Hindin pohja taisi tosiaan kestää aika paljon, mutta onhan siinä hekossa muutakin. Hindin tapa hyökätä oli loiva syöksy, ei niinkään leijunta, siinä jos tulee ohjaamoon osuma, pari itkk:lla niin varmasti paras into häipyy.

 

[Lurker]

Mitäs meillä olisi siihen aikaan ollut päävastustajina ilmassa? Siis jalkaväellä? SU-25 ja Hind? Erityisesti kiinnostaa ITKK:n mahikset näit vastaan
Miten näet tyypillisen PR90-iiteekaluston toimimisen ao. ilmavihollisia vastaan? Etäisyydet ja osumakestävyydet? Muistan kerrotun, että MI-24 Hindin pohja kesti 23-millisen osuman, niin pitääkö tämä paikkansa?
Meillehän opetettiin jääkärikomppaniassa äksiisinomaisesti ja uskolla ilma-ammuntaa käsiaseilla. Paljon. Kaikkeen mikä ilmassa liikkuu sopivalla etäisyydellä.

Molemmissa konetyypeissä on panssarointia mutta toisin kuin panssarivaunuissa, ilma-aluksissa se ei ulotu koko koneen ympärille vaan on lähinnä kuskin ja joidenkin kriittisten järjestelmien suojana. Luotiaseella voi jo saada höpöä aikaan eikä se omasuojailmatorjunta mitään huuhaata ole.

Siellä jääkärikomppaniassa saattaa puolustuksessa olla viisasta koota muutama ilmatorjuntakonekivääri muutaman sadan metrin päähän toisistaan jos sopiva tulialue löytyy. Kuten kaikessa tulenkäytössä, keskittämällä saa enemmän aikaan kuin hajauttamalla. Kannattaa visualisoida sitäkin hommaa vihollisen vinkkelistä: mistä suunnasta omaa joukkoasi vastaan todennäköisimmin tulitetaan, sinne suuntaan ne ITKK:t.

Myös Mi-8 aseistettuna olisi aikanaan (ja miksei nykyäänkin) ollut todennäköinen näky jalkaväen huudeilla.

Eihän se jääkäripataljoonien ilmatorjunta pelkästään konekiväärien varassa ollut, prikaatista löytyi vielä ItOPtri86/86M joka tyypillisesti taisteli yhden jaoksen voimin per jääkäripataljoona. Sitä taasen tuki llmatilannekuvalla ilmatorjuntapatteriston johtokeskus (Joke87).

Ilmatorjuntaakin tärkeämpi juttu jalkaväelle oli silloin ja on edelleen ilmasuojelu. Vehkeet piiloon ja vähintään 50m toisistaan. Liian monesti olen nähnyt komppanian pysähtyvän ajoneuvoillaan niin että kulkupelistä voisi hypätä toiseen, silloin käy isosti kipeää jos kipeää on käydäkseen.

 

[Deleted member 2762]

Ilmatorjuntaakin tärkeämpi juttu jalkaväelle oli silloin ja on edelleen ilmasuojelu. Vehkeet piiloon ja vähintään 50m toisistaan. Liian monesti olen nähnyt komppanian pysähtyvän ajoneuvoillaan niin että kulkupelistä voisi hypätä toiseen, silloin käy isosti kipeää jos kipeää on käydäkseen.

Nyt tuli se viisaus mikä pitää jokaikisen taistelijan muistaa. Toinen on se, että naamioidaan kalusto siten, että se ei erotu ilmasta. Yleensä jv naamioi maantasalta, ajattelematta sitä kirkkaan sinistä taivasta.
Ilmasuojelu oli ja on edelleen se isoin asia mitä jv/kt/huolto voi tehdä omaksi suojakseen. Ja nykyisenä drone-aikana pitää olla ihan automaation tasalla.

 

[näätä]

Meille sanottiin itko koulutuksessa ettei helukopteria kannata ampua jos se ei ole huomannut maastossa olevaa joukkoa, on kuulemma niin vaikeaa osua panssaroimattomiin kriittisen tärkeisiin osiin.

 

[Deleted member 2762]

Meille sanottiin itko koulutuksessa ettei helukopteria kannata ampua jos se ei ole huomannut maastossa olevaa joukkoa, on kuulemma niin vaikeaa osua panssaroimattomiin kriittisen tärkeisiin osiin.

Ihan totta. Sitten vasta somotetaan kun käy päälle, muuten on parempi olla hissukseen.

 

[JR49]

Ilmatorjuntaakin tärkeämpi juttu jalkaväelle oli silloin ja on edelleen ilmasuojelu. Vehkeet piiloon ja vähintään 50m toisistaan.

Minusta ilmasuojelun koulutus ja toteutus, omasta erittäin kapeasta näkövinkkelistä tarkasteltuna, oli kohtuuhyvällä tasolla. Ajoneuvojen välit käsketyt, ja ajoneuvot heti ilmasuojaan ja jalkautuminen vasta sitten. Satuin olemaan Haminassa kahdestikin tiedustelu- ja valmisteluosastossa, ja muistan kun opastin Paseja ilmasuojaan. Eivät olleet klimpissä.
Ja kun nuori kokelas myöhemmin prikaatissa erehtyi ensimmäistä kertaa vaunujen kanssa toimiessaan jalkauttamaan aukealla, niin nykyinen everstiluutnantti kyllä opasti oikeaan menettelytapaan . Samoin viikon sotaharjoituksessa, jossa olin esikunnan kokoonpanossa, niin pups kyllä piti tarkoin moottorimarssilla väleistä huolta. Muistaakseni esikunnan ajoneuvotkin olivat eri puolilla aluetta.

Yleensä jv naamioi maantasalta, ajattelematta sitä kirkkaan sinistä taivasta.

Meillä naamioitiin teltat nimenomaan ilmavihollista vastaan. Tästä oltiin hyvinkin tarkkoja, ettei naamioverkko saanut osua telttaan ja että yksi kulma oli majoitusvälineestä oli puun alla. Auttoihan se samalla pintavihollista vastaan. Siinä asiassa en usko, että tänä päivänäkään olisi liiemmin korjattavaa koulutuksessa.
Se on totta, että tst-asemia ei pyritty naamioimaan ilmatähystystä vastaan. Kyllähän se vähän epätoivoista olisikin ollut.
Kuljetuspuoli suhtautui minusta leväperäisimmin naamiointiin. Mutta tuohon aikaan kuskit olivat vain ajokeikalla, eivätkä todellakaan mieltäneet itseään taistelijoiksi. Koski kaikkia nelipyöräisten kanssa tekemisissä olleita. Muu kuin hytissä nukkuminen ja ajaminen tapahtui 80 prosentilta pakkokeinoilla. Myöhemmin jatkosijoitettuna pyrin aina vaihtamaan kaikki kuskit pois sijoitusluetteloiden jv-tehtävistä, mm. kerrankin 20 BTR-miestä sai luvan lähteä.

 

[Deleted member 2762]

Minusta ilmasuojelun koulutus ja toteutus, omasta erittäin kapeasta näkövinkkelistä tarkasteltuna, oli kohtuuhyvällä tasolla. Ajoneuvojen välit käsketyt, ja ajoneuvot heti ilmasuojaan ja jalkautuminen vasta sitten. Satuin olemaan Haminassa kahdestikin tiedustelu- ja valmisteluosastossa, ja muistan kun opastin Paseja ilmasuojaan. Eivät olleet klimpissä.
Ja kun nuori kokelas myöhemmin prikaatissa erehtyi ensimmäistä kertaa vaunujen kanssa toimiessaan jalkauttamaan aukealla, niin nykyinen everstiluutnantti kyllä opasti oikeaan menettelytapaan . Samoin viikon sotaharjoituksessa, jossa olin esikunnan kokoonpanossa, niin pups kyllä piti tarkoin moottorimarssilla väleistä huolta. Muistaakseni esikunnan ajoneuvotkin olivat eri puolilla aluetta.

Meillä naamioitiin teltat nimenomaan ilmavihollista vastaan. Tästä oltiin hyvinkin tarkkoja, ettei naamioverkko saanut osua telttaan ja että yksi kulma oli majoitusvälineestä oli puun alla. Auttoihan se samalla pintavihollista vastaan. Siinä asiassa en usko, että tänä päivänäkään olisi liiemmin korjattavaa koulutuksessa.
Se on totta, että tst-asemia ei pyritty naamioimaan ilmatähystystä vastaan. Kyllähän se vähän epätoivoista olisikin ollut.
Kuljetuspuoli suhtautui minusta leväperäisimmin naamiointiin. Mutta tuohon aikaan kuskit olivat vain ajokeikalla, eivätkä todellakaan mieltäneet itseään taistelijoiksi. Koski kaikkia nelipyöräisten kanssa tekemisissä olleita. Muu kuin hytissä nukkuminen ja ajaminen tapahtui 80 prosentilta pakkokeinoilla. Myöhemmin jatkosijoitettuna pyrin aina vaihtamaan kaikki kuskit pois sijoitusluetteloiden jv-tehtävistä, mm. kerrankin 20 BTR-miestä sai luvan lähteä.

Lämmittää mieltä, että edes joku on asiaan paneutunut kunnolla Parissa harjoituksessa on tullut vastaan juurikin tuo kuskien asennoituminen. Tietysti ymmärtää tietyllätavalla sen, että harjoituksessa laistetaan, muttamutta...kyllä se paha tapa jää päälle ja sitten mahd tositilanteessa maksetaan kalliisti se löysäily,

Ilmatorjunnassa joskus vedettiin se taivaan suuntaan naamiointi sellaisiin sfääreihin, että alkoi jo huvittamaan, kalusto näkyi sitten maan tasalla jo liiankin hyvin Mutta sellaista se on, asioita painotetaan koulutushaaran mukaan.

 

[Lurker]

Turha uikuttaa kuljettajista, siis niistä ihmisistä. Kyse on pitkäaikaisesta huonosta koulutuskulttuurista Puolustusvoimissa, jossa kuljetusalalle sijoitetut ammattisotilaat sekä koulutusjärjestelmän käskeneet upseerit ovat säännönmukaisesti epäonnistuneet vuosikymmeniä. Toki poikkeuksiakin on, mutta kovin monessa paikassa nuoresta miehestä on leivottu "kuski" kun olisi pitänyt leipoa taistelija, jolla vain sattuu olemaan erikoisosaamista.

Sotilaskuljettaja pitää sisällään kaksi puolta (sotilas ja kuljettaja), jos näistä vain toinen koulutetaan on lopputulos huono

 

[JR49]

Turha uikuttaa kuljettajista, siis niistä ihmisistä. Kyse on pitkäaikaisesta huonosta koulutuskulttuurista Puolustusvoimissa, jossa kuljetusalalle sijoitetut ammattisotilaat sekä koulutusjärjestelmän käskeneet upseerit ovat säännönmukaisesti epäonnistuneet vuosikymmeniä. Toki poikkeuksiakin on, mutta kovin monessa paikassa nuoresta miehestä on leivottu "kuski" kun olisi pitänyt leipoa taistelija, jolla vain sattuu olemaan erikoisosaamista.

Sotilaskuljettaja pitää sisällään kaksi puolta (sotilas ja kuljettaja), jos näistä vain toinen koulutetaan on lopputulos huono

Vieläkö asia on näin?

 

[näätä]

Ei meillä ainakaan, harjoitukset otettiin tosissaan ja toiminta oli sen mukaista. Naamioverkkojen vähäisyys tosin rajoitti naamioimista ikävästi

 

[Lurker]

Vieläkö asia on näin?

En uskalla enää vannoa ja yleistää, toivottavasti kehitystä on tapahtunut.

Yksi hankaloittava tekijä on kun poliittisista eli muun yhteiskunnan tarpeista johtuen sotaväen autokouluun ympättiin mukaan ammattipätevyysvaatimukset. Tämä kasvatti autokoulun kestoa jolloin itse sotilaskoulutukselle jää vähemmän aikaa.

Toinen muutos on ollut kuljettajakoulutuksen ulkoistaminen. Voi hyvinkin olla että yksityinen toimija kouluttaa parempia kuljettajia, mutta varmaa on ettei se kouluta parempia sotilaita.

Perusyksikölle on haastava pala koulia kuljettajasta sotilas sen jälkeen kun tämä on kuukausia ollut siviilimäisessä autokoulussa ja pahimmoilleen oppinut sellaisen kuskiasenteen, " minä vain ajan tätä autoa, hoitakaa te ne sotahommat".

 

[Stagideus]

@Lurker osuu naulankantaan. Tiedänpä tapauksen vuodelta 2010, kun tammikuun saapumiserän kaveri missasi kipeänä tms. jotkut tietyt jutut kevään kurssilla ja homma olis käytännössä ollut kattoon syljeskelyä ja satunnaisia nakkihommia seuraavan saapumiserän syksyn kursseihin asti. Tähän väliin kauniimman sukupuolen edustajan aiheuttama paine siviilistä, niin ukko laittoi SIVARIpaperit vetämään päivää vaille puolen vuoden ukkojen kotiutusta, päästäkseen pois kassulta persettä homehduttamasta.

Näin anno domini yllämainittu KARPR:ssä. Yksilölliset kokemukset voivat vaihdella:
Esimerkkinä vaikka erään toisen joukko-osaston KULJK:n tuottamat yksilöt, jotka kuljussa suhtkoht sisäkurissa vietetyn neljän kuukauden aikana saivat myös koulutuksen ja pääsivät ampumaan miltein jokaisella jalkaväen kevytaseella, mitä kalustosta löytyi, jv-koulutuksesta puhumattakaan.
Sanomattakin selvää, että perusyksiköihin takaisin kuljettajantehtäviin määrätyt olivat sitten semisärmää sakkia.

 

[skärdis]

En uskalla enää vannoa ja yleistää, toivottavasti kehitystä on tapahtunut.

Yksi hankaloittava tekijä on kun poliittisista eli muun yhteiskunnan tarpeista johtuen sotaväen autokouluun ympättiin mukaan ammattipätevyysvaatimukset. Tämä kasvatti autokoulun kestoa jolloin itse sotilaskoulutukselle jää vähemmän aikaa.

Toisaalta E-kuskit palvelevat 12 kk eli tuplasti muita sotamiehiä pitempään. Jos siinä ajassa ei miehestä saada sotilasta koulutettua niin vikaa on muussakin kuin autokoulussa.

Siviilissä kelpaava ammattipätevyys on varmasti myös tärkeä porkkana saada koulutukseen asiallista ja motivoitunutta ainesta. Mitään sotilaallista glooriaa sieltä kun ei ole tarjolla. Palvelusaika 12 kk ja sotamiehenä valtaosa siirtyy reserviin. Kuskien pitäisi kuitenkin olla vastuuntuntoista ja täysipäistä porukkaa tehtävän vastuullisuuden vuoksi.