Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?

Kuinka paljon tuota Sodankylän Jääkäriprikaatin organisaatiota on kehitelty tuosta JPR-90-ajoista? Onko täysin samanlainen vai onko nimi vain sama?
 
Kuinka paljon tuota Sodankylän Jääkäriprikaatin organisaatiota on kehitelty tuosta JPR-90-ajoista? Onko täysin samanlainen vai onko nimi vain sama?

Tuo Sodankylän Jääkäriprikaati on rauhan ajan koulutusjoukko-osasto (yhtymä). Sen nimenä nyt sattuu olemaan Jääkäriprikaati eikä esim. Lapin Prikaati. Se, mitä sodanajan joukkoja se nykyään tuottaa, on sitten eri asia. Tuskin enää JPr90 joukkoja. JPr 90 on siis sodan ajan yhtymä, eikä sitä pidä sekoittaa rauhan ajan Sodankylässä sijaitsevaan Jääkäriprikaatiin.
 
Kuinka paljon tuota Sodankylän Jääkäriprikaatin organisaatiota on kehitelty tuosta JPR-90-ajoista? Onko täysin samanlainen vai onko nimi vain sama?

Ihan eri asioita. Jääkäriprikaati on koulutuskokoonpano. Joskus muinoin ko. joukon vastuulla oli Lapin jääkäriprikaati -nimisen sa-pumpun perustaminen mutta nyt on uudet kuviot.

E... myöhästyin
 
Tuo Sodankylän Jääkäriprikaati on rauhan ajan koulutusjoukko-osasto (yhtymä). Sen nimenä nyt sattuu olemaan Jääkäriprikaati eikä esim. Lapin Prikaati. Se, mitä sodanajan joukkoja se nykyään tuottaa, on sitten eri asia. Tuskin enää JPr90 joukkoja. JPr 90 on siis sodan ajan yhtymä, eikä sitä pidä sekoittaa rauhan ajan Sodankylässä sijaitsevaan Jääkäriprikaatiin.

... Joka sekin on sijainnut jo kolme vuotta kahdella paikkakunnalla, Sodankylässä ja Rovaniemellä.
 
Oliko se perän tavarateline Savon prikaatissa ideoitu? En muista että niitä olisi aiemmin ollut.

Ei ole. Se lisättiin vaunuihin sen jälkeen kun ne siirrettiin HämJP:ltä Savoon, Karjalaan, Haminaan ja pienempinä määrinä muuallekin.

Ok. Sitten se on varmaan ollut Dragsvikin yksilöissäkin. En vain osannut kiinnittää siihen huomiota.

Asia jäi vaivaamaan ja tarkastin jutun. Taakkateline lisättiin BTR-60 kalustoon vasta kun ne siirrettiin pois HämJP:ltä pääosin Savon ja Karjalan Prikaateihin. Jo aiemmin oli kalustoa pieninä määrinä eri joukko-osastoissa etupäässä panssarikalustoon totuttautumiseen ja maaliosastojen toimintaan tarkoitettuna. Näissä vaunuissa ei taakkatelinettä ollut mutta joihinkin sellainen lisättiin myöhemmin. Olet siis todennäköisesti oikeassa kun et muista Nylpyrän koneissa sellaista nähneesi.
 
Luen juuri teosta: Savon Prikaati, Porrassalmelta Karkialammelle.
Monen muun mielenkiintoisen asian lisäksi huomion kiinnitti evp. everstiluutnanttikirjoittajan kirjaama ylösanalyysi BTR-koulutuksen alkuvaiheista 90-luvun alussa.
"BTR:llä oli kielteisiä vaikutuksia taistelukoulutukseen, kunnes järkevät toimintatapamenetelmät löydettiin. Lopputuloksena kaikki olivat yhtämieltä siitä, että vaunut eivät saaneet ohjata taistelutoimintaa.
Niitä käytettiin siirtymisiin ja tulitukeen maaston tarjoamaa suojaa käyttäen. Vaunu pidettiin suojassa vastustajan tulen vaikutukselta."

Tätähän minä olen koko ajan sanonut, mutta hauskaa saada vahvistus arvovaltaiselta taholta. Eli koska lihavoidut tekstinkohdat eivät olleet ihan ajantasalla omana aikanani, niin olen selkeästi palvellut ennen järkevien menetelmien löytämistä.
Sen sijaan seuraava tekstinkohta oli kovin hämmentävä:
...sen ase voitiin irrottaa jääkäreiden kannettavaksi ja käytettäväksi otollisissa oloissa.
Kumpaakohan vaunuasetta tarkoitetaan, vai onko kirjoittaja sotkenut 12,7 itkoon? Vaunun aseita ei nimittäin meille irroiteltu minun aikanani.

OT: Kylläpä on kolmessa sukupolvessa jänniä yhtymäkohtia Savon Prikaatiin ja sen perinnejoukko-osastoihin. Nyt löytyi sellainenkin yksityiskohta, että kun JR49:n erästä yksikköä kotiutettiin -44, niin ovat marssineet kotikyläni halki matkalla kotiutuspaikkakunnalle, ja käytännössä syntymäkotini vierestä. Siinä on mahtanut parikin sukuni miestä kiroilla, että voisipa kotiuttaa itse itsensä heti, kotikylällään kun olivat :)
 
Viimeksi muokattu:
https://fi.wikipedia.org/wiki/BTR-60
"Suomen puolustusvoimilla on käytössä BTR-60PB-versio, jossa on aseistuksena 14,5 ja 7,62 mm:n konekiväärit. "
Mitäpä Ottoville tarkoittaa? Vai oliko yleisenä tarkennuksena vaunuaseiden olemus?
Kumpaakaan ei meille irroiteltu, ja lähdeteoksen kirjoittaja puhuu tosiaan aseesta yksikössä.
Sen sijaan samaan aikaan Pasi-koulutuksessa me sitten 12,7 irroiteltiin mukaan jv-lavetille vai mikä se nyt oli. Ainoa jääkäreille irrotettava vaunuase, minkä minä tiedän. Että oisko kirjoittaja sotkenut siihen, mene ja tiedä.
 
Eiköhän täältä löydy joku joka kertoo meille vaunuaseen ja jalkaväen kk-version erot. Tässä tapauksessa kyseessä saattaa olla PKT ja asetta jossa ei ole perää, pistoolikahvaa tai normaalia liipaisinkoneistoa voi olla aika mielenkiintoista käyttää irroitettuna.
 
Sen sijaan seuraava tekstinkohta oli kovin hämmentävä:
...sen ase voitiin irrottaa jääkäreiden kannettavaksi ja käytettäväksi otollisissa oloissa.
Kumpaakohan vaunuasetta tarkoitetaan, vai onko kirjoittaja sotkenut 12,7 itkoon? Vaunun aseita ei nimittäin meille irroiteltu minun aikanani.

2000 luvun alussa, ehkä jo 90-luvun viimeisinäkin vuosina PKT todellakin joissakin tilanteissa irrotettiin vaunusta ja sitä käytettiin tulitukiaseena. Perustaistelumenetelmä tuo ei ollut.
 
Ei niin minkäänlaisia. Ammuttiin kannon tai vastaavan päältä ja tulta korjattiin valojuovien mukaan. Sähkölaukaisun sai ohitettua mekaanisesti.
 
Ei niin minkäänlaisia. Ammuttiin kannon tai vastaavan päältä ja tulta korjattiin valojuovien mukaan. Sähkölaukaisun sai ohitettua mekaanisesti.

Aika itsemurhameininkiä. "Tracers work both ways".
 
2000 luvun alussa, ehkä jo 90-luvun viimeisinäkin vuosina PKT todellakin joissakin tilanteissa irrotettiin vaunusta ja sitä käytettiin tulitukiaseena. Perustaistelumenetelmä tuo ei ollut.
Hämmentävää, ja ihan uutta tietoa!
Savon jääkärille näköjään mikään ei ole mahdotonta. Tulee kyllä mieleen, että mitäköhän hyötyä tuostakin on ollut.
Tosin on se sikäli kukonaskel eteenpäin taktiikassa, kun minun aikaan vaunu pyrittiin tuomaan etuasemiin melkeinpä tilanteessa kuin tilanteessa, ja huonostihan siinä olisi useimmiten vaunulle käynyt.
Olisin kyllä kirjoittajana jättänyt koko kuriositeetin mainitsematta... Kuinka nopeasti sen sai matkaan vaunusta?

Puuttuu enää, että raskaammalle kookoolle olisivat värkänneet jonkinlaisen tukikohtajalustan. Ilmavoimat muistaakseni innovoi sodan aikaisista hävittäjistä puretuille 12,7:lle sellaisen, lentotukikohtien puolustukseen. Taisivat olla käytössä vielä 80-luvulla.
 
Niin mikä todennäköisimmin otetaan matkaan?
PR90-taktiikalle oli ominaista, että suunniteltiin 12,7-millisten raskaiden konekiväärien raahaamista mukana maastossa, jotta saataisiin tulitukea murtokohtaan viimeiselle 50 metrille. Koska ei ollut kevyitä heittimiä organisaatiossa. Sitäkään ei maallikko pidä varmaan fiksuimpana ratkaisuna, ja ainakin silloiset jääkärijoukkueen johtajiksi koulutetut kyseenalaistivat ratkaisua kovasti. Silti sitä kovasti suunnitttelimme kun niin piti tehdä.
Siihen nähden en olisi hämmästynyt, vaikka olisikin ollut kyse 14,5:stä.

Kaiken maailman kookoon nyhtämiset ja raahaamiset tai vaunun ajaminen tyrkylle vihollisen aseiden saaliiksi on vähentynyt varmasti valtavasti, kun komppaniat saivat takaisin kevyet heittimet. Tämä on nyt se iso kuva minusta, topicin mukainen, ja mikä oli näin ruohonjuuritasolta tarkasteltuna ongelmana tuossa organisaatiossa.
 
Jotenkin aikanaan ymmärsin että puolustukseen ryhmittyessä se konekiväärien raahaus ja irrotus voisi ollakin mielekästä, mutta muistan hulluna pitäneeni sitä ukkoa joka ekan kerran sanoi että niitä pitäis hyökkäyksessä kilometrikaupalla raahata pitkin soita ja kivikkoja ja keppihelvettejä. En ole vielä muuttanut mielipidettäni, mutta vielä ei ole tarvinnut sotaa käydä.
 
Muistattekos mitä tehtäviä oli sergeille wanhoissa reklementeissä?
 
Back
Top