Jääkäriprikaati-90 -organisaatio?

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ainut haaste on että varsinkaan päiväskelillä niitä valojuovia ei oikein näe. Ampujalle sinne taaksepäin ne näkyy hyvin mutta ei oikein sinne maalin päähän. Mene ampumaan droneasi valojuovilla jos et usko.

Osuma ratkaisee ja osuma tekee aina höpöä lentävään laitteeseen. Ei kannata pettyä jos kuski ei pelkääkkään ohilaukauksia.
Vannon, että olen kuullut tämän kertomuksen linjalta majuri - ev.lut. Ja jos he ovat säännönmukaisesti pajattaneet skeidaa, niin mikä minä olen puolustamaan sanomisiani? Kai heidän piti tietää.....

Suoraan sanoen en ylläty suuresti, jos monikin pv:n suilla kerrottu osoittautuisi silkaksi toiveiluksi ja siksi, kun välttämättömyys on pyhittänyt sanomiset.

Tuossa arvioitte kuljettajakoulutusta. Okei. Oliskohan se ainoa, joka -ansaitsee- saman maineen.
 

Lurker

Eversti
Vannon, että olen kuullut tämän kertomuksen linjalta majuri - ev.lut. Ja jos he ovat säännönmukaisesti pajattaneet skeidaa, niin mikä minä olen puolustamaan sanomisiani? Kai heidän piti tietää.....

Suoraan sanoen en ylläty suuresti, jos monikin pv:n suilla kerrottu osoittautuisi silkaksi toiveiluksi ja siksi, kun välttämättömyys on pyhittänyt sanomiset.

Tuossa arvioitte kuljettajakoulutusta. Okei. Oliskohan se ainoa, joka -ansaitsee- saman maineen.
No, tämä valojuova-asiakaan ei siis ole binäärinen juttu. Silti joka sen pelotevaikutukseen valtavasti uskoo, kannattaa katsella videonpätkää Bagdadista -91. Ei varmaan ole ikinä ammuttu yhtä paljon valojuovaa taivaalle ja mikä oli lopputulema...

Varmasti monta muutakin paikkaa on missä koulutusta voi kehittää ja niin tapahtuukin. Koululaitos kehittyy, sotaväki kehittyy jne.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Tulipa mieleen tuosta valojuovilla ammutusta omasuojailmatorjunnusta..
Tämä on taas niitä juttuja joita olen itsekin opettanut, sittemmin alkanut epäilemään että näinköhän oli..
Opetushan meni jotenkin niin että kun ammutaan vj:aa kohti niin ei se pilotti tiedä onko se 7.62:sta vai 23mm:stä ja tietenkin se heko-pilotti ottaa korkeutta kun vaan jollakin ammutaan.
Olen lueskellut ison sodan aikaisista lentäjistä lähinnä muistelmien muodossa. Stuka-pilotit painoivat päin kovaakin IT-tulta kohti kohdettaan, liittoutuneiden pommikonepilotit painoivat kerta toisensa jäljeen läpi ankaran sulkutulen pysyen muodostelmassa. Sama toistui pommituskohteen lähestyessä. Oli IT-tuli millaista tahansa niin pilotin oli painettava järkähtämättä annetussa suunnassa jotta pommit osuisuvat kohteeseen.
Mietin vaan että onko tosiaan HEKO-pilotit niin paljon pelokkaampaa väkeä kuin Stuka-pilotit ja pommikonepilotit aikanaan? En taida uskoa - kyllä ne samasta puusta on ne HEKO-pilotitkin - ja omasuojailmatorjunnan teho kutakuinkin nolla.
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
No, tämä valojuova-asiakaan ei siis ole binäärinen juttu. Silti joka sen pelotevaikutukseen valtavasti uskoo, kannattaa katsella videonpätkää Bagdadista -91. Ei varmaan ole ikinä ammuttu yhtä paljon valojuovaa taivaalle ja mikä oli lopputulema...
Niin ja sillä ei ole mitään tekemistä heikon tuloksen kanssa (alas ammutut koneet).
Että homma hoidettiin risteilyohjuksilla tai yli 3 km korkeudesta ( kevyen it:n kantaman ulkopuoletta). :facepalm:

Tornaadot lensivät kyllä tehtävät aluksi matalalla.
Mutta siirtyivät tappioiden takia korkeammalle ja laserpommien käyttöön, muutaman päivän jälkeen.

Olen lueskellut ison sodan aikaisista lentäjistä lähinnä muistelmien muodossa. Stuka-pilotit painoivat päin kovaakin IT-tulta kohti kohdettaan, liittoutuneiden pommikonepilotit painoivat kerta toisensa jäljeen läpi ankaran sulkutulen pysyen muodostelmassa

Ja tässä kas kumma unohdetaan sopivasti Helsingin pommitukset jossa nimenomaan.
Kaupungin pelasti sulkutulen pelotus vaikutus.:unsure::unsure::unsure:
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
Toisaalta E-kuskit palvelevat 12 kk eli tuplasti muita sotamiehiä pitempään. Jos siinä ajassa ei miehestä saada sotilasta koulutettua niin vikaa on muussakin kuin autokoulussa.

Siviilissä kelpaava ammattipätevyys on varmasti myös tärkeä porkkana saada koulutukseen asiallista ja motivoitunutta ainesta. Mitään sotilaallista glooriaa sieltä kun ei ole tarjolla. Palvelusaika 12 kk ja sotamiehenä valtaosa siirtyy reserviin. Kuskien pitäisi kuitenkin olla vastuuntuntoista ja täysipäistä porukkaa tehtävän vastuullisuuden vuoksi.
Lanssikortin jouduin ajamaan KaiPr:n riveissä 90-luvulla.

Jäi sellainen kuva että tietyt kuskit ajoivat toimintaa ylläpitävää kuljetuskeikkaa. Ja näiden palveluiden tilaajalle oli tärkeämpää että tilattu palvelu toimi. Kuin se että varusveijarista kasvoi taistelija
 
Viimeksi muokattu:

Ingsoc

Ylipäällikkö
Tulipa mieleen tuosta valojuovilla ammutusta omasuojailmatorjunnusta..
Tämä on taas niitä juttuja joita olen itsekin opettanut, sittemmin alkanut epäilemään että näinköhän oli..
Opetushan meni jotenkin niin että kun ammutaan vj:aa kohti niin ei se pilotti tiedä onko se 7.62:sta vai 23mm:stä ja tietenkin se heko-pilotti ottaa korkeutta kun vaan jollakin ammutaan.
Olen lueskellut ison sodan aikaisista lentäjistä lähinnä muistelmien muodossa. Stuka-pilotit painoivat päin kovaakin IT-tulta kohti kohdettaan, liittoutuneiden pommikonepilotit painoivat kerta toisensa jäljeen läpi ankaran sulkutulen pysyen muodostelmassa. Sama toistui pommituskohteen lähestyessä. Oli IT-tuli millaista tahansa niin pilotin oli painettava järkähtämättä annetussa suunnassa jotta pommit osuisuvat kohteeseen.
Mietin vaan että onko tosiaan HEKO-pilotit niin paljon pelokkaampaa väkeä kuin Stuka-pilotit ja pommikonepilotit aikanaan? En taida uskoa - kyllä ne samasta puusta on ne HEKO-pilotitkin - ja omasuojailmatorjunnan teho kutakuinkin nolla.
Ukrainassahan oli joku hekopilotti ammuttu alas kolme kertaa yhden päivän aikana, joten epäilen pahasti, että kaikilla alkaa lurahtamaan housuun.

Rynkyillä ja kevyillä konekivääreillä suoritettavan omasuojailmatorjunnan teho ei ole nolla, vaan se on usein suorastaan negatiivinen! Se paljastaa tehokkaasti omat asemat.

Muutenkin olen skeptinen sellaisille väitteille, että pilotti ei muka tunnista millä aseella sitä ammutaan. Ainakin toisen maailmansodan ajalta on runsaasti ihan lentäjien kertomaa tarinaa siitä, että tunnistivat eri aseet toisistaan. Kyllähän sitä maanpinnallakin oppii erottamaan aseet toisistaan. Tuntemattoman tulikasteessakin upseerit kinastelee siitä, että onko se tankki vain pst-tykki, ei siitä onko se konetykki vai pikakivääri.

Taitavat lentäjät oppivat jopa käyttämään vihollisen konetykkien valojuovia hyödykseen. Niistähän näki miten aseen suuntaus onnistuu. Turha sitä on väistää jos tuli ei tule edes samalle hehtaarille.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Samaa mieltä! Nykyään kyllä opetetaankin että vasta sitten ammutaan ilma-ammuntaa kun on 110% varmuudella paljastuttu ja silloinkin on niin kiire hajaantua ja suojautua ettei siinä paljon kerkiä taivaalle ammuskelemaan.
 

scip10

Kenraali
Ilma-ammunnassa on saattanut olla jotain järkeä 90-luvulla, kun oletetun vihollisen tähystys- ja asejärjestelmät eivät olleet teknologian terävintä kärkeä. Tuolloin ilmahyökkäys tarkoitti syöksypommitusta tai rakettirynnäkköä, pääsensorina mk 1 eyeball. Näitä vastaan sergeikin oli vielä pätevä IT-ase.
 

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Pimeätoimintakyky. Ei liene juhlaa, vaikka jotain kykyä olikin.
Ruohonjuuritasolleni se näkyi siten, että (nyt voi olla termit hakusessa, lähdeteos kateissa) jalkaväen koulutuksessa meillä 90-luvun alun jääkäreillä oli mukana Wild Big tms. niminen valonvahvistin. Sellainen parin kilon painoinen, ja sillä näytettiin nuorempana jääkärinä, miten käy, jos tupakoi vartiossa. Samoin oli yöllä BTR parkissa ja käytti infrapunaheittimiään tms. ja sitä katsottiin keulan suunnasta. Ne loistivat kirkkaana valonvahvistimella katsottaessa.
Aukissa se oli mukana vartiopaikalla ja sai käyttää. Sitä ankarasti varoitettiin, että Wildia ei saa laittaa päälle valoisassa tai esim. teltassa. Tornihuhun mukaan joku oli laittanut sen päälle pilkkopimeässä, ja sitten katsonut jotain laitteesta sytyttämällä tulitikun. Laitteeseen olisi palanut liekin muotoinen alue näyttöön tästä johtuen.
Myöhemmin kun kuljin 2000-luvun alussa MPK:n harjoituksissa, sellainen oli kerran mukana. Kouluttaja ei antanut käyttää, koska pelkäsi sen menevän rikki iltahämärissäkin. Olisi mukava kuulla, miten herkkä se oli oikeasti, nyt se jäi epäselväksi. Enkä ole värkkiin törmännyt reservissä kuin tuon kerran.
RUK:ssa oli mukana Apilaksiin asennettava pimeätähtäin. Muistaakseni 3. ryhmän pst-partio sai yhden sellaisen oletuksena mukaan. Sitä ei kesäaikaan useinkaan käsitelty, kerran se oli kiinni ja sillä tähtäiltiin. Sellainen mielikuva on, ettei se tehnyt suurta vaikutusta. Nimestä ei ole mitään kuvaa.
Näistä olisi mukava kuulla tarkempia tietoja ja kokemuksia. BTR:llä varustettuina meillä olisi ollut vaunun laitteet lisänä.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
WildBig on edelleen käytössä ja ollut aikanaan modernia tavaraa, ollen vieläkin huomattavasti tyhjää parempi. Valonvahvistin ei ole niin herkkä laite, etteikö sitä voisi käyttää iltahämärässä tai esimerkiksi teltassa, kunhan sillä ei pojota suoraan kirkkaaseen valonlähteeseen.

En nyt muista Apilaksen pimeätähtäimen nimeä, olikohan Pilkintonin tuote.

Valonvahvistin on elektro-optinen laite, jonka sisällä on valonvahvistinputki, joka nimensä mukaisesti vahvistaa olemassaolevaa valoa, eikä siinä varsinaisesti ole minkäänlaista ”näyttöä”, vaan käyttäjä näkee sähköisesti vahvistetun valon suoraan optisten linssien läpi (vs. lämpökamera jossa elektronisesti prosessoitu lämpösäteilykuva näytetään laitteen sisäiseltä näytöltä käyttäjälle).

Tästä johtuen kirkas valo voi vahingoittaa putkea ja tämä ilmentyä eri tavoin (läpikatsottaessa näkyy kuvan päällä kirkas kennorakenne kokoajan (tietynlaiset putket), kirkkaita pilkkuja, tai ns. kiinnipalaneita kuvioita. Laite on edelleen osittain käyttökelpoinen vaikka kuvassa olisikin jotain epätäydellisyyksiä, vaikka toki putki pitäisi vaihtaa. Ainoastaan silloin, kun laitteen läpi ei näy enää minkäänlaista kuvaa tai siitä ei saa mitään selvää on laite hyödytön.

Mikä tahansa aktiiviseen Infrapunavalaisuun nojaava valonvahvistin on lähes käyttökelvoton taistelukäytössä toista valonvahvistimilla varustettua vastustajaa vastaan. Poikkeuksen tekevät lähinnä rakennetussa ympäristössä toiminta ja tietty erikoistoiminta, muuten on edullisinta ja järkevintä käyttää moderneja järjestelmiä, joilla kyetään toimimaan useimmissa valaisuolosuhteissa ilman lisävalaisua, korkeintaan hetkellisesti IR-laseria tähtäämiseen käyttäen.

Valonvahvistinteknologiassa ei ole tapahtunut niin järkyttävää teknistä edistystä enää 80-90-luvun vaihteen jälkeen, jolloin 2. sukupolven laitteet tulivat käyttöön, kuin millaista edistysaskelta 0.-1. sukupolven ja 2. sukupolven välillä tapahtui.
Toki huomattavaa edistystä ON tapahtunut (laitteen koko pienentynyt hieman, kuvanlaatu parantunut ja paino keventynyt, elektronisia lisäominaisuuksia tullut jne.), mutta se on suhteessa pienempi kuin aiempi loikka. Lisävarusteet ja integraatio osaksi taisteluvarustusta ovat sen sijaan kehittyneet, eli käytännöllisyys on noussut huomattavasti.

Elektronisina laitteina lämpökameroiden ominaisuudet sen sijaan seurailevat yleistä elektroniikan kehitystrendiä, eli suorituskykykehitysjana osoittaa reilusti yläviistoon koon, painon ja hinnan sukeltaessa.
 

Rannari

Ylipäällikkö
WildBig on edelleen käytössä ja ollut aikanaan modernia tavaraa, ollen vieläkin huomattavasti tyhjää parempi. Valonvahvistin ei ole niin herkkä laite, etteikö sitä voisi käyttää iltahämärässä tai esimerkiksi teltassa, kunhan sillä ei pojota suoraan kirkkaaseen valonlähteeseen.

En nyt muista Apilaksen pimeätähtäimen nimeä, olikohan Pilkintonin tuote.

Valonvahvistin on elektro-optinen laite, jonka sisällä on valonvahvistinputki, joka nimensä mukaisesti vahvistaa olemassaolevaa valoa, eikä siinä varsinaisesti ole minkäänlaista ”näyttöä”, vaan käyttäjä näkee sähköisesti vahvistetun valon suoraan optisten linssien läpi (vs. lämpökamera jossa elektronisesti prosessoitu lämpösäteilykuva näytetään laitteen sisäiseltä näytöltä käyttäjälle).

Tästä johtuen kirkas valo voi vahingoittaa putkea ja tämä ilmentyä eri tavoin (läpikatsottaessa näkyy kuvan päällä kirkas kennorakenne kokoajan (tietynlaiset putket), kirkkaita pilkkuja, tai ns. kiinnipalaneita kuvioita. Laite on edelleen osittain käyttökelpoinen vaikka kuvassa olisikin jotain epätäydellisyyksiä, vaikka toki putki pitäisi vaihtaa. Ainoastaan silloin, kun laitteen läpi ei näy enää minkäänlaista kuvaa tai siitä ei saa mitään selvää on laite hyödytön.

Mikä tahansa aktiiviseen Infrapunavalaisuun nojaava valonvahvistin on lähes käyttökelvoton taistelukäytössä toista valonvahvistimilla varustettua vastustajaa vastaan. Poikkeuksen tekevät lähinnä rakennetussa ympäristössä toiminta ja tietty erikoistoiminta, muuten on edullisinta ja järkevintä käyttää moderneja järjestelmiä, joilla kyetään toimimaan useimmissa valaisuolosuhteissa ilman lisävalaisua, korkeintaan hetkellisesti IR-laseria tähtäämiseen käyttäen.

Valonvahvistinteknologiassa ei ole tapahtunut niin järkyttävää teknistä edistystä enää 80-90-luvun vaihteen jälkeen, jolloin 2. sukupolven laitteet tulivat käyttöön, kuin millaista edistysaskelta 0.-1. sukupolven ja 2. sukupolven välillä tapahtui.
Toki huomattavaa edistystä ON tapahtunut (laitteen koko pienentynyt hieman, kuvanlaatu parantunut ja paino keventynyt, elektronisia lisäominaisuuksia tullut jne.), mutta se on suhteessa pienempi kuin aiempi loikka. Lisävarusteet ja integraatio osaksi taisteluvarustusta ovat sen sijaan kehittyneet, eli käytännöllisyys on noussut huomattavasti.

Elektronisina laitteina lämpökameroiden ominaisuudet sen sijaan seurailevat yleistä elektroniikan kehitystrendiä, eli suorituskykykehitysjana osoittaa reilusti yläviistoon koon, painon ja hinnan sukeltaessa.
Mustissa käytettiin Pilkingtonin Kite -tähtäintä. Sama laite sopii ilmeisesti myös Apilakseen? Jälkimmäiseen oli ilmeisesti myös joku ranskalainen pimeätähtäin. Sopelem tms. tyypiltään.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Eräässä harjoituksessa meillä oli Dragunovissa valonvahvistin aseen päällä ja saimme sillä jopa ampuakin. 100m oli sellainen "sopiva" matka, Erottelukyky olematon yli 100 metriin. Ongelmat olivat vv:ssa normaalin optisen ryssätuoteen ongelmia. Mm. kalansilmä efekti, eli kuva vääristyi reunoille ja tiedä sitten kuinka säteilyturvallinen värkki se silmille lopuksi oli.
 
Viimeksi muokattu:

Rannari

Ylipäällikkö
"Bill Clinton" oli ja on edelleen ainakin pääasiallisin Apilaksen pimeätähtäin. Mainittakoon, että sama tähtäin oli vielä noin kymmenen vuotta sitten pääasiallinen brittien pimeätähtäin heikäläiseen rynnäkkökivääriin...
Kun kaikki määrätiedot ovat luonnollisista syistä salaisia niin joku Sopelem-hankinta on voinut ollakin pelkkä koe-erä tms. Sen verran että saadaan tyyppi listoille ja reservin syvät rivit tyytyväisiksi :D
 

baikal

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Wildbig on pirun hyvä vartiomiehelle joka seisokelee paikoilaan. Hyvä erotuskyky, kantama yms. Huonous, ei voi käyttää ampumiseen yms hathat toimintaan.
Esim. vartio- tms-sotilaalle, joka väijyy -sekaräjähdekentän-:cool: parissa. Siihen toimeen Wildbig on oivallinen.
 
Top