Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

[Hilan lukko]

Sinällään sillä päästään jo aika pitkälle, että saadaan dieselvetoinen liikenne kulkemaan vaikka ilmankin toimivia turvalaitteita. Junaliikenteen turvallisuudesta voidaan tinkiä sotatilassa, ihan niin kuin viime sotienkin aikaan tehtiin, jolloin mm. sallittiin useamman junan lähettäminen peräkkäin samalle junanlähetysvälille.

Ja niin on tingittykin:

• 
  Iittalan junaturma (3.–4. maaliskuuta 1940) – 31 kuollutta.
• Turengin junaturma (12. maaliskuuta 1940) – 39 kuollutta ja yli 60 loukkaantunutta (Suomen historian pahin junaturma).
• Putikon junaturma (18. maaliskuuta 1940) – 14 kuollutta ja 23 loukkaantunutta.
• Halikon junaonnettomuus (26. lokakuuta 1941) – kaksi tavarajunaa törmäsi yhteen, ei kuolleita.[8]
• Ähtärin junaturma (5. elokuuta 1942) – Saksalainen sotilasjuna, noin 30 kuollutta

 

[Ottoville]

Sinällään sillä päästään jo aika pitkälle, että saadaan dieselvetoinen liikenne kulkemaan

Niitä on vain ~160kpl

 

[Nargö]

Ja niin on tingittykin:

• 
  Iittalan junaturma (3.–4. maaliskuuta 1940) – 31 kuollutta.
• Turengin junaturma (12. maaliskuuta 1940) – 39 kuollutta ja yli 60 loukkaantunutta (Suomen historian pahin junaturma).
• Putikon junaturma (18. maaliskuuta 1940) – 14 kuollutta ja 23 loukkaantunutta.
• Halikon junaonnettomuus (26. lokakuuta 1941) – kaksi tavarajunaa törmäsi yhteen, ei kuolleita.[8]
• Ähtärin junaturma (5. elokuuta 1942) – Saksalainen sotilasjuna, noin 30 kuollutta

Säännöistä tinkimisen ohella tuohon oli paljon vaikuttamassa myös se, että jouduttiin käyttämään paljon kokematonta henkilökuntaa. Yhtenä esimerkkinä eräässä tapauksessa alkuvuodesta 1945 aseman kokematon vaihdemies oli kääntänyt vaihteen kehnosti, minkä seurauksena tavarajunan veturi ja 13 vaunua suistuivat kiskoilta ja kaksi henkilöä loukkaantui. Myös vetureiden, vaunujen ja ratojen kunto oli suurelta osin huono, kun ylläpidosta oli jouduttu tinkimään.

Toisaalta näin oli pakko toimia, jotta saatiin armeijan kuljetukset hoidettua.

Yleisölle avoimia matkustajajunia sota-ajan aikatauluissa ei ollut yleensä kuin yksi juna suuntaansa per päivä kullakin rataosalla.

 

[Ottoville]

että jouduttiin käyttämään paljon kokematonta henkilökuntaa.

Niin ja mistä nykyisin saadaan ”kokenutta henkilökuntaa”?

Liikene on kauko-ohjauksen piirissä lähes koko suomessa.
Ja se hoidetaan muutamasta paikasta suomessa.

Ei ole enää vaihdemiehiä, junansuorittajia, asemamiehiä jne.

 

[Nargö]

Niin ja mistä nykyisin saadaan ”kokenutta henkilökuntaa”?

Liikene on kauko-ohjauksen piirissä lähes koko suomessa.
Ja se hoidetaan muutamasta paikasta suomessa.

Ei ole enää vaihdemiehiä, junansuorittajia, asemamiehiä jne.

Erilaisia ratkaisuja on kehitettävissä millä liikenne saadaan sujumaan jollain tavalla myös vaikka kaikki asetinlaitteet olisivat poissa pelistä eikä asemia ole yleisesti mahdollista miehittää.

Yhtenä esimerkkinä tästä nykyisinkin junat voivat kohdata ilman turvalaitteita olevalla ja miehittämättömällä rataosalla (esimerkiksi Äänekoski–Haapajärvi) siten, että juna siirtyy vaihtotyönä sivuraiteelle ja junahenkilökunta kääntää itse vaihteet, minkä tapahduttua toiselle junalle annetaan lupa lähteä naapuriasemalta.

Myös ulkomailta löytyy monenlaisia esimerkkejä liikenteenohjauksen järjestelyistä joita voi tarvittaessa soveltaa Suomeen. Esimerkiksi erilaiset kapulajärjestelmät missä tiettyä asemienväliä saa liikennöidä vain se jolla on fyysisesti hallussaan kyseiselle asemienvälille tarkoitettu kapula.

 

[Hilan lukko]

Onnettomuuksia sattuu, vaikka tehtäisiin miten hienot järjestelmät. Ja kun henkilökunta vähenee, lisääntyy vandalismi ja jopa terrorismi.

 

[Ottoville]

Erilaisia ratkaisuja on kehitettävissä millä liikenne saadaan sujumaan jollain tavalla myös vaikka kaikki asetinlaitteet olisivat poissa pelistä eikä asemia ole yleisesti mahdollista miehittää.

Ja mikä on silloin rautateiden kuljetuskyky, verrattuna normaaliin liikennöintiin?

 

[Nargö]

Ja mikä on silloin rautateiden kuljetuskyky, verrattuna normaaliin liikennöintiin?

Tuota nyt on turha edes kysyä, kun vastaus on, että kapasiteetti ja nopeus ovat huomattavasti normaalia pienempiä. Mutta tässä onkin kyse siitä, että voidaanko rautatieliikennettä ylipäätään ylläpitää sodan puhjettua. Ja vastaus siihen kysymykseen on, että se on hyvinkin mahdollista, vaikkakin toki tilannekohtaista.

Venäjäkin tuntuu muuten laskevan melko paljon rautateiden varaan mitä tulee sota-ajan kuljetuksiin. Venäjällä on myös erilliset rautatiejoukot edesauttamassa sodan ajan kuljetuskykyä.

Nato-maissa taas mm. parannellaan rautatieyhteyksiä Keski-Euroopasta Baltian suuntaan, ääneen lausuttuna ajatuksena se, että Suwalkin käytävää puolustavat joukot saapuisivat paikalle suurelta osin rautateitse.

 

[Ottoville]

Tuota nyt on turha edes kysyä, kun vastaus on, että kapasiteetti ja nopeus ovat huomattavasti normaalia pienempiä.

Ja miten silloin mikään "Jäämeren rata" palvele jotain huoltovarmuutta?

Ottaen vielä huomioon että jos kaluston huoltoa vaikeutetaan.
Niin junaliikenne on melko vähissä.

 

[Herman30]

Radan rakentaminen on vuosia kestävä työ jossa muokataan maastoa ja tehdään radalle pohjatyöt. Kun rata on rakennettu niin se on hyödyllinen haltijalleen vaikka vihollinen voi katkaista sen.

Radan katkaiseminen aiheuttaa vain tilapäisen haitan. Korjaaminen on nopeaa verrattuna kokonaan uuden ratayhteyden rakentamiseen.

Muurmannin ratakin oli poikki korkeintaan päivän, kaksi kunnes saivat korjattua.

 

[Herman30]

Ottoville kylvää negatiivisuutta ja yrittää heikentää moraalia = vihollisen vaikuttaja-agentti.

 

[Solidsnake]

Muurmannin ratakin oli poikki korkeintaan päivän, kaksi kunnes saivat korjattua.

Jäämeren rata pitää rakentaa tunneliin, kuin metro ikään

 

[Kustaanmiekka]

Rautatieliikenne ja sen henkilökunta kuuluu huoltovarmuuden kannalta kriittiseen logistiikkaan (monen muun logistiikkaan kuuluvan asian lisäksi).
Huoltovarmuuskeskus on ajatellut asioita yhdessä VR:n kanssa. Harjoiteltu on.
Kriisiajan toimintasuunnitelmaa kehitetään säännöllisesti.
Erilaiset ongelmat ( raidevika, opastinvika, sähkövika, kyberhyökkäys, viestiverkkovika jne.) aiheuttaa katkoksia/harmia/viivettä, mutta homma saadaan kyllä taas toimimaan.
Sitähän se sota on. Harmin aiheuttamista molemmin puolin. Ja sitten ihmetellään, suunnitellaan, korjataan ja käytetään varavaihtoehtoja. Venäjälle raideliikenne on erittäin tärkeää. Kyllä Suomikin osaa aiheuttaa siihen monenmoista harmia jos halutaan.

 

[Nargö]

Ja miten silloin mikään "Jäämeren rata" palvele jotain huoltovarmuutta?

Ottaen vielä huomioon että jos kaluston huoltoa vaikeutetaan.
Niin junaliikenne on melko vähissä.

Myös meriliikenne on vähissä sota-aikaan. Eikä kuorma-autoliikennekään silloin varsinaisesti kapasiteetillaan loista.

 

[Hilan lukko]

Kuinkahan paljon esim. 6 Hornettia tuhoaa rataa 1/2 tunnissa siihen kuntoon, että korjaaminen vie viikkoja?
Ei enää tarvitse lähettää satoja miehiä erämaahan viikkojen reissulle.

 

[Ottoville]

6 Hornettia tuhoaa rataa 1/2 tunnissa siihen kuntoon, että korjaaminen vie viikkoja?

Miksi raataa?

Vaihteet ja sillat vaativat paljon enemmän työtä.

Lisäksi niihin tarvittavat materiaalit ovat työläämpi hankkia.


Nämä on tusinatavaraa.
Sen korjaaminen on nopeaa ( monttu täyteen, pöllit ja kiskot päälle)





Kun taasen vaiheen osia on paljon vaikeampi korjata/korvata.

(ristikot, kielet, vivusto ja pöllit )

 

[Hilan lukko]

Miksi raataa?

Vaihteet ja sillat vaativat paljon enemmän työtä.

Lisäksi niihin tarvittavat materiaalit ovat työläämpi hankkia.

Katso liite: 51681Katso liite: 51682
Nämä on tusinatavaraa.
Sen korjaaminen on nopeaa ( monttu täyteen, pöllit ja kiskot päälle)




Katso liite: 51683Katso liite: 51684
Kun taasen vaiheen osia on paljon vaikeampi korjata/korvata.

(ristikot, kielet, vivusto ja pöllit )

Olet oikeassa, mutta miljoonakaupungin keskusrautatieasemalla on heavympi ilmatorjunta.

 

[Ottoville]

Olet oikeassa, mutta miljoonakaupungin keskusrautatieasemalla on heavympi ilmatorjunta.

Miksi sinne pitää mennä?

Vaihteita on pienillä asemilla ja kohtauspaikoilla.
Samoin on siltoja pitkin rataa.

Ja mitä syrjäisemmässä paikassa vaurio on, sitä kauemmin materiaalin kuljettaminen sinne vie.
Ja sehän ei ole huono asia.

Tarkoitushan on estää junien liikkuminen, ei tuhota niitä.

Tavara joka seisoo ratapihalla, on poissa joukoitta.

 

[SJ]

Miksi sinne pitää mennä?

Vaihteita on pienillä asemilla ja kohtauspaikoilla.
Samoin on siltoja pitkin rataa.

Ja mitä syrjäisemmässä paikassa vaurio on, sitä kauemmin materiaalin kuljettaminen sinne vie.
Ja sehän ei ole huono asia.

Tarkoitushan on estää junien liikkuminen, ei tuhota niitä.

Tavara joka seisoo ratapihalla, on poissa joukoitta.

Ja sitten kun vielä katsoo paikat oikein, niin vastapuoli pääsee korjaamaan yhtä tai kahta kraateria kerrallaan, kun se rautatie on ainoa tapa saada kalustoa paikalle. Mahdollisesti pommitetaan sitä radan rinnalla kulkevaa tietä siinä sivussa, siltoja sielläkin on oltava.

 

[Iso-Mursu]

Miksi sinne pitää mennä?

Vaihteita on pienillä asemilla ja kohtauspaikoilla.
Samoin on siltoja pitkin rataa.

Ja mitä syrjäisemmässä paikassa vaurio on, sitä kauemmin materiaalin kuljettaminen sinne vie.
Ja sehän ei ole huono asia.

Tarkoitushan on estää junien liikkuminen, ei tuhota niitä.

Tavara joka seisoo ratapihalla, on poissa joukoitta.

Montako junan siltaa Kannaksella ja Muurmannin radalla on?