Jäämeren rata, koillisväylä ja Suomi.

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja H.A
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Jäämeren kaista.

Koilliskaapelihanke etenee viimein. Vuositolkulla erilaisissa selvityksissä ja tunnusteluissa elänyt hanke voi ottaa konkreettisen harppauksen eteenpäin tänä kesänä. Koilliskaapeli tarkoittaa datakaapelia, joka valmistuessaan kulkee arktisen merialueen kautta Aasian ja Euroopan välillä.​
​
Sen hyödyt pelkästään Suomelle ovat miljardiluokkaa, ja se voi tuoda Suomeen tuhansia uusia työpaikkoja.

Sijoittajia houkuttelee verkkoviiveen lyheneminen. Kaapeli voisi olla valmis aikaisintaan vuonna 2022. Suomessa hanketta toteuttaa Cinia, josta Suomen valtio omistaa kolme neljännestä. Yhtiön perustana on VR:ltä ostettu verkko-operaattori Corenet. Muita Cinian omistajia ovat OP ja Ilmarinen. Cinia otti koilliskaapelia varten oppia Suomesta Saksaan vedetystä vedenalaisesta datakaapelista. Vajaat 1 200 kilometriä pitkä kaapeli avattiin vuonna 2016, ja sitä kutsutaan nimellä C-Lion1.​
​
Toteutuessaan sille tulee mittaa 10 800 kilometriä, ja hintakin on paljon suurempi. Koilliskaapelin kustannuksiksi on arvioitu noin 600 miljoonaa euroa – kaapelin molemmissa päissä. Saksan-kaapeli maksoi noin sata miljoonaa. Vuonna 2015 tehdyssä hankeselvityksessä arvioidaan, että Itämeren C-Lion1-kaapeli ja koilliskaapeli yhdessä auttaisivat ainakin kahden hyperskaalan ja 2–5 suuren konesali-investoinnin kotiuttamisessa Suomeen.Hyperskaalan sali on kooltaan yli 50 megawattia ja suureksi lasketaan yli 10 megawatin konesali. Vertailun vuoksi: Haminassa sijaitseva Googlen konesali on kooltaan noin sata megawattia. Hyödyt syntyvät hitaasti, sillä konesalien rakentaminen kestää. Ne kuitenkin työllistävät ihmisiä, ja ihmisten ympärille syntyy myös muita yrityksiä. Vuoden 2015 selvitys laski, että koilliskaapelin työllistävä vaikutus olisi vuositasolla ainakin tuhat työpaikkaa seuraavien kymmenen vuoden ajan. Erilaiset investoinnit toisivat noin 1,38 miljardia euroa rahallista hyötyä.​

https://www.hs.fi/teknologia/art-2000006109462.html
 
Näistä vanhoista mätakuun jutuista nyt ei kai muuta kerrottavaa kuin että hintalappu Norjan puolella 12 mrd euroa reilu sadan kilsan päähän kilpisjärvelle. Jatkoa nykysestä Narvikista 150 km ja hintaa 12 miljardia.
www.nrk.no

Ny rapport: – Nord-Norgebanen kan koste 120 milliarder kroner

En jernbane fra Fauske til Tromsø blir en lang, kompleks og kostbar utbygging, ifølge nye vurderinger fra Jernbanedirektoratet. – Det har et stort konfliktpotensial.
www.nrk.no www.nrk.no
Nykysellään junaliikenne voinee pysähtyä Fausken korkeudella ja Narvik siis Ruotsin kautta.Melkoisesti tavaraliikennettä ja turisteista "mutukymmenes". Äkkinäinen voisi ajatella että EU: ta kiinnostais mistä muusta puhutaan mätäkuuna kuin Rouva Merkelin tärinästä. Mutta kun yhtälöön kuuluvat euroopan ulkovallat niin eipä tästä voi kun toivoa tolkun ääntä sille tasavallanpresidentille Salelle kun suree juhannuksen alla julkisesti Pälkäneen pääkallojen ryöstöä Ruotsiin vajaan 1000 vuoden takaa. Eteenpäin on mentävä mutta rajanaapureiden kanssa.
 
Viimeksi muokattu:
Tuo maasto on kun helvetin kivistä ja vielä utopiaa täysin noille "öljynelämäntasollekin" mutta kun SAULI NIINISTÖ tajuasi tuon maan rikkauden kahdessa viikossa REISSSUSSA niin olisin IKUISESTI TYYTYVÄINEN.
 
kaislajääkäri kirjoitti:
Eikös vieläkin merkittävämpi osa tullut Raatteen tien ja muiden itä-länsi suuntaisten reittien kautta?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä apu auttoi merkittävästi lähinnä jatkosotaan - saaliin huolto, jako, koulutus ym otti aikansa. Talvisodan aseapu tuli lännestä.

Eihän Petsamoa olisi koskaan kehitetty vientisatamaksi jos Narvik olisi ollut käytössä. Sinne rakennettiin Suomen toimesta laajennuksia jotta Suomen tuonti- ja vienti toimisivat. Alun perin pohdittiin sitten hätäsataman rakentamista Lyngevuonoon.

Jos ennakointia olisi ollut, olisi nämä sangen edulliset toimenpiteet tehty jo 1930-luvulla. Suomessa ei ilmeisesti kuitenkaan oltu pelattu logistista sotapelit vaan luotettiin että sota-aikanakin osapuolet antaisivat puolueettoman käydä kauppaa rauhassa, vaikka 1ms kokemukset osoittivat toisin.
 
Rajajääkäri kirjoitti:
olikos tämä jo täällä....? ainoa järkevä ratalinja Suomesta Ruotsiin, Norjaan ja meren rantaan. Rata mahdollisimman kaukana itänaapurista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tuon yhteyden käytännön potentiaali on vaan olematon johtuen raideleveyksien erosta. Merkittävää liikennettä siellä ei ole ollut kuin sota-aikoina (erityisesti ensimmäisen maailmansodan aikana).
 
Nargö kirjoitti:
Tuon yhteyden käytännön potentiaali on vaan olematon johtuen raideleveyksien erosta.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sillä ei ole mitään merkitystä kun Isohaaran pato/voimalaitos lähtee (myös Kirkkoputaan silta käy).


Niin rata on poikki suomeen.


Ps. Lisäksi rautatie kuljetukset ovat erittäin haavoittuvia kriisin/sodan aikana

39-81585960ba038d21090
 
Rataa tosiaan voi tarvita ainoastaan rauhan ajan tarpeisiin ja se on ihan ok.
Kriisitilanteessa kumpikin riidan osapuoli voi ampua radan poikki vapaasti sieltä missä omat intressit parhaiten vaikuttavat.
.
 
Radan rakentaminen on vuosia kestävä työ jossa muokataan maastoa ja tehdään radalle pohjatyöt. Kun rata on rakennettu niin se on hyödyllinen haltijalleen vaikka vihollinen voi katkaista sen.

Radan katkaiseminen aiheuttaa vain tilapäisen haitan. Korjaaminen on nopeaa verrattuna kokonaan uuden ratayhteyden rakentamiseen.
 
Ottoville kirjoitti:
Sillä ei ole mitään merkitystä kun Isohaaran pato/voimalaitos lähtee (myös Kirkkoputaan silta käy).
Klikkaa laajentaaksesi...
Sehän riippuu aivan tapauksesta, että lähteekö. Ensimmäisen maailmansodan aikana ei ollut varsinaista riskiä, että esimerkiksi silloinen Kemijoen ylittävä silta olisi tuhottu, koska sotatoimia ei käyty näillä main. Mutta siitä huolimatta rajan ylittävä liikenne oli hyvin vilkasta juuri sodan vuoksi.
 
Loyd kirjoitti:
Korjaaminen on nopeaa verrattuna kokonaan uuden ratayhteyden rakentamiseen.
Klikkaa laajentaaksesi...
Niin on mutta, kiskojen ja koneiden kuljetus vauriopaikalle vie aikaa. Lisäksi sillat/alikulut vaativat jo paljon enemmän työtä.
Sitten on vielä vaihteet, sähköverkko, turvalaiteet eivät ole.
Se että ajolanka saadaan virrattomaksi riittää jo pitkälle kun paikalle tarvitaankin uusi ….… tuhotun tilalle.
 
Ottoville kirjoitti:
Niin on mutta, kiskojen ja koneiden kuljetus vauriopaikalle vie aikaa. Lisäksi sillat/alikulut vaativat jo paljon enemmän työtä.
Sitten on vielä vaihteet, sähköverkko, turvalaiteet eivät ole.
Se että ajolanka saadaan virrattomaksi riittää jo pitkälle kun paikalle tarvitaankin uusi ….… tuhotun tilalle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sinällään sillä päästään jo aika pitkälle, että saadaan dieselvetoinen liikenne kulkemaan vaikka ilmankin toimivia turvalaitteita. Junaliikenteen turvallisuudesta voidaan tinkiä sotatilassa, ihan niin kuin viime sotienkin aikaan tehtiin, jolloin mm. sallittiin useamman junan lähettäminen peräkkäin samalle junanlähetysvälille.
 
  • Tykkää
Reactions: aab
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top