Jälleenlataus

[pstsika]

Oletko testannut pitkälle matkalle?

Kivääriä vai patruunaa? En kumpaakaan.

Patruuna on vielä suunnittelun asteella ja kaliiperin 7.62x53R tehokas ampumaetäisyys on patruunasta riippuen korkeintaan 600 metriä eli keskipitkä amet. Mielestäni pitkän aseen "tehokkaalla ampumaetäisyydellä" tulee läpäistä ainakin II tai mieluummin IIIA suojaliivi käytössä olevalla patruunalla.

Aseen käyntitarkkuus on riittävä. Hyvänä päivänä pienellä onnella ratapatruunaa ampuessa jopa 0,7 MOA, mutta säännönmukainen käynti 1 MOA. Riittävänä tarkkuutena pitäisin jopa 1,5 MOA, mutta onpa nyt vähän pelivaraa ampujan virheille.

Harjoittelupatruunan ominaisuudet eivät kuitenkaan riitä todellisiin koeponnistuksiin ja tuolla kaliiperilla ainoa keino saada sopivilla ominaisuuksilla riittävän tasalaatuista patruunaa on tehdä paukut itse. Mielestäni mikään Suomesta saatavilla oleva 7.62x53R tehdaspatruuna ei vastaa niitä edellytyksiä, joita haluan.

Alla Strelokin dataa sekä 9,72 g Lock Basen, että 13 g D166 tappilatauksista. Sotaväen TKIV 85 patruunassa on sama D166 luoti ja sama lähtönopeus. Kuvat havainnollistavat hieman 7.62x53R kaliiperin ominaisuuksia kun komponentteja vaihdellaan.

Esimerkin D166 lataus ei ole se mitä itse haluan.

 

[J0h1F]

Sotaväen TKIV 85 patruunassa on sama D166 luoti ja sama lähtönopeus.

Niitä on kyllä valmistettu erikokoisilla panoksilla, vaihteluväli on erästä riippuen 2,80-3,05 grammaa N140:tä. En osaa lainkaan sanoa mikä on tarkoitus tuossa, mutta 3 grammaa on lähellä Ukko-Pekassa hyvin käyvää latausta.

 

[pstsika]

Niitä on kyllä valmistettu erikokoisilla panoksilla, vaihteluväli on erästä riippuen 2,80-3,05 grammaa N140:tä. En osaa lainkaan sanoa mikä on tarkoitus tuossa, mutta 3 grammaa on lähellä Ukko-Pekassa hyvin käyvää latausta.

Mielenkiintoinen yksityiskohta. Luulisi, että tuossa olisi pyritty valitsemaan tuotantoon yksi lataus monestakin eri käytännön syystä.

Mulle on tosiaan eri kirjallisista lähteistä muodostunut tuo esimerkissä oleva JVA 0221 patruunan spekseiksi ja se on tasan maksimilataus Vihtavuoren mukaan käyttäessä N540 ruutia. Tiedätkö kulkevatko nuo muut lataukset eri koodilla ja jos kyllä, niin millä?

D166 on parhaimmillaan juuri Ukko-Pekassa ja muissa D pesitetyissä x53R sotilaskivääreissä olipa käyttö sitten perinnekivääriammunta radalla tai kiväärimies Vuosalmella. Mikään varsinainen tarkkuusluoti se ei kuitenkaan ole tämän päivän standardeilla, vaikkakin on ollut erinomainen valinta poikkeukselliset rautatähtäinten säätöominaisuudet omaavan sotilaskiväärin kultaaikana, jolloin kaikki vakavasti otettavat sotilaskiväärit ampuivat raskasta kuulaa.

Jahka tuo patruunaprojekti no. 1 on tuotannossa, niin täytynee ladata jonkinlainen määrää D166 luodilla olevaa perinnekivääriammuntaa silmällä pitäen. Oikeastaan olisi kiva ladata myös H&N HP luoteja 9x19 ja .45 ACP hylsyihinkin. Ja ehkä supuja kaliiperiin 7 62x39? Niiden tehokas käyttö kyllä edellyttäisi sitä, että kaasuportin saisi kiinni, mutta kyllähän seppä tuon hoitaisi...

Vasaralataussarjakysymyksestä onkin luontevaa siirtyä eteenpäin. Onko Leen puristimet ja holkit mistään kotoisin?

 

[Kyrätulli]

Kyllä niilläkin lataa, paremman vastineen rahalle saa laadukkaammilla merkeillä. Varsinkin puristin on syytä ottaa tukeva ja laatukas. Mutta alkuun pääsee lee:lläkin.

 

[pstsika]

Kyllä niilläkin lataa, paremman vastineen rahalle saa laadukkaammilla merkeillä. Varsinkin puristin on syytä ottaa tukeva ja laatukas. Mutta alkuun pääsee lee:lläkin.

Lee Breech Lock Classic Cast -puristimen ja Lee Breech Lock Challenger -puristimen välillä näyttää näin aloittelijan silmin olevan erona se, että ensin mainittu on valurautaa, maksaa muutaman kympin enemmän ja kammen kätisyyden voi vaihtaa. Molempiin menee latausholkkien pikakiinnitysholkit. Toiminnallista eroa noilla ei taida kätisyyden vaihtoa lukuunottamatta olla.

Oikeakätisenä en usko tarvitsevani eri kätisyyttä, joten onko Lock Challenger hyvä valinta vai tuleeko ottaa valurautaa oleva, jotta se kestää? En tule lataamaan 7.62x53R patruunaa isompia patruunoita enkä lataamaan kaudessa esimerkiksi 5000 patruunaa. Mikäli yleensäkään päädyn lataamaan muuta kuin x53R kuulaa, niin kyse on enemmän tai vähemmän erikoispatruunasta, jota ei paukuteta jatkuvalla syöttöllä penkkaan treenipaukkuna

 

[Ottoville]

Onko Leen puristimet ja holkit mistään kotoisin?

Kyllä sillä patruunoita tulee , kokemusta on vain ( 9*19, 222, 7,62*39, 308) patruunoiden lataamisesta.





Ja siitä voi kätevästi siirtyä sitten.

 

[J0h1F]

Mielenkiintoinen yksityiskohta. Luulisi, että tuossa olisi pyritty valitsemaan tuotantoon yksi lataus monestakin eri käytännön syystä.

Mulle on tosiaan eri kirjallisista lähteistä muodostunut tuo esimerkissä oleva JVA 0221 patruunan spekseiksi ja se on tasan maksimilataus Vihtavuoren mukaan käyttäessä N540 ruutia. Tiedätkö kulkevatko nuo muut lataukset eri koodilla ja jos kyllä, niin millä?

D166 on parhaimmillaan juuri Ukko-Pekassa ja muissa D pesitetyissä x53R sotilaskivääreissä olipa käyttö sitten perinnekivääriammunta radalla tai kiväärimies Vuosalmella. Mikään varsinainen tarkkuusluoti se ei kuitenkaan ole tämän päivän standardeilla, vaikkakin on ollut erinomainen valinta poikkeukselliset rautatähtäinten säätöominaisuudet omaavan sotilaskiväärin kultaaikana, jolloin kaikki vakavasti otettavat sotilaskiväärit ampuivat raskasta kuulaa.

Jahka tuo patruunaprojekti no. 1 on tuotannossa, niin täytynee ladata jonkinlainen määrää D166 luodilla olevaa perinnekivääriammuntaa silmällä pitäen. Oikeastaan olisi kiva ladata myös H&N HP luoteja 9x19 ja .45 ACP hylsyihinkin. Ja ehkä supuja kaliiperiin 7 62x39? Niiden tehokas käyttö kyllä edellyttäisi sitä, että kaasuportin saisi kiinni, mutta kyllähän seppä tuon hoitaisi...

Vasaralataussarjakysymyksestä onkin luontevaa siirtyä eteenpäin. Onko Leen puristimet ja holkit mistään kotoisin?

Tässä on kuvia erilaisista JVA 0221/0222 -patruunarasioista. Ruudin määrä vaihtelee tosiaan 2,70-3,00 gramman välillä näissä, olen muistaakseni kuullut myös tuosta 3,05 gramman latauksesta. RSO4N16 on PV:n nimike N140:lle (ja JVA 0316:n RSO4N26 on N125, jota Vihtavuori ei myy kaupallisesti).




Vihtavuoren oppaan arvot ovat liian alhaiset D166:lle, jostain syystä. Eivät riitä edes tiivistämään hylsyä kunnolla patruunapesään; joissain toisissa latausoppaissa on paremmat, ja ne muistuttavat aika paljon noita Vihtavuoren arvoja Sierran 13-grammaiselle luodille.

Tässä oli video (ajalta, kun VV:n opas oli vielä väärin), jossa päädyttiin noin 3 gramman latauksen olevan sopiva Ukko-Pekalle:

 

[pstsika]

Motonetista löytyy ok laatikoita, 6€:

Plano patruunarasia .308 50 kpl | Motonet Oy

Plano patruunarasia .308 50 kpl • Kova sekä kestävä muovikotelo • Varastoit turvallisesti jopa 50 patruunaa. • Luotettavat sulkijat • Syvät yksittäiset...

www.motonet.fi

Muovilaatikot vievät liikaa tilaa ja eivät ole tarkoituksenmukaisia valmiusvarastoitavan patruunan osalta. Harjoituskäyttöön jyvitetyille patruunoille tuo on hyvä ratkaisu ampumaratakäyttöön.

Pitkäaikaisvarastoidun x54R surplussan olen pakannut tyhjiin tupakka-askeihin. Limittäin asetettuna askiin menee 10 patruunaa kuin valettu. Päälle on vedetty maalarinteipillä etiketti ja tussilla merkintä mitä askissa on ja askit 7.62 NATO boksiin. Noin pakattuna yhteen teräslaatikkoon menee yli 200 patruunaa.

Samaa olen harkinnut itseladatun osalta, mutta maalarinteippietiketin sijaan tulostimella etiketti, josta ilmenee luoti, ruutilaji ja sen määrä, nalli, latauspäivä, monettako kertaa hylsy on käytössä sekä lähtönopeus. Patruunat pitää saada kenttäkelpoiseen pakkaukseen, joka ei vie enempää tilaa kuin on välttämätöntä tai muuten tarvitsen kohta erillisen patruunakaapin.

Kyllä sillä patruunoita tulee , kokemusta on vain ( 9*19, 222, 7,62*39, 308) patruunoiden lataamisesta.





Ja siitä voi kätevästi siirtyä sitten.

Kuulostaako tyhmältä jos ostan Leen yksiasemaisen puristimen, PaceSetter holkit pikakiinnitysholkeilla ja lähden niillä liikkeelle. Ymmärrän kyllä Turretin tai progressiivisen puristimen tuomat mahdollisuudet tuotantovolyymissa, mutta en usko, että tulen lataamaan sellaisia määriä niin lyhyellä ajalla, että saan siitä merkittävää etua.

Tarkoitus on saada keskenään mahdollisimman tasalaatuisia patruunoita eikä tuotantovolyymi ole prioriteetti. Ajattelin, että 50 patruunaa kerralla voisi olla sopiva määrä.

Tehdaspatruuna säilyy edelleen harjoituskäytössä ampumaratojen lyhyiden amettien, vaivattomuutensa sekä hylsyjen kustannustehokkaan saannin takia ja tarkoitus ei ole puskea tuota itseladattua penkkaan sitä vauhtia mitä sitä valmistuu vaan varastoida sitä käytettäväksi silloin, kun on mahdollista harjoitella pidemmille etäisyyksille ja pahan päivän varalle.

Työvaiheittain siis
1. Hylsyjen kunnon silmämääräinen tarkastus ja erottelu.
2. Nallinpoisto ja supistus puristimella.
3. Nallitaskun puhdistus, trimmaus, purseen poisto ja hylsyn pituuden tarkastaminen.
4. Hylsyjen puhdistus koneellisesti.
5. Nallittaminen käsinallittimella.
6. Ruudittaminen, jossa ruuti annostellaan manuaalisesti vaa'alle tilavuusmitalla ja sirottimella.
7. Luodittaminen puristimella.
8. Ulkotarkastus ja latauspituuden mittaus.
9. Pakkaaminen ja merkitseminen.

Jos pulttaan puristimen kiinni 60 cm pätkään kakkosnelosta ja laitan sen kiinni allaolevaan työtasoon tason omilla puristimilla, niin onko asennus riittävän tukeva?

 

[Ottoville]

Kuulostaako tyhmältä jos ostan Leen yksiasemaisen puristimen, PaceSetter holkit pikakiinnitysholkeilla ja lähden niillä liikkeelle. Ymmärrän kyllä Turretin tai progressiivisen puristimen tuomat mahdollisuudet tuotantovolyymissa, mutta en usko, että tulen lataamaan sellaisia määriä niin lyhyellä ajalla, että saan siitä merkittävää etua.

Ei, sillä on hyvä harjoitella/harrastaa patruunoiden lataamista.

Pikakiinnitysholkeista ei ole kokemusta.

Mutta ”normi holkissa” on tuo mutteri, joka lukitaan (kuusiokolo avaimella).
Kun nyt kun kierrät holkin puristimeen, niin se on samassa paikassa kuin ennekin.
Eli ajan säästö pikakiinnityksellä ei ole kovin merkittävä.
Muuten omalla aseella ammuttua hylsyä ei kannata täysin supistaa, vaan suun supistaminen riittää.


”Täyttä supistusta” kannatta käyttää vain ensimmäisellä kerralla.
Sillä se rasitta hylsyjä ja lisää myös ”trimmauksen tarvetta” ( koska hylsy venyy, sitä enemmän mitä sitä muokataan).
Lisäksi omalla aseella ammuttua hylsyä ( josta suu on vain supistettu) pidetään parempana/tarkempana.
huom. Hylsyn suun pehmeäksi hehkutus lisää hylsyjen käyttö ikää.
(hylsyn suut kovettuvat ja murtuvat/halkeavat)

 

[Mili]

Omat hylsyt tuli kiillotettua ihan telkkua katsellessa rätin ja autosolin kanssa. Sitten fairypesu ja huuhtelu lämpimällä vedellä. Onnistui ihan hyvin pienellä hylsymäärällä. Eli hylsymylly ei ole pakollinen.

 

[Black Bart]

Muovilaatikot vievät liikaa tilaa ja eivät ole tarkoituksenmukaisia valmiusvarastoitavan patruunan osalta. Harjoituskäyttöön jyvitetyille patruunoille tuo on hyvä ratkaisu ampumaratakäyttöön.

Pitkäaikaisvarastoidun x54R surplussan olen pakannut tyhjiin tupakka-askeihin. Limittäin asetettuna askiin menee 10 patruunaa kuin valettu. Päälle on vedetty maalarinteipillä etiketti ja tussilla merkintä mitä askissa on ja askit 7.62 NATO boksiin. Noin pakattuna yhteen teräslaatikkoon menee yli 200 patruunaa.

Samaa olen harkinnut itseladatun osalta, mutta maalarinteippietiketin sijaan tulostimella etiketti, josta ilmenee luoti, ruutilaji ja sen määrä, nalli, latauspäivä, monettako kertaa hylsy on käytössä sekä lähtönopeus. Patruunat pitää saada kenttäkelpoiseen pakkaukseen, joka ei vie enempää tilaa kuin on välttämätöntä tai muuten tarvitsen kohta erillisen patruunakaapin.



Kuulostaako tyhmältä jos ostan Leen yksiasemaisen puristimen, PaceSetter holkit pikakiinnitysholkeilla ja lähden niillä liikkeelle. Ymmärrän kyllä Turretin tai progressiivisen puristimen tuomat mahdollisuudet tuotantovolyymissa, mutta en usko, että tulen lataamaan sellaisia määriä niin lyhyellä ajalla, että saan siitä merkittävää etua.

Tarkoitus on saada keskenään mahdollisimman tasalaatuisia patruunoita eikä tuotantovolyymi ole prioriteetti. Ajattelin, että 50 patruunaa kerralla voisi olla sopiva määrä.

Tehdaspatruuna säilyy edelleen harjoituskäytössä ampumaratojen lyhyiden amettien, vaivattomuutensa sekä hylsyjen kustannustehokkaan saannin takia ja tarkoitus ei ole puskea tuota itseladattua penkkaan sitä vauhtia mitä sitä valmistuu vaan varastoida sitä käytettäväksi silloin, kun on mahdollista harjoitella pidemmille etäisyyksille ja pahan päivän varalle.

Työvaiheittain siis
1. Hylsyjen kunnon silmämääräinen tarkastus ja erottelu.
2. Nallinpoisto ja supistus puristimella.
3. Nallitaskun puhdistus, trimmaus, purseen poisto ja hylsyn pituuden tarkastaminen.
4. Hylsyjen puhdistus koneellisesti.
5. Nallittaminen käsinallittimella.
6. Ruudittaminen, jossa ruuti annostellaan manuaalisesti vaa'alle tilavuusmitalla ja sirottimella.
7. Luodittaminen puristimella.
8. Ulkotarkastus ja latauspituuden mittaus.
9. Pakkaaminen ja merkitseminen.

Jos pulttaan puristimen kiinni 60 cm pätkään kakkosnelosta ja laitan sen kiinni allaolevaan työtasoon tason omilla puristimilla, niin onko asennus riittävän tukeva?

Noilla perusholkeilla (ensin ylisupistetaan ja sitten taas laajennetaan ) tuo laajennuskara tarttuu joskus aikalailla, joten noin kevyen häkkyrän kanssa saattaa mennä hermot aika pian

 

[Black Bart]

Latauspuristimista, Leen Challenger 2001 kesti vajaat kymmenen vuotta, RCBS Rock Chucker taitaa kestää eliniän (on se varmaan 15-20 vuotta tainnut jo kestääkin) eikä joustele.

Nyt jos pitäis lataaminen nollilta alottaa, niin ostaisin varmaan vaan allaolevan setin

RCBS ROCK CHUCKER SUPREME MASTER KIT JÄLLEENLATAUSSARJA

Jälleenlataussarjassa kaikki tarpeellinen kuten valurautainen, RCBS-vihreä prässi, käsikäyttöinen valmistelutyökalu, Uniflow ruutimitta pöytäkiinnitteisellä kannattimella, 5-0-5 ruuti/luotivaaka, hylsynpuhdistussarja, hylsyn suuaukonviistin, latausalusta, lisävarustekahva ja latausopaskirja.

www.brownells.fi

ja kunnon holkit (jos kaliberiin sellaiset vaan saa)

SETS REDDING TYPE S MATCH BUSHING NECK DIE SET 300 WIN MAG - Brownells Finland

www.brownells.fi

 

[Kyrätulli]

Suosittelen lämpimästi ruudinannostelijaa, tarkkuus on riittävä ja säästää hermoja verrattuna käsin lutraamiseen.

 

[pstsika]

Ei, sillä on hyvä harjoitella/harrastaa patruunoiden lataamista.

Pikakiinnitysholkeista ei ole kokemusta.

Mutta ”normi holkissa” on tuo mutteri, joka lukitaan (kuusiokolo avaimella).
Kun nyt kun kierrät holkin puristimeen, niin se on samassa paikassa kuin ennekin.
Eli ajan säästö pikakiinnityksellä ei ole kovin merkittävä.

Ja tuo lukittava mutteri on siis myös Leen holkeissa? Mikäli näin on, niin se asettaa pikakiinnitysholkkien tarpeen minulla kyseenalaiseksi.

Muuten omalla aseella ammuttua hylsyä ei kannata täysin supistaa, vaan suun supistaminen riittää.

”Täyttä supistusta” kannatta käyttää vain ensimmäisellä kerralla.
Sillä se rasitta hylsyjä ja lisää myös ”trimmauksen tarvetta” ( koska hylsy venyy, sitä enemmän mitä sitä muokataan).
Lisäksi omalla aseella ammuttua hylsyä ( josta suu on vain supistettu) pidetään parempana/tarkempana.

Täytyy katsella netistä löytyykö kaliiperille 7.62x54R helposti saatavilla olevaa kaulasupistusholkkia, joka olisi Leen prässin kanssa yhteensopiva.

PaceSetter holkkisarjassahan tulee tosiaan kokosupistus/nallinpoistoholkki, luodinasetusholkki ja niippausholkki.

huom. Hylsyn suun pehmeäksi hehkutus lisää hylsyjen käyttö ikää.
(hylsyn suut kovettuvat ja murtuvat/halkeavat)

En odota loputonta elinaikaa hylsyille, vaikka jokainen lataus käytettyyn hylsyyn säästää sen 0,60€ per laukaus. Olen ihan tyytyväinen jos hylsy kestää muutaman latauskerran säilyttäen ominaisuutensa turvallisena ja tasalaatuisena. Tarkoitus ei ole siis ladata samaa hylsyä esimerkiksi 10 kertaa, koska riski tasalaatuisuuden osalta heikkenee väistämättä ja äärirajoille joutuva hylsy ei ole oikea komponentti, koska en tee halpaa bulkkipaukkua.

En ole ollenkaan varma kannattaako edes käyttää kerran ammuttujakaan vaan ostaa suosiolla uusia ja ampua ne kertaalleen halutulla latauksella, jotta tasalaatuisuus on taattu. Ammuttujen hylsyjen uudelleenlataus muuttaa patruunan hinnan noin 80 senttiin, kun uudella hylsyllä se olisi noin 1,40€.

Hinta uudellakin hylsyllä olisi ihan ok, koska lähtökohta on se, että haluan ensisijaisesti paremmat ballistiset ominaisuudet omaavan patruunan, jota ei tehdaslatauksena saa 7.62x53R kaliiperille toisinkuin esimerkiksi 6,5 Creedmorelle tai .308 Winsulle. Mikäli lataisin geneerisellä FMJ luodilla edullista treenipaukkua, niin patruunan hinta näyttelisi varmasti paljon isompaa roolia.

Rahan säästäminen on toki hyvä asia, mutta lähtökohtana ei ole harrastuskulujen vähentäminen vaan se, että saan sopivampaa ampumatarviketta. Uusista komponenteista ladattunakin tuo olisi vain 40 snt kalliimpi kuin Sako Range ja halvempi kuin tavanomainen tehdastekoinen metsästyspatruuna.

Omat hylsyt tuli kiillotettua ihan telkkua katsellessa rätin ja autosolin kanssa. Sitten fairypesu ja huuhtelu lämpimällä vedellä. Onnistui ihan hyvin pienellä hylsymäärällä. Eli hylsymylly ei ole pakollinen.

Ajattelin ultraäänipesurin käyttöä, kun sellainen löytyy jo ennestään. Hylsyt saisi helposti kuivaksi uunissa vaikka 70 asteen lämmössä.

Työvaiheina erottelen hylsyn saattamisen latauskelposeksi ja itse varsinaisen lataamisen. Ei haittaa lainkaan, vaikka nuo tapahtuisivat eri päivinä hylsyjen märkäpuhdistuksesta johtuen.

Noilla perusholkeilla (ensin ylisupistetaan ja sitten taas laajennetaan ) tuo laajennuskara tarttuu joskus aikalailla, joten noin kevyen häkkyrän kanssa saattaa mennä hermot aika pian

Mitenkäs tuollainen yksinkertainen puristin sitten kannattaisi kiinnittää, kun käytössä ei ole autotallia tai muuta tilaa johon olisi mahdollista asentaa kiinteä latauspiste? Halkaisupölliin?


@setämies Ottaisitko viestistä #550 lähtien jälleenlatauskeskustelun omaksi topiciksi.

 

[Black Bart]

Mitenkäs tuollainen yksinkertainen puristin sitten kannattaisi kiinnittää, kun käytössä ei ole autotallia tai muuta tilaa johon olisi mahdollista asentaa kiinteä latauspiste? Halkaisupölliin?

Muistaakseni aikoina ennen lataushuoneita tuo leen prässi oli kiinteästi kiinni paksussa (~40 mm ehkä) työpöydän levyisessä puulevyssä ja sitten se levy puristettiin vain lataamisen ajaksi puristimilla molemmilta puolilta pöytään kiinni.

 

[setämies]

@pstsika homma roger!

 

[Black Bart]

Pystikseen niitä ei taida saada, mutta noin yleisesti rummutan kovasti noiden type s bushing-supistusholkkien (ja match grade luoditusholkkien) puolesta. Pirun kalliita ostettaessa, mutta sen jälkeen ei harmita. Huomattavasti mukavampia käyttää, luodit on varmasti suorassa, patruunoiden pituus (ogivemitta) parin sadasosan sisällä ja hylsyjen kesto paranee (mulla 300winmagissa 7-8 latauskertaa samoilla norman hylsyillä ongelmitta)

 

[pstsika]

Muistaakseni aikoina ennen lataushuoneita tuo leen prässi oli kiinteästi kiinni paksussa (~40 mm ehkä) työpöydän levyisessä puulevyssä ja sitten se levy puristettiin vain lataamisen ajaksi puristimilla molemmilta puolilta pöytään kiinni.

B kaupasta saisi Leen valmistaman kuvan mukaisen jalustan, mutta 150€ on melko kova hinta parista yhteen hitsatusta teräksenpalasta.




Vaihtoehtona voisi olla allaolevan kaltainen latauspenkki eli Ikeasta 50 cm korkea porrasjakkara 12€ hintaan ja siihen joko kaukalo tai purje lisäpainolle. Alla olevassa kuvassa lisäpainoa ei ole, vaan kaukalossa on ruutia ja ilmeisesti jotain muuta latausvälineistöä.

 

[Ottoville]

Ja tuo lukittava mutteri on siis myös Leen holkeissa? Mikäli näin on, niin se asettaa pikakiinnitysholkkien tarpeen minulla kyseenalaiseksi.

Jos on normi ase, niin kun supistat hylsyn täysin niin supistusholkki koskettaa hylsyn pidintä. Kun kierrät supistusholkkia ~2mm ylös. Niin suu supistuu mutta hylsy ei ( 7,62*53R on 0,8 mm kartio ) Vaikka suusta jää supistumatta 2mm on se supistunut riittävän pitkältä matkalta jotta luoti pysyy hyvin siinä. Eikä tuo supistumaton osuus haitta koska hylsy on juuri oman aseen pesän muotoinen/mittainen.




normi ase,
Esim Bar vaatii aina täysin supistetun hylsyn toimiakseen varmasti.

Hinta uudellakin hylsyllä olisi ihan ok, koska lähtökohta on se, että haluan ensisijaisesti paremmat ballistiset ominaisuudet omaavan patruunan, jota ei tehdaslatauksena saa 7.62x53R kaliiperille toisinkuin esimerkiksi 6,5 Creedmorelle tai .308 Winsulle. Mikäli lataisin geneerisellä FMJ luodilla edullista treenipaukkua, niin patruunan hinta näyttelisi varmasti paljon isompaa roolia.

Siksi sinun onkin valittava hylsyt huolella.
Sillä eri valmistajilla on niissä pieniä eroja esim, nallireiän koko → vaikuttaa ruudin syttymiseen→ vaikuttaa lähtönopeuteen
Tai hylsyn tilavuus, niissä on pieniä eroja valmistajien välillä.
Joten joudut kokeilujen pohjalta valitsemaan, hylsyn mitä käytät.

Ps,
Pehmeäksi hehkutus tehdään siksi ettei haluta heittää hyvä hylsyjä hukkaan.
Jos lataa harjoituspaukkua niin jos hylsyn suu halkeaa niin ei muuta kuin roskiin,

Vaihtoehtona voisi olla allaolevan kaltainen latauspenkki eli Ikeasta 50 cm korkea porrasjakkara 12€ hintaan ja siihen joko kaukalo tai purje lisäpainolle. Alla olevassa kuvassa lisäpainoa ei ole, vaan kaukalossa on ruutia ja ilmeisesti jotain muuta latausvälineistöä.

Tuo näyttää toimivalta

 

[pstsika]

Jos on normi ase, niin kun supistat hylsyn täysin niin supistusholkki koskettaa hylsyn pidintä. Kun kierrät supistusholkkia ~2mm ylös. Niin suu supistuu mutta hylsy ei ( 7,62*53R on 0,8 mm kartio ) Vaikka suusta jää supistumatta 2mm on se supistunut riittävän pitkältä matkalta jotta luoti pysyy hyvin siinä. Eikä tuo supistumaton osuus haitta koska hylsy on juuri oman aseen pesän muotoinen/mittainen.




normi ase,
Esim Bar vaatii aina täysin supistetun hylsyn toimiakseen varmasti.
Katso liite: 39961

Hyvä tietää, mutta en usko, että tuolla
nimenomaisella aseyksilöllä sillä on selkeää eroa käyntitarkkuudessa. Koska kyseinen kivääri ampuu ratapatruunalla 1 MOAn käyntiä, niin miksi sama ei olisi toistettavissa, kun ladataan tasalaatuinen patruuna itse, mutta vaihdetaan tilalle paremmat ballistiset ominaisuudet omaava luoti. Tiedän kyllä, että jotkut tavoittelevat aivan huippukäyntiä ja kiväärit ampuvat selkeästi alle puolen MOAn kasoja 300 metriin. Tässä tapauksessa rauta ei taivu siihen enkä halua kuin riittävän noin 1 MOAn käyntitarkkuuden puhtaasti käytännönläheisistä syistä.

Paljonko kaulasupistuksen ja täyssupistuksen ero on käytännön käyntitarkkuudessa ? Oletko itse huomannut minkälaisen eron osumakuviossa? Muutamien millien ero esimerkiksi 100 metriin ampuessa on minulle merkityksetön ja tuosta syystä tekisin varmaan aina täyssupistuksen, jotta työvaiheet olisivat aina samat riippumatta siitä onko kyse uudesta vai 3 kertaa ammutusta hylsystä.

Siksi sinun onkin valittava hylsyt huolella.
Sillä eri valmistajilla on niissä pieniä eroja esim, nallireiän koko → vaikuttaa ruudin syttymiseen→ vaikuttaa lähtönopeuteen
Tai hylsyn tilavuus, niissä on pieniä eroja valmistajien välillä.
Joten joudut kokeilujen pohjalta valitsemaan, hylsyn mitä käytät.

Ps,
Pehmeäksi hehkutus tehdään siksi ettei haluta heittää hyvä hylsyjä hukkaan.
Jos lataa harjoituspaukkua niin jos hylsyn suu halkeaa niin ei muuta kuin roskiin,

Sakon hylsyjen osalta olen tästä tietoinen, mutta ongelmahan ratkeaa liekkireiänkalvaimella. Tuosta huolimatta otan lähtökohdaksi Sakon hylsyjen käytön. Mikäli ne eivät tyydytä, niin Lapua ja jos sekään ei toimi niin Hornady. Sakon hylsyjä on jo ennestään kasa, joten se helpottaa valintaa melkoisesti.

Tuo näyttää toimivalta

En ole tosiaan latauspuristinta ikinä käyttänyt enkä tiedä miten tukevan asennuksen se vaatii tai paljonko voimaa pitää kampea painaessa käyttää. Ajattelin lisäpainoksi ehkä jotain noin 15 kiloa painavaa harkkoa. Työasento ei tietenkään ole ihan optimi, mutta luuletko, että tuollainen penkki riittäisi vai oliko tuo hymiö vittuilua?