Jälleenlataus

pstsika

Haukka
Se millien ero tulee eteen pitkällä matkalla.

Tietysti se vaikuttaa, mutta mitä merkitystä sillä on käytännössä?

1 MOA on 2,91 cm/100 m ja vastaavasti 0,5 MOA 1,45 cm. Otetaan lähtökohdaksi 1 MOA, vaikka näiden kanssa kannattaa muistaa, että se on vain yksi vakioitu tapa mitata tarkkuuttaa. 1 MOAn käyntiä pidetään jossain yhteydessä tarkkana. Se on ihan legendaarinen luku, vaikka ei ole oikeastaan vielä erityisen tarkka. Suurimpaan osaan erilaisia käyntitarkkuuden vaatimuksia se vastaa kuitenkin ihan heittämällä, mutta eikö oikeasti tarkka ammu reiät kiinni toisiinsa noin lyhyellä etäisyydellä?

100 metrissä 6 milliä yhtä kulmaminuuttia pienempi osumakuvio eli 2,31 cm on 0,79 MOA. Pyöristetään se 0,8 MOAan.
6 milliä isompi osumakuvio taas on 3,51 cm eli 1,2 MOA.

Kivääri on useimpiin asioihin riittävän tarkka jopa 1,5 MOA tarkkuudella ja se on jo 4,36 cm /100 m. Ei ehkä teerimetsälle, mutta hirvelle tai ihmisille kylläkin. Ihan vertailun vuoksi perus-Kalashnikovin tarkkuus lienee noin 4 MOA.

Kun nuo käyntitarkkuudet siirretään pidemmille etäisyyksille niin patruunan ominaisuudet alkavat painaa enemmän ja enemmän suhteessa rautaan. Lentorata, lentoaika, iskuenergia maalissa.

Yksi saman kaliiperin luoti saattaa tuottaa vaikka sen 0,2 MOA (eli 6 milliä 100 metrillä) paremman osumakuvion, mutta sen putoama aseen maksimiametilla (600) on esimerkiksi noin 4,5 metriä 2,5 metrin sijaan. Energiaa maalissa tuolla tarkemmalla olisi tässä hypoteesissa 990 J ja epätarkemmalla 1430 J. Sama kaliiperi, mutta erilainen luoti ja tappilataus molemmissa. Eli 13 gramman D166 ja 9,72 gramman Lock Base.

Osumakuviot 0,8 MOAn ja 1 MOAn kiväärillä 600 metrissä olisivat siis 14 cm ja 17,5 cm. Otetaan vielä se 6 milliä yli 1 MOA /100 eli 1,2 MOA käynti. Sen osumakuvio olisi 21 cm/600 m.

Jos piirrät halkaisijaltaan tuollaiset ympyrät miehen rintakehän päälle, niin eikö molemmilla saada riittävä tarkkuus ja haluttu vaikutus? Kumman ottaisit itse käyttöösi? Oma valintani olisi se epätarkempi, mutta suoremman lentoradan ja suuremman energian antava.

Sivuhuomiona SRA taulun keskellä oleva A alue (15x28) kuvaa lähtökohtaisesti tappavaa osumaa. Yläneliön A alue (10x5) on välittömästi tappava.

1,5 MOAn kiväärilläkin kuvio olisi 26 cm /600 m eli kaikki osuisivat vielä miehen rintaan ainakin C osuman arvoisesti. Riittää vielä sotilastarkka-ampujalle , mutta nyt aletaan olla jo melkoisessa hajonnassa.

Poliisin antiterroristitiimin tarkka-ampujalle ei välttämättä riitä, vaan osuma pommimieheen pitää saada siihen 0,5 MOA osumakuvioon eli 300 metrin päästä käytännössä heti tappavaan paikkaan nenän ja silmien alueelle. 0,5 MOA tarkoittaa alle 4,5 sentin osumakuviota 300 metrissä. A osuma ylänelioon.

Sotilastarkka-ampujalle lähtökohtaisesti riittää, että kykenee ampumaan pääosumia 300 metriin. Koko maalitaulussa keskimäärin 15x25cm ja osumakuviot 7 cm/0,8 MOAn kiväärillä, n 9 cm/1 MOAn kiväärillä ja 10,5 cm/1,2 MOAn kiväärillä.

Vaikutus on loppujen lopuksi sama riippumatta osuuko siihen nenä-silmät akselin hengenpaikkaan vaiko kypärän peittämään otsaan. Menee nimittäin läpi.

Tarkkuutta ei voi olla ikinä liikaa, mutta se ei ole ainoa määräävä tekijä. On olemassa myös kivääri+patruuna yhdistelmiä , jotka ampuvat todella pientä osumakuviota, mutta niiden teho 600 metrissä vastaa 9 mm pistoolin luodin energiaa 50 metrissä. Kasa-ampujien suosima 6 mm PPC yhtenä esimerkkinä.

Toki ammuntaan vaikuttaa muutkin elementit kuin vain lähtönopeus, luodin massa ja kiväärin käynti, mutta niistä voi jatkaa Ta ketjussa.
 
Viimeksi muokattu:

Ottoville

Ylipäällikkö
Paljonko kaulasupistuksen ja täyssupistuksen ero on käytännön käyntitarkkuudessa ? Oletko itse huomannut minkälaisen eron osumakuviossa?
En ole tehnyt sitä ”tarkkuuden takia” vaan säästääkseni hylsyjä ja laiskuutta :whistle: ( suun supistaminen vaatii vähemmän voimaa, kuin hylsyn täydellinen supistaminen)



Koska kyseinen kivääri ampuu ratapatruunalla 1 MOAn käyntiä, niin miksi sama ei olisi toistettavissa, kun ladataan tasalaatuinen patruuna itse, mutta vaihdetaan tilalle paremmat ballistiset ominaisuudet omaava luoti.
Siksi koska kyseessä on eri patruuna jonka ominaisuudet saa selville vain koe ampumalla.
Lataus tiedot eivät ole muuta kuin suuntaa antavia ohjeita jotka on saatu koe ammunoissa.
(Toden näköissetti se kuitenkin käy tuon ”vaaditun” 1 MOAn )

En ole tosiaan latauspuristinta ikinä käyttänyt enkä tiedä miten tukevan asennuksen se vaatii tai paljonko voimaa pitää kampea painaessa käyttää. Ajattelin lisäpainoksi ehkä jotain noin 15 kiloa painavaa harkkoa. Työasento ei tietenkään ole ihan optimi, mutta luuletko, että tuollainen penkki riittäisi vai oliko tuo hymiö vittuilua?

Jos hylsyt on voideltu kunnolla, niin käyttö on kevyttä.
Tietenkin täydellinen supistus vaatii enemmän voimaa.
Mutta joskus täytyy ottaa puristimetta kiinni kun tiukkapaikka tulee.
Hylsy on huonosti rasvattu, pullistunut, nallipiikki jumittaa jna.


Jos tuota kuvaa katsoo niin ”penkki on leveä/tukeva” tukipiste on riittävän takana ( ettei vehje tule syliin) verrattuna esim; tuohon Lee:n penkkiin.
Tuo työskentelykorkeus voi olla liian korkea (jos istuu lattialla).
El näyttää aivan toimivalta ja 12€ hinta ei estä kokeilemasta.






lipas.jpg
Tuossa oan syy miksi luodin ”nippausta” voi olla hyvä käyttää.
Kun patruuna liikkuu lippaassa, rekyylin vaikutuksetta.
Niin se iskee ”päätä seinään” ja luoti saattaa painua sisäänpäin.
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
7.62x53R hylsyn CIP maksimipituus on 53,50 mm.

Mittasin tuossa 10 kpl kerran ammuttuja Sako Range hylsyjä, joista nallit on poistettu, mutta hylsyjä ei ole trimmattu tai suuta viistetty tai tehty mitään muuta. Ne olivat keskimäärin 53,00 mm pitkiä vaihtelun ollessa muutamia millin sadasosia molempiin suuntiin, mutta hajonnan ollessa millin kymmenesosan sisällä. Puoli milliä kuitenkin matkaa CIP maksimiin. Noita ei siis ainakaan ensimmäisellä kierroksella tarvitse eikä edes voi trimmata.

En Googlella löydä 7.62x53R hylsyn minimipituutta. Onko se juurikin tuo 53 mm?
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Sillä ei ole muuta merkitystä luoti pysyy kiinni hylsyssä.


Mutta tuossa on lyhennyspituus 53,30.






Joo, lyhennyspituus on Vihtavuoren mukaan myös 53,30 mm, vaikka CIP maksimi on 53,50 mm. Tämä selvisikin sitten tällä. Trimmaus ei ole ajankohtaista ennekuin hylsyjen pituus on vähintään tuon 53,30 mm ja riippumatta siitä mikä venymisen määrä on, niin se lyhennetään aina juuri tuohon pituuteen.

Tyhmiä kysymyksiä tulee varmaan lisää tulevaisuudessa...

762X53RCIP.jpg
 

pstsika

Haukka
Kokeilin yhteen hylsyyn Lymanin liekkireiänkalvainta.

Sakon 7.62x53R hylsyissä on tavanomaista ahtaampi liekkireikä, joten liekkireiänkalvain avarsi liekkireikää melkoisesti toimenpiteen seurauksena. Kuten kuvasta näkyy, niin eron näkee paljaalla silmällä. Tämä ei ollut varsinaisesti suunnitelmissa eikä tarkoituksena, vaikkakin liekkireiänkalvain toimi juuri, kuten sen on ymmärtääkseni tarkoituskin toimia ja sen kärki tuli nähtäville nallitaskusta.

Ilmeisesti kannattaa jättää tuo työvaihe kokonaan pois ja ainoastaan puhdistaa nallitasku kaapimella karstasta sekä pestä hylsyt ultraäänipesurilla. En usko, että käsivaralla ja työkalun mekaanisella rajoittimella lopputuloksen tarkkuus olisi riittävä vaan mahdollisesti jopa tarkkuutta heikentävä jos verrokkina on vain nallinpoiston kokenut hylsy, jonka liekkireikä jää sellaiseksi kuin nallinpoistopiikki sen jättää. Ei toki ihan optimi ratkaisu sekään... Vasaralataussarjan nallinpoistopiikki yleensäkin tuntuu hieman ruhjovan tietään läpi Sakon liekkireiässä ja kanittaa hieman työnnettyään nallin irti, kun piikin poistaminen hylsystä on ajankohtaista. Tulisiko piikin kärkeä kaventaa vai onko tuollainen liekkireiän muovautuminen piikin ulkomittojen mukaisesti ok, kun puheena olevat hylsyt kerran ovat tavanomaista ahtaammalla liekkireiällä?

Liekkireiän avartaminen vaikuttaa väistämättä palotapahtumaan, mutta onko avartaminen tässä tapauksessa riskialtista, kun huomioidaan, että työkalun terä on mallia one size fits all ja rajoitin säädetään kaliiperikohtaisesti. Reikä on symmetrinen. Lähtökohtaisestihan voisi ajatella, että liekkireiänkalvain avartaa ahtaan Sakon X53R liekkireiän standardin mukaiseksi vastaamaan esimerkiksi Lapuan hylsyä, jossa on avarampi liekkireikä?

Tämä avarrettu hylsy päätyy kokeiluhylsynä palvelemaan nallitta ja ruuditta holkkien säätämisessä, joten sinällään mitään vahinkoa ei tapahtunut.

liekkireiät.jpg
 

Liitteet

  • liekkireiät.jpg
    liekkireiät.jpg
    422.6 KB · Luettu: 2
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
Kalvaimen terä on näyttää olevan 2,05 milliä.

Käytettäessä liekkireiänkalvainta ohjeen mukaisesti hylsyn sisäpuolelta se siis avartaa Sako hylsyn ahtaan liekkireiän 2,05 milliin, mutta jättää nallitaskuun pienen purseen, joka on samalla työkalulla helppo pyyhkäistä pois.

Amerikkalaiset näyttävät pitävän internetlähteiden mukaan 0,81 tuuman liekkireikää hyvänä .308 Win hylsyihin. Milleissä tuo on juuri saman, mitä kalvain tekee.

Koska sekä .308 Win, että 7.62x53R käyttävät isoa kiväärin nallia ja samoja ruuteja, jopa samoja luoteja, niin oletettavasti liekkireikäkin on turvallista olla sama, vaikka hylsyn tilavuus ja kanta eroavatkin. Saatavilla olevan tiedon mukaan 2,05 milliä olisi täysin turvallinen ratkaisu myös 7.62X53R kaliiperissa ja amerikkalaiset patruunavalmistajat käyttävät kaiketi juuri sitä liekkireiän kokona, vaikka Sakon X53R hylsyssä alkuperäinen liekkireikä lienee noin 1,6 milliä.

Koska kaikki tapahtuu muutenkin omalla vastuulla, niin avarran alkuun erän hylsyjen liekkireikiä tuohon 2,05 milliin ja katson mitä tapahtuu. Kaiken järjen mukaan palotapahtuman pitäisi olla ihan yhtä turvallinen kuin ennenkin ja ainakin vakioitu "läpiporaus" kuulostaa tarkkuuden kannalta paremmalta vaihtoehdolta kuin nallinpoistopiikin väkisin avaama purseinen ja jopa teoriassa kahden kymmenesosamillin hajonnan sisällä oleva pikkureikä.

Leen vasaralataussarjan nallinpoistopiikkin piikkiosa on nimittäin paksuudeltaan 1,70-1,90 mm vaihdellen mittauskohdasta. Kärjestä kapeampi. Tuo penetroituu Sako-hylsyn ahtaan liekkireiän läpi ja kanittaa poistettaessa eli alkuperäinen liekkireikä on sitä pienempi, mutta ammuttu nalli estää mittaamasta sitä. Kun liekkireikää on työstetty kalvaimen terällä, niin nallinpoistopiikki liikkuu ongelmitta ja sujuvasti. Tämä liekkireiän avartaminen tuohon yleisesti käytössä olevaan 2,05 milliin lisää siis yhden työvaiheen, mutta kun se on kerran tehty, niin hylsyn elinaikana sitä ei kaiketi ole tarpeen toistaa.

Lienee sanomattakin selvää, että ainoa syy tälläiseen näpertelyyn on yksinomaan jo hallussa olevat hylsyt ja niiden jatkuva lisääntyminen Sako Range patruunan takia.

Alla olevassa kuvassa ilmeisesti alkuaan noin 1,60 millinen liekkireikä on "avarrettu" kumivasaralla ja vasaralataussarjan nallinpoistopiikkillä. Reiän koko on noin 1,7-1,9 milliä

55738.jpg

Vuorostaan alla olevassa kuvassa liekkireiänkalvain on avartanut ennen ahtaan liekkireiän 2,05 milliin.

00 860-870.jpg
 
Viimeksi muokattu:

pstsika

Haukka
@pstsika vaihtoehtona olisi tietenkin mm. Berdan-nallien poistoon käytettävä, veden paineen avulla poistava nallinpoistaja (toimii siis toki Boxer-nallisillakin patruunoilla).
Tällaista laitetta ainakin yksi saksalaisfirma valmistaa:

Mikäli liekkireiän avartaminen standardimittaan osoittautuu huonoksi ja/tai toimimattomaksi ratkaisuksi ja koeammuntojen jälkeen näen vielä työskennellä, niin päädyn suosiolla tilamaan uusia hylsyjä, joissa on normaalin kokoinen liekkireikä toisinkuin Sakon hylsyissä. Ainoa syy Sakon hylsyjen käyttöön on se, että ne ovat kerran ammuttuina "ilmaisia" ja niitä käyttäessä patruunan hinnaksi muodostuu noin 80 senttiä eikä 2€ tai 2,70€ niinkuin uusilla Lapuan tai Norman hylsyllä. Uutena Sakon hylsyjä ei tässä kaliiperissa olisi mielekästä edes ostaa elleivät ne tulisi kertakäyttöisiksi, koska tuo ei-standardin mukainen liekkireikä aiheuttaa ylimääräistä hommaa. Huolimatta siitä, että tuo Sakon hylsy tuottaa enemmän työtä lähden niillä liikkeelle näin alkuun. Ei tuo avartaminen kovin kaksinen homma kuitenkaan ole.
 

Kyrätulli

Luutnantti
Nallittamiset, liekkireiän kalvamiset ja muut käsityöt on hyvä tehdä samalla kun katselee esimerkiksi telkkaria tai suorittaa muuta tuottamatonta ajankuluketta...
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Koska kaikki tapahtuu muutenkin omalla vastuulla, niin avarran alkuun erän hylsyjen liekkireikiä tuohon 2,05 milliin ja katson mitä tapahtuu. Kaiken järjen mukaan palotapahtuman pitäisi olla ihan yhtä turvallinen kuin ennenkin ja ainakin vakioitu "läpiporaus" kuulostaa tarkkuuden kannalta paremmalta vaihtoehdolta kuin nallinpoistopiikin väkisin avaama purseinen ja jopa teoriassa kahden kymmenesosamillin hajonnan sisällä oleva pikkureikä.

Liekkireiän avartamitta käytetään yleensä kun ladataan aliäänipatruunoita kivääriin.

Patruunassa on vähän nopea ruutia, raskas luoti ja ”täyteainetta”.
Koska ruutia on vähän se saattaa olla hylsyn reunalla. Joten pienettä reiästä liekki ei tavoita ruutia.
Normaalisti nallinpoistopiikki menee hyvin liekkireiän läpi.
Mutta ilmeisesti Sako on halunnut tehdä reiän omien mittojen mukaan.
 

pstsika

Haukka
Mutta ilmeisesti Sako on halunnut tehdä reiän omien mittojen mukaan.

Nythän kyseessä ei ole varsinainen avartamaminen muuttamalla liekkireiän kokoa tavanomaista suuremmaksi vaan pikemminkin Sako hylsyn ahtaan liekkireiän standardisointi vastaamaan muiden valmistajien mittoja.

Liekö muissa Sako Range sarjan hylsyissä yhtä ahtaat liekkireiät vai onko tämä yksinomaan 7.62x53R hylsyn ominaisuus? Onko jollakin ollut vastaavaa "ongelmaa" esimerkiksi .308 Win, 6,5 SE tai muun Sako Range hylsyn kanssa vai onko niissä avarampi liekkireikä valmiina?

Jos ymmärsin oikein netistä lukemaani, niin Sakon hylsyihin liekkireikä on isketty, kuten bulkkihylsyyn ainakin ja Lapuan hylsyissä se ilmeisesti on porattu.
 

J0h1F

Kenraali
Liekkireiän avartamitta käytetään yleensä kun ladataan aliäänipatruunoita kivääriin.

Patruunassa on vähän nopea ruutia, raskas luoti ja ”täyteainetta”.
Koska ruutia on vähän se saattaa olla hylsyn reunalla. Joten pienettä reiästä liekki ei tavoita ruutia.
Normaalisti nallinpoistopiikki menee hyvin liekkireiän läpi.
Mutta ilmeisesti Sako on halunnut tehdä reiän omien mittojen mukaan.
Ketjun aiheeseen sopien, mitä käytätte mahdollisesti aliäänilatauksissanne pitääksenne ruudin patruunan pohjalla? Asianmukainen tapahan on toki säilyttää patruunat luoti ylöspäin, mutta olen kuullut ainakin joidenkin laittavan täyteaineeksi sillaa, jotta ruuti ei pääsisi hölskymään niin paljon. Miten tällainen sillatäyttö pitäisi toteuttaa, ja muuttaako se latausarvoja jotenkin?
 

Kyrätulli

Luutnantti
En käytä täytteitä etteivät päädy vaimentimeen. Tarpeeksi täyttävää öyhettä ja painava lyijyluoti...
 

Ottoville

Ylipäällikkö
Ketjun aiheeseen sopien, mitä käytätte mahdollisesti aliäänilatauksissanne pitääksenne ruudin patruunan pohjalla? Asianmukainen tapahan on toki säilyttää patruunat luoti ylöspäin, mutta olen kuullut ainakin joidenkin laittavan täyteaineeksi sillaa, jotta ruuti ei pääsisi hölskymään niin paljon. Miten tällainen sillatäyttö pitäisi toteuttaa, ja muuttaako se latausarvoja jotenkin?

Samaa olen kuullut/muistellut.
Mutta noissa patruunoissa tuo nallireiän avartaminen syttymisen varmistamiseksi, tuntuu olevan yleinen käytäntö.
Tuolla on aikapaljon juttua aliääni patruunoiden latauksetta.

 
Top