No? Oletko yhä "järjettömän työllistynyt"?
Juu, mutta kai tämä pitää hoitaa alta pois. Motivaatio vähän laski, kun huomasin miten työläs homma näitä on analysoida varsinkin kun kaikki pitää tehdä etänä. Pahoittelut. Toisaalta opinpahan samalla miten tämä olisi pitänyt hoitaa.
Teen homman itselleni hieman helpommaksi ja luen koko ketjun alusta alkaen samalla kommentoiden. Eli todennäköisesti nillitän jostakin pikkujutusta, joka on myöhemmissä suunnitelmissa muuttunut, jolloin nillitän siitä uudestaan vähän myöhemmin. Melko varmasti toistan myös muiden esille nostamia kommentteja. (Ja itseäni.)
-------------------------------------
Muutos 1: puolustava 15. ErJvK onkin alueellisten joukkojen uudenmallinen nelijoukkueinen komppania. Tästä osittain seuraa...
...myös se, että tehtävänantajan mielessä ollut tehtävän tarkoitus ei täyty ja arvionnista tulee hieman vaikeampaa. Lopputulos sekin on, että joukot eivät riitä. Jos aina oletetaan, että kaikkea on riittävästi, ei osata toimia oikein, kun resurssit loppuu kesken.
Yleishavaintoja taistelusuunnitelmasta Samses (eli kuvasta):
Valemaalien alueelle luultavasti tultaisiin muutenkin jalkautuneena, mutta ne saattavat vetää tulta puoleensa, jos ne on tehty riittävän hyvin. Pohjoisempi valemaalialue (Purho-Mäki) voi imeä vihollista 1. joukkueen eteen. Eteläisempi valemaalialue vetää joukkoja kohti TA/TIED/TJ-partiota, joka paikalle jäädessään todennäköisesti paljastuu.
1. joukkueen vasen kylki sekä 1. ja 2. joukkueen irtautuminen on vaarassa, jos vihollinen levittää Purhon kohdalta hieman pohjoiseen ja pyrkii lyömään kohtaamansa 1. joukkueen Aholaan johtavan tien suunnassa. Eli 2. joukkue saattaa joutua tekemään päätöksiä irtautumisestaan ennen kuin sillä on edes taistelukosketus. Jos puolustaja onnistuu pysymään piilossa (mitä epäilen) niin pitkään, että vihollisen kärki on Lampsinmäen tasalla, niin sitten voi tulla tulosta, mutta kärjessä oleva vihollinen todennäköisesti saa osittain sidottua puolustajan taisteluun, jolloin lisäjoukoilla on helpompi homma lyödä puolustaja pois.
Sinänsä pidän ajatuksesta aloittaa kunnon voimalla, koska sillä saa pelattua itselleen aikaa ja vihollinen alkaa varomaan.
Jatko pääuran suunnassa on kahden käytännössä irrallisen joukkueen varassa ja niiden takana ei ole mitään joukkoja. Hankalat irtautumisreitit soiden läpi vaativat valmistelua tai varautumista siihen, että pienetkin tappiot johtavat joukkueiden irtautumiseen, koska evakuointi imee niin paljon väkeä. 1. ja 2. joukkue saattavat olla täysin tyhjän panttina, jos vihollinen ei jatka pohjoiseen vaan suojaa sivustansa ja jatkaa pääuran suunnassa. Eli puolet komppanian voimasta ei ole käytössä enää alun jälkeen.
KrhJ sijainti ihan hyvä, pystyy tukemaan kaikkia joukkueita ja piilossa. HJ samoin. Komentojoukkue mielestäni turhan kaukana; johtaminen vaikeutuu ja moraalinen tuki ei ole riittävän suuri.
Vastuualueesta jää melkein puolet käyttämättä ja valvomatta. Valvonta ainakin pitäisi järjestää.
Vihollisen edetessä kolmanteen murrosteeseen 3J ja 4J vaikuttavat siihen yhtäaikaisin tuliylläköin
Ensimmäisestä taistelukosketuksesta on tässä vaiheessa todennäköisesti niin vähän aikaa, että tuliylläköt eivät välttämättä onnistu siinä määrin kuin on suunniteltu.
Heti 3J+4J saadessa taistelukosketuksen, 2J+ PstOhjR+1J palaavat suoja-asemistaan/vaihtoasemistaan mönkijöillä etelään vihollisen sivustaan, etenevät taistelukosketukseen lähemmäs Saaramaantietä tuhoten ajoneuvoja NLAWeilla ja mahd mukaan myös singoilla.
Vihollinen tuskin jättää sivustaansa suojaamatta. Pataljoona pystyy irrottamaan tähän vähintään yhden joukkueen ja pioneerijoukkueen suorituksen. Kahdella taistelussa olleella joukkueella voi olla hieman tekemistä jalkaväkisirotemiinoitteiden ja mekanisoidun joukkueen kanssa. Toki ajatuksena kaunis ja kannatettava, mutta hyökkäys suurin piirtein samasta suunnasta, johon irtauduttiinkin ei ole kovin yllättävä. Ja joukkueilla voi olla pieni taistelukosketus koko ajan, jolloin vastahyökkäystehtävä vaikeutuu entisestään.
Ilmatorjuntaohjusryhmä valmistelee asemansa korkealle mäelle kuvan osoittamaan paikkaan 1J:n asemien taakse.
Näkyvyys helikoptereiden todennäköiselle toiminta-alueelle (päätie ja järvi) voi jäädä heikoksi.
Silloin kuitenkin voidaan 2J+PstR siirtää helposti mönkijöillä edemmäs Saaramaantien varteen 3J+4J tueksi.
Jotain valmisteluja tämän peliliikkeen varalta kannattaa tehdä, sillä kevyen jalkaväen taistelunkestävyys valmistelemattomissa asemissa on aika heikko.
----------------------------------
järjestetään sinne työporukka töihin, kun vihollisen lennokin tiedetään olevan alueella.
Parempi järjestää jonkinlainen miehitys koko ajaksi, sillä lennokki jää helposti havaitsematta.
---------------------------------
TST-suunnitelma Deeiii:
Komppanian piilottaminen noin pienelle alueelle ja lähelle tietä ei todennäköisesti onnistu. Paljastumisen jälkeen, tapahtuu se sitten tiedustelulla tai taistelemalla, komppania on helppo eristää ja ampua epäsuoralla paloiksi. Vastuualuetta ei käytetä tai valvota juuri ollenkaan.
Ensimmäinen vastaanottoasema, jossa vainolaista odottaa noin ryhmän verran miehiä (tiedustelupartio + pst-partioista nohevimpia taistelijoita), kymmenkunta raskasta sinkoa (oletan, että mallia Apilas?) ja pari konekivääriä, on etelään menevän tien risteyksen eteläpuolilla, kartalla välillä S. talo - läheinen hiekkakuoppa, rinteen länsipuolella. Hiekkakuopan läheisyyteen tms. on kaivettu havukatteella katetut poterot; jos näihin vielä lykätään retkipatjaa, niiden pitäisi tarjota varsin hyvä suoja jopa lämpökameralla tapahtuvalta lentotähystykseltä. Mäen päällä on taistelijapari, näköaloista riippuen ehkä TJ, vahtimassa mitä vastapuoli tekee. Tämän osaston suunnitelmana on tarkkailla tilannetta ja iskeä piilosta vihollisen kärkivaunujen kylkeen; jos vihollinen jalkautuu ja/tai yrittää tulla mäen yli, tähystäjien pitäisi kyetä varoittamaan ajoissa, jotta osasto ehtii irtautua. Irtautuminen tapahtuu mönkijöillä Ontelaan vieviä polkuja pitkin.
Toinen samanlainen vastaanottoasema on Purhon pohjoispuolella, pohjoiseen menevän tien länsipuolella mäen takana. Letto ehkäissee melko tehokkaasti ihan selkään koukkaamisen, ainakin vaunuilla. Tietä pitkin pääsee ripeästi irti ainakin Aholaan saakka. Mäen päältä lienee mahdollista tähystää Purhon suuntaan.
Eteläisempi vastaanottoasema ehtinee tehdä jotain ennen irtautumistaan. Se on kohtuullisen hyvässä jemmassa ja saanee sivustatuliaseman Purhon alueella olevaan viholliseen. Pohjoisempi on aika kaukana Purhosta, mutta saanee jotain vaikutusta ainakin reunimmaisiin joukkoihin tai jos vihollinen jatkaa pohjoiseen.
Päätien varrelle rakennetaan näkyvä estemurros urheilukentän kohdalle ja Suurenahonmäen eteläpuolelle. Pohjoiseen menevälle tielle rakennetaan murros vähän pohjoiseen vastaanottoasemasta, pellon loppupäähän. Miinoja ei näihin tai päällystettyihin teihin tuhlata, joskin valemiinoituksia voidaan niihin kuopia.
Murroste ilman miinoja on helppo raivata. Sivuteiden miinoittaminen on vähän turhaa, kun päätietä pystyy ajelemaan suurin piirtein vapaasti. Päällyste on ikävä, mutta sen takia komppanialla oli räjähdysaineita ja valmisteluaikaa.
Hyökkäys tehdään kahdella joukkueella, joista toista johdan itse.
Komppanianpäällikön kannattaa johtaa komppaniaa eikä yksittäisiä joukkueita. Siihen hommaan on joukkueenjohtajat.
Jos painostus kasvaa liian kovaksi, irtautumissuunta on Aholan-Metsäpirtin- kautta kohti Kapusianmäkeä ja sieltä edelleen vaihtoasemiin Summanjoelle.
Irtautuminen, kun koko komppania on tiiviin ryhmityksensä vuoksi taistelussa on hyvin hankalaa. Varsinkin kun jalkaväki yrittää irtautua mekanisoidulta joukolta.
Etelälounaaseen vievä tie 14676 jätetään oman onnensa nojaan, eikä sille tehdä edes esteitä. Jos perivihollinen lähtee tähän suuntaan, niin antaa mennä; jokainen metri siihen suuntaan on metri kauemmaksi Saareksesta.
Kannatan varauksetta. Ja todennäköisesti vihollinenkin pyrkii toteuttamaan tehtävänsä, joka luultavasti liittyy jotenkin taisteluosaston tykistöön ja selustaan. Jos vihollinen haluaa lähteä retkeilemään, niin terve menoa. Tien kautta pystyy koukkaamaan Pieksemäen alueelle, mutta siihen koukkaukseen voi ottaa melkein paremmin kantaa Mäkinen-Rantala alueella.
Tällöin pohjoiseen menevä tie vain jäisi suojatta, mutta toisaalta, siellä olisi vastassa 2JK.
Tavallaan joo, on siellä omia, mutta heillä on päätehtävä taisteluosaston painopistesuunnassa ja vahva luottamus siihen, että 15.ERJVK hoitaa alueensa.
--------------------------------
Muuten sama kuin edellinen, paitsi
1) siirretty 3J:n viimeinen asema ja viimeinen sulute/murroste Saaramaantien ja Saaristentien risteykseen, jottei koukkaus etelästä puolustajan selustaan olisi aivan niin helposti tehtävissä.
2) siirretty tarkka-ampujat Kelkantien itäpuolelle, parempaan tuliasemaan (ja aiheuttamaan pientä liikettä eteläiselle valemaalialueelle). TA:t avaavat tulen sieltä mutta poistuvat kiireen vilkkaa Kelkantien yli Ylä-Hietalan suuntaan uusiin asemiin kun olot alkavat kuumeta.
3) irrotettu 1J:stä partio vastaanottamaan vihollinen ja avaamaan tuli pohjoiselta valemaalialueelta, Purhon talon takaa (ja aiheuttamaan pientä liikettä pohjoiselle valemaalialueelle). Partio avaa tulen kk:lla ja mahd. 1-2 singolla vihollisen kärkeä vastaan, ja hipsii huitsin kuikkaan takaisin joukkueen yhteyteen vihollisen aloittaessa vastatoimet.
Pidän kaikkia muutoksia perusteltuina.
------------------------------
En jaksa enää piirtää, kun olen niin huono näiden tietokoneiden kanssa. Tässä on ajatukseni, kun keksin mittakaavankin kartan alta.
Eli tästä lähden ottelemaan. En täytä karttaa kaivauksilla, asemilla, murrosteilla tai vaihto - ja vara-asemilla. Ne pitää nähdä maastossa. Pari tärkeää tähystys- ja tuliasemaa on ja muutama yksinkertainen "operatiivinen" liikkumissuunta sen mukaan, mihin pitää antaa piiskaa.
Punaisella merkitsin paikkoja, joissa on tähysteisiä miinoja ja epäsuoran tulen maaleja. Tähystystä voisi parantaa tarkka-ampujilla tai ainakin hyväsilmäisillä ja varmakätisillä. Jos saisi jo tiedusteluosia tuhottua, peli alkaisi hyvin. Oltaisiin hyvällä jalalla liikkeellä.
Koska valmisteluja on tehty, joukkueet + ryhmät ovat harjoitelleet tärkeimmät siirtymiset. Karttaan en piirrä nuoliviidakkoa, mutt taisteluajatuksen alkutilanteeseen siitä voi päätellä.
TSTSUUNN Vonka:
Komppanian ryhmitys on etupainoinen, joukkueilla on suurin piirtein riittävästi tilaa, mutta ne pystyvät kuitenkin tukemaan toisiaan. Jos vihollinen ottaa kunnon taistelukosketuksen komppanian kanssa, tappioita tulee melko varmasti. Suurin ongelma on kuitenkin saman suuntainen kuin Deeiiilläkin, eli komppania on suppealla alueella ja tuhottavissa epäsuoralla tulella.
Sivustojen suojaamiseen on kiinnitetty huomiota. Taistelut tosin aloitetaan vastuualueen ulkopuolelta, mikä saattaa hieman harmittaa komppanian etupuolella olevia hajautettuja jääkäreitä.
Reitit huoltojoukkueeseen vaikuttavat hieman hankalilta. Päätien käyttö tuntuisi helpoimmalta, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu.
---------------------------------
Muutokset:
- 1J:n asema siirretty tukeutumaan enemmän sulutteeseen. 1J:n vaihtoasema siirretty korkean mäen päälle (sama mäki jonka päällä on ilmatorjuntaohjusryhmän asemat). Mikäli vihollinen tekee koukun pohjoisen kautta jalkautuneena, 1J kykenee nopeasti siirtymään näihin asemiin.
- Komento- ja Huolto-osat siirretty lähemmäksi taistelevia osia. Uudelle komento- ja huoltopaikalle on traktoriurat kahteen suuntaan.
1. joukkueen uusi ryhmitys toimii mielestäni paremmin nyt. 2. joukkueen irtautuminen on paremmin suojattu ja ykkösen kylki ei ole niin uhanalainen.
-----------------------------------
TSTSUUNN Talvela:
Jos tulipussimainen aloitus toimii, viholliselle tulee ikävät oltavat. Jos ei toimi, niin pellonreunaan ammutaan paljon suomalaisia. Jos asemissa aiotaan taistella pitkään, isot valmistelut todennäköisesti paljastavat paikat. Ryhmitys on myös sen verran tiivis, että tulivalmistelu osuu ainakin johonkin. Toinen ryhmitys on myös tiivis. Tiedustelu ja tarkka-ampujat menevät vähän hukkaan pelkässä sivustansuojaamisessa. Isoin heikkous mielestäni on 2. joukkueen toiminta. Se on ensimmäisellä tasalla viimeinen joukkue ja toisella tasalla ensimmäinen joukkue. Eli se irtautuu taistelusta tulen alla uuteen taisteluun. Aika vaikeaa.
----------------------------------
Nyt kun kerran muistutit tuosta unohtuneesta paikasta, niin tulisiko samalla kaivaa asemat myös niille tykkimiehille, jotka irrotettaisiin lähipuolustukseen patteristosta, mahdollisesti heillä olevien miinojen yms. varusteiden ohella, vai oletetaanko heidän järjestävän omat hommat meidän taakse?
Ja mikäli maasto sen sallisi, niin harkitsisin takimmaisten asemien sijoittamista siten, että muutama tykki pääsisi päräyttämään suorasuuntauksella ainakin kärkivaunua, samalla kun jäljellä olevat joukot alkavat hajottaa perässä tulevia(toisaalta tuon kärkivaunun saa hoideltua myös miinoilla, joten varmaan voisi jättää nuo suorasuuntaukset niihin tilanteisiin, kun kaikesta huolimatta joku pääsee läpi).
Mutta kuitenkin arvelisin homman toimivat paremmin kootusti, kuin jos tämän puolustavan komppanian rippeet ja tykkimiehet toimivat erikseen.
Tykistön päätehtävä on tukea taisteluosastoa Luumäen suunnasta tulevan vihollisen torjunnassa. 15.ERJVK:n tehtävä on estää vihollista häiritsemästä tykistöä tässä tehtävässä. Mikäli tykkimiehet joutuvat ampumaan suorasuuntausta tai torjumaan vihollista alueellaan, niin vihollisen pataljoona on jo osittain onnistunut tehtävässään ja 15.ERJVK epäonnistunut.
olisiko kuitenkin järkevämpää vetää erillinen 15. JvK osaksi 25. alueellisen taisteluosaston patteriston suojausta
Ei. 15.ERJVK toteuttaa patteriston suojausta juuri siinä, missä se nyt on. Jos suojaus toteutettaisiin patteriston alueella, se tarkoittaisi, että patteristo ei voi toteuttaa päätehtäväänsä eli tykillä ampumista.
ylipäätään johtaa sitä osana koko taisteluosaston taistelua?
15. ERJVK on osa taisteluosaston taistelua. Se suojaa pääjoukkojen sivustaa ja patteristoa, sitä tuetaan taisteluosaston epäsuoralla tulella sekä huollolla ja sen alueelle on suunniteltu reservikomppanian vastahyökkäys. Raaka totuus on se, että 15.ERJVK on taisteluosaston kannalta täysin sivusuunnassa ja taisteluosaston tehtävää ei haittaa vaikka koko komppania kuolisi poteroihinsa kunhan vihollinen ei pääse taisteluosaston selustan tai patteriston kimppuun.
Mutinat sikseen ja tehtävän kimppuun. Kuten alussa totesin, niin sijoittaisin 1. ja 2. joukkueet asemiin Uusinsuon ja Mäntysuon länsipuolelle. 3. joukkue olisi asemissa Hursmanmäen maastossa ja komppanian huolto- ja komento-osat suoja-asemassa Summanjoen länsipuolella. Kranaatinheitinjoukkue myös asemissa Summanjoen länsipuolella, mistä se pystyy vaikuttamaan Uusinsuon ja Mäntysuon väliseen kapeikkoon, sekä Pieksemäen eteläpuolelle. Miinoitetut murrosteet maalipisteineen Uusinsuon ja Mäntysuon väliin ja Pieksämäen kylän eteläpuolelle. Tarkka-ampujapartio ja Pst-ohjusryhmä sijoitetaan Suurenahonmäelle, sekä tiedusteluryhmä Mäkisen kylään Pieksämäen lounaispuolelle. Tiedusteleryhmän tarkoituksena antaa ennakkovaroitus mahdollisesta vihollisen koukkauksesta etelästä, jolloin 2J pääsee siirtymään ajoissa vara-asemaan Pieksemäen eteläpuoliselle murrosteelle.
Komppanian taistelusuunnitelman pääajatuksena, on pysäyttää Uusinsuon Mäntysuon väliselle tieosuudelle, jonne se saarrostetaan. Vihollinen päästetään etenemään Pieksemäen itäpuoliselle murrosteelle, jonne tilataan yllättävä epäsuoran tuli-isku. Tämän jälkeen 1J ja 2J avaavat Saaramaantien pohjois- ja eteläpuolisista valmistelluista asemistaan suora-ammuntatulen kaikilla aseillaan murrosteeseen pysäytettyä vihollista vastaan. Samanaikaisesti 3J suorittaa hyökkäyksen murrosteeseen pysähtyneen vihollisen selustaan lähtöasemastaan Hursmanmäeltä. TA-partio ja Pst-OhjR kuluttavat murrosteeseen pysäytettyä vihollista tulellaan, sekä viivyttävät mahdollisia vihollisen lisävoimia yhdessä 3J:n kanssa. Tavoitteena on siis saattaa vihollisen pääjoukko komppanian kaikkien aseiden keskotettyn tulen alle lähes 360º sektorista, ja motittaa se tilapäisesti Uusinsuon ja Mäntysuon väliselle alueelle. Keskitetyllä tulenkäytöllä pyritään lamauttamaan vihollinen ja saavuttamaan hetkellinen ylivoima ja psykologinen yliote, jonka aikana viholliselle tuotetaan mahdollisimman suuret tappiot.
Pataljoonan saartaminen komppanialla on melko ylivoimainen tehtävä. Vihollinen myös päästetään vastuualueen puoliväliin ilmaiseksi. Kärkikomppanian saartaminen voi onnistua, mutta silloin Hursmanmäeltä tulevan joukkueen selusta ja sivusta on erittäin arka pataljoonan päävoimille. Tiedusteluryhmä menee hukkaan Mäkisessä.
tiedusteluryhmän, ja vanhanmallisen komppanian olleessa kyseessä myös pst-ohjusryhmän, joudumme kasaamaan muiden joukkueiden ukoista sillä niitähän ei komppaniassa valmiina ole
Tehtävänannossa on komppanian organisaatio miehen ja aseen tarkkuudella ja siihen kuuluu erilliset tiedustelu- ja PST-ryhmät. Kyseessä on harjoitusorganisaatio, eikä mikään vanha tai uusi organisaatio. Eivätkä kaikki vanhat komppaniat olleet samanlaisia kuten eivät ole kaikki uudetkaan.
Ei vissiin tuossa vaiheessa ole mitään yllätystä, jos joen vastaranta on miehitetty, ellei sitten naapurin kartat ole todella huonoja (suurimittakaavaisia ehkä, tai sitten hommaa johdetaan siviili-gps:n avulla, mutta kai ne on saanut Suomesta aikaan karttoja?).
Jos vastapuolella joku osaa käyttää nettiä, niin kartat ovat ihan yhtä hyviä kuin meidänkin. Kannattanee lähteä siitä oletuksesta, että karttoja on ihan yhtä paljon kuin meillä ja laatu on sama. Totuutta en tiedä.
Miten muuten tulisi suojautua noilta erinäisiltä 30 millisiltä?
Suurin ongelma konetykkien ammuksissa on se, että ne tulevat kovaa ja kohti, mutta niillä ei tarvitse osua ihan kohdalleen. Lähtökohtaisesti suojautuminen on samanlaista kuin kiväärikaliiperisilta aseilta, mutta sirpaleammus antaa mahdollisuuden ampua esimerkiksi puihin jalkaväen yläpuolelle, jolloin sirpaleet ja säleet antavat vaikutusta. Kypärä ja sirpaleliivi tai kevyt sirpalekate yleensä riittävät, mutta toiminta yleensä jollain tasolla lamautuu. Tarkkuus riittää osumaan poteron ampuma-aukoista sisään, joten kannattaa kiinnittää huomiota siihen, mihin putki osoittaa. Putken suunnasta ei kannata kauheasti yrittää.
------------------------------------
Yleisiä havaintoja:
1. Tehtävänannon lukeminen ja materiaaliin tutustuminen helpottaa kaikkien toimintaa.
2. Perusteet komppanian toiminnasta osittain hukassa.
- huomio keskittyy pieniin yksityiskohtiin, jotka ovat joukkueenjohtajien ja ryhmänjohtajien hommaa
- ei tiedetä, mitä komppanialla pitäisi saada aikaan
3. Isompi kuvio ja komppanian osuus siinä myös hieman hukassa.
4. Innovatiivisuutta ja uusia ajatuksia on, mutta koska kohdat 1-3, niin esimiehet tuskin hyväksyisivät, koska toimintaa on hankala sopeuttaa isompaan kuvioon.
