Jatkosotaan liittyvää

Nälänhätä oli todellisuutta kaikissa keskusvalloissa 1918-1920. Suomen bkt/capita oli Pohjoismaiden kanssa (Tanska pl) karkeasti samalla linjalla jo ennen ensimmäistä maailmansotaa. Suomen osalta sisällissota kauhuineenkin oli kevyt pintaraapaisu verrattuna vaikkapa Belgian, Ranskan, Italian tai Saksan kokemuksiin ensimmäisessä maailmansodassa. Suomen 1920-1930 -luku oli rauhaisan kehityksen aikaa verrattuna Italiaan, Saksaan tai itse asiassa voisi sanoa useimpiin Euroopan maihin nähden.
Roskaa.

Suomen BKT oli luokkaa puolet verrattuna Tanskaan, Itävaltoihin ja muihin kehittyneisiin valtioihin ennen ensimmäistä maailmansotaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_regions_by_past_GDP_(PPP)_per_capita

Jos olet joskus käynyt noissa maissa olet ehkä havainnut jälkiä tästä?
 
Roskaa.

Suomen BKT oli luokkaa puolet verrattuna Tanskaan, Itävaltoihin ja muihin kehittyneisiin valtioihin ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Lyhenne pl. tarkoittaa pois lukien... Historiallisissa bkt-vertailuissa tulee olla varovainen, voi ainoastaan tarkastella suuria linjoja.

Mitä tulee jälkiin korkeammasta bkt:sta, palatsit, linnat, kirkot ym. kertovat yleensä suuremmista varallisuuseroista. Kyllä tsaarin Venäjälläkin kartanoita ja kirkkoja riitti.
 
Ansaitsi?

Kyllä, teloitettiin, mutta tuota ei kyllä oikeusvaltiossa olisi tehty.

Niin, sota on pyllystä joillekin yksilöille. Suomessa annettiin 681 kuolemantuomiota. Ne annettiin tuomioistuimissa, joten tuomittujen oikeusturva oli hyvä. Myös Kirpitsnikov oli tuomioistuimen edessä Neuvostoliitossa.

Kirpitsnikovin suomalaisille antama selostus oli tärkeä Saksan sodanjohdolle. En tiedä, miten olisi käynyt amerikkalaiskenraalille, joka olisi lähtenyt samanlaiseen yhteistyöhön vaikka japanilaisten kanssa. Tuskin olisi tullut ehdollista.
 
Roskaa.

Suomen BKT oli luokkaa puolet verrattuna Tanskaan, Itävaltoihin ja muihin kehittyneisiin valtioihin ennen ensimmäistä maailmansotaa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_regions_by_past_GDP_(PPP)_per_capita

Jos olet joskus käynyt noissa maissa olet ehkä havainnut jälkiä tästä?

Itävallan numeroita vääristänee tuossa toimiminen valtavan imperiumin keskusalueena. 30-luvulla Suomi oli jo Itävaltaa rikkaampi. Vaikka lama iskikin Keski-Euroopassa kovempaa kuin Suomessa niin en silti oikein usko että ihan itsestään Suomi olisi kirinyt edelle.
 
Puolustusmenojen suhteen osittain pitäisi muistaa syyttää myös Suomen Pankkia. Suomella oli mainio luottokelpoisuus ja mahdollisuus kiristää kotimaisesti verotusta jolloin pääomia olisi irronnut myös puolustukseen. Tätä ei kuitenkaan haluttu tehdä. Poliittinen joustavuus puutti myös. Epäilemättä demarit olisi saatu varustautumisen kannalle aiemmin kun vastineeksi kohotetuista varustelumenoista olisi lisätty esim. sosiaali- ja koulutusmenoja. Tämä oli kuitenkin Velanoton Syntiä joka oli tuolloin, kuten nykyäänkin, mahdotonta.

Suomellahan olisi ollut kaikki taloudelliset mahdollisuudet varustaa itselleen vuoden 1941 jatkosodan armeija (toki tiettyjä teknologisia edistysaskeleita lukuun ottamatta) jo talvisotaa. Tämä ei olisi vaatinut merkittäviä veronkorotuksia sillä investointien kautta talouskin olisi piristynyt. Velanottoa olisi pitänyt toki tehdä. Riskinä olisi ollut se, että jos sotaa ei olisi tullutkaan olisi valtion velkasuhde ollut huonompi. Toisaalta kamikazevarustautumisella olisi voitu varustaa asevoimat pitkälti tulevaisuuteen jolloin lisäinvestointeja ei olisi tarvinnut tehdä pitkään aikaan.

Velanotto ei ollut tuohon aikaan ihan niin yksinkertaista kuin nykyään. Suomi yritti saada ennen talvisotaa lainan Yhdysvalloista sotatarvikkeiden ostoa varten mutta tulos oli hyvin laiha. Sen paremmin Yhdysvaltain liittovaltiota kuin markkinoitakaan ei kiinnostanut tällainen riskipitoinen sijoitus.
Vaikka Suomi ei ollut sinänsä kovin köyhä maa niin valuuttaa ei vähän teollistuneella maalla ollut paljon. Kun sodanuhka alkoi olla todellinen niin asemyyjät halusivat kauppahinnan kylmänä käteisenä tai arvometalleina. Pikkumaiden valuuttaa ei haluttu koska mahdollisuus siihen että seuraavana päivänä se olisi keskivertoa huonompaa vessapaperia oli aivan liian suuri. Kovin paljoa Suomella ei ollut myöskään sellaisia vientiartikkeleita joita muut maat olisivat ehdottomasti halunneet vaihtaa aseisiin.
 
Velanotto ei ollut tuohon aikaan ihan niin yksinkertaista kuin nykyään. Suomi yritti saada ennen talvisotaa lainan Yhdysvalloista sotatarvikkeiden ostoa varten mutta tulos oli hyvin laiha. Sen paremmin Yhdysvaltain liittovaltiota kuin markkinoitakaan ei kiinnostanut tällainen riskipitoinen sijoitus.
Vaikka Suomi ei ollut sinänsä kovin köyhä maa niin valuuttaa ei vähän teollistuneella maalla ollut paljon. Kun sodanuhka alkoi olla todellinen niin asemyyjät halusivat kauppahinnan kylmänä käteisenä tai arvometalleina. Pikkumaiden valuuttaa ei haluttu koska mahdollisuus siihen että seuraavana päivänä se olisi keskivertoa huonompaa vessapaperia oli aivan liian suuri. Kovin paljoa Suomella ei ollut myöskään sellaisia vientiartikkeleita joita muut maat olisivat ehdottomasti halunneet vaihtaa aseisiin.

Varustelua ei olisi voinut toki aloittaa 1938, sen sijaan oikea vuosi olisi voinut olla pitkäjänteisesti esimerkiksi 1930 ja luonnollisesti iso osa velanotosta olisi pitänyt käyttää kotimaisen tuotannon vahvistamiseen. Kotimaisen tuotannon vahvistamisella 1930-luvun alkuvuosina vuosina 1938-1939 olisi ollut vastaavasti mahdollisuuksia kotoperäiseen kamikazevarustautumiseen. Jälkiviisautta? Ilman muuta, ja toki valtio panosti kotimaiseen teollistumiseen joka tapauksessa. Kuitenkin panostukset olisivat voineet olla niin jälkikäteen kuin aikakauden mittapuullakin roimasti isompia.
 
sturmbock.jpg


Näkymä Sturmbock-linnoituksesta kaakkoon Enontekiöllä. SeppVei/Wikimedia Commons


IL: Saksalaisten Lappiin rakentama valtava linnake kartoitetaan

Arno Rydman | 10.07.2018 | 09:12- päivitetty 10.07.2018 | 09:47

Sturmbock-linja rakennettiin Käsivarren Lappiin jatkosodan aikana.

Yliopisto-opiskelijat Emil Sillanpää, 23, ja Aleksi Rikkinen, 24, aikovat kartoittaa kesän aikana Käsivarren Lapissa sijaitsevan Sturmbock-puolustuslinjan, jonka saksalaisjoukot rakensivat jatkosodan aikana.

Saksalaiset käyttivät linnoitusta myös Lapin sodan aikana. Sotien jälkeen linja jätettiin luontoäidin armoille. Kymmenien kilometrien mittaisesta linjasta on kartoitettu vain pienen pieni osa, vaikka Lapin erämaiden arktisissa oloissa se on säilynyt poikkeuksellisen koskemattomana.
– Meistä on tärkeää, että nämä asiat eivät jää unholaan. Tässäkin on kyse valtavasta kokonaisuudesta, josta tiedetään tosi vähän, mutta missä on ollut aktiivista toimintaa. On tärkeää, että tällaisetkin kohteet pystytään tuomaan päivän valoon, Emil illanpää sanoo Iltalehdelle.

Sillanpää opiskelee Turun yliopistossa valtiotieteitä ja Rikkinen Helsingin yliopistossa geoinformatiikkaa. Nuoret akateemikot saivat hankkeeseen 10 000 euron rahoituksen neljältä maanpuolustusyhdistykseltä. He ovat kartoittaneet jo 1400 kohdetta kuten juoksuhautaa, korsuja ja tuliasemia.
Kaksikko on käyttänyt Maanmittauslaitoksen avointa ilmakuva- ja laserkeilausdataa.

– Maanmittauslaitos on laserkeilannut käytännössä koko Suomen maa-alueen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Näitä aineistoja on tullut vasta viimeisen parin vuoden aikana. Kyseessä on kaukokartoitustekniikka, joka kerää tietoa lentokoneesta vähän ilmakuvien tapaan tuottamalla pistemäistä laserdataa.Tämän etuna on se, että tällä pystytään kartoittamaan maanpinnan kohteita siten, että kasvillisuus ei häiritse, Sillanpää kertoo.
Projektin tulokset julkaistaan syksyllä 2018.

– Teemme keräämästämme aineistosta paikkatietokannan internetiin, Rikkinen toteaa.

https://www.verkkouutiset.fi/il-saksalaisten-lappiin-rakentama-valtava-linnake-kartoitetaan/
 
Onko kuinka yleistäkin että kantakorteista puuttuu tietoja?
Sukulaisen tietoja tutkin, löytyy talvi-ja jatkosodan kortit ja kantakortti. Kaikissa sotilasarvo sotamies, ja lueteltu joukko-osastot jne. tiedot ja tehtävät, haavoittumiset ja sairaalassa olot.
Kuitenkin kyseinen henkilö on jossain vaiheessa sotia palvellut rajamiehenä, kuvakin löytyi jossa asetakissa rajan karhu ja ylirajajääkärin laatat kaulassa.
Papereissa ei kuitenkaan tästä ole minkäänlaista mainintaa, miksihän?
 
Onko kuinka yleistäkin että kantakorteista puuttuu tietoja?
Sukulaisen tietoja tutkin, löytyy talvi-ja jatkosodan kortit ja kantakortti. Kaikissa sotilasarvo sotamies, ja lueteltu joukko-osastot jne. tiedot ja tehtävät, haavoittumiset ja sairaalassa olot.
Kuitenkin kyseinen henkilö on jossain vaiheessa sotia palvellut rajamiehenä, kuvakin löytyi jossa asetakissa rajan karhu ja ylirajajääkärin laatat kaulassa.
Papereissa ei kuitenkaan tästä ole minkäänlaista mainintaa, miksihän?

On yleistä tietyissä joukoissa.
 
Jatkosodassa oli sotahuuhkajiakin – kohtasivat sankarikuoleman

Arno Rydman | 14.08.2018 | 10:57- päivitetty 14.08.2018 | 11:02

Ässärykmentillä eli Jalkaväkirykmentti 26:lla oli kaksi erityistä ’yöhävittäjää’.

Sotaveteraanit.fi kertoo upeilla kuvilla varustetussa jutussa Tiltuksi ja Molotoffiksi ristityistä huuhkajista. Ne olivat orvoiksi jääneitä huuhkajanpoikasia, joista oli tullut rykmentin komentajan, everstiluutnantti S.E. Laaksosen lemmikkejä.

Linnuista tuli koko rykmentin maskotteja. Niiden muonitukseen ammuttiin komentajan määräyksestä varpusia, variksia ja harakoita. Myöhemmin tuotiin myös käärmeitä.

Tiltu ja Molotoff otettiin rykmenttiin noin viikon ikäisinä. Huuhkajat otettiin talteen Kuurmanpohjan/ Penttilän (Suokumaa) ja Nuijamaan Konnun kylän väliseltä alueelta, jossa sijaitsi taisteluissa keskeinen kallio.

Lintuja oli ensin luultu maakotkan poikasiksi. Kun ne paljastuivat huuhkajiksi, luovuttiin alkuperäisestä suunnitelmasta lähettää ne Korkeasaareen.
Tiltu ja Molo seurasivat sotilaita vuonna 1941 taistelusta toiseen. Lokakuun puolivälissä he olivat Elmusjärvellä.

Illalla 18.10. Porajärveltä vetäytyvä vihollisosasto pääsi yllättämään. Kärhämässä he sytyttivät tuleen kuorma-auton, jonka kyydissä Tiltu ja Molotoff olivat. Huuhkajat ”kohtasivat sankarikuoleman”.

https://www.verkkouutiset.fi/jatkosodassa-oli-sotahuuhkajiakin-kohtasivat-sankarikuoleman/
 
Onko kuinka yleistäkin että kantakorteista puuttuu tietoja?
Sukulaisen tietoja tutkin, löytyy talvi-ja jatkosodan kortit ja kantakortti. Kaikissa sotilasarvo sotamies, ja lueteltu joukko-osastot jne. tiedot ja tehtävät, haavoittumiset ja sairaalassa olot.
Kuitenkin kyseinen henkilö on jossain vaiheessa sotia palvellut rajamiehenä, kuvakin löytyi jossa asetakissa rajan karhu ja ylirajajääkärin laatat kaulassa.
Papereissa ei kuitenkaan tästä ole minkäänlaista mainintaa, miksihän?

Alkuperäisiä kantakortteja on 40- ja 50-luvulla kopioitu uusille pohjille. Mm. siinä yhteydessä on tietoja jäänyt pois.
 
Olikos tästä jo asiaa foorumilla ? Pekka Visurin luento saksalais-suomalaisesta aseveljeydestä viime syksyltä. Kenraali Waldemar Erfurth Saksan edustajana Mikkelin Päämajassa.

 
Silmäpallukkaskanneri vs camo, 1-0.

facebook KH kirjoitti:
Kuvassa majuri Martti Aho kuulustelee naamioitunutta venäläistä vankia Jessoilassa elokuussa 1941. Aho oli JR 50:n komentaja ja sai sota-ansioistaan 2 Mannerheim-ristiä. Oheisessa valokuvassa Aholla on selässään vaunupikakivääri, joka oli hänen "henkilökohtainen aseensa", näin olen jostain lukenut. Kuva on teoksesta Jatkosodan Pikkujättiläinen.
 
Jatkosodan huippuhetkiä

Suomalaiset joukot saapuvat Petroskoihin lokakuussa 1941

Löysin" Suomi Sodassa" -arkistosta mielenkiintoisen filmikuvauksen SUOMALAISTEN SOTILAIDEN HYÖKKÄYKSESTÄ. Siinä selostaja kuvaa karhean asiallisesti tapahtumia ja haastattelee mukana taistelleita. Se oli jylhää ja tehokasta sodankäyntiä. Jalkaväen voimin edettiin vihollista päin.

Maailma oli todella erilainen siihen aikaan. Saksalaiset rynnistivät suurin joukoin ja monin panssarein kohti Moskovaa, mutta talvi oli vasta vähitellen tulossa. Englantilaiset huokasivat helpotuksesta. Iso-Britannian pommitukset vaimenivat.

Tästä pääsee katsomaan noin 6,5 minuuttia kestävää dokumenttia. Laittakaa myös ääni päälle, niin kuulette selostuksen:

 
Viimeksi muokattu:
Suomi torjuu hyökkäystä Kannaksella

Äyräpää-Vuosalmen taistelut 1944 (julkaistu 6.12.2014)

Nyt seuraa filmi, joka saattaa järkyttää herkimpiä katsojia. Äyräpään-Vuosalmen taistelut käytiin kesä-heinäkuussa 1944 Karjalan kannaksella Vuoksen etelärannalla Äyräpäässä ja Vuoksen pohjoisrannalla Vuosalmessa. Videolla haastattelussa on komentaja Aadolf Ehrnrooth.

Tässä näette noin 14 minuutin filmin. Hain sen Suomen maavoimien kunniaksi sen helmikuussa olevan merkkipäivän johdosta. Laittakaa ääni kuulumaan, niin ymmärrätte paremmin, mistä on kysymys:

 
Viimeksi muokattu:
Back
Top