JEHU-luokka (U700)

Aika kauas on tultu sitten avomallisten ja tasapohjaisten uiskojen...
 
Niin nyt on vihdoin siirrytty ihan oikeisiin rannikkojoukkojen taisteluveneisiin. Suojaa, liikkuvuutta ja vähän tulivoimaakin. Muuntuu moniin tehtäviin jne.

Ja näiden hankintojen myötä kaikki rannikkojääkärijoukot saadaan varustettua venekaluston osalta.
 
Niin nyt on vihdoin siirrytty ihan oikeisiin rannikkojoukkojen taisteluveneisiin. Suojaa, liikkuvuutta ja vähän tulivoimaakin. Muuntuu moniin tehtäviin jne.

Ja näiden hankintojen myötä kaikki rannikkojääkärijoukot saadaan varustettua venekaluston osalta.

Jurmokin oli jo huomattava parannus avokansivehkeisiin verrattuna mutta nämä ovat vielä ihan eri maata. Sitä ei kokeilematta maakrapu ymmärrä miten helvetin kylmä merellä on talven tuulissa. Turha puhua toimintakykyisestä joukosta jos pidempi pätkä taivasalla siirrytään. Vauhtia on kuitenkin jonniin verran ja viiman vaikutus tiedetään. Jurmo ja Jehu ovat vielä isompi muutos kuin maalla traktorista Pasiin vaihdettaessa.

Tuo kaikkien joukkojen ( molempien pataljoonien pääosat? ) varustaminen saattaa muuten loppua kun Jurmot pikapuoliin peruskorjataan. Suunnitelmissa on mahdollisesti lisätä niihin ballistista suojaa jolloin kuljetuskyky putoaisi jopa vain kymmeneen mieheen. Saa nähdä toteutuuko. Siinä menetettäisiin kuljetuskykyä jopa yli 400 miehen verran.
 
Liitteenä esittelykelmut PDf-muodossa muutaman vuoden takaa (2011?). Samankaltaista modausta kuin mitä sivulla 15 kaavaillaan olen kuullut Jurmoille puuhattavan tuo jälkeenkin. Toivottavasti ei toteudu noin rajuna koska siinä menisi liikaa kuljetuskykyä. Jos paremmin suojattuja aluksia jossain erityistehtävässä tarvitaan niin nyt on kuitenkin heittää Jehut siihen hommaan.
 

Liitteet

  • Rannikkojoukot.tulevaisuus.Suomi.pdf
    4.4 MB · Luettu: 49
Eikä se viima ja kylmyys ole se suurin ongelma. Kovassa merenkäynnissä ajettaessa suoraan altoon vesi tulee keulan yli ja taas sivu tuulella veneen tuottamat pärskeet nousevat veneen sisälle. Avoveneet eivät todellakaan sovellu taistelutehtäviin.
 
Eikä se viima ja kylmyys ole se suurin ongelma. Kovassa merenkäynnissä ajettaessa suoraan altoon vesi tulee keulan yli ja taas sivu tuulella veneen tuottamat pärskeet nousevat veneen sisälle. Avoveneet eivät todellakaan sovellu taistelutehtäviin.

Se kuljetustilaan roiskuva vesi on toki olennainen osa kylmyyttä. Kaiken kaikkiaan tuollainen kyyti on erittäin rasittava kokemus ja vie helposti porukasta mehut. Onhan meillä edelleenkin mm. G-veneet joissa kuljetettavat ovat täysin vailla suojaa olosuhteilta. Silti tuokin on pitkä askel eteenpäin jos verrataan 90-luvulle saakka käytettyyn täysin merikelvottomaan syöksyveneeseen. Vanhat uiskot ja syöksyveneet olivat sisävesille tarkoitettuja ylimenovälineitä joita oli pitkään pakko käyttää kun ei ollut muuta. Toki avomerelle erinomaisesti soveltuvaa venekalustoa kuten Bustereita olisi runsaasti siviileiltä otettavissa. Mm. haavoittuneiden evakuointi on rannikolla tarkoitus hoitaa mm. tehtävään varustelluilla Buster Magnum-kalustolla.
 
Viimeksi muokattu:
Pienemmissä veneissä kuten G-vene tai vaikka Busteri se käyttö tai kuinka sitä ajetaan on hiukan erilaista. Eli siellä ei niin helposti kastu ja taistelukyky siinä mielessä pysyy paremmin. Toki liike ei myöskään ole yhtä rivakkaa.
 
Meillä on mökki saaressa rannikolla ja voin kokemuksella luvata että vaikka hiljaa ajaa niin kyllä se vain roiskuu pienempäänkin veneeseen ja helposti kastuu ellei ole sadevaatteita, varsinkin jos vähän kovempi tuuli ja aallot tulee sivusta.
Meidän mökkireissulla nyt ei ole kovin pitkää matkaa semmoista paikkaa missä pahasti pääsee tuulemaan ja roiskumaan mutta jos semmoisissa olosuhteissa mennään kauemminkin niin kyllä siinä vilu ja märkä tulee pikkuveneesssäkin.
 
Pienemmissä veneissä kuten G-vene tai vaikka Busteri se käyttö tai kuinka sitä ajetaan on hiukan erilaista. Eli siellä ei niin helposti kastu ja taistelukyky siinä mielessä pysyy paremmin. Toki liike ei myöskään ole yhtä rivakkaa.

Kyllä ihan tasan kastuu ja oikein kunnolla kastuukin. G-vene on toki siinä mielessä hyvä että siinä on penkit ja kunnon kauhukahvat joten siellä ei kyytiläinen pyöri kuin puolukka p...ssa niin kuin vaikkapa syöksyveneessä. Myös rungon muotoilu on merialueelle suunniteltu. Sotahommissa ajetaan joka tapauksessa olosuhteiden sallimaa maksiminopeutta ja silloin vettä roiskuu. Paljon. Vetouistelu on sitten erikseen ;)
 
Tietenkin vesi roiskuu, sehän on ihan selvä. Isolla veneellä sen kyyditettävän joukon totaalinen kastelu on vaan huomattavasti helpompaa. Itsellänikin kymmenien vuosien kokemus eri kokoisista Bustereista ja tullut ajettua kovissakin keleissä. Aina on hyvin pärjännyt. Olen myös ollut sekä Meriuiskon että Jurmon kyydissä ja Uiskossa ne paskimmat kyydit on ollu, osa vielä hienossa kesäsäässä. Olisin monesti valinnut Busterin paljon mieluummin kulkuneuvoksi kun lomille lähdettiin. Toki tullut liikuttua myös ihan oikeita siirtymiä saariston oloissa. Pointti on se että pienellä veneellä kovassa kelissä vauhti vaan laskee paljon jyrkemmin ja sen jälkeen sitä kulkua sietääkin jo ihan erilailla. Toki sillä voi olla vaikutusta joukon selviytymiseen muuten.


JEHUilla (12 kpl) kuljettaa about kahden komppanian taistelevat osat eli varmaan aika lähellä ollaan kahden RANNJP venekaluston osalta. JEHUt ja Jurmot taisteleville osille, G-veneet tiedustelu ym porukoille, Uiskot huoltoon ja loput sitten toimivat maista käsin.
 
Tietenkin vesi roiskuu, sehän on ihan selvä. Isolla veneellä sen kyyditettävän joukon totaalinen kastelu on vaan huomattavasti helpompaa. Itsellänikin kymmenien vuosien kokemus eri kokoisista Bustereista ja tullut ajettua kovissakin keleissä. Aina on hyvin pärjännyt. Olen myös ollut sekä Meriuiskon että Jurmon kyydissä ja Uiskossa ne paskimmat kyydit on ollu, osa vielä hienossa kesäsäässä. Olisin monesti valinnut Busterin paljon mieluummin kulkuneuvoksi kun lomille lähdettiin. Toki tullut liikuttua myös ihan oikeita siirtymiä saariston oloissa. Pointti on se että pienellä veneellä kovassa kelissä vauhti vaan laskee paljon jyrkemmin ja sen jälkeen sitä kulkua sietääkin jo ihan erilailla. Toki sillä voi olla vaikutusta joukon selviytymiseen muuten.


JEHUilla (12 kpl) kuljettaa about kahden komppanian taistelevat osat eli varmaan aika lähellä ollaan kahden RANNJP venekaluston osalta. JEHUt ja Jurmot taisteleville osille, G-veneet tiedustelu ym porukoille, Uiskot huoltoon ja loput sitten toimivat maista käsin.

Tuo on varmasti totta että Jurmo/Meriuisko/Rannikkouisko on isompana tietyllä tavalla tunteeton kelille. Ja kuskihan on kaikissa säältä suojassa...

Syöksyvene oli loppupeleissä siitä hyvä että merikelvottomana sillä oli kovassa kelissä pakko körötellä hissukseen. Toisaalta se oli kuormattuna hyvälläkin kelillä niin hidas että viima ei päässyt hirveästi haittaamaan. Muistan harjoituksia joissa vastahyökkäyksen tiedustelu jäi tekemättä koska ryhmää tai partiota kuljettanut syöksyvene upposi ( eli täyttyi vedellä ja vajosi hiukan pinnan alle ) kesken tehtävän ihan perusmainingissa. Säälittäviä vehkeitä joiden ainoat hyvät puolet olivat usein tarvittu uppoamattomuus ( ei siis vajonnut pohjaan saakka ) ja alkuperäisessä tehtävässä tarvittu pinottavuus joka mahdollisti helpon kuljettamisen. Liekö nuo paatit enää käytössä edes ylimenokalustona? Tai tasapohjauiskot?
 
Viimeksi muokattu:
Onhan tuota vanhaakin kalustoa viellä olemassa, toissa kesänä viimeksi istunut kyydissä mutta se oli järvillä käytössä.
Ainut positiivinen asia oli että veneellä ei juuri tarvinnut varoa mitään, meidänkin kuski kolusi varmaan järven ainoat kivet sillä " No kokeillaan voiko rantautua" Kops"
Tosin se ehkä kertoo enemmän kuljettajan arvostuksesta venettä kohtaan.
 
Oliskohan noita syöksyveneitä varastoituna, tosin moottoreiden kanssa voi olla ongelmia. Eipä noille hirveästi tarvetta taida olla kun siviilistä saa erinomaista venekalustoa ja sitä on vielä runsaasti.
 
Onhan tuota vanhaakin kalustoa viellä olemassa, toissa kesänä viimeksi istunut kyydissä mutta se oli järvillä käytössä.
Ainut positiivinen asia oli että veneellä ei juuri tarvinnut varoa mitään, meidänkin kuski kolusi varmaan järven ainoat kivet sillä " No kokeillaan voiko rantautua" Kops"
Tosin se ehkä kertoo enemmän kuljettajan arvostuksesta venettä kohtaan.

Järvillä ne ovatkin oikeassa ympäristössään. Puhut kaiketi Uiskosta?
 
Oliskohan noita syöksyveneitä varastoituna, tosin moottoreiden kanssa voi olla ongelmia. Eipä noille hirveästi tarvetta taida olla kun siviilistä saa erinomaista venekalustoa ja sitä on vielä runsaasti.

Kuljetus pinottuna kuorma-autolla on käsittääkseni syöksyveneessä se juttu. Sama ei onnistu tavanomaisella siviilikalustolla. 40-50 hevosvoimaisten kepistä ohjattavien ja narulla käyntiin nykäistävien mootorien saannista tänä päivänä en olisi ihan varma. Jyskän tehtailla tuotettu 50-heppainen Närhi lienee hävinnyt jo luolastoistakin. Mercury tai Mariner niissä koneissa taisi pääosin lukea jo 80-luvulla.
 
Hiukan offtopic mutta en malta olla kysymättä.
Eikö syöksyveneessä ollut liian tehokas moottori keppiohjaukseen?
Eli siviilissä moista yhdistelmää(50hp kone keppiohjauksella) ei olisi saanut suomesta?
 
Hiukan offtopic mutta en malta olla kysymättä.
Eikö syöksyveneessä ollut liian tehokas moottori keppiohjaukseen?
Eli siviilissä moista yhdistelmää(50hp kone keppiohjauksella) ei olisi saanut suomesta?

En ole itse ajanut vaan maannut vain kyydissä mutta en havainnut mitään ongelmaa. Ihan hyvin se mielestäni totteli. Täysin alitehoisiahan nuo moottorit olivat jos vene oli täyteen lastattu. Saikohan siihen kuskin lisäksi ottaa 8 ukkoa tai jotain?

edit

Tuosta jollekin intin vehkeisiin innostuneelle sopuhintaan hyvä kalapaatti :facepalm:
 
Back
Top