Jos uusi pula-aika tulee?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Creidiki
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Onkohan tämä jo ollut täällä, ei muista.
Mutta tuo järvikaislan juurakko. Joskus luin jotain Suomen nälkävuosista kertovaa artikkelia, ja siinä joku totesi, että pelastus olisi ollut ihan lähellä, mutta ihmiset eivät tienneet hyödyntää. Tuota olisi varmaan silloinkin löytynyt rannoilta ja jauhettuna olisi käynyt jauhoista. Ja kai näitä keittää voi juuresten tavoin. Mieluummin näitä vetäisi kuin pettua.

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasva...luonnonkasvit/luonnonkasvien-kaytto-ravintona
 
Tuolla listassahan järvikaislasta sanotaan: "Parsan tapaan suolavedessä keitettynä". Eli pula-aikanakin saisi gourmet-ruokaa...
 
Tulee mieleen tapaus Keski-Suomesta aikoja sitten, Jyväskylän läheltä pikku-kirkonkylästä. Toinen vanha-isäntä:

- miltähän tuo kurki maistuisi?

Siihen toinen:

- melkein samalta kuin joutsen...

:D :D :solthum:
 
JR49 kirjoitti:
Onkohan tämä jo ollut täällä, ei muista.
Mutta tuo järvikaislan juurakko. Joskus luin jotain Suomen nälkävuosista kertovaa artikkelia, ja siinä joku totesi, että pelastus olisi ollut ihan lähellä, mutta ihmiset eivät tienneet hyödyntää. Tuota olisi varmaan silloinkin löytynyt rannoilta ja jauhettuna olisi käynyt jauhoista. Ja kai näitä keittää voi juuresten tavoin. Mieluummin näitä vetäisi kuin pettua.

http://www.ruokatieto.fi/ruokakasva...luonnonkasvit/luonnonkasvien-kaytto-ravintona
Klikkaa laajentaaksesi...
Nuo vesikasvien juurakot ovat se osa kasvikunnasta, johon itse varmasti kajoaisin; ne kun ovat paksuja jurkuloita, joita saa melko helposti kerättyä hyvinkin suuria määriä. Esimerkiksi lumpeen juuria sai jostain sopivasta lahdelmasta useita hevoskuormia päivässä, kertoo Toivo Rautavaaran mainio Mihin kasvimme kelpaavat -teos. Sinänsä olen joskus ihmetellyt tuota entisajan ihmisten vimmaa tehdä kaikesta jauhoja ja leipää. Vaikka ainakin liikkuvalle ihmiselle leipä on tietysti hyvä ja säilyvä eväs; onhan se kätevämpää heittää kontiin leipiä kuin mättää sinne jotain puuroa. Mikähän mahtaa muuten olla petun saanto suhteessa sen keräämisen vaivaan? Eikös tuo männyn nilakerros ole aika ohut?
Ikarus kirjoitti:
Itse hommaisin ajokoiran.
Klikkaa laajentaaksesi...
Toisaalta sekin tarvitsee ruokaa. Oma koirani olisi kyllä hyvä ruuan hankinnassa, kun se ajaa melkein kaikkea. Vielä kun ilkeäisi syödä supeja ja mäyriä, niin liharuokaa olisi kyllä pöydässä.
 
Erkki kirjoitti:
Nuo vesikasvien juurakot ovat se osa kasvikunnasta, johon itse varmasti kajoaisin; ne kun ovat paksuja jurkuloita, joita saa melko helposti kerättyä hyvinkin suuria määriä. Esimerkiksi lumpeen juuria sai jostain sopivasta lahdelmasta useita hevoskuormia päivässä, kertoo Toivo Rautavaaran mainio Mihin kasvimme kelpaavat -teos. Sinänsä olen joskus ihmetellyt tuota entisajan ihmisten vimmaa tehdä kaikesta jauhoja ja leipää. Vaikka ainakin liikkuvalle ihmiselle leipä on tietysti hyvä ja säilyvä eväs; onhan se kätevämpää heittää kontiin leipiä kuin mättää sinne jotain puuroa. Mikähän mahtaa muuten olla petun saanto suhteessa sen keräämisen vaivaan? Eikös tuo männyn nilakerros ole aika ohut?
Toisaalta sekin tarvitsee ruokaa. Oma koirani olisi kyllä hyvä ruuan hankinnassa, kun se ajaa melkein kaikkea. Vielä kun ilkeäisi syödä supeja ja mäyriä, niin liharuokaa olisi kyllä pöydässä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kiinalaisilla on reseptit kaikille liikkuville, hämähäkit ja madot mukaan lukien. Nälkä opettaa. Kuten me Silkkitien katsojat muistamme, siellä oli jo ennen ajanlaskun alkua miljoonapopula. Ja nyt Kitaro soimaan. ..:)
 
Viimeksi muokattu:
MeriTJ kirjoitti:
Katiskapyynti riittävän usealla pyytimellä olisi varmaan helpoin tapa saada perheelle riittävästi kalaa ympärivuoden, verkko tietysti toinen mutta hivenen työläämpi jos yksin joutuu hommiin.
Klikkaa laajentaaksesi...

Katiskan etuna on ettei saalis vahingoitu ja kuole samalla tavalla kuin verkossa, katiskasta ylimääräisen voi laittaa sumppuun odottamaan vuoroaan.
 
Routa kirjoitti:
Katiskan etuna on ettei saalis vahingoitu ja kuole samalla tavalla kuin verkossa, katiskasta ylimääräisen voi laittaa sumppuun odottamaan vuoroaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juurikin näin. Tosin siinä vaiheessa kun alkaa olemaan ruoka kortilla niin sumppu olisi hyvä olla kohtalaisen hyvin piilossa ja vahdittuna ettei lähde "lahnat parempiin uuneihin". :eek:
 
JR49 kirjoitti:
Kiinalaisilla on reseptit kaikille liikkuville, hämähäkit ja madot mukaan lukien. Nälkä opettaa. Kuten me Silkkitien katsojat muistamme, siellä oli jo ennen ajanlaskun alkua miljoonapopula. Ja nyt Kitaro soimaan. ..:)
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo, kesäisessä luonnossa ei ennakkoluuloton syömämies kyllä nälkään kuole, mutta talvi se on se ongelma. Siitä selviytyminen edellyttää aina ruuan varastoimista. Siksi ajattelin noita vesikasvien juuria, ne varmaan säilyisivät kellarissa juuresten tapaan tai sitten kuivattuina. Niitä laarit täyteen. Lisäksi tynnyri suolasieniä ja saavi puolukkasurvosta, kalaa suolattuna sekä kapakalana. Siihen lisäksi talvikalastuksen tuoma tuore kala ja mahdollinen riista. Jo voisi viettää talven turvallisin mielin.
Routa kirjoitti:
Katiskan etuna on ettei saalis vahingoitu ja kuole samalla tavalla kuin verkossa,
Klikkaa laajentaaksesi...
Pätee erityisesti kesäkauteen, talvella kalaa elää verkossakin useita päiviä. Nykyisin muuten on kaikkea kalastusvälinettäkin aivan eri malliin kuin entisinä pula-aikoina, jolloin verkonpaikkauslankakin oli kortilla, muusta puhumattakaan.
 
Kävin poimimassa muutaman sinkkiämpärillisen sieniä ja puolukkaa. Gorka on oiva marjastusasu. TB:n kautta Nivalla kotiin. Hätäkös tässä.
 
Erkki kirjoitti:
Joo, kesäisessä luonnossa ei ennakkoluuloton syömämies kyllä nälkään kuole, mutta talvi se on se ongelma. Siitä selviytyminen edellyttää aina ruuan varastoimista. Siksi ajattelin noita vesikasvien juuria, ne varmaan säilyisivät kellarissa juuresten tapaan tai sitten kuivattuina. Niitä laarit täyteen. Lisäksi tynnyri suolasieniä ja saavi puolukkasurvosta, kalaa suolattuna sekä kapakalana. Siihen lisäksi talvikalastuksen tuoma tuore kala ja mahdollinen riista. Jo voisi viettää talven turvallisin mielin.
Pätee erityisesti kesäkauteen, talvella kalaa elää verkossakin useita päiviä. Nykyisin muuten on kaikkea kalastusvälinettäkin aivan eri malliin kuin entisinä pula-aikoina, jolloin verkonpaikkauslankakin oli kortilla, muusta puhumattakaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siihen vielä päälle lihatiinut supikoiraa ja toinen piisamia, niin hyvä tulee. Naapurikorttelin Tsiangilta sitten joku isoisoisän vinkki siitä kuinka tekivät opussumia ruoaksi Suuren Harppauksen aikaan ja soveltaa siitä :)
Ei vaan, oikeasti nuo vesikasvit juuret ovat se juttu, muut ovat särpimenä.
 
Eikö se sanontaki ole että kaikki on syötävää kun nälkä on vaan tarpeeks kova.
 
Avomaan kurkku ja punajuuri. Kurkkua suolaan ja punajuurikin säilyy myös hyvin.

Peltoheittoja on suomenmaa täynnä, perunahan se miehen tiellä pitää.

Sato voi parhaimmillaan olla 30 tn/ha, aika vaatimattomallakin panostuksella 0.10 ha:lta perheelle talven potut.
Jos saa jonkun kyntämään alueen syksyllä, ennen kyntöä glyfosaatti rikkojen torjumiseksi, niin eikun paranee.
Tai pienen alan ajelee helposti vaikka puutarhajyrsimellä.
Hätätilassa kääntää lapiolla. Siihen jos saa karjatilalta lantakuorman, niin jo vain rupes pottu työntämään pitkää vartta.

Penkit voi tehdä lapiolla tai ''akka-uatralla''. Kuvassa väärää sukupuolta oleva vetojuhta.:)
normal__MG_7767.jpg
 
Kasvimaan pito ei vaadi yliopistotukintoa, tai miljoonien pääomia. Lapio ja harava riittää työkaluiksi, mutta pihanurmikko ei muutu tuottoisaksi perunamaaksi yhdessä kesässä.

Kaikella on oma oppimiskäyränsä, myös marjojen ja sienien kerulla, kalastuksella ja eläinten pidolla. Varsinkin jos netti alkaa pätkiä. Siksi on vaarallista suunnitella Prisman korvaamista metsämarketin tuotteilla jos ei ole ikinä kokeillut hommaa käytännössä.
 
Ikarus kirjoitti:
Avomaan kurkku ja punajuuri. Kurkkua suolaan ja punajuurikin säilyy myös hyvin.

Peltoheittoja on suomenmaa täynnä, perunahan se miehen tiellä pitää.

Sato voi parhaimmillaan olla 30 tn/ha, aika vaatimattomallakin panostuksella 0.10 ha:lta perheelle talven potut.
Jos saa jonkun kyntämään alueen syksyllä, ennen kyntöä glyfosaatti rikkojen torjumiseksi, niin eikun paranee.
Tai pienen alan ajelee helposti vaikka puutarhajyrsimellä.
Hätätilassa kääntää lapiolla. Siihen jos saa karjatilalta lantakuorman, niin jo vain rupes pottu työntämään pitkää vartta.

Penkit voi tehdä lapiolla tai ''akka-uatralla''. Kuvassa väärää sukupuolta oleva vetojuhta.:)
normal__MG_7767.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...
Mikäköhän siinäkin on, että sen tosiaan ennen piti olla aina muija :D. No pitäähän sitä auraa painaa ja ohjata tietysti, että miehistä voimaa ja vastuutehtävää, mutta kyllä se vetäminenkin raskaaksi käy.
Joku sanoi muuten, että tämä näkyy suomalaisen naisen vuosisatoja kestäneessä jalostuksessa. Paksut pohkeet ja leveä perse ovat omiaan nökköuatran eteen, mutta esimerkiksi Virossa naisten ei selvästikään ole tarvinnut urakoida vetojuhtina...:rolleyes:
 
Erkki kirjoitti:
Mikähän mahtaa muuten olla petun saanto suhteessa sen keräämisen vaivaan? Eikös tuo männyn nilakerros ole aika ohut?
Klikkaa laajentaaksesi...

O. Ja energiaa menee taatusti enemmän työvaiheisiin kuin mitä lopputuotteista irtoaa. Eräs kokeilu jäi mieleen: suhdeluku 1400 saatua, kului 1800. Yleensä pettu oli jatke eli kuten ukko-ruotsalainen sanoi: "pane akka sekaan puolet petäjäistä, veihän naapurin viljan halla".

Olen joskus yrittänyt ymmärtää, miten viljapulan oloissakin riitti sahtia, olutta ja pontikkaa?
 
baikal kirjoitti:
Olen joskus yrittänyt ymmärtää, miten viljapulan oloissakin riitti sahtia, olutta ja pontikkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Homehtuneesta viljasta pystyi valmistamaan viinaa. Ruotsin vallan aikana tuli noita viinanpolton kieltäviä määräyksiä ja joka kerta talonpojat perustelivat viinanpolton hyödyllisyyttä sillä, että saatiin muuten pilalle mennyt vilja käyttöön.
 
baikal kirjoitti:
O. Ja energiaa menee taatusti enemmän työvaiheisiin kuin mitä lopputuotteista irtoaa. Eräs kokeilu jäi mieleen: suhdeluku 1400 saatua, kului 1800. Yleensä pettu oli jatke eli kuten ukko-ruotsalainen sanoi: "pane akka sekaan puolet petäjäistä, veihän naapurin viljan halla".

Olen joskus yrittänyt ymmärtää, miten viljapulan oloissakin riitti sahtia, olutta ja pontikkaa?
Klikkaa laajentaaksesi...

Pitää muistaa, että kaikilla ei ollut viljasta pulaa ja silloin varmaan on haluttu ottaa täysi hyöty ylijäämästä, joka on siis myyty parhaaseen hintaan, mikä epäilemättä on saatu alkoholista. Ja etenkin jos kyseessä on logistinen seikka, eli joillakin paikkakunnilla on pulaa viljasta ja toisilla ei, niin alkoholi on helpompi varastoida ja kuljettaa, kuin vastaava määrä viljaa.

Ja eikö nälänhädät muutenkin ole pitkälti logistisia ongelmia?
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top