Joukkotuotanto

[Ohjus-tiedustelija]

Ensinnäkin tuo entistä valikoivampi asevelvollisuushan pyrkii jättämään rannalle sitä porukkaa joka keskeyttää / jota ei 99% todennäköisyydellä sijoitettaisi vaikka pelveluksen suorittaisivatkin. Joten siinä ei hävitä mitään.

En väitä että nykyinen systeemi olisi missään nimessä täydellinen, mutta:
Jos ja kun meillä on massaa josta raakata sopivimmat (siinä palveluksen lopussa) ja sitten reservissä porukka vaihtuu tuoreempaan (ainakin tärkeimmissä fyysisissä tehtävissä) kohtuu nopealla kierrolla. Niin, ikä perustainen raakkaus on yksinkertaisin ja varmaan ihan riittävän toimiva tapa hoitaa sijoitukset isolle massalle ns. taisteleviin tehtäviin.

Jos olet ollut fyysisesti sanotaan vaikka porukan keskiarvon paremmalla puolella ja kohtuu motivoitunut palveluksen aikana, niin tuskin fysiikkasi romahtaa esim. 25-vuotiaaksi (tai vähän ylikin) vanhentumisen johdosta niin oleellisesti että joukon suorituskyky siitä mitenkään oleellisesti kärsisi....

Asia on erikseen jos unohdetaan fysiikka ja keskitytään tehtäviin/osaamiseen jota karttuu siviilissä. Sitä puolta pv on käsittääkseni jossain mittakaavassa hyödyntänyt sijoitustoiminnassaan ja ilmeisesti jatkossa aikoo hyödyntäää yhä enemmän.

On harmillista että meillä ei ole varaa kertauttaa joukkoja,

Kyllä meillä aina varaa olisi, jos vain olisi halua. Pv:lta puuttuu ensijaisesti halu panostaa reservin ylläpitoon.

Varaa on varmasti vaikka mihin, mutta se on aina jostain muualta pois.

Minusta valikoiva asevelvollisuus on toimiva järjestely vasta silloin, kun se pitää sisällään nin esi- kuin jälkikarsinnan. Eli joukkotuotantoa tai ei, palveluksen jälkeen pitää luutia paskat pois reippaalla otteella. Eikä vanhemman väen kohdalla voida yleispätevästi ottaa valintaperusteeksi fysiikkaa tai siviiliosaamista. Painotukset riippuvat ihan ehtävästä.

Ilman laajaa ja jatkuvaa kertauttamista homma menee persiilleen, se ei ole vältettävissä. Jos ei edes yritetä luoda suorituskykyisiä joukkoja kannattaa jatkaa nykyisellä polulla.

Varsinaista laajaa ja jatkuvaa kertauttamista joka olisi edes vähän sinne päin miten ymmärtääkseni esim. Israelissa toimitaan ei todellakaan ole ikinä meillä ollutkaan. Jotain todella pieniä marginaali porukoita saatetaan kertauttaa liturgian mukaan nousujohteisesti tms. mutta tällöin puhutaan varmaan jopa reippaasti alle 1%:sta koko SA-vahvuudesta. Eli mielestäsi homma on mennyt persiillee iät ajat...

Homma toimii ihan tyydyttävästi isoilla massoilla niin kauan kuin joukot saadaan uusittua 5-10-vuoden kuluessa varusmiespalveluksesta (riippuen tehtävän vaativuudesta ja vaikka yhtään kertausta ei väliin mahtuisikaan). On ilman muuta plussaa jos SA-joukko pääsee kertaamaan, mutta liturgiset höpinät siitä kuinka SA-joukko olisi valmis vasta reservin kertausten myötä ovat täyttä potaskaa sillä suurin osa joukoista ei kertaa koskaan ja sekin osa joka kertaa, niin ei sillä viikonkaan rykäisyllä joukon osaamisen tasoa mihinkään varsinaisesti nostata vaan vain ja ainoastaan palautetaan hommat mieliin sille tasolle kuin ne olivat reserviin siirryttäessä.

Kyllä SA-joukko suorituskykyisimmillään on juuri koituduttuaan ja pysyy suht samalla tasolla siitä muutama vuosi eteenpäin, kertauksella tätä tasoa voidaan pitää yllä taas muutama vuosi pidemmälle. Se että sieltä pitäisi päästä karsimaan seasta noin lyhyen ajan sisällä kotiutumisen jälkeen paskaksi muuttunut porukka, koskee niin pientä osaa aineksesta että en koe sitä kovinkaan kummoiseksi ongelmaksi. Ei ne asiallisesti hommansa hoitaneet nuoret miehet nyt ihan muutamassa vuodessa niin piloille mene, kyllä ne piloille menevät saadaan aika hyvällä prosentilla luudittua pois jo ennen/palveluksen aikana.

 

[adam7]

Muutama kommentti

Norjasta
Lukuja norjaksi
http://forsvaret.no/om-forsvaret/fakta-om-forsvaret/Sider/tall-og-statistikk.aspx

"Mainostekstiä" englanniksi
http://mil.no/organisation/compulsory-military-service/Pages/compulsory-military-service.aspx

Eli tavoite on koulutukseen noin 9 000 asevelvollista "ensipalvelukseen" joista sitten vajaa 8 000 suorittaa loppuun koulutuksen. Vaikka sen jälkeen on velvollisuutta vielä 9 kk, tuo on hieman samaa kuin meidan kertausvelvollisuus (joka on lyhyempi), eli toteutuu jos toteutuu.

Norjassa on siis valikoiva asevelvollisuus ja kutsuntavelvollisuus myös naisille, vaikka palvelus on vapaaehtoista. Norjan väestö on hieman pienempi kuin Suomn, mutta verrattavissa. Norjan itäraja + rajat pohjoisessa Suomeen ja Ruotsiin asettavat Norjan maavoimat aivan eri tilanteen eteen kuin Suomen. En oikein ymmärrä viittausta Norjaan, Onko tarkoitus esittää valikoivaa palvelusta?

Viro
Virossa kutsutaan noin 30 % suorittamaan asepalvelusta. Siis valikoiva asevelvollisuus sielläkin.

Valikoiva palvelus

Tuossa valijoivassa palveluksessa on se huono puoli että se rappeuttaa palvelusmoraalin ja tietyssä ajassa saattaa ajaa tilanteen siihen, että on pakko siirtyä vapaaehtois- siis ammattiarmeijaan. Tällöin kaikki laajan rekrytointipohjan edut jäävät pois ja ainakin miehistön osalta, kilpaillaan samojista työntekijöistä kuin vartiofirmat yms. matalapalkka-alat.

Yllättävää ettei Norjassa ole tuota rapautumista tapahtunut, kuten tapahtui esim. Ruotsissa.

Yleistä kommenteista

Säikeen aloittajana otan itselleni vapauden hieman kommentoida esitettyjä näkökantoja.

• kunnon/joukon suorituskykyä on peräänkuulutettu. varmasti tärkeä aihe, mutta jos kuitenkin puhutaan koko ikäluokan palvelun lopussa sijoitetuista miehistä nyt päätetyllä joukoilla, päädyn kyllä samaan johtopäätökseen Ohjus-tiedustelijan kanssa. Erikoisjoukot ovat asia erikseen.
• veroincentiivit ovat mielenkiintoinen aihe, mutta poliittisesti tuskin tuohon löytyy yksimielisyyttää.
• sopimussotilaita pataljoonan iskuosan verran vuosittain palvelukseen 1+1 sopimuksella ? tällä iskukykyisempi operatiivinen reservi. laskiko kukaan kustannusta? meillä taitaa nyt olla yhteensä 300 sopimusssotilasta. olisiko ensimmäinen vuosi palkallinen vai samoilla ehdoilla kuin muut asevelvolliset? tuon alussa linkkaamani esitelmän mukaan, joka siis ei ollut pv:n vaan esittäjän kanta operatiivisiä joukkoja kertautettaisiin useammin ja olisivat hieman kauemmin reservissä kuin alueelliset.

-----

Omaa kantaa taitaa vastata parhaiten Ohjus-tiedustelijan äskeinen postaus 37, ml. kertauttamista koskeva loppu.

Tässä keskustelussa näkyy kyllä että vapaaehtoiseen maanpuolustustoimintaan osallistuvan 1 % osallistuvin osa ottaa kantaa.

 

[adam7]

....
Kyllä SA-joukko suorituskykyisimmillään on juuri koituduttuaan ja pysyy suht samalla tasolla siitä muutama vuosi eteenpäin, kertauksella tätä tasoa voidaan pitää yllä taas muutama vuosi pidemmälle. Se että sieltä pitäisi päästä karsimaan seasta noin lyhyen ajan sisällä kotiutumisen jälkeen paskaksi muuttunut porukka, koskee niin pientä osaa aineksesta että en koe sitä kovinkaan kummoiseksi ongelmaksi. Ei ne asiallisesti hommansa hoitaneet nuoret miehet nyt ihan muutamassa vuodessa niin piloille mene, kyllä ne piloille menevät saadaan aika hyvällä prosentilla luudittua pois jo ennen/palveluksen aikana.

Miehistön osalta varmaan noin on, eli että ovat toimintakykyisempiä varusmiespalveluksen lopussa, mutta kyllä se ryhmyri ja joukkueenjohtaja ja varapäällikkö on kertauksessa ihan eri maailmassa kuin varusmiehenä, joten näiden osalta joukon kertaus on hyvin paikallaan kohottamassa joukon toimintakykyä.

 

[Hande]

Eli mielestäsi homma on mennyt persiillee iät ajat...

Kyllä, järjestelmä ei tuota likimainkaan niin tehokasta resrviläisarmeijaa, kuin olisi mahdollista. Siinä mielessä homma tosiaan on ollut persiillään jo pitkään.

90-luvulla aloitettu muutos on toki entisestään vähentänyt harjoituksia ja nykyään nelikymppinen mies, joka yleensä on käynyt kertaamassa, alkaa olla jo harvinaisuus. Näin myös erilaisiin johtajatehtäviin sjoitettujen osalta, eli ei puhuta pelkästään mistään varalisästä tai jakojäännöksestä.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt sattumalta, vaan muuttuneiden arvotusten takia. Tarkastelujaksolla kertauksista on leikattu aina ensimmäisenä ja niihin panostettu viimeisenä. Totta kai on poikkeuksiakin, mutta silloin ollaan promilleluokassa kokonaisvahvuudesta.

 

[Iso-Mursu]

[*]kunnon/joukon suorituskykyä on peräänkuulutettu. varmasti tärkeä aihe, mutta jos kuitenkin puhutaan koko ikäluokan palvelun lopussa sijoitetuista miehistä nyt päätetyllä joukoilla, päädyn kyllä samaan johtopäätökseen Ohjus-tiedustelijan kanssa. Erikoisjoukot ovat asia erikseen.
[*]veroincentiivit ovat mielenkiintoinen aihe, mutta poliittisesti tuskin tuohon löytyy yksimielisyyttää.
[*]sopimussotilaita pataljoonan iskuosan verran vuosittain palvelukseen 1+1 sopimuksella ? tällä iskukykyisempi operatiivinen reservi. laskiko kukaan kustannusta? meillä taitaa nyt olla yhteensä 300 sopimusssotilasta. olisiko ensimmäinen vuosi palkallinen vai samoilla ehdoilla kuin muut asevelvolliset? tuon alussa linkkaamani esitelmän mukaan, joka siis ei ollut pv:n vaan esittäjän kanta operatiivisiä joukkoja kertautettaisiin useammin ja olisivat hieman kauemmin reservissä kuin alueelliset.
[/list]
-----

Itse palkkaisin nuo sopimussotilaat asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Mietin kyllä että olisi tarjolla suora ammattisotilaan ura ilman asevelvollisuuden suorittamista. Tosin voisi olla tarve tarjota pidempiä uria.

En nyt jaksa kaivaa mistään 05 jääkärikomppanian tai spolle komppanian vahvuuksia niin heitän arvalla että palkattaisiin 500 sopimussotilasta.

2000e/kk*1,47*500*12=17,64 miljoonaa euroa palkkoihin. Siihen päälle sitten kuluja tehostetusta koulutustoiminnasta.

Kuluissa olisi tietysti suuria muuttujia, kouluttaisiko tuollainen jääkärikomppania itse itseään vai olisiko sillä palkatut kouluttajat erikseen? Urheilu-upseeri pitäisi liikunta harjoituksia, ake-upseerit akettaisi ja tulenjohtoupseerit opettaisivat omia hommiaan?

Samaan aikaan palkattua jääkärikomppaniaa voisi käyttää astetta vähän kovempana maaliosastona tuomassa vaikeusastetta kasi-harjoituksiin jne.

 

[noska]

Norjassa on ERITTÄIN toimiva malli, jossa ei ole unohdettu kotimaan puolustustakaan. Ai niin, mutta nehän eivät ole EU:ssa ja niillä on sitä öljyä......

Eipä ole hirveästi kuulunut haukkuja Israelinkaan mallista. Ai niin, mutta sekään ei ole EU:ssa ja eihän... ja vielä... ja sehän... ja... ja... eikä...

 

[noska]

Ja olisihan se toki hienoa jos Baikalin esittämään tyyliin pv haalisi taistelijoita sijoituksiinsa esim. tiettyjen kestävyyslajien harrastajista kilpailulisenssien tms. perusteella... Mutta maassa jossa tieto ei vaihdu edes eri viranomaisten tai edes saman alan edustajien, mutta eri kaupunkien tms. kesken lienee turha toivoa että pv:llä olisi valmiuksia alkaa kaapimaan porukkaa joidenkin lajiliittojen rekisteröityneistä harrastajista tms... Todennäköisesti tuostakin saataisiin joku oikeusjupakka aikaiseksi :maija:

Nykyiselläänkin monet kv tehtävissä olleet upseerit haalivat joukkoihinsa sijoitettavaksi "alhaalla" tutuksi tulleita ja pätevyydellään vakuuttaneita kaiffareista. Useat upseerit pyörivät urheiluseuroissa, metsästysporukoissa, partioissa, killoissa, klubeissa ja seuroissa. Olisi tyhmyyttä mikäli eivät hyödyntäisi havaintojaan ja verkostoitumistaan niissä yhteyksissä sijoitusmielessä. Ne upseereista jotka pyörivät veh:eissä ja mpk:n piireissä tutustuvat myös sitä kautta väkeen, erityisesti kouluttajiin, ja varmasti hyödyntävät havaintojaan myös tässä yhteydessä. Vaikka ei tuo onnistuisi virallisia kanavia, niin suurta ponnistusta ei tarvisi toteuttaa tuota epävirallisesti. Maa on täynnä evp-upseereita joilla on aikaa pyöriä scouttaamassa potentiaalista väkeä eri yhteyksistä. Urheilupiireissä tuo on jo tavallista. Enkä tarkoita pelkästään NHL:n scouteja tai suurten eurooppalaisten jalkapalloseurojen tarkkailijoita. Ihan junioritasolla tuota tapahtuu jatkuvasti. Alueiden mahtiseurat haalivat maakuntien parhaat juniorit omiin riveihinsä. Miksei tuohon pystyisi pv, jos halua löytyisi.

 

[noska]

Viro
Virossa kutsutaan noin 30 % suorittamaan asepalvelusta. Siis valikoiva asevelvollisuus sielläkin.

Hoh, mistä sä tuon luvun nykäisit?

Vuoden 1991 uudelleen itseänistymisen jälkeen on kaikkiaan yli 50 000 virolsita suorittanut varusmiespalveluksen. Vuosittain koulutettavien määrä on vain noin 3 000 huolimatta siitä, että varusmiesikäluokan koko on noin 6 500 miestä ja vähenee lähiaikoina 4 500:aan noustakseen jälleen.

3000 on 6500:sta kylä 46% eikä 30%. ja 4500:sta vielä suurempi osuus.

Syitä koulutettavien määrän vähyyteen on kolme:
1) terveydelliset syyt, joiden takia kelpaamattomia on yli puolet ikäluokasta,
2) kasarmitilojen riittämättönyys, valtion talous ja
3) palvelukseen saapumatta jääneet, joita vuonna 2010 oli enää vähäinen määrä eli 3,8%.
Parinkymmenen vuoden takainen vastenmielisyys, jonka palvelus neuvostoarmeijassa sai aikaan, on mennyttä. Neuvostoarmeijaan virolaisi otettiin vuodessa jopa yli 5 000. Todellinen huolenaihe on nuorten miesten heikko terveys. Kriteerit palvelukseen hyväksymiselle ovat tiukemmat kuin Suomessa, mutta heikko ja heikkenevä terveys huolettaa.

Lähteet lainauksille Suomen sotilas 2/2012 Eversti EVP Eero Riuttalan artikkeli Viron puolustuksen perusta yleinen asevelvollisuus

Mielenkiintoista, että vaadit muita perustelemaan mielipiteitään ja vaihtoehtoisia malleja ja itse hylkäät esitetyt mallit ainoana perusteena yhden rivin kommentti, joka sekin oli pelkkää fuulaa. Vai väitätkö, että Suomessa on koko itsenäisyyden ajan ollut voimassa valikoiva asevelvollisuus, koska täälläkin on aina terveydellsiin syin (kriteerien vaihdellessa paljon vuosien saatossa) julistettu miehiä palvelukseen kelpaamattomiksi kruununraakeiksi?
Sitä paitsi nyt oli kyse nimen omaan joukkojen tehtäviinsä sijoitusmalleista eikä asevelvollisuuden valikoivuudesta.

Valikoiva palvelus

Tuossa valijoivassa palveluksessa on se huono puoli että se rappeuttaa palvelusmoraalin ja tietyssä ajassa saattaa ajaa tilanteen siihen, että on pakko siirtyä vapaaehtois- siis ammattiarmeijaan. Tällöin kaikki laajan rekrytointipohjan edut jäävät pois ja ainakin miehistön osalta, kilpaillaan samojista työntekijöistä kuin vartiofirmat yms. matalapalkka-alat.

Mikäli tuo Viron palvelus lasketaan valikoivaksi palvelukseksi kuten esität, niin myöskään siellä ei rapautumista ole tapahtunut. Samaisessa artikkelissa todetaan, että yleisen asevelvollisuuden suosio on Virossa on viime vuosina vain kasvanut ja kuten edellä lainauksista käy ilmi myös palveluksen suorittajamäärät ovat kasvaneet. KOtiutuvien varusmiesten mielipiteet palveluksestaan kertovat hyvää.



Yksi iso ongelma mielestäni suomalaisessa systeemissä on miesten sijoittaminen aselajeihin jo ennen palveluksen alkamista. Yksi vaihtoehto (jolla silläkin on plus- ja miinus- puolensa) olisi erillinen alokaskoulutusleiri/-yksikkö/-osasto, joinka jälkeen miehet sijoitetaan osoittamiensa kykyjen perusteella aselajeihin. Tuo mallihan on ollut käytössä monessa armeijassa sekä ammatti- että asevelvollisuusarmeijoissa. Vieläpä voisi aselajikoulutuksen yksilötaitojen koulutusajan jälkeen vasta muodostaa henkilöistä kokoonpanoja. Tällöin saataisiin nykyistä suuremmalla todennäköisyydellä palveluksensa loppuun asti suorittava ja yhdessä sijoitettava kokoonpano. Joukkokoheesio ehtisi silti tapahtua ja sen hyödyt saataisiin esiin.

 

[Iso-Mursu]

Nykyiselläänkin monet kv tehtävissä olleet upseerit haalivat joukkoihinsa sijoitettavaksi "alhaalla" tutuksi tulleita ja pätevyydellään vakuuttaneita kaiffareista. Useat upseerit pyörivät urheiluseuroissa, metsästysporukoissa, partioissa, killoissa, klubeissa ja seuroissa. Olisi tyhmyyttä mikäli eivät hyödyntäisi havaintojaan ja verkostoitumistaan niissä yhteyksissä sijoitusmielessä. Ne upseereista jotka pyörivät veh:eissä ja mpk:n piireissä tutustuvat myös sitä kautta väkeen, erityisesti kouluttajiin, ja varmasti hyödyntävät havaintojaan myös tässä yhteydessä. Vaikka ei tuo onnistuisi virallisia kanavia, niin suurta ponnistusta ei tarvisi toteuttaa tuota epävirallisesti. Maa on täynnä evp-upseereita joilla on aikaa pyöriä scouttaamassa potentiaalista väkeä eri yhteyksistä. Urheilupiireissä tuo on jo tavallista. Enkä tarkoita pelkästään NHL:n scouteja tai suurten eurooppalaisten jalkapalloseurojen tarkkailijoita. Ihan junioritasolla tuota tapahtuu jatkuvasti. Alueiden mahtiseurat haalivat maakuntien parhaat juniorit omiin riveihinsä. Miksei tuohon pystyisi pv, jos halua löytyisi.

Tuo olisi hyvä malli ainakin vapaaehtoisessa maanpuolustushommassa. Tuttujen kanssa toimiessa saisi lisää motivaatiota ja tuollainen scouttaaminen olisi mahdollista.

Ja kyllä noissa luettelemissasi järjestöissä isoihin projekteihin pohditaan että mistä saisi kasaan hyvät tiimit ja porukka toimisi keskenään hyvin.

 

[koponen]

Otetaan esimerkiksi kestävyyslajit. Esimerkiksi äärimmäinen valtaosa "virallisen" ajanoton maraton- ja puolimaratonjuoksuista löytyy suoraan Juoksija-lehden tulospalvelusta. Jos kaipaisi juoksukuntoisia, tästä poimiminen ei olisi epätoivoinen urakka. Vastaavia tilastoja julkaisevat erittäin monet seurat ja liitot omissa lajeissaan. Ei tarvittaisi edes scouttia paikan päälle tuloskuntoisten löytämiseksi.

Hyvien tyyppien tunnistamiseen toki vaaditaan läsnäoloa, mutta kuten noska kirjoitti, ei ole todellakaan tekemätön temppu.

 

[koponen]

Yksi iso ongelma mielestäni suomalaisessa systeemissä on miesten sijoittaminen aselajeihin jo ennen palveluksen alkamista. Yksi vaihtoehto (jolla silläkin on plus- ja miinus- puolensa) olisi erillinen alokaskoulutusleiri/-yksikkö/-osasto, joinka jälkeen miehet sijoitetaan osoittamiensa kykyjen perusteella aselajeihin. Tuo mallihan on ollut käytössä monessa armeijassa sekä ammatti- että asevelvollisuusarmeijoissa. Vieläpä voisi aselajikoulutuksen yksilötaitojen koulutusajan jälkeen vasta muodostaa henkilöistä kokoonpanoja. Tällöin saataisiin nykyistä suuremmalla todennäköisyydellä palveluksensa loppuun asti suorittava ja yhdessä sijoitettava kokoonpano. Joukkokoheesio ehtisi silti tapahtua ja sen hyödyt saataisiin esiin.

Itse olen tykästynyt Singaporen malliin kutsuntaleireineen ja ennakkotehtävineen. Siellä ison ja potentiaalisesti pahatapaisen naapurin uhka ja edellisen kahinan nöyryytys on nostanut materiaalisen valmiuden lisäksi tekemisen tavan aivan eri näköiseksi kuin monessa muussa pikkuvaltiossa. Itse asiassa, siitä Israelin mallista puheen ollen... No, ei mitään.

 

[pstsika]

Syitä koulutettavien määrän vähyyteen on kolme:
1) terveydelliset syyt, joiden takia kelpaamattomia on yli puolet ikäluokasta,
2) kasarmitilojen riittämättönyys, valtion talous ja
3) palvelukseen saapumatta jääneet, joita vuonna 2010 oli enää vähäinen määrä eli 3,8%.

Virossahan Kaitsevägi taitaa pitää yhtenä karsivana tekijänä poliittista epäluotettavuutta, vaikka se ei ymmärrettävästi tuolla SS:n listalla olekaan.

 

[skärdis]

Eli mielestäsi homma on mennyt persiillee iät ajat...

Kyllä, järjestelmä ei tuota likimainkaan niin tehokasta resrviläisarmeijaa, kuin olisi mahdollista. Siinä mielessä homma tosiaan on ollut persiillään jo pitkään.

90-luvulla aloitettu muutos on toki entisestään vähentänyt harjoituksia ja nykyään nelikymppinen mies, joka yleensä on käynyt kertaamassa, alkaa olla jo harvinaisuus. Näin myös erilaisiin johtajatehtäviin sjoitettujen osalta, eli ei puhuta pelkästään mistään varalisästä tai jakojäännöksestä.

Näin ei ole kuitenkaan käynyt sattumalta, vaan muuttuneiden arvotusten takia. Tarkastelujaksolla kertauksista on leikattu aina ensimmäisenä ja niihin panostettu viimeisenä. Totta kai on poikkeuksiakin, mutta silloin ollaan promilleluokassa kokonaisvahvuudesta.

Mutta kun tarkoituksena ei edes ole pitää ukkoja reservissä 5 tai missään tapauksessa 10 vuotta kauempaa. Ei kolmekymppisten huru-ukkojen kertauttamisella saavuteta yhtään mitään.

200.000 miehen reservissä rotaatio kiertää siihen tahtiin, ettei ole tarvetta kertausharjoituksille. Tämä vaan tuntuu olevan niin arka aihe, ettei sitä tohdita sanoa suoraan.

 

[crane]

Muutama kommentti

Viro
Virossa kutsutaan noin 30 % suorittamaan asepalvelusta. Siis valikoiva asevelvollisuus sielläkin.

~47% suorittaa palveluksen,suurin karsiva tekijä on ikäluokan terveys.

 

[skärdis]

Yksi iso ongelma mielestäni suomalaisessa systeemissä on miesten sijoittaminen aselajeihin jo ennen palveluksen alkamista. Yksi vaihtoehto (jolla silläkin on plus- ja miinus- puolensa) olisi erillinen alokaskoulutusleiri/-yksikkö/-osasto, joinka jälkeen miehet sijoitetaan osoittamiensa kykyjen perusteella aselajeihin. Tuo mallihan on ollut käytössä monessa armeijassa sekä ammatti- että asevelvollisuusarmeijoissa.

Millä ihmeellä alokkaista saataisiin muutamassa viikossa esiin kaikki piilevät kyvyt?

Meinaan, että kun "alokasleirit" kuitenkin toteutettaisiin nykyisissä perusyksiköissä, niin milläpä Sodankylään jääkärikomppaniaan käsketty alokas yht'äkkiä todettaisiin sopivaksi lääkintämieheksi ilmavoimiin ja passitettaisiin Rissalaan tai kenties spolliksi laivastoon ja Pansioon. Eihän sellaiseen ole mitään mahdollisuuksia, eikä kymmenestä tuhannesta alokkaasta millään ottaisi selvää.

Hommahan ei toimi edes yksittäisen joukko-osaston sisällä. Kyllä Kontiorantaan palvelukseen käsketyt jantterit suorittavat pääasiassa palveluksensa siinä perusyksikössä, johon arpa on heidät heittänyt. Pstk:n alokkaasta tulee panssarintorjuja ja sissik:n astunut kotiutuu sissinä. Siinä on aivan tarpeeksi puuhaa, että johtajakoulutukseen ja joihinkin erityistehtäviin koulutettavat saadaan raakattua suuresta massasta.

Koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus tarkoittaa massojen käsittelyä, eikä siellä yksittäisen taistelijan soveltuvuuksia tai mieltymyksiä voida sen kummemmin huomioida.

 

[koponen]

Ei kolmekymppisten huru-ukkojen kertauttamisella saavuteta yhtään mitään.

200.000 miehen reservissä rotaatio kiertää siihen tahtiin, ettei ole tarvetta kertausharjoituksille. Tämä vaan tuntuu olevan niin arka aihe, ettei sitä tohdita sanoa suoraan.

On valittu tapa, jossa ei harjoiteta. "Oikeissa armeijoissa" 25-35 -vuotiaat taistelijat ovat oikein haluttua kamaa. Työyhteisöistä tuttu juttu, ihmisen kehitys ei pysähdykään 20 ikävuoteen.

Jos halutaan tuottaa laatua, pelkkä yhden kerran rypistettävä varusmiesjakso ei riitä.

Millä ihmeellä alokkaista saataisiin muutamassa viikossa esiin kaikki piilevät kyvyt?

Koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus tarkoittaa massojen käsittelyä, eikä siellä yksittäisen taistelijan soveltuvuuksia tai mieltymyksiä voida sen kummemmin huomioida.

Kummasti sitä ihmisestä saadaan palkkauspäätöstäkin varten olennaisia tietoja selville lyhyessä ajassa. Vaikka alokas onkin osa "massaa", 2,5 kouluttajaa per koulutusjoukkue ja sopivat menetelmät riittävät oikein mainiosti parempaan sijoituslaatuun. Jos halutaan.

Olet tosin skärdis ihan oikeassa siinä, että vallitseva tilanne on juuri lausumasi. Onko se tila, johon pitää tyytyä, onkin se isompi kysymys.

Siltä osin tosin pitää olla itselleen rehellinen, että massa-armeijan laatua voidaan parantaa 10 tai 20 prosenttia vaikkapa näillä viitoitetuilla toimenpiteillä, ei 100. Silläkin voi olla merkitystä.

 

[skärdis]

Olet tosin skärdis ihan oikeassa siinä, että vallitseva tilanne on juuri lausumasi. Onko se tila, johon pitää tyytyä, onkin se isompi kysymys.

Siltä osin tosin pitää olla itselleen rehellinen, että massa-armeijan laatua voidaan parantaa 10 tai 20 prosenttia vaikkapa näillä viitoitetuilla toimenpiteillä, ei 100. Silläkin voi olla merkitystä.

Tilannehan on iät ja ajat ollut se, ettei rivimiestä ole motivoitu oikeastaan mitenkään. Jos oikeasti saisi vaikuttaa omaan tehtäväänsä (muutenkin kuin hakemalla AUK:hon), niin taatusti palvelusmotivaatio olisi parempi. Johan se on nytkin sitä erilaisissa erikoistehtävissä, enkä tarkoita vain kovaa fysiikkaa vaativia tehtäviä.

 

[noska]

Millä ihmeellä alokkaista saataisiin muutamassa viikossa esiin kaikki piilevät kyvyt?

Ei kaikkia mutta kuitenkin enemmän kuin kutsunnoissa ja P-kortteja selailemalla.

Meinaan, että kun "alokasleirit" kuitenkin toteutettaisiin nykyisissä perusyksiköissä

Sehän ideana juuri olisikin, että olisi erilliset alokaskoulutuskeskukset eikä alokaskoulutusta annettaisi nykyisissä peruyksiköissä.

, niin milläpä Sodankylään jääkärikomppaniaan käsketty alokas yht'äkkiä todettaisiin sopivaksi lääkintämieheksi ilmavoimiin ja passitettaisiin Rissalaan tai kenties spolliksi laivastoon ja Pansioon.

Kyseistä mallia käyttävissä maissa jako maa-, meri- ja ilmavoimien (ja mahdollisesti merijalkaväen yms) välillä tehdään jo ennen palvelukseenastumista. Ei tässä mitään bakteeriseulaa olla rakentamassa vaan kehittämässä tehokkaampia taisteluyksiköitä.

Eihän sellaiseen ole mitään mahdollisuuksia, eikä kymmenestä tuhannesta alokkaasta millään ottaisi selvää.

Eikö kyseistä mallia käyttävillä mailla muka ole semmoista alokasmäärä ollut? Esimerkiksi Yhdysvalloilla Vietnamin sodan aikaan.

Hommahan ei toimi edes yksittäisen joukko-osaston sisällä. Kyllä Kontiorantaan palvelukseen käsketyt jantterit suorittavat pääasiassa palveluksensa siinä perusyksikössä, johon arpa on heidät heittänyt. Pstk:n alokkaasta tulee panssarintorjuja ja sissik:n astunut kotiutuu sissinä. Siinä on aivan tarpeeksi puuhaa, että johtajakoulutukseen ja joihinkin erityistehtäviin koulutettavat saadaan raakattua suuresta massasta.

Sehän juuri oli koko kommentin pointti että nykyisellään homma ei toimi vaan kutsunta-arvan perusteella määrätään palveluspaikat.

Koko ikäluokkaa koskeva asevelvollisuus tarkoittaa massojen käsittelyä, eikä siellä yksittäisen taistelijan soveltuvuuksia tai mieltymyksiä voida sen kummemmin huomioida.

Onko varaa olla huomioimatta? Suomessa on yli 60 000 rekisteröityä jääkiekkoilijaa ja heidän jokaisen kohdalla soveltuvuudet ja mieltymykset huomioidaan varusteita, ketjukoostumuksia ja pelipaikkoja myöden. Samoin muissa lajeissa. Miksei se onnistu puolustusvoimissa?

 

[noska]

Siltä osin tosin pitää olla itselleen rehellinen, että massa-armeijan laatua voidaan parantaa 10 tai 20 prosenttia vaikkapa näillä viitoitetuilla toimenpiteillä, ei 100. Silläkin voi olla merkitystä.

Toki jokaisen toimenpiteen osalta pitää tehdä arviointi, että onko saavutettu hyöty kustannusten ja vaivan arvoinen ja onko muutoksiin yleensä ottaen lainkaan varaa.

 

[Hande]

Mutta kun tarkoituksena ei edes ole pitää ukkoja reservissä 5 tai missään tapauksessa 10 vuotta kauempaa. Ei kolmekymppisten huru-ukkojen kertauttamisella saavuteta yhtään mitään.

200.000 miehen reservissä rotaatio kiertää siihen tahtiin, ettei ole tarvetta kertausharjoituksille. Tämä vaan tuntuu olevan niin arka aihe, ettei sitä tohdita sanoa suoraan.

Vaikka nykymallissa reservissäoloaikaa pakottavista syistä, eli koulutuksen happanemisen takia, onkin pakko rajoittaa pitkälti ikään perustuen, niin toisenlainen järjestely olisi hyvin mahdollinen.

Rohkenen väittää, että varusmiespalvelun päälle vuosikymmenen verran nousujohteista koulutusta nostaisi sen "huru-ukoksi" määrittelemäsi kolmekymppisen suorituskyvyltään aivan eri sfääreihin, kuin nykyisen, tai uudenkaan järjestelmän mukaisen, vastakotiutetun parikymppisen räkänokan. Kyllä ukoista saisi sekä tehoja, että tehollisia palvelusvuosia irti, jos siihen luotaisiin motivoiva systeemi.

Jaa että kannattaako taloudellisesti? Mistä minä tiedän? :a-grin: