Joukkotuotanto

[skärdis]

Meinaan, että kun "alokasleirit" kuitenkin toteutettaisiin nykyisissä perusyksiköissä

Sehän ideana juuri olisikin, että olisi erilliset alokaskoulutuskeskukset eikä alokaskoulutusta annettaisi nykyisissä peruyksiköissä.

Eli tarvittaisiin tuplamäärä punkkia ja kaikkea muutakin infrastruktuuria. Sitten näitä alokaskoulutuskeskuksia käytettäisiin se 2 + 2 kuukautta vuodessa. Samaan aikaan perusyksiköt olisivat tyhjinä tai ainakin vajaalla käyttöasteella. Ei tarvitsisi lakkauttaa varuskuntia ja useampi jo suljettukin varuskunta pitäisi herättää eloon.

Ei ehkä kovinkaan realistista tässä tilanteessa..

Alokaskoulutuskeskuksissa sitten koulutettaisiin loput ajat vuodesta ressuja

Ei koulutettaisin, kun ei ole tarvetta eikä rahaakaan.

Onhan tuota esitetty lukuisten lakkautettujen varuskuntien kohdalla, että kehitettäisiin siitä kertausharjoituskeskus, mutta kun ei niin ei. Ideologisista syistä maksetaan mieluummin vuokraa tyhjistä kasarmeista.

 

[noska]

Massaa on mistä valita, ei jää homma siitä kiinni!

Keskustelu on taas ajautunut täysin hedelmättömälle tasolle. Vaihtoehtoja kysyttiin. Esitin yhden vaihtoehdon, jolla mielestäni saavutetaisiin parempia tuloksia käytettävissä olevalla materiaalilla ja resursseilla. Muitakin vaihtoehtoja on olemassa. Niitä en vielä tuonut esiin ja koska keskustelu on tällä tasolla (ja vaihtoehtojen perään huudellut kirjoittaja vaikeni täysin) en lähde niitä edes esittämään.
Sinä taas puolustat jääräpäisesti nykyään käytössä olevaa järjestelmää, joka mielestäsi ilmeisesti on täydellinen ja toimii täysin suunnitelman mukaan eikä hukkaa millään tavalla resursseja ja potentiaaleja. Ilmeisesti esittämääni tapaa käyttävät lukuisat maat ovat ihan hakoteillä ja joutaisivat ottaa mallia täältä, koska on taas löytynyt yksi asia missä Suomi on maailman paras.
Kyseisen esittämäni mallin kohdalta päätän keskustelun täysin tarpeettomana tähän.

 

[Iso-Mursu]

Meinaan, että kun "alokasleirit" kuitenkin toteutettaisiin nykyisissä perusyksiköissä

Sehän ideana juuri olisikin, että olisi erilliset alokaskoulutuskeskukset eikä alokaskoulutusta annettaisi nykyisissä peruyksiköissä.

Eli tarvittaisiin tuplamäärä punkkia ja kaikkea muutakin infrastruktuuria. Sitten näitä alokaskoulutuskeskuksia käytettäisiin se 2 + 2 kuukautta vuodessa. Samaan aikaan perusyksiköt olisivat tyhjinä tai ainakin vajaalla käyttöasteella. Ei tarvitsisi lakkauttaa varuskuntia ja useampi jo suljettukin varuskunta pitäisi herättää eloon.

Ei ehkä kovinkaan realistista tässä tilanteessa..

Alokaskoulutuskeskuksissa sitten koulutettaisiin loput ajat vuodesta ressuja

Ei koulutettaisin, kun ei ole tarvetta eikä rahaakaan.

Onhan tuota esitetty lukuisten lakkautettujen varuskuntien kohdalla, että kehitettäisiin siitä kertausharjoituskeskus, mutta kun ei niin ei. Ideologisista syistä maksetaan mieluummin vuokraa tyhjistä kasarmeista.

Ajatuksen tasollahan tuossa mietittiin noita vaihtoehtoja.

 

[noska]

Ei porukka lähde vähääkään laajemmassa mittakaavassa mihinkään sitoumuksiin ilman kunnon porkkanaa ja silloin ollaan jo puoliammattilaisista koostuvassa systeemissä johon rahat ei riitä.

Tuossa olet mielestäni täysin oikeassa.

Vertauksena Vron malli:

Sijoitus
Varusmiespalveluksen päätyttyä reserviläinen voidaan sijoittaa joko neljäksi vuodeksi valmiusjoukkoon tai perusvalmiudessa olevaan sodan ajan joukkoon 12 vuodeksi.
Hallituksen asetus määrää, mitkä sodan ajan joukot ovat valmiusjoukkoja (valmidusreserv) eli nopean toimeenpanon joukkoja. Sijoitus valmiusjoukossa merkitsee muun muassa resereviläisen tavoitettavuutta 36 tunnin sisällä sekä asuinpaikkatietojen jatkuvaa ajan tasalla pitoa. Neljän vuoden kuluttua reserviläinen ja hänen sodan ajan joukkonsa siirtyvät perusvalmiudessa olevaan reserviin.
Niin sanottu valmiusreservi (valmius oleku reserv) sen sijaan koostuu yksittäisistä reserviläisistä, jotka tekevät kolmivuotisen sopimuksen, jonka mukaan he kuuluvat valmiusjoukkoon tavanomaista korkeammassa valmiudessa ja osallistuvat koulutukseen sekä tarvittaessa suurta valmiutta vaatiiviin tehtäviin. Valmiusreservissä olosta maksetaan tällä hetkellä noin 64 euron suuruista kuukausikorvausta. Eriityisen houkuttelevaksi valmiusreservi ei ole muodostunut. Siihen kuuluu vain muutamia kymmeniä henkilöitä.
Kun reserviläinen on ollut 12 vuotta perusvalmiudessa olevassa joukossa, hänet siirretään täydennysreserviin, jossa ollaan 55-vuotiaaksi saakka. Reservin upseerit, aliupseerit ja Suojeluskunnan jäsenet voivat kuulua perusvalmiuteen vielä 12 vuoden jälkeenkin.

Alleviivaus meikäläisen. Kun verrataan tuota korvausta siihen, että 2011 viimeisellä neljännekselle oli virolaisten keskipalkka 865€/kk eli korvaus on noin 7,4% keskibruttotuloista ja vastaavasti olisi siis Suomessa noin 240€/kk (Suomen keskipalkka lokakuun 2010 mukaan 3255€), niin porkkana on mielestäni jo merkittävä, enkä jaksa uskoa että Suomen korkeampi tulotaso ainakaan lisäisi porkkanan houkuttelevuutta eteläiseen naapuriin verrattuna, joten uskoisin että suosio olisi ihan vertautettavissa sikäläiseen tääläkin, jollei muita syitä liittymiseen olisi kuin tuo korvaus.

 

[noska]

Ei koulutettaisin, kun ei ole tarvetta eikä rahaakaan.

Onhan tuota esitetty lukuisten lakkautettujen varuskuntien kohdalla, että kehitettäisiin siitä kertausharjoituskeskus, mutta kun ei niin ei. Ideologisista syistä maksetaan mieluummin vuokraa tyhjistä kasarmeista.

Vastahan Ylöjärvelle valmistui hieno reserviläiskoulutuskeskus ja onhan meillä ollut varaa pitää vuosikausia yksi varuskunta Haminassakin punkat tyhjinä suurimman osan vuotta.

 

[pstsika]

Vertauksena Vron malli:

Sijoitus
Varusmiespalveluksen päätyttyä reserviläinen voidaan sijoittaa joko neljäksi vuodeksi valmiusjoukkoon tai perusvalmiudessa olevaan sodan ajan joukkoon 12 vuodeksi.
Hallituksen asetus määrää, mitkä sodan ajan joukot ovat valmiusjoukkoja (valmidusreserv) eli nopean toimeenpanon joukkoja. Sijoitus valmiusjoukossa merkitsee muun muassa resereviläisen tavoitettavuutta 36 tunnin sisällä sekä asuinpaikkatietojen jatkuvaa ajan tasalla pitoa. Neljän vuoden kuluttua reserviläinen ja hänen sodan ajan joukkonsa siirtyvät perusvalmiudessa olevaan reserviin.
Niin sanottu valmiusreservi (valmius oleku reserv) sen sijaan koostuu yksittäisistä reserviläisistä, jotka tekevät kolmivuotisen sopimuksen, jonka mukaan he kuuluvat valmiusjoukkoon tavanomaista korkeammassa valmiudessa ja osallistuvat koulutukseen sekä tarvittaessa suurta valmiutta vaatiiviin tehtäviin. Valmiusreservissä olosta maksetaan tällä hetkellä noin 64 euron suuruista kuukausikorvausta. Eriityisen houkuttelevaksi valmiusreservi ei ole muodostunut. Siihen kuuluu vain muutamia kymmeniä henkilöitä.
Kun reserviläinen on ollut 12 vuotta perusvalmiudessa olevassa joukossa, hänet siirretään täydennysreserviin, jossa ollaan 55-vuotiaaksi saakka. Reservin upseerit, aliupseerit ja Suojeluskunnan jäsenet voivat kuulua perusvalmiuteen vielä 12 vuoden jälkeenkin.

Alleviivaus meikäläisen. Kun verrataan tuota korvausta siihen, että 2011 viimeisellä neljännekselle oli virolaisten keskipalkka 865€/kk eli korvaus on noin 7,4% keskibruttotuloista ja vastaavasti olisi siis Suomessa noin 240€/kk (Suomen keskipalkka lokakuun 2010 mukaan 3255€), niin porkkana on mielestäni jo merkittävä, enkä jaksa uskoa että Suomen korkeampi tulotaso ainakaan lisäisi porkkanan houkuttelevuutta eteläiseen naapuriin verrattuna, joten uskoisin että suosio olisi ihan vertautettavissa sikäläiseen tääläkin, jollei muita syitä liittymiseen olisi kuin tuo korvaus.

240€ veroton kuukausikorvaus olisi minulle ainakin sopiva kannuste. Voisin kyllä harkita tuota ihan ilman mitään palkkiotakin, mutta eipä tornifirma tuollaisesta ole kiinnostunut...

 

[skärdis]

Vertauksena Vron malli:

Sijoitus
Varusmiespalveluksen päätyttyä reserviläinen voidaan sijoittaa joko neljäksi vuodeksi valmiusjoukkoon tai perusvalmiudessa olevaan sodan ajan joukkoon 12 vuodeksi.
Hallituksen asetus määrää, mitkä sodan ajan joukot ovat valmiusjoukkoja (valmidusreserv) eli nopean toimeenpanon joukkoja. Sijoitus valmiusjoukossa merkitsee muun muassa resereviläisen tavoitettavuutta 36 tunnin sisällä sekä asuinpaikkatietojen jatkuvaa ajan tasalla pitoa. Neljän vuoden kuluttua reserviläinen ja hänen sodan ajan joukkonsa siirtyvät perusvalmiudessa olevaan reserviin.
Niin sanottu valmiusreservi (valmius oleku reserv) sen sijaan koostuu yksittäisistä reserviläisistä, jotka tekevät kolmivuotisen sopimuksen, jonka mukaan he kuuluvat valmiusjoukkoon tavanomaista korkeammassa valmiudessa ja osallistuvat koulutukseen sekä tarvittaessa suurta valmiutta vaatiiviin tehtäviin. Valmiusreservissä olosta maksetaan tällä hetkellä noin 64 euron suuruista kuukausikorvausta. Eriityisen houkuttelevaksi valmiusreservi ei ole muodostunut. Siihen kuuluu vain muutamia kymmeniä henkilöitä.
Kun reserviläinen on ollut 12 vuotta perusvalmiudessa olevassa joukossa, hänet siirretään täydennysreserviin, jossa ollaan 55-vuotiaaksi saakka. Reservin upseerit, aliupseerit ja Suojeluskunnan jäsenet voivat kuulua perusvalmiuteen vielä 12 vuoden jälkeenkin.

Alleviivaus meikäläisen. Kun verrataan tuota korvausta siihen, että 2011 viimeisellä neljännekselle oli virolaisten keskipalkka 865€/kk eli korvaus on noin 7,4% keskibruttotuloista ja vastaavasti olisi siis Suomessa noin 240€/kk (Suomen keskipalkka lokakuun 2010 mukaan 3255€), niin porkkana on mielestäni jo merkittävä, enkä jaksa uskoa että Suomen korkeampi tulotaso ainakaan lisäisi porkkanan houkuttelevuutta eteläiseen naapuriin verrattuna, joten uskoisin että suosio olisi ihan vertautettavissa sikäläiseen tääläkin, jollei muita syitä liittymiseen olisi kuin tuo korvaus.

240€ veroton kuukausikorvaus olisi minulle ainakin sopiva kannuste. Voisin kyllä harkita tuota ihan ilman mitään palkkiotakin, mutta eipä tornifirma tuollaisesta ole kiinnostunut...

Tuollainen korvaus kyllä varmastikin herättäisi kohtuullisen laajaa mielenkiintoa.

Toisaalta se haiskahtaa epäilyttävästi kansalaispalkalta tai joltakin muulta ituhippien touhulta. Tietty onhan johtajillekin keksitty stay-bonukset, kun suvaitsevat tulla aamuisin työmaalle.

Täytyy muistaa asevelvollisuuden perustuvan asevelvollisuuslakiin. Lain mukaan jokaisen reserviläisen täytyy olla valmis astumaan palvelukseen tarvittaessa. On hyvä kysymys, miksi lain noudattamisesta täytyisi jotenkin palkita? Maanpuolustuksen kannalta on tosin haitallista, että velvollisuus koskee vain fyysistä läsnäoloa. Henkisesti saa olla poissaoleva, eikä fysiikastakaan tarvitse pitää huolta.

 

[commando]

Nyttenkin on maakuntajoukoissa se tunnelma,kun tulee kuntotesteihin kutsu,että "ei vittu taas tätä paskaa,miksei kunnon harjoittelua".

Niin, ansaitakseen kunnon harjoittelua pitäisi edes olla fyysisesti kunnossa mutta harmittavasti suurin osa ei aikaisemmin ollut. Jos haluaa kaiken hyödyn irti niin pelkkä maakuntakomppaniaan kuuluminen ei riitä, täytyy hyödyntää myös MPK:n kurssit ja vaikkapa kamppailulajiharrastus. Ne kaikki kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Joka viikko kun tekee maanpuolustaitoja tukevia tekoja kuten vaikkapa ampumista, kahvakuulailua tai juoksemista niin ei ole aikaa murehtia ettei harjoituksia kovin usein ole. Ja onhan se kivempaa sitten itse harjoituksissa kun ei hikoile ja hengästy niin helposti. Myös tämän lisäksi voi itse tutkia eri asioita ja vaikkapa liittyä KOTU-yksikköön opettamaan muita. Jos porukkaa vituttaa ettei saa kunnon harjoittelua maastopuku päällä usein niin mikseivät hakeneet tai hakisi töihin armeijaan?

 

[Iso-Mursu]

Täytyy muistaa asevelvollisuuden perustuvan asevelvollisuuslakiin. Lain mukaan jokaisen reserviläisen täytyy olla valmis astumaan palvelukseen tarvittaessa. On hyvä kysymys, miksi lain noudattamisesta täytyisi jotenkin palkita? Maanpuolustuksen kannalta on tosin haitallista, että velvollisuus koskee vain fyysistä läsnäoloa. Henkisesti saa olla poissaoleva, eikä fysiikastakaan tarvitse pitää huolta.

Vaikka maanpuolustus on arvokas asia, niin pitää muistaa että emme elä täydellisessä Spartassa.

Joudumme tasa-painottelemaan sen vapauden kanssa jota "sotilasvalassa" lupaamme puolustaa.

 

[crane]

Nyttenkin on maakuntajoukoissa se tunnelma,kun tulee kuntotesteihin kutsu,että "ei vittu taas tätä paskaa,miksei kunnon harjoittelua".

Niin, ansaitakseen kunnon harjoittelua pitäisi edes olla fyysisesti kunnossa mutta harmittavasti suurin osa ei aikaisemmin ollut. Jos haluaa kaiken hyödyn irti niin pelkkä maakuntakomppaniaan kuuluminen ei riitä, täytyy hyödyntää myös MPK:n kurssit ja vaikkapa kamppailulajiharrastus. Ne kaikki kulkevat käsi kädessä ja tukevat toisiaan. Joka viikko kun tekee maanpuolustaitoja tukevia tekoja kuten vaikkapa ampumista, kahvakuulailua tai juoksemista niin ei ole aikaa murehtia ettei harjoituksia kovin usein ole. Ja onhan se kivempaa sitten itse harjoituksissa kun ei hikoile ja hengästy niin helposti. Myös tämän lisäksi voi itse tutkia eri asioita ja vaikkapa liittyä KOTU-yksikköön opettamaan muita. Jos porukkaa vituttaa ettei saa kunnon harjoittelua maastopuku päällä usein niin mikseivät hakeneet tai hakisi töihin armeijaan?

Tarkoitan nyt sitä,että jos vuoden ainoa harjoitus on komppanian kuntotestipäivä,niin innostaako se olemaan maakuntakomppaniassa?

 

[commando]

Missä komppaniassa ei ole muuta toimintaa vuoden aikana?

 

[crane]

Missä komppaniassa ei ole muuta toimintaa vuoden aikana?

Pohjoisessa tuntu välissä olevan näin.
On noilla nyt ilmeisesti yks harjoitus vuodessa

 

[commando]

Jos siihen yhteen (veh) ei mene ja ei mpk:n kurssivalikoimaa (joista useimmat ilmaisia maakuntajoukkolaisille ainakin täällä) hyödynnä niin ei ihme ettei maakuntajoukoista saa irti. Se on aivan omasta aktiivisuudesta kiinni paljonko saa reservissä koulutusta ja näkee niitä muita aktiivisimpia maakuntajoukkolaisia.

 

[koponen]

Mitä nyt noita aktiivisemmin toimivia maakkeja olen vilkuillut, niin enemmän taitaa olla runsauden pulaa ja aikakapeikkoja kuin puutetta mielekkäästä tekemisestä. Erot ovat kyllä kiistatta dramaattiset.

 

[commando]

Se mitä jonkin verran tulee juteltua niin useimmat maakuntajoukkoihin jääneet ovat kiitelleet kuntotestien pakollisuutta koska se on saanut huolehtimaan kunnosta. On tietysti harmi että jotkut joilla on innostusta muttei kuntoa ovat joutuneet jäämään pois mutta maanpuolustusta pystyy harrastamaan muillakin tavoin jos esim. fyysiset vammat estävät kuntoon pääsyn. Tälläisiä tapoja tarjoaa mm. mpk ja useat reserviläisjärjestöt ammuntoineen.

 

[noska]

Jos siihen yhteen (veh) ei mene ja ei mpk:n kurssivalikoimaa (joista useimmat ilmaisia maakuntajoukkolaisille ainakin täällä) hyödynnä niin ei ihme ettei maakuntajoukoista saa irti. Se on aivan omasta aktiivisuudesta kiinni paljonko saa reservissä koulutusta ja näkee niitä muita aktiivisimpia maakuntajoukkolaisia.

En ole nyt asiaa tarkistanut, mutta ainakin männä vuosina oli joidenkin piirien kohdalla melko heikosti tarjontaa mpk:n osaltakin. On aivan ymmärrettävää, että jos on vain yksi harjoitus vuodessa niin sen kohdalla voi olla este, vaikkei muuta niin työvuorot, joita ei kaikkialla saa vaihdettua. Monissa osissa maata on muutenkin se tilanne, että matkat ovat sitä luokkaa, että ovat ratkaisevassa osassa harjoituksiin osallistumista. Kaikke aei voi eikä pidä katsoa vain etelän näkökulmasta.

 

[Ohjus-tiedustelija]

Niin Suomessa on kyllä sisäistetty erinomaisen hyvin lausahdus "sota ei yhtä miestä kaipaa" (aivan toisessa merkityksessä kuin se aikoinaan lausuttiin). Suhtautuminen varusmiehiin on ollut tuhlailevaa- "jaa väärät miehet tekee vääriä asioita, mutta so fucking what uudet tulee kolmen kuukauden kuluttua...". Omasta alokas porukastani muistan mm. kaksi RC-harrastajaa jotka olivat valinneet aselajin sillä oletuksella, että heidän kaltaisiaan miehiä tarvitaan ja yhden insinöörin joka tuli ulkomailta asti kun luvattiin "varma pääsy" Crotale koulutukseen. Nuo miehet olisivat muuten valinneet toisen puolustushaaran palveluspaikakseen jos olisivat arvanneet, että yhdeksän viikon kuluttua läväytettiin kalvo taululle jossa luki "RC-lennättäjiä ei kouluteta tästä saapumiserästä ja Crotale NG koulutusta ei järjestetä tästä saapumiserästä." Kaikki kolme palvelivat sitten lataajina "mitä vitun väliä..."

Nii ja kun lasket pv:n tarpeen Crotale miehistöissä ja maalilennokkien lennättäjissä suhteessa käytettävissä oleviin insinööreihin ja rc-harrastajiin vaikka pelkästään yhdestä saapumiserästä, niin huomaat että pv:lla ei todellakaan ole tälläisissä yksittäis tapauksissa mitään intressiä tuhlata resurssejaan kyseisten pohjaosaamisten saattamiseen keinolla millä hyvänsä juuri heille parhaiten sopivaan koulutukseen varusmiehinä.

ps. pv:hän teki tuossa ihan oikein, kuten teki omassakin saapumiserässä jossa oli sekä vastavalmistunut insinööri, että diplomiinsinööri, molemmat ruilautettiin läpi parin haastattelun jälkeen ns. hanttihommissa toimistossa lyhyimmällä mahdollisella palvelusajalla jotta pääsevät antamaan panoksensa siviiliyhteiskunnalle. Mitä lisäarvoa rc-harrastajatkin muka olisivat tuottaneet pv:lle jossain toisessa aselajissa?

No ei kyllä todellakaan tehnyt oikein. Kyseinen tietoliikenneinssi olisi muuten valinnut palveluspaikakseen ilmavoimien viestipuolen jos ei olisi houkuteltu "Crotale hommiin" ja kumpikin noista RC-miehistä oli melkoisia ilmailualan ihmisiä joilla varmasti olisi ollut annettavaa esim. ilmavoimien palveluksessa. Facebookista muuten juuri katselin, että toinen noista "RC-miehistä" aka. lataaja on muuten ammattilentäjä, joten ehkä miehellä olisi ilmavoimissakin paukut riittänyt muuhunkin kuin sode-raketin tai sergein lataajan tehtäviin?

Tietoliikenneinssi olisi ilman muuta kuulunut palvelemaan jollain tapaa viestijärjestlmien pariin (joita toki it:kin löytyy), mutta kun otetaan huomioon se kuinka vähän oikeasti teknisesti vaativia tehtäviä pv:llä on jakaa varusmiehille, niin mitään oleellista vahinkoa ei tapahtunut. Ne tehtävät joissa tietoliikenneinssin taidoista olisi hyötyä, saadaan varmasti miehitettyä rittävät kyvyt omaavalla väellä muistakin saapumiseristä. PV on saattanut tässäkin tapauksessa vain karkeasti laittaa kyseisen tyypin hänen omien toiveiden saattelemana it-puolelle koska sieltäkin löytyy teknisesti haastavia tehtäviä joihin kyseisen kaverin kyvyt pitäisi pohjakoulutus/erityisesti sen vaatima oppimiskyky huomioiden riittää.

Mutta miten kävikään... Minusta kertoo aika paljon kaverin lopullisesta motivaatiosta pv:n palveluksessa että päätyy Sergein lataajaksi, aivan varmasti haastavampiakin tehtäviä olisi tuon tason oppimiskyvyn omaavalle kaverille ollut tarjolla myös siellä it:ssä ilman crotale koulutustakin... En todellakaan usko pv menetti mitään tässä tapauksessa, viestipuolet muualla tuskin ovat joutuneet sijoittamaan peruskoulupohjaisia juntteja teknisesti haastaviin tehtäviin sillä massasta löytyy aina muitakin tietoliikenneinssejä + mikä tärkeintä motivoituneita ja oppiskykyisiä nuorukaisia. Täytyy muistaa edelleenkin ettei pv todellakaan miehitä vähälukuisia ja tärkeitä järjestelmiään varusmiehillä jos tehtävän hoitaminen edellyttää insinööri tason koulutuksen, kyllä sitä tehtävää hoitaa silloin palkattu henkilöstö. Ei tuollaisesta kaverista olisi 99% todennäköisyydellä ollut RUK viestipuolellekkaan, jos kerran päätyy Sergein lataajaksi it:ssä!

Mitä tulee rc-harrastajaan, niin eihän kyseinen kaveri ollut lentäjä siinä vaiheessa kun palvelukseen astui, jos/kun kaverilla ei ollut aikomusta päätyä ilmavoimien lentäjäksi, niin mitä niin ihmeellistä annettavaa tälläkin hepullla olisi ollut suhteessa ei ilmailuun niin perehtyneeseen, mutta muuten motivoituneeseen/fiksuun ikätoveriinsa? Ja muistetaan edelleen tehtävien vaativuus joita varsinkin ilmavoimilla on jakaa varusmiehille!

 

[commando]

En ole nyt asiaa tarkistanut, mutta ainakin männä vuosina oli joidenkin piirien kohdalla melko heikosti tarjontaa mpk:n osaltakin. On aivan ymmärrettävää, että jos on vain yksi harjoitus vuodessa niin sen kohdalla voi olla este, vaikkei muuta niin työvuorot, joita ei kaikkialla saa vaihdettua. Monissa osissa maata on muutenkin se tilanne, että matkat ovat sitä luokkaa, että ovat ratkaisevassa osassa harjoituksiin osallistumista. Kaikke aei voi eikä pidä katsoa vain etelän näkökulmasta.

En ole etelästä ja matka harjoituksiin ovat olleet n. 40-200 km:ä yhteen suuntaan ja lauantaiaamuisin on herätty klo 04 että ehtii aamupalan jälkeen ajamaan. Meilläpäin on yleensä kaksi eri ajankohtaa käydä VEH ja VEHien ajankohdat ovat yleensä selvillä vähintään puoli vuotta aiemmin ja aluetoimistollekin voi esittää toiveen ajoissa että pääsisi juuri tähän harjoitusajankohtaan. Harjoitukset ovat myös viikonloppuisin joten suurimmalle osalle kyllä töiden puolesta ne käyvät. Ei ole tietenkään mitään mahdollisuutta miellyttää kaikkia kuitenkin osallistumisprosentista päätellen 70% komppaniasta on viikonlopputöissä, omissa häissään tms. kun VEH on.

 

[Mosuri]

Niin Suomessa on kyllä sisäistetty erinomaisen hyvin lausahdus "sota ei yhtä miestä kaipaa" (aivan toisessa merkityksessä kuin se aikoinaan lausuttiin). Suhtautuminen varusmiehiin on ollut tuhlailevaa- "jaa väärät miehet tekee vääriä asioita, mutta so fucking what uudet tulee kolmen kuukauden kuluttua...". Omasta alokas porukastani muistan mm. kaksi RC-harrastajaa jotka olivat valinneet aselajin sillä oletuksella, että heidän kaltaisiaan miehiä tarvitaan ja yhden insinöörin joka tuli ulkomailta asti kun luvattiin "varma pääsy" Crotale koulutukseen. Nuo miehet olisivat muuten valinneet toisen puolustushaaran palveluspaikakseen jos olisivat arvanneet, että yhdeksän viikon kuluttua läväytettiin kalvo taululle jossa luki "RC-lennättäjiä ei kouluteta tästä saapumiserästä ja Crotale NG koulutusta ei järjestetä tästä saapumiserästä." Kaikki kolme palvelivat sitten lataajina "mitä vitun väliä..."

Nii ja kun lasket pv:n tarpeen Crotale miehistöissä ja maalilennokkien lennättäjissä suhteessa käytettävissä oleviin insinööreihin ja rc-harrastajiin vaikka pelkästään yhdestä saapumiserästä, niin huomaat että pv:lla ei todellakaan ole tälläisissä yksittäis tapauksissa mitään intressiä tuhlata resurssejaan kyseisten pohjaosaamisten saattamiseen keinolla millä hyvänsä juuri heille parhaiten sopivaan koulutukseen varusmiehinä.

ps. pv:hän teki tuossa ihan oikein, kuten teki omassakin saapumiserässä jossa oli sekä vastavalmistunut insinööri, että diplomiinsinööri, molemmat ruilautettiin läpi parin haastattelun jälkeen ns. hanttihommissa toimistossa lyhyimmällä mahdollisella palvelusajalla jotta pääsevät antamaan panoksensa siviiliyhteiskunnalle. Mitä lisäarvoa rc-harrastajatkin muka olisivat tuottaneet pv:lle jossain toisessa aselajissa?

No ei kyllä todellakaan tehnyt oikein. Kyseinen tietoliikenneinssi olisi muuten valinnut palveluspaikakseen ilmavoimien viestipuolen jos ei olisi houkuteltu "Crotale hommiin" ja kumpikin noista RC-miehistä oli melkoisia ilmailualan ihmisiä joilla varmasti olisi ollut annettavaa esim. ilmavoimien palveluksessa. Facebookista muuten juuri katselin, että toinen noista "RC-miehistä" aka. lataaja on muuten ammattilentäjä, joten ehkä miehellä olisi ilmavoimissakin paukut riittänyt muuhunkin kuin sode-raketin tai sergein lataajan tehtäviin?

Tietoliikenneinssi olisi ilman muuta kuulunut palvelemaan jollain tapaa viestijärjestlmien pariin (joita toki it:kin löytyy), mutta kun otetaan huomioon se kuinka vähän oikeasti teknisesti vaativia tehtäviä pv:llä on jakaa varusmiehille, niin mitään oleellista vahinkoa ei tapahtunut. Ne tehtävät joissa tietoliikenneinssin taidoista olisi hyötyä, saadaan varmasti miehitettyä rittävät kyvyt omaavalla väellä muistakin saapumiseristä. PV on saattanut tässäkin tapauksessa vain karkeasti laittaa kyseisen tyypin hänen omien toiveiden saattelemana it-puolelle koska sieltäkin löytyy teknisesti haastavia tehtäviä joihin kyseisen kaverin kyvyt pitäisi pohjakoulutus/erityisesti sen vaatima oppimiskyky huomioiden riittää.

Mutta miten kävikään... Minusta kertoo aika paljon kaverin lopullisesta motivaatiosta pv:n palveluksessa että päätyy Sergein lataajaksi, aivan varmasti haastavampiakin tehtäviä olisi tuon tason oppimiskyvyn omaavalle kaverille ollut tarjolla myös siellä it:ssä ilman crotale koulutustakin... En todellakaan usko pv menetti mitään tässä tapauksessa, viestipuolet muualla tuskin ovat joutuneet sijoittamaan peruskoulupohjaisia juntteja teknisesti haastaviin tehtäviin sillä massasta löytyy aina muitakin tietoliikenneinssejä + mikä tärkeintä motivoituneita ja oppiskykyisiä nuorukaisia. Täytyy muistaa edelleenkin ettei pv todellakaan miehitä vähälukuisia ja tärkeitä järjestelmiään varusmiehillä jos tehtävän hoitaminen edellyttää insinööri tason koulutuksen, kyllä sitä tehtävää hoitaa silloin palkattu henkilöstö. Ei tuollaisesta kaverista olisi 99% todennäköisyydellä ollut RUK viestipuolellekkaan, jos kerran päätyy Sergein lataajaksi it:ssä!

Mitä tulee rc-harrastajaan, niin eihän kyseinen kaveri ollut lentäjä siinä vaiheessa kun palvelukseen astui, jos/kun kaverilla ei ollut aikomusta päätyä ilmavoimien lentäjäksi, niin mitä niin ihmeellistä annettavaa tälläkin hepullla olisi ollut suhteessa ei ilmailuun niin perehtyneeseen, mutta muuten motivoituneeseen/fiksuun ikätoveriinsa? Ja muistetaan edelleen tehtävien vaativuus joita varsinkin ilmavoimilla on jakaa varusmiehille!

No aika hyvin tuossa summasit kuinka kantahenkilökunta ajattelee varusmiesten kouluttamisesta. Kuten sanottua kadettiupseerit edustavat 2-3 persoonallisuustyyppiä ja komppaniasta löytyy 20 eri tyyppiä.

Oikeasti se mitä yrität sanoa on se, että varusmiehen ei tulisi ollenkaan miettiä sopivuuttaan ja taipumuksiaan mahdollisen varusmiesaikaiseen tai sodan ajan tehtävään vaan tärkeintä on kilpailla esimiehen määräämässä porukassa "mahdollisimman hyvästä suorituksesta".

Kantahenkilökunnalla on siten mitä suurimpia vaikeuksia ymmärtää, että joku ei halua olla "paras hiihdossa, paras ammunnassa, paras suunnistuksessa, paras uinnissa ja paras tykistön tuhertaja millimetripaperilla tms Onpa kauhean yllättävää, että postmodernissa yhteiskunnassa ihmiset haluavat palvella isänmaata 6-12 kuukautta sellaisessa tehtävässä johon katsovat pystyvänsä ja sopivansa. Aina ei motivaationa ole "helpolla pääseminen tai päähänpinttymä".Tämä tulee ehkä sinulle (ja kantaupseereille) yllätyksenä mutta kaikki 18-28 vuotiaita ei kiinnostaa partiohenkinen kisaaminen.

Kerro nyt ihmeessä miksi esim. amerikan ihmemaassa kolme neljästä puolustushaarasta antaa värväytyvälle sanottavaa omasta koulutusalastaan. Ainoastaan merijalkaväki sanelee 100 % peruskoulutusta seuraavan linjan ja siitäkin on mahdollista vaihtaa jos syyt ovat päteviä? [/i]

 

[koponen]

Sen US puolustushaaran valintamahdollisuus taitaa kaikissa perustua menestykseen siinä alkuvaiheen partiohenkisessä kisaamisessa... Parhaat valitsevat ensin, viimeisille kerrotaan mitä he "valitsevat". Ammattisotilaille ei läheisimmissäkään armeijoissa aivan vieras konsepti.

Kun ihmisiä palkkaa siviilitöihin, mennyt menestys on paras ennuste tulevasta. Kun parikymppisellä on useimmiten vielä aika rajallisesti historiaa sodankäynnissä tarvittavien taitojen tasosta, aika luontevaa on kilpailuttaa väkeä perussuorituksissa (eli mitata oppimiskykyä ja motivaatiota muuhunkin kuin kivakiva-hommiin) niiltä osin kuin suoraan siirrettäviä taitoja ei ole.

Mutta isommassa kokonaisuudessa itseäni miellyttää ajatus vaiheittain alkavasta asevelvollisuuden suorittamisesta, ja ainakin 20 vuotta (terveiden ja suorituskykyisten osalta) ajoittaisesta koulutuksen jatkamisesta.

Sellainen yhteiskunta suhtautuisi jälleen luontevasti sodankäyntivalmiuden ylläpitoon osana valtion välttämättömiä tehtäviä. Nyt ollaan liian etäällä.