Valtiolle on seuraavien runsaan kahden vuoden aikana kertymässä 300–350 miljoonan euron tulot, sillä valtio purkaa raaka-aineiden varmuusvarastojaan.
Polttoöljyn ja leipäviljan varmuusvarastoja myydään vuoden 2016 loppuun mennessä.
Valtiontaloutta ei tasapainoteta varmuusvarastoista saatavilla lisätuloilla, mutta satojen miljoonien ylimääräiset tulot ovat poliitikoille hyvinkin tervetulleita. Ne tulevat puskan takaa kiinteistöjen myyntitulojen päälle.
Fakta
Suomen huoltovarmuus
Valtioneuvosto asettaa huoltovarmuudelle yleiset tavoitteet, joissa määritellään valmiuden taso.
Huoltovarmuuden kannalta elintärkeiksi infrastruktuureiksi määritellään esimerkiksi energian tuotanto-, siirto- ja jakeluverkko, tieto- ja viestintäjärjestelmät, finanssialan palvelut, vesihuolto sekä liikenneyhteydet.
Kriittiseksi tuotannoksi määritellään esimerkiksi elintarvikehuolto, terveydenhuolto ja peruspalvelut.
Varmuusvarastojen purkaminen liittyy valtioneuvoston päätökseen huoltovarmuuden tavoitteista.
Polttoöljyä on varastoitu, jotta sillä voitaisiin tarvittaessa korvata maakaasua, ja sitä pitää edelleen olla varastossa viiden kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä. Varastointivelvoite kuitenkin muuttuu niin, että öljyn mitoituksessa ei enää oteta huomioon teollisuuden osuutta, vaan ainoastaan yhdyskuntien energiahuollon osuus.
Teollisuuden osuus poistetaan tasapuolisuuden vuoksi kokonaan, koska velvoitevarastointilainsäädäntö ei koske teollisuutta ja sen kaasunkäyttö vähenee. Öljyn varastointi teollisuutta varten on myös tullut kalliiksi.
Näin ollen varastossa olevan polttoöljyn määrää voidaan vähentää kolmen kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä, sanoo tuoteryhmäpäällikkö
Tapio Pelkonen Huoltovarmuuskeskuksesta.
"Se on pyöreästi puoli miljoonaa tonnia ja markkina-arvo tämän hetken arvion mukaan noin 300 miljoonaa euroa."
Pelkonen tosin sanoo, että riippumatta valtioneuvoston päätöksestä lopullinen realisoitava määrä on vielä ratkaisematta, koska aikaa on vuoden 2016 loppuun.
Leipäviljaa tarvitsee vastaisuudessa varastoida kuuden kuukauden kulutusta vastaava määrä, kun nykyisin varastossa on vuoden elintarvikeviljat.
Valmiusasiamies
Juha Mantila Huoltovarmuuskeskuksesta sanoo, että vuosittainen viljan kulutus on 400000 tonnia. Huoltovarmuuskeskus siis myy noin 200000 tonnia viljaa.
"Kymmenistä miljoonista euroista puhutaan, ehkä 35–45 miljoonaa euroa", arvioi Mantila myytävän viljan markkina-arvoksi.
Arvio on vain suuntaa antava, sillä viljan hintavaihtelu voi hänen mukaansa olla kymmeniä prosentteja viljavuosien välillä.
Valtioneuvostolle laaditun perustelumuistion mukaan runsaskaan viljan varastointi ei enää turvaa kansalaisille elintarvikkeiden huoltovarmuutta elleivät koko elintarvikeketjun energia-, kuljetus-, tietotekniikka- ja muut verkostot toimi.
Toisaalta Suomen viljasato on jatkuvasti kasvanut: vehnää riittää vientiin, ja ruista on saatavissa lähialueilta.
Viljan julkisen varmuusvarastoinnin tarvetta vähentää se, että markkinat, erityisesti maatilat, ovat lisänneet omaa viljan varastointiaan.
Ylimääräinen öljy ja vilja myydään markkinoille pikkuhiljaa. Esimerkiksi viljan myyntiä ei Mantilan mukaan ole vielä aloitettukaan.
Öljyvarastojen pienentäminen tapahtuu siten, että huoltovarmuuskeskus myy enemmän kuin ostaa. Kauppaa käydään koko ajan, koska varastoitavaa raaka-ainetta pitää kierrättää. Tavaran täytyy pysyä kelpoisessa kunnossa.
Rahaa siis kertyy vähitellen, joten runsaan kolmen sadan miljoonan potti ei tule valtiolle kertarysäyksellä.
