Vonka
Supreme Leader
Pitää katsella nuoria.
Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Pitää katsella nuoria.
Bushmaster
Greatest Leader
Demareiden "kuolaavan ja hampaattoman kroonikkovaippaisen eliittiryhmän" paheksuvaa mielipidettä, selittelyä ja julkista anteeksipyyntövaatimusta odotellen....
Geronimo
Ylipäällikkö
Demareiden "kuolaavan ja hampaattoman kroonikkovaippaisen eliittiryhmän" paheksuvaa mielipidettä, selittelyä ja julkista anteeksipyyntövaatimusta odotellen....
Eduskunnassa on tällähetkellä monta sellaista vanhusta joiden paikka ei ole enään päättämässä valtionasioista ja kyse on vanhuuden ongelmista ja ennen tämän vaalikauden loppua tulemme näkemään monta surullista tapausta ja jos kukaan puolueissa ymmärrä estää näiden vanhusten jatkokautta seuraavassa Eduskunnassa niin näemme todella surullisia ihmiskohtaloita ja lehdistö ei käsittele näitä samalla salailulinjalla kuin Kekkosta.
Löytyisiköhän vielä poliitikko, joka tunnustaa tosiasiat ja tekee johtopäätökset? Nämä puolueiden kuplat alkavat irrota liikaa reaalimaailmasta..
ak.tied
Greatest Leader
Valitettavasti tämä nuori "dynaamisempi" pyrkyreiden sukupolvi on puolestaan keskimäärin keskittynyt olemaan housut nilkoissa nelin kontin takalamppu kohti Brysseliä.
Hemmo Paskiainen
Kapteeni
Ette taida olla ajatuksienne kanssa ihan yksin. Aika samanlaiset fiilikset allekirjoittaneellakin. Paavoa olisi ollut syytä kuunnella tarkemmin 90-luvun alkupuolella ennen 1994 äänestystä.
Lisätäänpä tähän myllyyn vielä vähän vettä, Ban Ki-moonille etsitään seuraajaa. Ja tällä hetkellä rankingin ykköspaikkaa pitää Portugalilainen kommunisti Antonio Guterres. Toiminut mm. Sosialistisen internationaalin presidenttinä 1999-2005 ja vuodesta UNHCR:n pääsihteerinä. Ja UNHCR on siis se YK:n pakolaisjärjestö.... Ja jos Suomessa ei ihmeitä tapahdu, niin nykyiset hallituspuolueet tulevat tippumaan oppositioon seuraavissa vaaleissa. Mitä jää jäljelle? Hallituksen tulee todennäköisesti muodostamaan SDP, RKP,
Geronimo
Ylipäällikkö
Veikkaus-pomon 32 000 euron palkka hiertää - Ville Niinistö: "Pääministeri pitää asettaa vastuuseen"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016083022242583_uu.shtml
Ville vaatii Sipilän päätä vadille mutta ei näe mitään ongelmaa Vihreiden Apulaiskaupunginjohtajien pyrkimyksestä jäädä Helsingin Kaupungin loiseläjä työttömäksi jossa palkka juoksee ja oikeita töitä ei ole.
Yksityisellä puolella tuollainen perseily ei tulisi kysymykseenkään eikä onnistuisi porvaripolitiikoltakaan loiselämään tottuneilta sekin näyttää onnistuvan.
Helsingissä on kohta viisi työtöntä kaupunginjohtajaa – Mitä he aikovat tehdä?
Helsingin kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
KAUPUNKI 9.8.2016 14:12 Päivitetty: 9.8.2016 19:20
Kimmo Oksanen
HELSINGIN SANOMAT
MARKUS JOKELA / HS
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Kuuntele
HELSINGIN kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
Kysymys kuuluu: mitä he sitten tekevät? Palkka joka tapauksessa juoksee, vaikkei virkaa enää olisikaan. Helsingin periaate on, ettei se irtisano.
HELSINGIN kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ei vielä kerro, mitä hän tekee 1. kesäkuuta ensi vuonna sen jälkeen, kun hänen virkansa on edellisenä yönä lakannut olemasta.
”Oman henkilökohtaisen suunnitteluni lähtökohta on se, että valtuuston päätöksellä kaupunginjohtajan virka lakkautetaan 31. toukokuuta 2017”, Pajunen muotoilee.
”Siihen on vielä pitkä aika. Koetan siihen asti hoitaa nykyistä tehtävääni parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoite on tehdä jotakin aktiivista, mutta en vielä tiedä, mitä se on.”
PAJUNEN ei ole pääkaupungin johdossa ainoa, joka toistaiseksi vaikenee tulevaisuudestaan. Niin tekevät kolme muutakin apulaiskaupunginjohtajaa, keväällä irtisanoutuneen Laura Rädyn tilalle siirtymäkaudeksi tullut Pia Panhelainen(kok), Pekka Sauri (vihr) ja Anni Sinnemäki (vihr).
Vain sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) aikeista saatiin vihiä, kun hän maanantaina jätti hakemuksensa Helsingin kaupungin kansliapäällikön virkaan.
Kansliapäällikön virka on Helsingin tulevan johtamisorganisaation korkein. Viljasella on kisassa virasta hyvät lähtökohdat. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja on pätevöitynyt tehtävään myös ollessaan Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö.
NYKYINEN kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa ensin viedä päätökseen loppuvuonna kulminoituvan pitkän ja tärkeän prosessin.
”Ajattelen tulevaisuutta ehkä aikaisintaan jouluna. Siihen saakka haluan täysipainoisesti omistautua nykyiselle tehtävälleni ja viedä Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun ja päätöksenteon loppuun”, Sinnemäki sanoo.
Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina perustaa kaupunkiin neljä uutta toimialajohtajan virkaa 1. syyskuuta alkaen. Kaupunkiympäristön toimialajohtajan virka olisi ehkä lähinnä Sinnemäen nykyistä tehtävää.
”Toimialajohtajaksi varmaan en hae”, hän arvelee.
Tarkoittaako hän siis sitä, että haluaisi jatkaa kaupungin organisaatiossa? Helsinki ei irtisano. Jokin tehtävä osoitetaan kaikille, jotka muutoksessa menettävät asemansa.
”Täytyy katella. Tässä on vielä aikaa”, Sauri muotoilee. ”Toimialajohtajaksi en aio hakea. Eläkkeelle en aio lähteä.”
Sauri saattaisi myös jäädä virkavapaalle keväällä ja asettua ehdolle huhtikuun 2017 kuntavaaleissa. Jos hän tulisi valituksi valtuustoon tai varavaltuutetuksi, hänestä voisi tulla pormestari tai apulaispormestari.
”Tai sitten valtuutettu”, Sauri toppuuttelee.Sinnemäen apulaiskaupunginjohtajan kausi päättyy ensi keväänä. Aikooko entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu ehkä asettua ehdolle huhtikuun kuntavaaleissa? Sitä tietä hän saattaisi lopulta päätyä kisaamaan uuteen johtamisjärjestelmään syntyvistä pormestarien paikoista.
”Asetun ehdolle, tai en asetu”, Sinnemäki myhäilee.
NYKYINEN rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) on jos mahdollista vielä arvoituksellisempi aikeissaan. Hänen virkakautensa päättyy 3. syyskuuta 2017. Julkishallinnon eläkeikä, 63 vuotta, täyttyy sekin hänen kohdallaan 31. toukokuuta ensi vuonna, päivää ennen uuden johtamisjärjestelmän starttia.
”Se ei ole ylin eläkeikä”, Sauri tarkentaa painokkaasti.
SOSIAALI- ja terveystoimen entinen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty siirtyi keväällä kaupallisen Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. Hänen tilalleen asettui siirtymäajaksi Pia Panhelainen (kok).
Panhelainen on aiemmin ollut sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö. Hän oli myös apulaiskaupunginjohtaja Rädyn sijainen, kun tämä oli maan hallituksessa terveysministerinä.
”Mahdollisesti haen toimialajohtajaksi. Harkitsen sosiaali- ja terveystoimialan johtajanpaikan hakua siinä vaiheessa, kun virat tulevat avoimiksi”, Panhelainen sanoo.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016083022242583_uu.shtml
Ville vaatii Sipilän päätä vadille mutta ei näe mitään ongelmaa Vihreiden Apulaiskaupunginjohtajien pyrkimyksestä jäädä Helsingin Kaupungin loiseläjä työttömäksi jossa palkka juoksee ja oikeita töitä ei ole.
Yksityisellä puolella tuollainen perseily ei tulisi kysymykseenkään eikä onnistuisi porvaripolitiikoltakaan loiselämään tottuneilta sekin näyttää onnistuvan.
Helsingissä on kohta viisi työtöntä kaupunginjohtajaa – Mitä he aikovat tehdä?
Helsingin kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
KAUPUNKI 9.8.2016 14:12 Päivitetty: 9.8.2016 19:20
Kimmo Oksanen
HELSINGIN SANOMAT
MARKUS JOKELA / HS
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Kuuntele
HELSINGIN kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
Kysymys kuuluu: mitä he sitten tekevät? Palkka joka tapauksessa juoksee, vaikkei virkaa enää olisikaan. Helsingin periaate on, ettei se irtisano.
HELSINGIN kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ei vielä kerro, mitä hän tekee 1. kesäkuuta ensi vuonna sen jälkeen, kun hänen virkansa on edellisenä yönä lakannut olemasta.
”Oman henkilökohtaisen suunnitteluni lähtökohta on se, että valtuuston päätöksellä kaupunginjohtajan virka lakkautetaan 31. toukokuuta 2017”, Pajunen muotoilee.
”Siihen on vielä pitkä aika. Koetan siihen asti hoitaa nykyistä tehtävääni parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoite on tehdä jotakin aktiivista, mutta en vielä tiedä, mitä se on.”
PAJUNEN ei ole pääkaupungin johdossa ainoa, joka toistaiseksi vaikenee tulevaisuudestaan. Niin tekevät kolme muutakin apulaiskaupunginjohtajaa, keväällä irtisanoutuneen Laura Rädyn tilalle siirtymäkaudeksi tullut Pia Panhelainen(kok), Pekka Sauri (vihr) ja Anni Sinnemäki (vihr).
Vain sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) aikeista saatiin vihiä, kun hän maanantaina jätti hakemuksensa Helsingin kaupungin kansliapäällikön virkaan.
Kansliapäällikön virka on Helsingin tulevan johtamisorganisaation korkein. Viljasella on kisassa virasta hyvät lähtökohdat. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja on pätevöitynyt tehtävään myös ollessaan Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö.
NYKYINEN kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa ensin viedä päätökseen loppuvuonna kulminoituvan pitkän ja tärkeän prosessin.
”Ajattelen tulevaisuutta ehkä aikaisintaan jouluna. Siihen saakka haluan täysipainoisesti omistautua nykyiselle tehtävälleni ja viedä Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun ja päätöksenteon loppuun”, Sinnemäki sanoo.
Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina perustaa kaupunkiin neljä uutta toimialajohtajan virkaa 1. syyskuuta alkaen. Kaupunkiympäristön toimialajohtajan virka olisi ehkä lähinnä Sinnemäen nykyistä tehtävää.
”Toimialajohtajaksi varmaan en hae”, hän arvelee.
Tarkoittaako hän siis sitä, että haluaisi jatkaa kaupungin organisaatiossa? Helsinki ei irtisano. Jokin tehtävä osoitetaan kaikille, jotka muutoksessa menettävät asemansa.
”Täytyy katella. Tässä on vielä aikaa”, Sauri muotoilee. ”Toimialajohtajaksi en aio hakea. Eläkkeelle en aio lähteä.”
Sauri saattaisi myös jäädä virkavapaalle keväällä ja asettua ehdolle huhtikuun 2017 kuntavaaleissa. Jos hän tulisi valituksi valtuustoon tai varavaltuutetuksi, hänestä voisi tulla pormestari tai apulaispormestari.
”Tai sitten valtuutettu”, Sauri toppuuttelee.Sinnemäen apulaiskaupunginjohtajan kausi päättyy ensi keväänä. Aikooko entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu ehkä asettua ehdolle huhtikuun kuntavaaleissa? Sitä tietä hän saattaisi lopulta päätyä kisaamaan uuteen johtamisjärjestelmään syntyvistä pormestarien paikoista.
”Asetun ehdolle, tai en asetu”, Sinnemäki myhäilee.
NYKYINEN rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) on jos mahdollista vielä arvoituksellisempi aikeissaan. Hänen virkakautensa päättyy 3. syyskuuta 2017. Julkishallinnon eläkeikä, 63 vuotta, täyttyy sekin hänen kohdallaan 31. toukokuuta ensi vuonna, päivää ennen uuden johtamisjärjestelmän starttia.
”Se ei ole ylin eläkeikä”, Sauri tarkentaa painokkaasti.
SOSIAALI- ja terveystoimen entinen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty siirtyi keväällä kaupallisen Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. Hänen tilalleen asettui siirtymäajaksi Pia Panhelainen (kok).
Panhelainen on aiemmin ollut sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö. Hän oli myös apulaiskaupunginjohtaja Rädyn sijainen, kun tämä oli maan hallituksessa terveysministerinä.
”Mahdollisesti haen toimialajohtajaksi. Harkitsen sosiaali- ja terveystoimialan johtajanpaikan hakua siinä vaiheessa, kun virat tulevat avoimiksi”, Panhelainen sanoo.
Geronimo
Ylipäällikkö
Tähän lisätään vielä Kepun dementia suomettuneet niin rajat vuotaa jokasuunnasta ja Venäläiset juhlii ja hallitus ohjaa Suomen Valkovenäjän tielle idänpolitiikassa ja pakoloiset tuovat elättikustannukset silletasolle että Suomi onkin taloudellisesti se ennustettu Albania ja poliittisesti osa Venäjää.
Bushmaster
Greatest Leader
Veikkaus-pomon 32 000 euron palkka hiertää - Ville Niinistö: "Pääministeri pitää asettaa vastuuseen"
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016083022242583_uu.shtml
Ville vaatii Sipilän päätä vadille mutta ei näe mitään ongelmaa Vihreiden Apulaiskaupunginjohtajien pyrkimyksestä jäädä Helsingin Kaupungin loiseläjä työttömäksi jossa palkka juoksee ja oikeita töitä ei ole.
Yksityisellä puolella tuollainen perseily ei tulisi kysymykseenkään eikä onnistuisi porvaripolitiikoltakaan loiselämään tottuneilta sekin näyttää onnistuvan.
Helsingissä on kohta viisi työtöntä kaupunginjohtajaa – Mitä he aikovat tehdä?
Helsingin kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
KAUPUNKI 9.8.2016 14:12 Päivitetty: 9.8.2016 19:20
Kimmo Oksanen
HELSINGIN SANOMAT
MARKUS JOKELA / HS
Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen
Kuuntele
HELSINGIN kaupunginjohtajien virat lakkaavat olemasta ensi vuoden toukokuussa. Nykyiset kaupunginjohtaja ja neljä apulaiskaupunginjohtajaa menettävät tuolloin virkansa ja asemansa.
Kysymys kuuluu: mitä he sitten tekevät? Palkka joka tapauksessa juoksee, vaikkei virkaa enää olisikaan. Helsingin periaate on, ettei se irtisano.
HELSINGIN kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) ei vielä kerro, mitä hän tekee 1. kesäkuuta ensi vuonna sen jälkeen, kun hänen virkansa on edellisenä yönä lakannut olemasta.
”Oman henkilökohtaisen suunnitteluni lähtökohta on se, että valtuuston päätöksellä kaupunginjohtajan virka lakkautetaan 31. toukokuuta 2017”, Pajunen muotoilee.
”Siihen on vielä pitkä aika. Koetan siihen asti hoitaa nykyistä tehtävääni parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoite on tehdä jotakin aktiivista, mutta en vielä tiedä, mitä se on.”
PAJUNEN ei ole pääkaupungin johdossa ainoa, joka toistaiseksi vaikenee tulevaisuudestaan. Niin tekevät kolme muutakin apulaiskaupunginjohtajaa, keväällä irtisanoutuneen Laura Rädyn tilalle siirtymäkaudeksi tullut Pia Panhelainen(kok), Pekka Sauri (vihr) ja Anni Sinnemäki (vihr).
Vain sivistystoimen apulaiskaupunginjohtajan Ritva Viljasen (sd) aikeista saatiin vihiä, kun hän maanantaina jätti hakemuksensa Helsingin kaupungin kansliapäällikön virkaan.
Kansliapäällikön virka on Helsingin tulevan johtamisorganisaation korkein. Viljasella on kisassa virasta hyvät lähtökohdat. Helsingin apulaiskaupunginjohtaja on pätevöitynyt tehtävään myös ollessaan Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö.
NYKYINEN kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki haluaa ensin viedä päätökseen loppuvuonna kulminoituvan pitkän ja tärkeän prosessin.
”Ajattelen tulevaisuutta ehkä aikaisintaan jouluna. Siihen saakka haluan täysipainoisesti omistautua nykyiselle tehtävälleni ja viedä Helsingin uuden yleiskaavan valmistelun ja päätöksenteon loppuun”, Sinnemäki sanoo.
Helsingin kaupunginhallitus päätti maanantaina perustaa kaupunkiin neljä uutta toimialajohtajan virkaa 1. syyskuuta alkaen. Kaupunkiympäristön toimialajohtajan virka olisi ehkä lähinnä Sinnemäen nykyistä tehtävää.
”Toimialajohtajaksi varmaan en hae”, hän arvelee.
Tarkoittaako hän siis sitä, että haluaisi jatkaa kaupungin organisaatiossa? Helsinki ei irtisano. Jokin tehtävä osoitetaan kaikille, jotka muutoksessa menettävät asemansa.
”Täytyy katella. Tässä on vielä aikaa”, Sauri muotoilee. ”Toimialajohtajaksi en aio hakea. Eläkkeelle en aio lähteä.”
Sauri saattaisi myös jäädä virkavapaalle keväällä ja asettua ehdolle huhtikuun 2017 kuntavaaleissa. Jos hän tulisi valituksi valtuustoon tai varavaltuutetuksi, hänestä voisi tulla pormestari tai apulaispormestari.
”Tai sitten valtuutettu”, Sauri toppuuttelee.Sinnemäen apulaiskaupunginjohtajan kausi päättyy ensi keväänä. Aikooko entinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu ehkä asettua ehdolle huhtikuun kuntavaaleissa? Sitä tietä hän saattaisi lopulta päätyä kisaamaan uuteen johtamisjärjestelmään syntyvistä pormestarien paikoista.
”Asetun ehdolle, tai en asetu”, Sinnemäki myhäilee.
NYKYINEN rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri (vihr) on jos mahdollista vielä arvoituksellisempi aikeissaan. Hänen virkakautensa päättyy 3. syyskuuta 2017. Julkishallinnon eläkeikä, 63 vuotta, täyttyy sekin hänen kohdallaan 31. toukokuuta ensi vuonna, päivää ennen uuden johtamisjärjestelmän starttia.
”Se ei ole ylin eläkeikä”, Sauri tarkentaa painokkaasti.
SOSIAALI- ja terveystoimen entinen apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty siirtyi keväällä kaupallisen Suomen Terveystalon liiketoimintajohtajaksi. Hänen tilalleen asettui siirtymäajaksi Pia Panhelainen (kok).
Panhelainen on aiemmin ollut sosiaali- ja terveysviraston perhe- ja sosiaalipalvelujen osastopäällikkö. Hän oli myös apulaiskaupunginjohtaja Rädyn sijainen, kun tämä oli maan hallituksessa terveysministerinä.
”Mahdollisesti haen toimialajohtajaksi. Harkitsen sosiaali- ja terveystoimialan johtajanpaikan hakua siinä vaiheessa, kun virat tulevat avoimiksi”, Panhelainen sanoo.
Dire Straitsin biisi "Money For Nothing" sopii tähän parasiitti teemaan kuin punkki persiiseen...
ak.tied
Greatest Leader
+ että olemme länteen muutaman vuoden sisään niin helvetisti velkaa, että varmaan annetaan metsät, pohjavedet ja sielummekin poliitikkojen toimesta, jotta antavat kuplamme edes vielä hetken paisua.
Geronimo
Ylipäällikkö
Kannattaako Ruotsiin jäädä kun niillä ei ole enään armeijaakaan eihän oikeat isänmaalliset ja rohkeat asekätkijätkään sinne jääneet vaan suuntasivat sinne missä uskotaan vielä siihen että totuus ja vapaus tulee turvattua vain kiväärillä ja valvomalla rajoja ei Eurooppalaisia arvoja julistamalla.
Bodyguard
Kenraali
Yritetään, yritetään... Ovat toistaiseksi vaan niin tuntemattomia, mutta pitää selvittää sitten paremmin. Toki olen kyllä viime aikoina joka kerta itseäni noin 10 v. nuorempaa äänestänyt.
Bushmaster
Greatest Leader
http://aripesonen1.puheenvuoro.uusi...i-taida-olla-suomen-seuraavaksi-presidentiksi
Ainakaan Matti Vanhasesta ei taida olla Suomen seuraavaksi presidentiksi
31.8.2016 08:22 Ari Pesonen
3 kommenttia
Keskustan kansanedustaja Matti Vanhanen nimitettiin ensimmäisenä presidenttiehdokkaana vuoden 2018 presidentinvaaleihin. Vanhasen nimitys tapahtui Keskustan Seinäjoen puoluekokouksessa kesäkuussa 2016. Muut puolueet eivät vielä ole nimenneet ehdokkaitaan vuoden 2018 vaaleihin, Keskusta on ollut puolueista reilusti etulinjassa.
Presidenttiehdokkuutta silmällä pitäen Vanhanen julkaisi 3.2.2016 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän kirjan otsikollaUlkopolitiikkaa. Kirja löytyy täältä. Kirjan julkistamistilaisuudessa Vanhanen kertoi, että hänellä on huoli Venäjästä ja harmi suomalaisten poliitikkojen ohuesta Venäjä-tietämyksestä. Julkistamistilaisuudesta jäi kuva, että Paasikivi-Seuran istuva puheenjohtaja Vanhanen pitää itseään suurena Venäjän asiantuntijana, jolle Suomesta ei oikein löydy vertaa.
Vielä helmikuussa Vanhasella ei kuitenkaan ollut tietämystä Venäjästä siltä osin, mitä Venäjä nyt oikein meinaa. ”Mitä naapuri oikein meinaa?” -kysymykset toistuvat useaan kertaan julkistamistilaisuudessa Vanhasen suusta. Julkistamistilaisuudesta jäi Vanhasen Venäjä-tietämyksestä hyvin ristiriitainen kuva. Useimmat hänen Venäjä-kannanotot olivat perinteisiä moneen kertaan toistettuja Venäjälle myötämielisiä kliseitä.
Vanhanen piti presidenttiehdokkaana ensimmäisen ulko- ja turvallisuuspoliittisenlinjapuheensa Seinäjoen puoluekokouksessa 12.6.2016. Linjapuheen poliittiset ajatukset olivat pitkälti jo luettavissa helmikuussa julkaistustaUlkopolitiikkaa-kirjasta ja myös sitä aikaisemmista Vanhasen kannanotoista mediassa.
****
Ulkopoliittinen instituutti (UPI) julkaisi eilenVenäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -selvityksen.
Selvitykseen on kirjattu - kuten myös aikaisemmin Vapun alla julkaistuun Nato-selvitykseen - ajatuksena, että selvityksen sisällöstä vastaavat selvityksen tekijät, eikä sisältö välttämättä edusta Suomen istuvan hallituksen näkemystä.
Julkaisu on kuitenkin toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2015 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa, ja maan istuvaa hallitusta selvityksen maksajana ja tilaajana ei pidä vähätellä kuten ei aikanaan Nato-selvityksenkään teossa. Selvitykset ovat hyvä tapa hallitukselle muokata kansalaismielipidettä haluttuun suuntaan.
Jos ulkoministeri olisi vielä Erkki Tuomioja (sd.), ei nyt eilen julkaistua Venäjä-selvitystä olisi ollut lupa tehdä valtion rahoilla, - ja vieläpä ulkoasiainministeriön ollessa mukana valmisteluissa aktiivisesti. Venäjä-selvityksen yksi kirjoittajista on Sinikukka Saari, joka on nykyisin työssä ulkoasianministeriön suunnittelu- ja tutkimusyksikössä erikoistutkijana. Ulkoasiainministeriöllä on siis ollut Venäjä-selvityksen laatimisessa selkeä rooli.
Ulkoministeri Timo Soinille tuo Ulkopoliittisen instituutin selvitys kelpaa varmasti hyvin. Selvityksen kanssa sama toimintatapa on koskenut tuoretta Nato-selvitystä. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko on puolestaan sisällöltään hyvin samansuuntainen. Kaikissa noissa kolmessa tänä vuonna päivän valon saaneissa asiakirjoissa suuntaus turvallisuuspolitiikassa on lähemmäksi länttä, Yhdysvaltoja ja Natoa. Asiakirjat ovat siis samaan päämäärään pyrkivä.
Vaikka virallisti ei toki myönnetä, tuore Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys ja sen johtopäätökset sopivat hyvin ulkoministeri Soinin ja perussuomalaisten lisäksi hallituksessa istuvalle kokoomukselle.
****
Olen selannut, silmäillyt ja jossain kohdin myös lukenut tarkasti tuon 79-sivuisen Ulkopoliittisen instituutin Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla -selvityksen. Ulkopoliittisen instituutin selvitys on hyvä, ja sen johtopäätöksiin on helppo yhtyä. Olemme pikkuhiljaa pääsemässä eroon myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa kylmän sodan aikaisesta silottelevasta Venäjä-liturgiasta. Selvitys kannattaa käydä ehdottomasti lukemassa.
Selvityksen Venäjä-linjaukset ja selkeät toimenpidesuositukset ovat hyvä ohjenuora Suomen ulkopoliittiselle johdolle ja ennen kaikkea tulevalle presidentille. Selvityksen Venäjä-linjaukset ovat realistia vailla asioiden kaunistelua. Kaikkien presidenttiehdokkaiden on syytä lukea selvitys huolella.
Olen lukenut aikanaan myös Keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhasen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän Ulkopolitiikkaa-vaalikirjan. Olen lukenut myös Matti Vanhasen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsittelevän linjapuheen, jonka hän piti Seinäjoen puoluekokouksessa 12.6.2016.
Voivatko Ulkopoliittisen instituutin tuore selvitys ja presidenttiehdokas Matti Vanhasen kannanotot poiketa enemmän toisistaan Venäjän suhteen? Eivätpä voi. Mistä erot oikein pohjimmaltaan kumpuavat? Miksi Venäjä nähdään niin eri tavoin?
Kun lukee Vanhasen ulko- ja turvallisuuspoliittisia teesejä, nousee auttamattomasti mieleen kysymys: elääkö hän vielä vanhassa YYA-ajassa eikä suostu ymmärtämään ja tulkitsemaan Venäjää oikein nykypäivän valossa. Elääkö hän menneessä historiassa? Onko Vanhanen Venäjä-asioissa todella noin sinisilmäinen hölmö? Ehkäpä Vanhanen on henkilö, joka ei joko kykene tai sitten ei vain halua nähdä Venäjää oikein. Hän elää Paasikivi-seuran puheenjohtajana edelleen Venäjä-suhteissa menneitä Paasikiven ja Kekkosen aikoja, päivitykset ovat jääneet tekemättä.
****
Ohessa on rinnastettu joitain Vanhasen ullo- ja turvallisuuspoliittisia ajatuksia ja Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen kirjauksia. Jokainen voi itse miettiä, kumpi ajatuskulku on loogisempi ja uskottavampi.
Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:
”Uskon todella, että järkevät ihmiset - tunnen myös Venäjän nykyjohtoa – ymmärtävät sen, että vakauden vahvistaminen on kaikkien etu. Haluan olla vahvistamassa tähän johtavaa kehitystä. Molemminpuolinen luottamus on suurinta ja tärkeintä, mitä valtioiden välillä on rakennettava. Tässä Paasikiven ja Kekkosen oppi on yhä pätevä. ”
Kirjoittajan kommentti: Onkohan Venäjän nykyjohto nykytoimissaan järkevä? Miten Venäjä on edistänyt vakautta esimerkiksi Itämerellä? Vanhanen perustaa Venäjä-politiikkansa edelleen siis Paasikiven ja Kekkosen oppeihin, joiden punainen lanka oli hyvät naapurisuhteet itään riippumatta siitä, miten aggressiivisesti itäinen naapurimme käyttäytyy ja kohtelee Suomea. Kyse on myöntyväisyyspolitiikasta, jossa Suomi on valmis tinkimään eduistaan ja tarvittaessa myös osasta itsenäisyyttä. On muistettava, että luottamuksen rakentaminen pitkällä aikavälillä ei ole tekemisissä sen kanssa, kuuluuko Suomi esimerkkisi Natoon vai ei. Tästä hyvänä esimerkkinä Nato-maa Norja Venäjän rajanaapurina.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:
”Turvallisuuspolitiikan perusteluksi ei enää kelpaa ainoastaan ”vanha linja” tai ”jatkuvuus”, koska lähialueemme tilanne on muuttunut, halusimme sitä tai emme. Perustelut turvallisuuspoliittisille ratkaisuille tulee löytää nykyhetkestä ja tulevaisuuden näkymistä eikä menneisyydestä.”
Kirjoittajan kommentti: Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen mukaisesti emme voi enää palata vanhaan Paasikiven eikä Kekkosen tai puolueettomuuden aikaan. Selvityksen mukaisesti meidän tulee ratkaista asiamme tulevaisuuteen katsoen eikä menneeseen Paasikiven tai Kekkosen aikaan katsoen, jolloin olosuhteet ja Euroopan geostrateginen tilanne olivat jotain aivan muuta kuin nyt.
Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:
”Paasikivi tai Kekkonen ei kumpikaan sodan jälkeen nojannut suhdanteisiin kansainvälisessä politiikassa. He rakensivat sellaista politiikkaa Suomelle, joka kestäisi kovassakin tuulessa riippumatta siitä, mistä suunnasta tuulee. Meilläkin tulee tässä ajassa olla kyky olla sokeutumatta suhdanteista ja sotkeutumatta niihin.”
Kirjoittajan kommentti: Vanhasen ajatus on täysin omituinen. Suomi haki ja pääsi EU:n jäsenmaaksi nojaten juuri kansainvälisiin suhdanteisiin, kun Venäjä oli heikko ja läntinen aatemaailma levisi Euroopassa itään EU- ja Nato-jäsenyyksien voimalla. Suomi käytti sille tarjotun tilaisuuden hyväkseen. Suomi ei voi enää olla EU:n jäsenmaana sotkeutumatta suhdanteisin, tästä hyvä esimerkki Suomen päättämät EU:n Venäjä-pakotteet. Suomi siis joutuu määritelmään kulloista politiikkaansa riippuen suhdanteista emmekä voi elää enää missään umpinaisessa pussissa ulkona muusta maailmasta. Meidän on otettava kantaa asioihin omien etujemme turvaamiseksi.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:
”Venäjän selkeästi ilmaistu päämäärä on kaventaa Suomen turvallisuuspoliittista liikkumavaraa ja rajoittaa Suomen täydellistä integroitumista läntisiin rakenteisiin, joiden se näkee rajoittavan Venäjän toimintamahdollisuuksia lähialueillaan ja joita se pitää siten Venäjälle vihamielisinä. Kuten tässä selvityksessä on todettu, Venäjän ulko- ja sotilaspoliittiset päämäärät eivät ole muuttuneet, mutta keinot niiden saavuttamiseksi ovat. Venäjä on aiempaa valmiimpi niin kyvyn kuin motivaation osalta sotilaalliseen voimankäyttöön poliittisten ja taloudellisten päämääriensä saavuttamiseksi. Sotilaallisen voiman lisäksi se käyttää jatkuvasti myös monia ei-sotilaallisia painostuskeinoja.”
”Puolustusyhteistyön tiivistäminen läntisten kumppanien kanssa kaikilla tasoilla on nykyoloissa Suomelta järkevää politiikkaa. On ensiarvoisen tärkeää, että Suomi on päivittämässä lainsäädäntöään avunannon ja avun vastaanottamisen teknisten esteiden poistamiseksi. Tämä osaltaan selventää Suomen asemaa luotettavana kumppanina. Puolustusyhteistyöhön kuuluu myös puolustuksen harjoittelu kumppanien kanssa, mistä yhteisharjoitukset Nato-maiden kanssa ovat hyvä esimerkki.”
Kirjoittajan kommentti: Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvityksen mukaan Venäjä muodostaa ja kykenee muodostamaan Suomelle uhkaa. Toimenpiteenä Venäjä-selvitys suosittaa Suomen integroitumista tiiviimmin länteen myös puolustusyhteistyössä, jolloin Vanhasen ajatus Suomen asemasta kansainvälisistä suhdanteista vapaana ei oikein sovi. Itse asiassa Suomi ei ole enää tällaista puhdasveristä eristäytymispolitiikkaa Venäjää koskevissa asioissa harjoittanutkaan Krimin tapahtumien jälkeen vuodesta 2014.
Seinäjoella 12.6.2016 Vanhanen lausui:
”En kannata Suomen hakeutumista Naton jäseneksi. Meidän kannattaa työskennellä sen puolesta, että geopoliittinen tasapaino Pohjolassa säilyy niin, että sekä Suomi että Ruotsi pysyttäytyisivät sotilasliiton ulkopuolella.”
Kirjoittajan kommentti: Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys muuttaisi toki Itämeren strategista kuvaa, mutta Pohjolassa ei ole ollutkaan vanhaa geopoliittista tasapainoa enää aikoihin Venäjän sotilaallisten varustelutoimien jälkeen vuodesta 2010 alkaen. Esimerkkinä venäläisohjussijoittelut Murmanskin, Pietarin ja Kaliningradin alueille, jotka uhkaavat Suomen lisäksi etenkin Baltian maita. Noilla ohjuksilla Venäjä kykenee saavuttamaan Helsingin alle viidessä minuutissa. Geopoliittinen tasapino edellyttäisi joko noiden ohjusten poistoa Venäjän päättämänä tai tarvittaessa tehokasta eliminointia Suomen ja Baltian maiden puolelta kyseisten maiden päättämänä.
Ulkopoliittisen instituutin Venäjä-selvitys puolestaan kirjoittaa:
”Suomen ja Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyys muuttaisi toki Itämeren strategista kuvaa merkittävästi.”
”Suhtauduttiin Suomen Nato-jäsenyyteen kuinka tahansa, on selvää, että Suomen turvallisuus on käyttäytymistään muuttaneen Venäjän kanssa suhteellista ja siihen liittyy riskejä. Niitä ei tule vähätellä, vaan niihin tulee aktiivisesti varautua ja siten vahvistaa Suomen suhteellista turvallisuutta.”
Kirjoittajan kommentti: Venäjä-selvityksen tekijöille Suomen Nato-jäsenyys ja läntinen puolustusintegraatio eivät ole Pohjolan geopoliittista tasapainoa horjuttava toimi, kuten Vanhanen ajattelee. Selvitys puhuu vain strategisen kuvan muuttumisesta, ei geopoliittisen tasapainon säilyttämisestä tai huononemisesta. Venäjä-selvitys on paljon Nato-myönteisempi kuin Vanhasen Nato-linjaukset.
****
Venäjä teki viidelle Itämeren valtiolle (Ruotsi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola) kirjallisen ehdotuksenkahdenkeskisistä neuvotteluista koskien Itämeren turvallisuutta. Ensimmäisenä Venäjän heinäkuun lopun ehdotusta Itämeren turvallisuuden parantamista kahdenkeskisillä neuvotelluilla - venäläisin sanoin ”sotilaallisen toiminnan herättämistä huolista” ja ”pyrkimyksestä välttää merellä ja ilmassa olevia välikohtauksia" - oli Suomessa tukemassa keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen, vaikka Suomelle ei ollut edes mitään kutsua tullutkaan (HS_3.8.2016).
Mikään muu taho tai valtio kansanedustaja Eero Heinäluomaa (sd.) lukuun ottamatta ei ole Venäjän esittämille neuvotteluille lämmennyt. Vanhanen lämpeni, vaikka Suomi ei ollut saanut edes kutsua eikä Suomi myöskään tule saamaan mitään kutsua. Episodi osoittaa malttamattomuuden lisäksi Vanhasen kyvyttömyyttä harkintaan ja asioiden taustojen selvittämiseen: mistä oikein on kysymys ja mitä on taustalla.
Vanhanen oli myös ensimmäisenä ostamassa Suomen uusia hävittäjiä Ruotsista. Ilta-Sanomissa hän perusteli Gripen-ruotsalaishankintaa näin (IS_3.2.2016): ”Kuten lukija huomaa, suuntaudun vahvasti siihen, että hyvistä Hornet-kokemuksista huolimatta, tietty laajempi etu voisi olla saavutettavissa tällä kertaa erilaisella yhteistyökokoonpanolla [Ruotsin kanssa].” Yhteistyökokoonpanolla Vanhanen tarkoittaa Suomen ja Ruotsin teollisuusyhteistyötä puolustuksen alalla, joka voisi parantaa koko Itämeren alueen suorituskykyä ilman Yhdysvaltoja. Vanhanen luottaa siis sotilaallisessa yhteistyössä enemmän Ruotsiin kuin Yhdysvaltoihin.
Nuo edellä esitetyt poiminnat kuvaavat hyvin Vanhasen ulkopoliittisia kykyjä muodostaa tilannekuvia ja linjauksia. Kyvykkyyttä oikeisiin johtopäätöksiin ei taida oikein olla. Kyvykkyyttä presidenttiyteen ei taida oikein olla.
Vanhasesta tuskin voi tulla Suomen presidenttiä, vaikkei hän olekaan mikään Suomen trumppi. Vanhanen on pitkälti menettänyt noilla Venäjä-myönteisillä linjauksillaan jo nyt mahdollisuutensa Suomen etua ajavana johtajana, kun vaaleihin on aikaa vielä puolitoista vuotta.
Suosittelisin mielummin Viro. Olen siinä uskossa että Virosta saattaa tulla viimeinen reservaatti pottunokalle, ainakin pohjoiseuroopassa. Ovathan hekin ottaneet pakolaisia mutta vain muutama perhe tähän saakka. Ja Viron viranomaiset ovat itse valinneet tulijat pakolaisleiristä. Menikin useampi kuukausi ennenkuin löydettiin ensimmäinen sopiva perhe.
Oma arvio on, että leppoisat pakolaispäivät eivät niillä asuma-alueilla Svea-mamman jutuissa ole aivan mukavia pottunokalle....
Geronimo
Ylipäällikkö
Etteivät vain lähettäisi Venäjälle kuten Suomalaiset teki Virolaisille sodanjälkeen, tuskin ovat niin pitkävihaisia koko kansalle mutta Koiviston ja muut Viron uudelleen itsenäistymistä jarrutelleet voisivat sinne lähettää ja muut uussuomettuneet myös samaan karjavaunuun.
Virolaiset ovat kansallismielisiä enemmistöltään, itämerensuomalaisten kotimaaksi julistautuminen on siellä tulevaisuudessa ihan mahdollista ajaa läpi jos takana on organisaatiota ja rahaa.
Kommareita ja mamuttajia eivät halua, satojatuhansia heimoaatteen kannattajia jotka tuovat rahaa, koulutusta ja palavan halun rakentaa maata tuskin pitävät haitallisena.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016083122244506_uu.shtml
Viestintäjohtaja: Hallituksen tiedotustilaisuuden peruminen johtui virkamiesten mokasta
Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa korjata huhuja siitä, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olisivat tahallaan siirtäneet tiedotustilaisuutta.
Eli ei meillä ministerit jänistä!!! Ehei... muuten vaan ei tultu esiin, kun sanottava loppui kesken ja laitettiin lakeija kertomaan sitten kurpitsavankkurijuttuja lehdistölle
Viestintäjohtaja: Hallituksen tiedotustilaisuuden peruminen johtui virkamiesten mokasta
Valtioneuvoston viestintäjohtaja haluaa korjata huhuja siitä, että hallituspuolueiden puheenjohtajat olisivat tahallaan siirtäneet tiedotustilaisuutta.
Eli ei meillä ministerit jänistä!!! Ehei... muuten vaan ei tultu esiin, kun sanottava loppui kesken ja laitettiin lakeija kertomaan sitten kurpitsavankkurijuttuja lehdistölle