Geronimo
Ylipäällikkö
Jotenkin on tullut sellainen kuva että Kepun vanhakaarti on jyräämässä nuoremmat ja yrittää tehdä saman tempun kuin Vihreiden vanha ankyräsiipi että valta on heillä ja nuoret ovat vain nimellisesti vallassa.
Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
Jotenkin on tullut sellainen kuva että Kepun vanhakaarti on jyräämässä nuoremmat ja yrittää tehdä saman tempun kuin Vihreiden vanha ankyräsiipi että valta on heillä ja nuoret ovat vain nimellisesti vallassa.
tulikomento
Supreme Leader
Uusitalo teki varmasti yhden suomettumisen ja rähmälläänolon ennätyksen ehdottamalla syksyn 1944 välirauhan solmimisen päivää Suomen uudeksi itsenäisyyspäiväksi. Myöskään Uusitalon suoritus sisäministerinä Aeroflotin konekaappauksen aikana kesällä 1977 ei päätä huimannut. Hallituksen kriisiryhmän kokouksiin punki väkisin mukaan NL:n suurlähettiläs Vladimir Stepanov komentelemaan ja pelottelemaan suomalaisia.
aj77
Greatest Leader
Paavon kirjoitus :
Missä ovat nuoret väyryset?
"Tänään 2.9. tulen 70 vuoden ikään.
EN TUNNE itseäni vanhaksi, enkä vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enkä kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pitämieni tavoitteiden ajamiseksi.
Tosiasioihin perustuvassa ”Urho ja hänen kisällinsä” -näytelmässä 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo Väyrynen tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen selvittääkseen, voisiko hänen suunnittelemansa Keskustapuolueen sisäinen ”vallankumous” vahingoittaa maan asioiden hoitoa. Väyrynen uhkasi erota varapuheenjohtajan tehtävästä, ellei puolueen aatteellinen ja aluepoliittinen linja muutu.
VÄYRYSEN kapina johti Keskustapuolueen aluepoliittisen otteen tiukentumiseen. Siihen vaikutti myös EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen. Siinä missä vasemmisto ajoi EEC-suojalakeja, keskustapuolue vaati aluepolitiikan tehostamista sen vuoksi, että vapaakaupan tiedettiin edistävän alueellista keskittymistä.
Aluepolitiikan kiistat vaikuttivat siihen, että syksyllä 1975 toimeenpantiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Niiden jälkeen sitä päästiin tehostamaan.
Olen ihmetellyt, missä ovat nyt nuoret väyryset.
SUOMESSA harjoitetaan keskustan johdolla ennen näkemättömän rajua keskittämispolitiikkaa, vaikka eduskuntavaaleissa puolue ajoi aluepolitiikan suunnanmuutosta keskittävästä metropolipolitiikasta maakuntien kehittämiseen.
Nuoret ovat hiljaa. Keskusta-aatteen lippua ovat kantaneet vain Sirkka-Liisa Anttilan ja Mauri Pekkarisen kaltaiset vanhemman polven poliitikot.
NUORTEN radikalismia tarvittaisiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa vahvat voimat ovat suistamassa Suomea Paasikiven ja Kekkosen linjalta, ja kehityspolitiikassa, jossa Suomi on viety taantumuksen tielle.
Eurooppa-politiikassa menneisyyden juoksuhaudoissa eläneet lyhytnäköiset poliitikot veivät meiltä itsenäisyyden. Nyt on alkanut murrosvaihe, jossa meillä on mahdollisuus palauttaa edes osa menetetystä itsenäisyydestämme. Nuorten on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta."
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/150213/f1daf3d17c
Missä ovat nuoret väyryset?
"Tänään 2.9. tulen 70 vuoden ikään.
EN TUNNE itseäni vanhaksi, enkä vanhoilliseksi. Olen alkiolaisen ihmisyysaatteen kannattaja. Olen edistyksellinen ja radikaali: pureudun ongelmien juuriin enkä kaihda ennakkoluulottomiakaan otteita oikeina pitämieni tavoitteiden ajamiseksi.
Tosiasioihin perustuvassa ”Urho ja hänen kisällinsä” -näytelmässä 27-vuotias Keskustapuolueen varapuheenjohtaja Paavo Väyrynen tapaa marraskuussa 1973 presidentti Urho Kekkosen selvittääkseen, voisiko hänen suunnittelemansa Keskustapuolueen sisäinen ”vallankumous” vahingoittaa maan asioiden hoitoa. Väyrynen uhkasi erota varapuheenjohtajan tehtävästä, ellei puolueen aatteellinen ja aluepoliittinen linja muutu.
VÄYRYSEN kapina johti Keskustapuolueen aluepoliittisen otteen tiukentumiseen. Siihen vaikutti myös EEC-vapaakauppasopimuksen solmiminen. Siinä missä vasemmisto ajoi EEC-suojalakeja, keskustapuolue vaati aluepolitiikan tehostamista sen vuoksi, että vapaakaupan tiedettiin edistävän alueellista keskittymistä.
Aluepolitiikan kiistat vaikuttivat siihen, että syksyllä 1975 toimeenpantiin ennenaikaiset eduskuntavaalit. Niiden jälkeen sitä päästiin tehostamaan.
Olen ihmetellyt, missä ovat nyt nuoret väyryset.
SUOMESSA harjoitetaan keskustan johdolla ennen näkemättömän rajua keskittämispolitiikkaa, vaikka eduskuntavaaleissa puolue ajoi aluepolitiikan suunnanmuutosta keskittävästä metropolipolitiikasta maakuntien kehittämiseen.
Nuoret ovat hiljaa. Keskusta-aatteen lippua ovat kantaneet vain Sirkka-Liisa Anttilan ja Mauri Pekkarisen kaltaiset vanhemman polven poliitikot.
NUORTEN radikalismia tarvittaisiin myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, jossa vahvat voimat ovat suistamassa Suomea Paasikiven ja Kekkosen linjalta, ja kehityspolitiikassa, jossa Suomi on viety taantumuksen tielle.
Eurooppa-politiikassa menneisyyden juoksuhaudoissa eläneet lyhytnäköiset poliitikot veivät meiltä itsenäisyyden. Nyt on alkanut murrosvaihe, jossa meillä on mahdollisuus palauttaa edes osa menetetystä itsenäisyydestämme. Nuorten on kannettava vastuunsa Suomen tulevaisuudesta."
http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/21/150213/f1daf3d17c
Viimeksi muokattu:
Geronimo
Ylipäällikkö
Nythän se selvisi SAKDPA, Vas ja Vihreät ajavat opintotukiasiassa vain näiden sijoittajien asiaa, uusi rikas työväenluokka rakenteilla, valtionrahoilla mitesmuutenkaan.
Nuori sijoittaja: "Kyllä, opintolainat on sijoitettu"
SijoittaminenFinanssialaPörssi
Oppia ja rohkeutta. Osakesijoittaminen vei Erno Hilveniuksen mukanaan varhain ja nyt hän pyrkii avoimen keskustelun avulla nostamaan sijoittamista suomalaisten arjen rutiiniksi. Kuva: Timo Hartikainen
MINÄ SIJOITAN Nuori sijoittaja patistaa vaurastumaan
Kauppatieteitä opiskeleva Erno Hilvenius luovii rohkeasti osakemarkkinoiden myllerryksessä ja etsii mahdollisuuksia.
Reippaan sijoittajan into osakkeisiin realisoitui vuoden 2009 finanssikriisin aikoihin. Hilveniuksella oli tunne, että kriisin puhkeamista seurannut kurssilasku voisi olla oston paikka osakemarkkinoilla. Nuori mies marssi heti 18 vuotta täytettyään pankkiin avaamaan arvo-osuustilin.
Hilveniuksen kotona säästäminen oli arkea, mutta vaurastumisoppia piti hakea itseopiskelun ja kokemuksen kautta.
”En vielä silloin ymmärtänyt isoa kuvaa makrotaloudesta, mutta lueskelin Kauppalehden keskustelupalstaa. Näkemykseni oli, ettei tämä ole pysyvä tila, vaan osakemarkkinoilla on nousupotentiaalia.”
Ensi keväänä Kuopiosta valmistuva Hilvenius on opiskelun ohella tehnyt töitä OP:n yrityspuolella. Lisäksi hän toimii Suomen Ekonomien ja opiskelijoiden yhdyshenkilönä. Hän on rakentanut varallisuudenhallintakurssin professorinsa kanssa ja vetää opiskelijoiden sijoitusklubia.
Sukulaiset ja tuttavat ovat huomanneet Hilveniuksen intohimon sijoittamiseen. Osaaminen kelpaa lähipiirille.
”Päätyminen sijoitusmarkkinoille on monen asian summa, mutta pohjalla on säästäväisyys ja uteliaisuus. Ryhdyin etsimään tietoa sijoittamisesta, ihmiset alkoivat kyselemään ja perehdyin lisää auttaakseni muita sijoittamisen kysymyksissä.”
Nuorten talousosaamisen puute on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Hilvenius on valmis antamaan kasvot suomalaiselle sijoittamiselle, sillä hän kokee, että vanhojen gurujen lisäksi ala tarvitsee nuoria haastajia ja uusia sijoitusoppeja.
Hilvenius pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kaikille suomalaisille saataisiin jaettua käytännöllistä talousoppia, jotta sijoittaminen yleistyisi ja arkipäiväistyisi.
”Mitä nopeammin saa omakohtaisia kokemuksia sijoittamisesta, sitä helpompi on kehittää omaa osaamista.”
Peruskoulussa säästämistä ja sijoittamista ei opetettu käytännössä lainkaan.
”Yhteiskuntaopin rinnalle on saatava talousoppia, jossa olisi myös sijoittamista. Tekisi todella hyvää Suomen tulevaisuudelle, että ihmiset oppisivat suunnitelmallisesti hallinnoimaan omaa varallisuuttaan.”
Hilveniuksella on meneillään syksyn kiireisimmät viikot, sillä hän paimentaa uusia opiskelijoita yliopistolla.
”Viestini nuorille on, ettei ole liian pientä summaa aloittaa sijoittamista.”
Osakemarkkinoiden lisäksi Hilvenius on sijoittanut yrityslainamarkkinoille ja treidannut myös warranteilla.
Brexit-myllerrys sai Hilveniuksen shorttaamaan VIX-indeksiä heti seuraavana pankkipäivänä. Velkavipuun sijoittajalla on selvä kanta.
”Kyllä opintolainat on sijoitettu ja olen myös käyttänyt Nordnetin Superluottoa. Nuorten ei pidä pelätä, vaikka olisi pelkästään opintolainaa salkussa.”
Hilvenius on asettanut valmiiksi portaittaisia osto- ja hälytystasoja pysyäkseen mukana markkinamuutoksissa.
Tyyliltään Hilvenius myöntää olevansa Nordnetin strategin Jukka Oksaharjun ja sijoitusguru Warren Buffettin linjoilla.
”Meillä on samanlainen sijoitustyyli. Teemme isoja liikkeitä silloin kun on oikea aika.”
Hilvenius seuraa tarkkaan VIX-volatiliteetti-indeksiä.
”Kiinnitän huomiota markkinoihin ja analysoin. Etsin laatuyhtiöitä kohtuuhinnalla Oksaharjun tapaan. Seuraan volatiliteetti-indeksiä ja oston paikoissa tutkin laatuyhtiön taustat. Onko kyseessä sisäinen arvonmuutos vai puhtaasti ulkoinen tekijä.”
Markkinoiden nollakorot ovat vallitseva tila, Hilvenius uskoo.
”Pääoma ei katoa osakemarkkinoilta pitkäksi aikaa. Toistaiseksi olemme nähneet nopeita korjausliikkeitä. Päivittäisessä seurannassa on se etu, että voi reagoida nopeasti brexitin tyylisiin tapauksiin.”
Hilvenius listaa vuoden sisällä olleita ostotilaisuuksia: Kiinan juanin devalvoinnit, pettymys Kiinan bkt:n heikkoon kasvuun ja brexit. Nämä aiheuttivat jopa kymmenen prosentin markkinalaskuja.
”Nämä olivat mahdollistavia tekijöitä, ja olin itse ostoksilla.”
Hilvenius suorittaa myös psykologian opintoja. Hänen mielestään psykologian ymmärrystä aliarvostetaan yhä sijoitusmarkkinoilla.
Lukemisen lisäksi Hilvenius kokee saavansa sijoitusosaamisen kouluttamisesta itselle tärkeää ymmärrystä markkinoista.
”Kouluttaessa oppii ymmärtämään sen, miten erilaisista näkökulmista ihmiset ajattelevat asioita ja miten eri tavalla riski muodostuu yksilön tasolla. Luen ihmisiä ja yritän ymmärtää ihmisten käyttäytymistä.”
Salkun suurimmat sijoitukset
1. Sampo
2. GF Money (yrityslaina)
3. Metsä Board
4. IBM
5. H&M
6. Coca-Cola
Erno Hilvenius, 25
Koulutus: KTK ja psykologian opintoja
Miksi minusta tuli sijoittaja:
Korkea säästämisaste yhdistettynä uteliaisuuteen
Kirjat: Burton G. Malkiel: A Random Walk Down Wall Street, Robert Kiyosaki: Rich Dad Poor Dad, Nassim Nicholas Taleb: The Black Swan
Sijoittaja: Warren Buffett
Numero: VIX ja P/E
Tätä sijoitusta muistelen lämmöllä: Tärkeiden ihmisten kanssa vietetty aika
Sijoitus, jonka unohtaisin: Fortumista ei tappiota, mutta sirpaleinen strategia ja johdon näkemykset pettivät. Ostin Konetta tilalle.
Salkun koko: Kuusinumeroinen summa
Luottokohteet: Luotan Björn Wahlroosin johtamiin yrityksiin. Niissä uskalletaan tehdä tarvittavat liikkeet.
Tavoite: Parantaa kansan sijoitusosaamista. Saavuttaa vapauden työskennellä kiinnostavien hankkeiden parissa.
Heitä kuuntelen: Inderesin analyytikot, Nordnetin strategi Jukka Oksaharju
Nuori sijoittaja: "Kyllä, opintolainat on sijoitettu"
SijoittaminenFinanssialaPörssi
Oppia ja rohkeutta. Osakesijoittaminen vei Erno Hilveniuksen mukanaan varhain ja nyt hän pyrkii avoimen keskustelun avulla nostamaan sijoittamista suomalaisten arjen rutiiniksi. Kuva: Timo Hartikainen
MINÄ SIJOITAN Nuori sijoittaja patistaa vaurastumaan
Kauppatieteitä opiskeleva Erno Hilvenius luovii rohkeasti osakemarkkinoiden myllerryksessä ja etsii mahdollisuuksia.
Reippaan sijoittajan into osakkeisiin realisoitui vuoden 2009 finanssikriisin aikoihin. Hilveniuksella oli tunne, että kriisin puhkeamista seurannut kurssilasku voisi olla oston paikka osakemarkkinoilla. Nuori mies marssi heti 18 vuotta täytettyään pankkiin avaamaan arvo-osuustilin.
Hilveniuksen kotona säästäminen oli arkea, mutta vaurastumisoppia piti hakea itseopiskelun ja kokemuksen kautta.
”En vielä silloin ymmärtänyt isoa kuvaa makrotaloudesta, mutta lueskelin Kauppalehden keskustelupalstaa. Näkemykseni oli, ettei tämä ole pysyvä tila, vaan osakemarkkinoilla on nousupotentiaalia.”
Ensi keväänä Kuopiosta valmistuva Hilvenius on opiskelun ohella tehnyt töitä OP:n yrityspuolella. Lisäksi hän toimii Suomen Ekonomien ja opiskelijoiden yhdyshenkilönä. Hän on rakentanut varallisuudenhallintakurssin professorinsa kanssa ja vetää opiskelijoiden sijoitusklubia.
Sukulaiset ja tuttavat ovat huomanneet Hilveniuksen intohimon sijoittamiseen. Osaaminen kelpaa lähipiirille.
”Päätyminen sijoitusmarkkinoille on monen asian summa, mutta pohjalla on säästäväisyys ja uteliaisuus. Ryhdyin etsimään tietoa sijoittamisesta, ihmiset alkoivat kyselemään ja perehdyin lisää auttaakseni muita sijoittamisen kysymyksissä.”
Nuorten talousosaamisen puute on noussut kuumaksi keskustelunaiheeksi Suomessa. Hilvenius on valmis antamaan kasvot suomalaiselle sijoittamiselle, sillä hän kokee, että vanhojen gurujen lisäksi ala tarvitsee nuoria haastajia ja uusia sijoitusoppeja.
Hilvenius pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kaikille suomalaisille saataisiin jaettua käytännöllistä talousoppia, jotta sijoittaminen yleistyisi ja arkipäiväistyisi.
”Mitä nopeammin saa omakohtaisia kokemuksia sijoittamisesta, sitä helpompi on kehittää omaa osaamista.”
Peruskoulussa säästämistä ja sijoittamista ei opetettu käytännössä lainkaan.
”Yhteiskuntaopin rinnalle on saatava talousoppia, jossa olisi myös sijoittamista. Tekisi todella hyvää Suomen tulevaisuudelle, että ihmiset oppisivat suunnitelmallisesti hallinnoimaan omaa varallisuuttaan.”
Hilveniuksella on meneillään syksyn kiireisimmät viikot, sillä hän paimentaa uusia opiskelijoita yliopistolla.
”Viestini nuorille on, ettei ole liian pientä summaa aloittaa sijoittamista.”
Osakemarkkinoiden lisäksi Hilvenius on sijoittanut yrityslainamarkkinoille ja treidannut myös warranteilla.
Brexit-myllerrys sai Hilveniuksen shorttaamaan VIX-indeksiä heti seuraavana pankkipäivänä. Velkavipuun sijoittajalla on selvä kanta.
”Kyllä opintolainat on sijoitettu ja olen myös käyttänyt Nordnetin Superluottoa. Nuorten ei pidä pelätä, vaikka olisi pelkästään opintolainaa salkussa.”
Hilvenius on asettanut valmiiksi portaittaisia osto- ja hälytystasoja pysyäkseen mukana markkinamuutoksissa.
Tyyliltään Hilvenius myöntää olevansa Nordnetin strategin Jukka Oksaharjun ja sijoitusguru Warren Buffettin linjoilla.
”Meillä on samanlainen sijoitustyyli. Teemme isoja liikkeitä silloin kun on oikea aika.”
Hilvenius seuraa tarkkaan VIX-volatiliteetti-indeksiä.
”Kiinnitän huomiota markkinoihin ja analysoin. Etsin laatuyhtiöitä kohtuuhinnalla Oksaharjun tapaan. Seuraan volatiliteetti-indeksiä ja oston paikoissa tutkin laatuyhtiön taustat. Onko kyseessä sisäinen arvonmuutos vai puhtaasti ulkoinen tekijä.”
Markkinoiden nollakorot ovat vallitseva tila, Hilvenius uskoo.
”Pääoma ei katoa osakemarkkinoilta pitkäksi aikaa. Toistaiseksi olemme nähneet nopeita korjausliikkeitä. Päivittäisessä seurannassa on se etu, että voi reagoida nopeasti brexitin tyylisiin tapauksiin.”
Hilvenius listaa vuoden sisällä olleita ostotilaisuuksia: Kiinan juanin devalvoinnit, pettymys Kiinan bkt:n heikkoon kasvuun ja brexit. Nämä aiheuttivat jopa kymmenen prosentin markkinalaskuja.
”Nämä olivat mahdollistavia tekijöitä, ja olin itse ostoksilla.”
Hilvenius suorittaa myös psykologian opintoja. Hänen mielestään psykologian ymmärrystä aliarvostetaan yhä sijoitusmarkkinoilla.
Lukemisen lisäksi Hilvenius kokee saavansa sijoitusosaamisen kouluttamisesta itselle tärkeää ymmärrystä markkinoista.
”Kouluttaessa oppii ymmärtämään sen, miten erilaisista näkökulmista ihmiset ajattelevat asioita ja miten eri tavalla riski muodostuu yksilön tasolla. Luen ihmisiä ja yritän ymmärtää ihmisten käyttäytymistä.”
Salkun suurimmat sijoitukset
1. Sampo
2. GF Money (yrityslaina)
3. Metsä Board
4. IBM
5. H&M
6. Coca-Cola
Erno Hilvenius, 25
Koulutus: KTK ja psykologian opintoja
Miksi minusta tuli sijoittaja:
Korkea säästämisaste yhdistettynä uteliaisuuteen
Kirjat: Burton G. Malkiel: A Random Walk Down Wall Street, Robert Kiyosaki: Rich Dad Poor Dad, Nassim Nicholas Taleb: The Black Swan
Sijoittaja: Warren Buffett
Numero: VIX ja P/E
Tätä sijoitusta muistelen lämmöllä: Tärkeiden ihmisten kanssa vietetty aika
Sijoitus, jonka unohtaisin: Fortumista ei tappiota, mutta sirpaleinen strategia ja johdon näkemykset pettivät. Ostin Konetta tilalle.
Salkun koko: Kuusinumeroinen summa
Luottokohteet: Luotan Björn Wahlroosin johtamiin yrityksiin. Niissä uskalletaan tehdä tarvittavat liikkeet.
Tavoite: Parantaa kansan sijoitusosaamista. Saavuttaa vapauden työskennellä kiinnostavien hankkeiden parissa.
Heitä kuuntelen: Inderesin analyytikot, Nordnetin strategi Jukka Oksaharju
turska
Kenraali
tulikomento
Supreme Leader
Imelä-Eikasta ja vuoden 77 konekaappauksesta vielä sen verran, että edesmennyt Uusitalo tässä muistelee itse tapahtumia.
http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/neuvostoliittolainen-lentokonekaappausdraama-suomessa
Esiintyy kuin olisi lähestulkoon itse suitsinut yli-innokkaan Stepanovin sekaantumista asiaan. Tämä kun uhkaili jo neuvostoliittolaisten erikoisjoukkojen tuomisella Seutulaan.
Sen sijaan mm. tästä kirjasta käy ilmi, että ainakin sotilaat ottivat suurlähettilään uhkaavan esiintymisen ilmeisen vakavasti.
HelItr siirsi ilmatorjuntakalustoa lentokentän maastoon. Tarkoitus oli estää koneen nousu, mutta tiettävästi myös NL:n ilmavoimien mahdolliseen sekaantumiseen varauduttiin. Myös rynnäkköä itse koneeseen harkittiin kaappareiden nujertamiseksi ja matkustajien vapauttamiseksi. Jonkinlaista iskuosastoa ilmeisesti kaavailtiin kantahenkilökunnasta, varusmiesten harteille tätä ei olisi annettu. Mikä sitten mahtoi olla todellinen kyky ja osaamistaso meillä tuolloin ? Veikkaan että melko olematon. Olisiko poliisikaan tarvittaessa tuohon kyennyt ?
Vonka
Supreme Leader
Karhu-ryhmä toimi epävirallisesti jo tuolloin ja oli käynyt Saksassa koulutuksessa. Ja kyllä PV olisi kaapparit tarvittaessa nujertanut, mutta miten siististi, se on arvoitus. Saksalaisillakaan ei mennyt ihan putkeen 1972, ja siksi he alkoivat kouluttaa erikoisjoukkoja.
Uusitalo ja Väyrynen sekoilivat. Poliisi tosiaan eristi alueen ja lupasi häpeästä itkevälle kenraalille, että enää ei pääse Stepanov sisään.
StepanRudanskij
Respected Leader
Mitä me Medvedevillä täällä tehdään? Täysin merkityksetön jätkä.
Vonka
Supreme Leader
Juha Sipilä sanoi tänään, että Fennovoimalla ei ole politiikan kanssa mitään tekemistä.
http://areena.yle.fi/1-3676216
http://areena.yle.fi/1-3676216
Paremman puutteessa kelpaa nuoleskeltavaksi vähän vaatimattomampikin tappi.
JR49
Respected Leader
..eikä Kepu ole myynyt meitä venäläisille...
.Nyt riitti. Nyt oikeasti riitti. Tuo Sipilän lausuma.. mikä käärme. Toimittaja kysyy aivan oikeita kysymyksiä ja hiillostaa vielä, mutta ei ole Fennovoima Troijan hevonen, eiii sitten ollenkaan... Ei puuttunut kuin suuriruhtinas Vanhanen sanomassa että da.
Vonka
Supreme Leader
..eikä Kepu ole myynyt meitä venäläisille...
Nyt riitti. Nyt oikeasti riitti. Tuo Sipilän lausuma.. mikä käärme. Toimittaja kysyy aivan oikeita kysymyksiä ja hiillostaa vielä, mutta ei ole Fennovoima Troijan hevonen, eiii sitten ollenkaan... Ei puuttunut kuin suuriruhtinas Vanhanen sanomassa että da.
Kyllähän Sipilä siinä valehtelee päin näköä. Vai voiko olla, että on niin tyhmä?
JR49
Respected Leader
Ei yrityselämässä noin hyvin pärjännyt ole missään nimessä tyhmä. No, toisaalta, luuleeko että monikin ostaa tuon hänen valheensa...
tulikomento
Supreme Leader
Eipähän tarvitse ensi vaaleissa kepua äänestää. Eipä silti, en ole kyseistä puoluetta aiemminkaan äänestänyt.
StepanRudanskij
Respected Leader
..eikä Kepu ole myynyt meitä venäläisille...
Nyt riitti. Nyt oikeasti riitti. Tuo Sipilän lausuma.. mikä käärme. Toimittaja kysyy aivan oikeita kysymyksiä ja hiillostaa vielä, mutta ei ole Fennovoima Troijan hevonen, eiii sitten ollenkaan... Ei puuttunut kuin suuriruhtinas Vanhanen sanomassa että da.
Poliittiseen sopimukseen toki kuuluu, että sitä ei sanota ääneen. P***** hommaa tuo politiikka, joutuu valehtelemaan ihan viran puolesta. No, kunhan saadaan G-20 kokouksesta neo-Chamberlain -viestejä, niin nämä sipilöinnit unohtuu. Viikko alkaa 'hauskasti'.
JR49
Respected Leader
No ei.
Päinvastoin, tunnen etäisesti erään Kepun puolueapparaattiin kuuluvan. Sitten kun joskus näkee, pitääpä virittää keskustelu siitä, kuinka Vanhanen ja co. ovat riski Suomen turvallisuudelle.
Vonka
Supreme Leader
Suomen ongelma on siinä, ettemme koskaan juuria myöten käyneet lähimenneisyyttämme kriittisesti ja rehellisesti läpi.
Upi on riippumaton tiedeyhteisö. Sen tehtävä on antaa tinkimätön tilannekuva päätöksenteon pohjaksi. Mutta meidän päättäjillämme ei ole halua tunnustaa tosiseikkoja vaan he ovat tukevasti vanhassa sumussa.
Tästä eräs taiteilija on jo tehnyt näytelmänkin Sumu. Pitääpä käydä katsomassa.
http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/sumu/
Upi on riippumaton tiedeyhteisö. Sen tehtävä on antaa tinkimätön tilannekuva päätöksenteon pohjaksi. Mutta meidän päättäjillämme ei ole halua tunnustaa tosiseikkoja vaan he ovat tukevasti vanhassa sumussa.
Tästä eräs taiteilija on jo tehnyt näytelmänkin Sumu. Pitääpä käydä katsomassa.
http://www.kansallisteatteri.fi/esitykset/sumu/