Suoraselkäistä toimintaa talouspäälliköltä. Nyt odotellaan asianosaisten kommentteja ja tuota kirjaa.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005109205.html
Julkaistu: 2.3. 2:00 , Päivitetty: 2.3. 7:13
"Eduskunnan legendaarinen talouspäällikkö puhuu suunsa puhtaaksi: Henkilöstö joi 700 euron konjakkia, Tiitinen huusi kuin hinaaja ja taksit kyydittivät jopa kansanedustajien kokouspapereita
Omapäinen, eläkkeelle jäävä Pertti J. Rosila on ollut eduskunnassa hahmo, joka ihastuttaa tai vihastuttaa. Hänen huumorinsa ei tavoita aina kaikkia, mutta kyky itseironiaan on vahva.
Ihan kaikki eivät jää perään itkemään, kun eduskunnan legendaarinen talouspäällikkö Pertti J. Rosila, 62, lähtee eläkkeelle. Rosila on onnistunut pitkän, lähes 30-vuotisen eduskuntauransa aikana suututtamaan harvinaisen suuren joukon kansanedustajia, puhemiehiä ja jopa pääsihteerin. Rosila on käräyttänyt sumeilematta ohjesäännöistä laistajat ja verorahojen väärinkäyttäjät.
Hän kertoo saaneensa haukkuja epäasiallisuuksiin asti, mutta antaneensa niitä itsekin kohtuudella takaisin. ”Pääsihteeri (Seppo) Tiitinen sanoi kerran, että kymmenen kansanedustajaa on tehnyt minusta valituksen. Sanoin, että ei niitä pitäisi olla kuin neljä.”
”Tämä johtuu varmaan siitä, että olen nuuka, kulmikas ja sanon suoraan” , Rosila kuittaa ja nauraa leveästi päälle. Rosilan aloittaessa eduskunnassa pääsihteerinä toimi Erkki Ketola. Hänen kanssaan meni mukavasti, mutta seuraaja Tiitisen kanssa sukset menivät nopeasti ristiin.
Rosila kuvaakin välejään Tiitiseen ”erittäin traumaattisiksi” pitkälle 2000-luvulle asti. ”Jos olisi Tiitisestä ollut kiinni, minut olisi varmasti erotettu jo ajat sitten”, Rosila sanoo. Rosilaa raastoi Tiitisen tapa käyttää verorahoja. ”Eduskunnassa meno oli pahimmillaan kuin keisarin hovissa, täysin hulvatonta. Henkilökunnan risteilyllä juotiin konjakkia, joka maksoi 700 euroa pullo.”
Eduskunnan satavuotisjuhlat vuonna 2006 kärjistivät välit pahasti. ”Menin tilintarkastajien pyynnöstä selvittämään Tiitisen rahasotkuja, jotka liittyivät hänen jääviyteensä tilata oopperanäytöstä. Seppo huusi kuin hinaaja ja naama niin punaisena, että sihteeri tuli kysymään, mikä hätänä. Sanoin, että ei täällä mikään hätä ole, mutta Seppo saa varmaan pian sydänkohtauksen. ”
Rosila kertoo silti piilotelleensa osan Tiitisen laskuista kirjanpitoon, niin että lehdistö ei niitä hoksaisi. Lööpeissä laskut olisivat näyttäneet vielä pahemmilta. ”En halunnut Sepon toimia peitellä. Halusin toimia niin, että eduskunta ei ryvettyisi.”
Huonot välit Tiitiseen haittasivat myös työntekoa. ”Kuulin, että eräällä parlamenttimatkalla Tiitinen oli haukkunut minua koko ajan. Se tuntui karmealta. Siinä vedettiin matto alta ja vietiin virkamiehen uskottavuus. Mitä itse tein? Arvostelin Tiitistä toimittajille. Molemmin puolin menettely oli tietysti epäasiallista”, Rosila myöntää.
Sauli Niinistön (kok) puhemieskaudella välit Tiitiseen normalisoituivat ja lähenivät. ”Niinistö muutti budjetointikäytäntöjä niin, että eduskunnan iso rahasäkki jaettiin pieniksi pusseiksi eri yksiköille. Siitä alkoi Sepon kanssa myös todella toimiva yhteistyö, ja olen siitä hyvin tyytyväinen.”
”Luulen, että arvostamme nyt toinen toistamme. Tiitinen kykeni tekemään ratkaisuja ja onhan hän perustuslain yksi suvereenimpia osaajia.” Puhemies Paavo Lipposen (sd) kanssa alku oli myös huono. ”Lipposella ei ollut ajokorttia eikä perheellä autoa. Hän käytti virka-autoa myös perheen kyyteihin. Lähetin kuljettajan mukana ohjeet virka-auton käytöstä. Illalla puhelin soi. Paavo sanoi: kukas sinä oikein luulet olevasi?”
Jääkausi Lipposen kanssa kesti kaksi vuotta. Välit lopulta lämpenivät. ”Minun vinkkelistäni parhaat puhemiehet olivat Lipponen ja Niinistö. Heissä näkyi valtiomiesmäisyys.”
”Siinä he myös erottuivat muista, että he olivat joutuneet puhemiehiksi. Lipposen puolue hävisi vaalit. [Jyrki] Katainen (kok) antoi taas 60 000 ääntä keränneelle Niinistölle kaksi vaihtoehtoa: joko ryhdyt puhemieheksi tai et ryhdy puhemieheksi.”
Niinistöä Rosila kehuu sumeilematta.
”Samanlainen pihi kuin minäkin. Mikä erotti minut Tiitisestä, eli nuukuus, yhdisti minut ja Niinistön. Niinistö halusi laittaa stopin löysälle rahankäytölle. Muutoksia vastustivat kaikki muut paitsi minä.” ”Jotkut jopa valittivat, että puhemiehen säästölinja palelluttaa kansanedustajat eduskuntatalon uima-altaaseen. Syy oli se, että saneerauksen jäljiltä veden lämpötila laskettiin 30:stä asteesta 26:een. Niinistö ei tiennyt asiasta mitään. Päätöksen teki kiinteistövirkamies.”
Välejä puhemies Eero Heinäluomaan (sd) Rosila luonnehtii ”korrekteiksi”. ”Heinäluoma ei haukkunut minua suoraan, koska emme puhuneet keskenämme. En käynyt hänen työhuoneessaan kertaakaan. Heinäluoma ei pitänyt minusta.”
”Viimeinen pisara oli se, kun kansanedustajat matkustivat verorahoilla IPU:n kokoukseen puolisojensa kanssa. Sanoin, että se ei ole matkustusohjeen mukaista. Tapahtui yhden yön ihme: puhemies tulkitsi mustan valkoiseksi. Puolisojen osallistumisesta tulikin hyvä tapa. Nyt puhemies (Maria) Lohela (ps) on palauttanut tulkinnan taas entiseksi.”
Rosila on pitänyt työhuoneessaan myös vuosia Pirkko Ruohonen- Lernerin (ps) valokuvaa. Kyse ei ole salarakkaudesta. ”Kun oli vaikeita hetkiä, katsoin kuvaa ja sanoin itselleni, että vieläkin huonommin voisi mennä.”
Porvoolainen Ruohonen-Lerner suuttui vimmatusti, kun Rosila puuttui perusteettomiin kilometrikorvauksiin. ”Kerroin, että Porvoosta pääsee työpaikalle myös bussilla ja niitä tulee vartin välein. Hän haukkui minut törkeällä ja epäasiallisella tavalla ja valitti minusta myös tilintarkastajille. Pirkko oli kuitenkin kovin tarkka muiden tekemisistä.”
Törmäyksiä rahan käytöstä syntyi myös kansanedustaja Markku Laukkasen (kesk) kanssa. ”Ylen hallintoneuvoston puheenjohtajana Laukkanen lähetytti taksilla kokouspapereita eduskuntaan. Ilmoitin, että kansanedustajan taksioikeus koskee vain edustajan, ei asiapapereiden kyytejä. Tietysti hän suuttui.”
”Laukkanen matkusti myös paljon. Hänellä oli tapana tilauttaa lennot päivää ennen matkaa. Paikkoja oli tällöin yleensä jäljellä enää bisnesluokassa.”
Rosila kehuu itseään myös ”eduskunnan viimeiseksi puhdasoppiseksi poliittiseksi virkanimitykseksi”. ”Työskentelin Espoon talousarviosihteerinä, kun kansanedustaja Jouni J. Särkijärvi (kok) kehotti hakemaan eduskunnan tilitoimiston apulaistoimistopäällikön paikkaa. Sanoi, että se kuuluu kokoomukselle.”
”Sivuutin 18 hakijaa ja monta todella pätevää henkilöä, koska minulla oli jäsenkirja. Se loi kuitenkin painetta näyttää, että myös osaan jotain.” Niin hyvin Rosila työnsä teki, että koko talouspäällikön vakanssi lakkautetaan ja työt jaetaan uudella tavalla.
Omapäinen Rosila on ollut eduskunnassa hahmo, joka ihastuttaa tai vihastuttaa. Hänen huumorinsa ei tavoita aina kaikkia, mutta kyky itseironiaan on vahva. ”Iän myötä kulmikkuus on hioutunut. Ja nuukuuskin on muuttunut myönteiseksi tavaramerkiksi, johon sisältyy enemmän hilpeyttä kuin kielteisiä asenteita”, Rosila uskoo.
Eläkkeelle Rosila jää vasta ensi vuoden vaihteessa. Säästövapaita on käyttämättä kymmenen kuukautta ja siksi työ jää jo maaliskuusta. Rosila aikoo kirjoittaa heti alkuun muistelmat pitkältä eduskuntauralta. Moni päättäjä pidättelee jo vaivautuneena hengitystään.
”Anekdootteja, hauskoja tarinoita”, Rosila lupaa veijarimaisesti. "
