Suomen turvallisuuspolitiikkaa käsitellään tässä Euroopan unionin ja Ruotsin kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Lisäksi suhteita Venäjään avataan. Turvallisuuspolitiikkaa linjataan myös Arktiksen suojelun, feministisen turvallisuuspolitiikan ja aseriisunnan näkökulmista.
Suomi rauhan rakentajana: feminististä turvallisuuspolitiikkaa
Vihreät haluaa maailmasta ja Suomesta tasa-arvoisen paikan kaikille sukupuolille. On tietoisesti etsittävä ja murrettava rakenteita, jotka estävät eri sukupuolten täysivaltaisen osallistumisen yhteiskunnan rakentamiseen. Turvallisuuspolitiikan keskiöön on nostettava rakenteellinen ja sukupuolittunut väkivalta. Oikeus koskemattomuuteen on turvattava niin konfliktien kuin rauhankin oloissa. Suomella on maineikas historia rauhanvälityksessä ja kriisinhallinnassa. Suomen tulee jatkossakin olla aktiivinen konfliktien ennaltaehkäisyssä ja rauhan rakentamisessa. Humanitaarisen kestävyyden lisäämiseksi sotilaallista kriisinhallintaa ja siviilikriisinhallintaa tulee koordinoida yhdessä. Kriisinhallinnassa on päästävä kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan. Sillä on tuettava ihmisoikeuksia, yhdenvertaisuutta, demokratiaa ja kestävää kehitystä. Nuorten, naisten ja vähemmistöjen tulee saada keskeinen rooli rauhan solmimisessa ja yhteiskunnan jälleenrakentamisessa. Suomen tulee tukea YK:n Naiset, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman sekä Nuoret, rauha ja turvallisuus- päätöslauselman toteuttamista. Rauhanvälityksen, kriisinhallinnan, humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön resurssit on turvattava. Suomen on toteutettava sitoumuksensa käyttää 0,7 % bruttokansantuotteestaan kehitysyhteistyöhön. Vain yhdelle sukupuolelle pakollinen asevelvollisuus on paitsi ihmisoikeuksien vastainen, myös identiteettiä muokkaava käytäntö, joka sukupuolittaa yhteiskuntaamme entisestään. Asevelvollisuus on uudistettava sukupuolia tasa-arvoisesti kohtelevalla tavalla valikoivan asepalveluksen suuntaan. Pitkän aikavälin tavoitteena on asepalveluksen täysi vapaaehtoisuus. Turvallisuuspoliittisen keskustelun on oltava laajapohjaista ja eri sukupuolia ja ikäryhmiä osallistavaa. Kansalaisyhteiskunnan osaaminen ja rooli turvallisuuspoliittisessa keskustelussa ja konfliktinratkaisussa on tunnustettava, ja sitä tulee tukea niin Suomen kuin Euroopan unioninkin tasolla.
https://www.vihreat.fi/sites/defaul...vallisuuspoliittinenlinjapaperi2016-final.pdf