Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

tulikomento kirjoitti:
Täsmälleen samaa mieltä. Demarit olivat vuosikymmeniä yksi suomalaisen yhteiskunnan kantavista voimista. Puolueen kiistaton ansio on toki siinä, että talvisotaan ja jatkosotaan lähdettiin yhtenäisenä kansakuntana, kun Väinö Tannerin johdolla oli selvästi sanottu ei neuvostokommunismille. Sitten sodan jälkeen demarit ottivat "vaaran vuosina" niskavoiton kommunisteista työpaikoilla.

Katso liite: 16451

Nyt tosiaan tuntuu vahvasti siltä, että Rinteen johdolla saavat heittää lopullisesti hyvästit vanhalle valtionhoitajapuolueen asemalleen. En nimittäin usko, että tämä ay-jyrä onnistuu katkaisemaan hyvin alkanutta syöksykierrettä. ÄIJÄFEMINISMIÄ !? Ei Jeesus sentään. :confused:

Katso liite: 16452
Klikkaa laajentaaksesi...

Hyvä ja tasapainoinen poliittinen kenttä tarvitsee hyvät laidat. Tällä hetkellä kotimaisella poliittisella kentällä ei ole kunnon oikeistoa ja vasemmistossakin ollaan livetty unelmointiin. Demarit todellakin muodostivat vasemmiston selkärangan, ja ovat kyllä välistä tarjoilleet hyvää poliittista antiakin. Samalla muistutan että itse olen kyllä patamusta porvari, mutta silti myönnän sen tosiasian että tasapainoisia ja toimintakykyisiä vastapelureita tarvitaan. Lisäksi poliittista vastusta pitäisi pystyä arvostamaan ja SDP ei ole valitettavasti ole nykyisessä tilassaan sellainen joka saisi itseltäni poliittisia pisteitä.

Tällä hetkellä SDP on historiansa pahimmassa alennustilassa ja sen näyttää syöksykierre vaan pahenevan koska muut puolueet (=vihreät) pystyvät tarjoamaan trendikkäämpää vaihtoehtoa. SDP on tuon linjattomuutensa lisäksi vajonnut keskinäisiin kuppikuntiin, jotka vieläpä keskittyvät oppositiopolitiikan tekemisen sijasta keskenään riitelemiseen. Mielestäni isoin juurisyy tähän keskinäiseen nahisteluun ja sitä kautta puolueen yleisen tilan syöksymiseen on päällepäsmäri Antti Rinne, joka väittää olevansa lupsakka sopijatyyppi mutta käytännössä onkin kulisseissa änkyröivä jyrä joka ei siedä eri mieltä asioista olevia henkilöitä.

"Äijäfeministi"-termistä sanoisin sen verran että tuo termihän tuli nopeasti sen jälkeen kun A.Rinne oli jyrännyt Jutta Urpilaisen keulilta sekä siinä samalla omalla käytöksellään ja toiminnallaan suututtanut puolueen naiskannattajia ja -väkeä. Rinne yritti tuon kautta siis liennyttää tilannetta tekemällä itsestään äijäfeministin. Tuon termin lanseeraaminen ei onnistunut kyllä yhtään niin hyvin kuin Antti oli varmaan visioinut konjakkilasi kädessä ja saaneekin kuulla termistä koko lopun poliittisen uransa ajan (joka on kylläkin ihan oikein!).
 
Tyrsky kirjoitti:
Tuon termin lanseeraaminen ei onnistunut kyllä yhtään niin hyvin kuin Antti oli varmaan visioinut konjakkilasi kädessä ja saaneekin kuulla termistä koko lopun poliittisen uransa ajan (joka on kylläkin ihan oikein!).
Klikkaa laajentaaksesi...

Helpotusta tuo se että Anan poliittinen ura ei varmaankaan kovin pitkään jatku. Pressanvaaleissa vielä kunnolla käkeen ( 2,X % ) ja homma on lopullisesti taputeltu. Hämmästelin jo silloin kun Rinnettä alettiin ajaa pj:ksi ettei tuollainen ukko voi ikinä onnistua hommassa. En joutunut yllättymään.
 
Sardaukar kirjoitti:
OLSHzQc.jpg
Klikkaa laajentaaksesi...

dt030904.gif
 
Lakeja voimaan:

Tasavallan presidentti vahvisti 8.9.2017 seuraavat lait:

- - -

Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki rajavartiolain muuttamisesta, laki henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 39 §:n muuttamisesta, laki poliisilain 9 luvun muuttamisesta ja laki ampuma-aselain 17 §:n muuttamisesta (HE 40/2017 vp). Rajavartiolaitoksen virkojen eroamisikäsäännökset muutetaan vastaamaan julkisten alojen eläkelaissa säädettyä eläkkeelle siirtymisen myöhentämistä. Rajavartiolaitoksen palvelussitoumuksia koskevaa sääntelyä täsmennetään virasta eroamisen määrittelyn ja lentävältä henkilöstöltä vaadittavan palvelussitoumuksen osalta. Rajavartiolakiin, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettuun lakiin ja ampuma-aselakiin tehdään Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta johtuvat lakitekniset muutokset. Rajavartiolakiin lisätään säännökset valtioneuvoston yleisistunnon päätöksenteosta ja Euroopan unionin nopeisiin rajainterventioryhmiin kuuluvien virkamiesten toimivaltuuksista tilanteessa, jossa Suomi on velvoitettu ottamaan Euroopan raja- ja merivartioviraston koordinoimaa tukea alueelleen ilman omaa pyyntöään. Poliisilakiin lisätään säännökset poliisin osallistumisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston palautustoimenpiteisiin, operaatioihin ja muuhun toimintaan. Lait tulevat voimaan 1.10.2017.

Laki ampuma-aselain muuttamisesta, laki rikoslain 41 luvun 1 §:n muuttamisesta ja laki poliisilain 2 luvun muuttamisesta (HE 266/2016 vp). Lait uudistavat aselupamenettelyä aseturvallisuutta vaarantamatta. Hankkimis- ja hallussapitolupamenettely sekä yksityistä valmistamislupaa koskeva lupamenettely yhdistetään aselupamenettelyksi. Aselupaa voi hakea sähköisesti, mikä joustavoittaa ja nopeuttaa lupamenettelyä ja vähentää henkilökohtaisen asioinnin tarvetta. Sähköisen menettelyn rinnalla säilyy mahdollisuus hakea lupaa poliisilaitoksella asioiden. Aseluvan hakemista ei ole sidottu hakijan kotikuntaan tai kotipaikkaan, vaan lupahakemuksen voi jättää haluamalleen poliisilaitokselle. Lait tulevat voimaan 1.12.2017.
 
Yle: Pääministeri Sipilä nostaisi roimasti Suomen pakolaiskiintiötä – 2000:een 750:stä

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoo Ylellä, että olisi valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiöitä reippaasti. Sipilä sanoo, että kiintiötä voisi nostaa väliaikaisesti jopa 2000 pakolaiseen.

Sipilä kommentoi asiaa Ylen Haloo Eurooppa -podcast-sarjan haastattelussa. Sipilän mielestä Suomen kannattaisi toimia taakanjaossa kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. EU-maat sopivat pari vuotta sitten 160 000 pakolaisen taakanjaosta, josta Suomi on hoitanut osuutensa. Moni muu maa on laistanut velvollisuudestaan, ja määräaika päättyy syyskuun lopulla.

– Olisin itse valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti jopa 2 000 pakolaiseen, Sipilä sanoo Ylelle.

Sipilä haluaa, että korotetuista kiintiöistä päätetään EU-tasolla ja aikoo viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin. Käännytyspolitiikka ja suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakavat Ylen mukaan pahasti Suomen hallitusta.

Tällä hetkellä Suomen pakolaiskiintiö on 750, mutta vuosina 2013–2014 se oli 1050. Sisäministeriö esitti budjettiriihessä kiintiön nostamista 1050:een, mutta asiasta ei löytynyt sopua. Pakolaiskiintiön nostosta odotettiin päätöstä jo kevään puoliväliriihestä. Sittemmin hallituksen riveistä siniset on ilmoittanut, ettei näe perusteita kiintiön nostamiselle.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on perustellut kiintiön nostamista muun muassa sillä, että näin autettaisiin kaikkein suurimmassa hädässä olevia. Kiintiöpakolaiset tulevat Suomeen eri järjestelmän kautta kuin turvapaikanhakijat. Järjestelmässä sijoitetaan suoraan ulkomailta YK:n pakolaisiksi katsomia henkilöitä, jotka Suomi valitsee YK:n ehdotuksesta.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/22...amaan-suomen-kiintion-2000-pakolaiseen-750sta
 
hansai kirjoitti:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/22...amaan-suomen-kiintion-2000-pakolaiseen-750sta
Klikkaa laajentaaksesi...

Keskustan piirissä on kovasti ihmetelty ja etsitty syytä jatkuvasti heikentyvään kannatukseen. Tuossa ylempänä ne kaksi pääsyytä on, kauempaa ei tarvitse etsiä. Sipilän liittovaltio fanitus ja turvapaikka/maahanmuuttopolitiikka.
Kummassakin Sipilä on ainoastaan lisäämässä kierroksia suurella innolla. Sitä on helppo tupailloissa yrittää keskustan perinteisille kannattajille myydä.
 
pelottavaa...
Pääministeri Sipilä: Olisin itse valmis nostamaan Suomen pakolaiskiintiön 2 000:een väliaikaisesti
Ylen Haloo Eurooppa -podcastien sarjassa pääministeri Juha Sipilä (kesk.) tunnustautuu myös Euroopan mieheksi.

Pakolaisten tulo, joka alkoi Eurooppaan 2015, vaatii yhä EU:n panostusta. Ylen Haloo Eurooppa -podcast-sarjan haastattelussa pääministeri Juha Sipilä katsoo, että taakanjaossa Suomen kannattaisi toimia kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

– Olisin itse valmis nostamaan Suomen kiintiön väliaikaisesti jopa 2 000 pakolaiseen.

Sipilä haluaisi päättää korotetuista kiintiöistä EU-tasolla ja aikoo viedä asiaa aktiivisesti eteenpäin.

Suomi on hoitanut 160 000 pakolaisen taakanjaosta osuutensa, mutta käännytyspolitiikka ja suhtautuminen turvapaikanhakijoihin jakavat pahasti Suomen hallitusta.

EU:n antama apu kriisialueille ei helpota tilannetta tarpeeksi nopeasti. Myös niiden pakolaisten määrä, joilla ei näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa ole mahdollisuutta palata kotiinsa on liian suuri.

Eurooppa on koti
Pääministeri Sipilä ei ole profiloitunut kovin äänekkäästi EU:n mieheksi, mutta sellainen hän sanoo olevansa.

– Edellisessä ammatissa olen ollut laajalti liikkeellä Euroopassa ja olen huomannut, että meillä on sama arvopohja. Me helposti nähdään kaikki negatiivinen ja näpertely, mutta kun yrityksessä toimi niin näki kehityksen ja miten valtavan hieno asia se oli, että meille tuli yhteinen valuutta käyttöön ja miten paljon se helpotti kaupan käyntiä ja miten paljon sisämarkkinat on helpottanut suomalaista vientiteollisuutta ja suomalaisia yrityksiä ja sitä kautta meidän työllisyyttä, luettelee Sipilä EU:n hyötyjä.

Entisenä yrittäjänä Sipilän sydäntä lähellä on tietysti kauppa. Vapaan kaupan merkitys on Sipilän mukaan paljon suurempi Suomelle kuin mitä osataan ymmärtää.

– Liittyminen Euroopan Unioniin on ollut elämäni hienoin asia, sanoo Sipilä.

Hän myöntää, että pääministeriys on antanut miehelle paljon aiempaa syvemmän ymmärryksen Unionin toimintaan ja tehtäviin. Venäjän vastaisista sanktioista Sipilä haluaisi eroon, koska ne haittaavat kaupan tekoa. Ratkaisua pitäisi etsiä ankarammin EU:ssa.

EU:lla on rankka vuosi takana
Britannian päätös irtautua EU:sta eli Brexit nosti esiin todellisen uhan Euroopan Unionille. Nyt muutamien vaalien jälkeen ja poliittisen tilanteen rauhoituttua Sipilällä on kovia odotuksia muun muassa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin suhteen.

Hän toivoo, että liberaali Macron saisi vietyä läpi maan taloutta tervehdyttäviä uudistuksia. Yhteisvastuun lisääminen ei ole se, mitä Sipilä haluaa ja EMUn uudistushankkeessa Macronin ja Sipilän näkemykset eroavat tässä suhteessa.

Yhteisessä puolustuksessa mentävä eteenpäin

– Me ollaan sovittu Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani. Saksan vaalien jälkeen syyskuun lopussa Euroopan yhteisen puolustuksen kehittämisen odotetaan etenevän suurin harppauksin.

Eurooppa-neuvoston pöydässä Sipilä istuu Saksan vieressä. Suomen ja Saksan poliittiset näkemykset ovat usein yksi yhteen tai ainakin samansuuntaiset ja, kuten Tasavallan presidenttiin, Sipiläänkin on tehnyt vaikutuksen liittokansleri Angela Merkel.
Klikkaa laajentaaksesi...
https://yle.fi/uutiset/3-9821170
 
hansai kirjoitti:
Mietippä sitä..
Klikkaa laajentaaksesi...

Omasta mielestäni haiskahtaa vähän siltä, että Sipilä on lähtenyt Venäjän narratiiviin mukaan, vaikka toisaalta tämä pakolaisheitto ja EU-myönteisyys on ihan arvopohjaa vahvimmillaan. Ja Merkelin mielistely.

Mitenhän esim. herra Turpo tähän suhtautuu, nouseeko vaakakupissa suuremmaksi narratiiviin lähtö vai oikeamielisyys pakolaisten ja EU:n suhteen? Villi veikkaus, narratiiviin osallistuminen unohdetaan täysin tai vähätellään.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top