Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

On tullut eri muodoissa mainittua aina, kun tutuujen kanssa ollaan suorasta ja edustuksellisesta demokratiasta juteltu. Edustajat perehtyvät asioihin paremmin, toimivat pitkäjänteisemmin, epäitsekkäämmin, tekevät päätökset harkiten, eikä tunteella jne.

Ei tuo mitenkään yleinen keskustelunaihe itselle ole, mutta jokaisella kerralla olen saanut kuulla, kuinka tavallinen äänestäjä on ilmeisesti 6 vuotiaan tasolla.

Nyt ei ole kyse siitä että tavallinen äänestäjä olisi 6 vuotiaan tasolla, vaan siitä, että ns. suora demokratia on hyvin altista tunteille ja pinnallisille argumenteille. Edustuksellisessa demokratiassa on kertakaikkiaan pakko että edustajat, tai ainakin osa heistä perehtyy käsiteltäviin asioihin. Jotta kaikki eivät joutuisi perehtymään kaikkeen, toimitaan kunnallisella tasolla lautakunnissa ja eduskunnassa valiokunnissa, jossa se varsinainen työ tehdään.

Eli noista edellä esittämistäsi sinulle esitetyistä argumenteista hyväksyn perehtymisen ja pitkäjänteisyyden sekä että vähemmän tunnetta on mukana päätöksenteossa.

Otetaan hyvänä esimerkkinä Brexit. Päätöksen jälkeen on esitetty eri malleja, hard brexit, Sveitsin tai Norjan malli tai räätälöity malli Iso-Britannialle. Fakta on että päätös tuntuu jo äännestäjien kukkarossa ja mitään lintukotoa ei tule syntymään päätyivät he sitten mihinkä tahansa ratkaisuun. Siinä suora demokratia on tehnyt äänestäjille todellisen karhunpalveluksen.
 
Ilkka Kanerva paheksuu Ilkka Kanervan keksimää nimeä "suursotaharjoitus".

Kanervan mukaan puolustusharjoitus olisi suursotaharjoitusta osuvampi nimitys Suomen suunnittelemalle harjoitukselle, johon voisi Niinistön mukaan osallistua noin 20 000 sotilasta Suomesta, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta.

Iltalehden artikkeli:
---

Puolustusvaliokunta antoi nuhteet sooloilusta syytetylle Jussi Niinistölle: ”Ei osoittanut hyvää harkintaa”
Tänään klo 14:30
Suuresta sotaharjoituksesta ohi tasavallan presidentin puhunut puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) sai nuhteet eduskunnan puolustusvaliokunnalta.


Sotaharjoituspuheillaan vilkasta keskustelua herättänyt puolustusministeri Jussi Niinistö saapui tiistaina eduskunnan puolustusvaliokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan kuultavaksi.Puolustusvaliokunta käsitteli asiaa noin tunnin verran.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok) asetteli sanansa varovasti kokouksen jälkeen. Kun Kanervalta kysyttiin, onko Suomi suunnittelemassa Ruotsissa järjestetyn Auroran kaltaista suursotaharjoitusta, oli vastaus tuttua Kanervaa.

- Aurora voi olla siellä puolustusministeriön suunnassa ajatuksellinen malli, mutta lapsen nimi saattaa olla hiukan uudelleen arvioitavana.Mielikuva suursotaharjoituksesta on epäilemättä liian dramaattinen, Kanerva muotoilee.

57e5b9efb80cf4baea3d06169dcbe250921b37bc6668df5dedd624faf44e4486.jpg

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja.PEKKA LASSILA
Kanervan mukaan puolustusharjoitus olisi suursotaharjoitusta osuvampi nimitys Suomen suunnittelemalle harjoitukselle, johon voisi Niinistön mukaan osallistua noin 20 000 sotilasta Suomesta, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta.

Kanervan mukaan asiassa ei ole "mitään uutta auringon alla". Sen Kanerva tosin myönsi, että "aika monet" ovat kokeneet, että asiaa olisi ollut hyvä punnita eri kokoonpanoissa.

- Kieltämättä tämä ryöpsähti vähän silmille yhdelle sun toiselle.Mutta ei tämä valtakuntaa mihinkään horjuta. Ei tässä sellaisia aineksia ole. Luulen, että tässä on aallokko rauhoittumassa, eikä tämä ole jatkuakseen kovin merkillisenä, dramaattisena asiana.

Kari: "Ei osoittanut hyvää harkintaa"
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sd) oli hallituspuoluetta edustavaa Kanervaa suorapuheisempi.

- Harjoitustoimintaa toki tarvitaan, mutta puolustusministerin avaus ilman, että puolustusvoimien ylipäällikkö, presidentti, tästä avauksesta tiesi, niin se herätti keskustelua, Kari sanoi puolustusvaliokunnan kokouksen jälkeen.

ee6ddafa4f34f0bcd0bc50ebb8bd78e89864dd701ff8ea2d94315d0c91ecb49c.jpg

Kansanedustaja Mika Kari (sd) on puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja.KIMMO BRANDT/COMPIC
Kari muistutti presidentti Sauli Niinistön linjanneen kaksi vuotta sitten Suomen harjoitusjärjestelmää kahdeksan kriteerin kautta. Näihin kriteereihin sisältyvät asiat selvitetään presidentillä vahvistetussa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (tp-utva).

- Tällaista järjestelmää, jossa ministeri itse päättää ilmoitusmenettelyssä siitä, missä vaiheessa tiedotetaan harjoituksista, sellaista järjestelmää meillä ei ole Suomessa tähän päivään mennessä ollut. Maanpuolustukseen liittyvät harjoitukset sovitaan tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen johdon kanssa.

Sooloiliko puolustusministeri Jussi Niinistö?


- No, tätä voi kutsua jokainen vähän omalla nimellään. Ainakin otti tiukan etunojan tässä asiassa.

Kari ei lähtenyt arvioimaan sitä, ylittikö Niinistö puheillaan ja ulostuloillaan valtuutensa ministerinä.

- Ainakaan hän ei osoittanut hyvää harkintaa.

Niinistö: "Olen informoinut, en kutsunut"
Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan puolustusvaliokunta antoi hänelle sekä kehuja että kritiikkiä. Niinistön mukaan julkisuudessa on ollut väärää tietoa siitä, millainen harjoitus Suomella on suunnitteilla.

- Meillä tällaisia pääsotaharjoituksia järjestetään noin kahden vuoden välein. Viimeksi tällainen suurempi (harjoitus) oli vuonna 2009 nimellä Maanvyöry. Silloin siihen osallistui muistaakseni 18 000 sotilasta. 1970- ja 1980-luvulla oli tällaisia 30 000-40 000 miehen sotaharjoituksia. Sotilaat kaipaavat tällaista suurempaa kokoonpanoa, että osaavat tarvittaessa sitten johtaa, Niinistö sanoo.

Ylen mukaan Niinistö olisi kutsunut Yhdysvallat Suomessa järjestettävään suursotaharjoitukseen ennen kuin siitä on tehty virallista päätöstä. Niinistö on asiasta eri mieltä.

- En tiedä, mistä Yle aina näitä sanoja keksii. Yle keksi sanan suursotaharjoitus ja sanan kutsun, mistä ei tässä suhteessa ole ollut kyse, Niinistö sanoo.

- Olen informoinut eri maita ja eri maiden puolustusministereitä mahdollisuudesta järjestää Suomessa monikansallinen sotaharjoitus.Olen informoinut, mitään virallisia kutsuja ei ole lähetetty.

7f1fc3744cf6257867a71727d42ba18f29e8a450425365b1936989d29dd5b5d2.jpg

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin) kävi tiistaina eduskunnan puolustusvaliokunnan kuultavana. JARNO KUUSINEN/AOP
Niinistön mukaan joulukuun tp-utva linjaa ensi vuoden kansainvälisestä harjoitustoiminnasta ja tiedottaa asiasta aikanaan.

- Ennakkotietojen mukaan uutena olisi ilmavoimien osallistuminen Red Flag -harjoitukseen Yhdysvalloissa, joka on ilmeisesti maailman suurin lentosotaharjoitus. Se on ilmavoimien pitkään suunnittelema ja kaipaama harjoitus

Keskustelua herättänyt pääsotaharjoitus olisi Niinistön mukaan samantyyppinen harjoitus kuin Ruotsin Aurora-harjoitus viime syyskuussa. Sen olisi tarkoitus olla monikansallinen, kaikki puolustushaarat käsittävä niin sanottu joint-harjoitus.

- Siihen voisi osallistua esimerkiksi kymmenisen tuhatta varusmiestä, mikä on yleensä loppusotakokoonpano varusmiesikäluokalla sekä joitain tuhansia reserviläisiä, Niinistö sanoo.

Suomalaisten sotilaiden lisäksi harjoitukseen osallistuisi joukkoja Suomen kumppanimaista, Pohjoismaista, Baltian maista, Yhdysvalloista ja Saksasta.

- Silloin oltaisiin jossain 20 000 sotilaan kokoonpanossa, joka olisi kelpo harjoituskokoonpano, Niinistö sanoo.

MARKO-OSKARI LEHTONEN [email protected]
 
Nyt ei ole kyse siitä että tavallinen äänestäjä olisi 6 vuotiaan tasolla, vaan siitä, että ns. suora demokratia on hyvin altista tunteille ja pinnallisille argumenteille. Edustuksellisessa demokratiassa on kertakaikkiaan pakko että edustajat, tai ainakin osa heistä perehtyy käsiteltäviin asioihin. Jotta kaikki eivät joutuisi perehtymään kaikkeen, toimitaan kunnallisella tasolla lautakunnissa ja eduskunnassa valiokunnissa, jossa se varsinainen työ tehdään.

Eli noista edellä esittämistäsi sinulle esitetyistä argumenteista hyväksyn perehtymisen ja pitkäjänteisyyden sekä että vähemmän tunnetta on mukana päätöksenteossa.

Otetaan hyvänä esimerkkinä Brexit. Päätöksen jälkeen on esitetty eri malleja, hard brexit, Sveitsin tai Norjan malli tai räätälöity malli Iso-Britannialle. Fakta on että päätös tuntuu jo äännestäjien kukkarossa ja mitään lintukotoa ei tule syntymään päätyivät he sitten mihinkä tahansa ratkaisuun. Siinä suora demokratia on tehnyt äänestäjille todellisen karhunpalveluksen.

Sinäkö sen päätät mikä on briteille hyväksi tai karhunpalvelus? Kukaan ei vielä tiedä Brexitin taloudellisia seurauksia ja toistaiseksi UKn talous vetää varsin hyvin, joten ainakaan negatiivisesti Brexit ei brittien lompakossa ole vielä näkynyt. Isompi asia - joka tuntuu monelle markkinaliberaalille EU liittovaltion kannattajalle olevan vaikea käsittää - on, että yhä löytyy ihmisiä joilla on periaatteita ja jotka jopa pitävät periaatteistaan kiinni. Itsenäisyys on tällainen periaatekysymys ja moni puolustaa sitä, vaikka se olisi taloudellisesti haitallista.
 
Mediapeliä taas ollut Jussia vastaan. Oppiiko tuo koskaan esiintymisensä ja ulostulonsa lähes aina toimivan hänen omia tarkoitusperiään vastaan. Tosin, kun Leino on erityisavustaja ja oikea käsi, en usko Jussin tätä koskaan ymmärtävän.
 
Mediapeliä Jussia vastaan.
Hajaantukaa, ei mitään nähtävää. Niinistöllä on sentään munaa tehdä ja toimia. Miehen merkitys arvioidaan vastustajan koolla.
Onhan tässä aikamoiset voimat liikkeellä kun noin iso joukko ryhtyy kaivamaan toiselle kuoppaa. Toisaalta kriitikoista kenellään ei ole puheena olevaan asiaan esittää mitään parempaakaan.
Ikeä nyt kismittää edelleen se, ettei saanut kutsua samaan ruokapöytään Mattisin kanssa...hah...hah...haa....!
 
Ymmärrän hyvin sen, että protokollasta, termeistä ja vaikutelmista pitää olla tarkalla tavalla varovainen.

Samaan aikaan ymmärrän hyvin sen, että liialla varovaisuudella asiat viivästyvät ja jäävät lopulta tekemättä.

Iso hatunnosto kahdelle Niinistölle.
 
Sinäkö sen päätät mikä on briteille hyväksi tai karhunpalvelus? Kukaan ei vielä tiedä Brexitin taloudellisia seurauksia ja toistaiseksi UKn talous vetää varsin hyvin, joten ainakaan negatiivisesti Brexit ei brittien lompakossa ole vielä näkynyt. Isompi asia - joka tuntuu monelle markkinaliberaalille EU liittovaltion kannattajalle olevan vaikea käsittää - on, että yhä löytyy ihmisiä joilla on periaatteita ja jotka jopa pitävät periaatteistaan kiinni. Itsenäisyys on tällainen periaatekysymys ja moni puolustaa sitä, vaikka se olisi taloudellisesti haitallista.
Tuskin minä päätän, mutta voin ilmaista kantani kuten sinäkin voit.

UK:n talous vetää makrotasolla hyvin, koska punta on devalvoitunut ja se pitää taloutta vauhdissa. Devalvaatio on kuitenkin aina tulonsiirto työtätekeviltä pääomalle, eikä tarkoita että tavalliset ihmiset tienasivat. Se heikentää ostovoimaa, koska kaikki tuontitavarat kallistuvat, kuten briteissä on nyt käynyt.

Brexit todelliset vaikutukset eivät vielä ole iskeneet, vaan ne alkavat näkymään kun joko selviää mikä ratkaisu on, tai että muuta ratkaisua kuin Hard Brexit ei saada.

Talousvaikutuksista voit lukea
https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005458239.html

Brexit maksaa jo nyt tavalliselle perheelle satoja euroja vuodessa: hinnat nousevat ja palkkojen kasvu takkuaa
Etenkin tuontielintarvikkeiden ja huonekalujen hinnat ovat kallistuneet, kertoo tuore selvitys. Inflaatio on iskenyt pahiten pohjoiseen, Lontoo on kärsinyt vähiten.
b3550c457f0d47e8810bb4f882c02359.jpg.webp

Inflaatio kasvaa Britanniassa. Kuvassa asiakas supermarketissa Lontoossa viime huhtikuussa. (KUVA: NEIL HALL / REUTERS)
Annamari Sipilä HS
Julkaistu: 21.11. 10:56 , Päivitetty: 21.11. 12:09

LONTOO

BRITANNIAN EU-ero ei koita vielä aikoihin, mutta brexitin taloudelliset seuraamukset tuntuvat jo nyt brittiperheissä. Brexitin hinta on satoja puntia vuodessa.

EU-ero on tullut kalliiksi, koska brexit-päätöksen aiheuttama negatiivinen šokki heikensi heti EU-kansanäänestyksen jälkeen punnan arvoa.

Seuraamuksena on ollut inflaation kasvu, reaalipalkkojen kasvun painuminen miinukselle ja brittiläisen elintason madaltuminen, esittää London School of Economicsin (LSE)alaisen Centre for Economic Performance -tutkimuskeskuksen(CEP) maanantaina julkistettu selvitys.

upload_2017-11-22_3-11-19.gif
Vihanneksia ja hedelmiä jo 36 vuotta Lontoossa myynyt Steve Hill kannattaa brexitiä. Hän ei usko EU-eron vaikuttavan haitallisesti omaan liiketoimintaansa. Hillin kauppatavarasta valtaosa tulee Euroopan ulkopuolelta: ”En ole huolissani uusien kauppasopimusten solmimisesta. Ne kyllä syntyvät, kun on rahaa pöydällä.” (KUVA: CONOR O’LEARY)

SELVITYKSEN mukaan inflaatio Britanniassa on noussut 1,7 prosenttiyksikköä heinäkuuhun 2017 päättyvän vertailuvuoden aikana. EU-kansanäänestys päätyi brexitin kannalle kesäkuussa 2016.

Kesäkuussa 2016 inflaatio oli vain 0,4 prosenttia. Lokakuussa se oli kolme prosenttia.

Brexit maksaa näin keskimääräiselle kotitaloudelle entistä kalliimpien hintojen kautta 7,74 puntaa viikossa. Tämä tekee noin 400 puntaa eli noin 450 euroa vuodessa.

TUTKIJOIDEN mukaan inflaatio on myös hidastanut reaalipalkkojen kasvua. Brexit-päätös merkitsee jo nyt keskimäärin 448 punnan eli noin 500 euron vuosipalkan alennusta.

Reaalipalkkojen kasvu painui miinukselle viime keväänä. Nimellispalkkojen kasvuvauhti oli yhä noin kaksi prosenttia.

”Toisin sanoen brexit-päätös maksaa keskimääräiselle työntekijälle lähes yhden viikon palkan entistä kalliimpien hintojen kautta”, selvitys toteaa.

Selvityksen on rahoittanut Britannian ja EU:n suhdetta tutkivaThe UK in a Changing Europe -ajatuspaja.
 
Ministeriltä faktat pöytään: Ei ole mitään turvatakuita mistään organisaatiosta

Satu Schauman | 22.11.2017 | 07:00- päivitetty 22.11.2017 | 07:21

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomi on yhteistyöverkostoistaan huolimatta yhä sotilaallisesti liittoutumaton maa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) toppuuttelee näkemyksiä siitä, ettei Suomi olisi enää sotilaallisesti liittoutumaton maa. Viime viikolla Ulkopoliittisen instituutin tutkija Matti Pesu arvioi kirjoituksessaan, että Suomen liittoutumattomuus on käytännössä häviämässä. Hän perusteli näkemystään Suomen aktiivisuudella rakentaa puolustusyhteistyötä eri suuntiin.

Puolustusministerin mielestä Suomen kohdalla kyse ei ole sotilaallisesta liittoutumisesta, koska Suomi on yhä ”sotilasliittoon kuulumaton maa”.

— Meillä ei ole mitään turvatakuita mistään puolustusorganisaatiosta, Niinistö korostaa Verkkouutisille.

Niinistön mukaan sotilaallisesta liittoutumisesta ei voida puhua, vaikka Suomi on aktiivisesti rakentanut ja syventämässä puolustusyhteistyötä niin Ruotsin, EU:n kuin suoraan Yhdysvaltojenkin suuntaan. Jos Suomesta tulisi Naton jäsen, tällöin Suomi olisi sotilaallisesti liittoutunut maa. EU:n kohdalla kyse on Niinistön mukaan poliittisesta, muttei sotilaallisesta liittoutumisesta.

— Ihmisillä voi tietenkin olla mielipiteitä ja toiveita, mutta tästä (sotilaallinen liittoutuminen) ei ole kyse. Suomen puolustusta ei rakenneta Ruotsin varaan, ei Yhdysvaltain varaan, ei ylipäätään Nato-maiden varaan vaan Suomi valmistautuu puolustautumaan yksin.

Puolustusministeri korostaa Suomen olevan kuitenkin valmis ottamaan vastaan ”kumppanimailta” apua mahdollisessa kriisitilanteessa.

— Senhän takia puolustusvoimat harjoittaa yhteensopivuutta ja sen takia meillä on tätä kansainvälistä harjoitustoimintaa, Niinistö huomauttaa.

Puolustusministeri Niinistöä on syytetty sooloilusta liittyen hänen julkisuudessa esiin nostamaansa kansainväliseen sotaharjoitukseen. Eilen tiistaina puolustusministeri oli eduskunnan valiokuntien kuultavana asiasta. Niinistön mukaan asiasta on syntynyt julkisuudessa väärä mielikuva.

Niinistön on arveltu halunneen myös profiloitua sotaharjoituksella ja haluavansa jättää jälkensä historiaan tilanteessa, jossa hän ei käytännössä voi tulla enää valituksi ministeriksi – ainakaan sinisten listoilta, jos aikoo pyrkiä eduskuntaan 2019.

Oletteko tehnyt jo päätöksen siitä, lähdettekö mukaan seuraaviin eduskuntavaaleihin – sinisten listoilta?

— En ole pohtinut asiaa vielä.

Niinistö sanoo, ettei ole myöskään miettinyt, milloin tekee asiaan liittyvän päätöksen.
https://www.verkkouutiset.fi/puolus...urvatakuita-mistaan-puolustusorganisaatiosta/
 
Brexit todelliset vaikutukset...

Tylytän vähän kaikkia osapuolia - mutta hyväntahtoisesti.

Brexit on suuri rakennemuutos.

Jopa hyviin, hyödyllisiin, tuottoisiin, tarpeellisiin ja hyvin toteutettuihin rakennemuutoksiin liittyy lähes aina se, että muutoksen haitat tulevat heti ja hyödyt viiveellä, mutta kumuloituvina.

Huonoihin rakennemuutoksiin liittyy usein päinvastainen prosessi. Saadaan heti jotain hyötyjä, mutta haitat tulevat viiveellä ja kumuloituneesti.

Katastrofaalisiin rakennemuutoksiin liittyy se, että haitat tulevat pian ja kumuloituvat haitat niiden perässä.

Mielestäni tämä rakennemuutoksille tyypillinen omalakinen kehityskulku estää arvioimasta tulevaa kehitystä välittömien kehitysten perusteella.
 
Viimeksi muokattu:
Toisena kohtana Sipilä mainitsi vakautta luovan maahanmuuttopolitiikan. Suomen tavoitteena on hallitua muuttoliikettä pakolaisten uudelleensijoittamisen ja kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Siihen liittyen Suomen tavoitteena on lisätä uudelleensijoittamista pakolaisleiriltä, tehostaa ulkorajavalvontaa, tehdä päätökset ”solidaarisuudesta poikkeustilanteissa” etukäteen, ja tehostaa palautuksia luomalla EU:n yhteinen turvallisten maiden luettelo.
https://www.verkkouutiset.fi/juha-sipila-eu-kehittyy-suomen-maarittelemalla-linjalla/
 
Siihen liittyen Suomen tavoitteena on lisätä uudelleensijoittamista pakolaisleiriltä, tehostaa ulkorajavalvontaa, tehdä päätökset ”solidaarisuudesta poikkeustilanteissa” etukäteen, ja tehostaa palautuksia luomalla EU:n yhteinen turvallisten maiden luettelo.

Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta a) Sipilän sanomaksi b) että EU tosiasiassa yhtäkkiä kehittyisi tähän suuntaan toimien tasolla.

Puhuu paskaa mikäli vanhat merkit paikkansa pitävät.
 
Nykyisen toimen näytöt ilmeisesti siivittivät Nergin johtamaan sote-valmistelua... Olikos se Päivin erikoisala jotain utareisiin ja lypsyyn liityvää?
Nyt on sitten johtamassa kunnon iltalypsyä..

Päivi Nergistä valtiovarainministeriön alivaltiosihteeri

Sisäministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg on nimitetty valtiovarainministeriön alivaltiosihteeriksi johtamaan sote-uudistusta. Nimityksestä päätettiin tänään valtioneuvoston istunnossa.

Nerg seuraa tehtävässä Tuomas Pöystiä, joka siirtyy oikeuskansleriksi ensi vuoden alussa.

Nerg aloittaa viisivuotiskautensa alivaltiosihteerinä ensi vuoden alussa.

Virkaa haki kymmenen ihmistä. Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri. Hänet valittiin sisäministeriön kansliapäälliköksi seitsenvuotiskaudelle vuonna 2012.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/3740510/Paivi+Nergista+valtiovarainministerion+alivaltiosihteeri
 
Tuskin minä päätän, mutta voin ilmaista kantani kuten sinäkin voit.

UK:n talous vetää makrotasolla hyvin, koska punta on devalvoitunut ja se pitää taloutta vauhdissa. Devalvaatio on kuitenkin aina tulonsiirto työtätekeviltä pääomalle, eikä tarkoita että tavalliset ihmiset tienasivat. Se heikentää ostovoimaa, koska kaikki tuontitavarat kallistuvat, kuten briteissä on nyt käynyt.

Juuri näin..
Devalvaatio antaa vientiteollisuudelle hetkellistä hintakilpailuetua..mutta vain hetkellistä. Vaikutus ei kestä kauaa. Toisekseen hinnalla kilpailu on lähes aina huono ja kestämätön ratkaisu. Pitkässä juoksussa sillä heikennetään oman tuotteen/tuotannon katerakennetta.
 
Adam7 kyllä kerran selitti ettei ole väliä mitä on opiskellut yliopistotasolla vaan riittää että on opiskellut niin on kelpoisuus mihin johtoasemaan tahansa. :D
Haeppa kommentti. Enpä usko että olen aivan noin sanonut.

Mielyttävää olisi tietenkin että jos referoit sanomiani laittaisit linkin kommenttiin.
 
Haeppa kommentti. Enpä usko että olen aivan noin sanonut.

Mielyttävää olisi tietenkin että jos referoit sanomiani laittaisit linkin kommenttiin.

Liittynee tähän:

Nerg on koulutukseltaan maatalous- ja metsätieteiden maisteri ja agronomi. Muistaakseni väitöskirja oli utareista.

Osaaminen selkeästi kohdistunut oikeaan!:rolleyes:


Akateeminen tutkinto ymmärretään usein Suomessa ammattitutkinnoksi. Muualla maailmassa se ymmärretään kyvyksi itsenäisesti ymmärtää maailmaa ja tuottaa oma kuva siitä.
 
Back
Top