https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005516364.html
"
Halonen vastaa miinakiellon arvostelijoille: Tästä syystä sopimus ei ole niin hyvä kuin voisi olla
Presidentti Tarja Halosen mukaan muun muassa häntä kritisoinut ex-suurlähettiläs olisi itse voinut aikanaan olla paremmin perillä siitä, mitä tapahtui pöydässä, jossa Ottawan sopimusta valmisteltiin.
Presidentti
Tarja Halonenei kadu Suomen viemistä jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen. Halonen otti kantaa sopimuksesta nousseeseen kritiikkiin SDP:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa sunnuntaina.
Suomi päätti liittyä 1990-luvun loppupuolella syntyneeseen Ottawan sopimukseen marraskuussa 2011. Suomen liittymistä sopimukseen ajoivat aikanaan paitsi rauhanjärjestöt myös ulkoministeriksi vuonna 1995 noussut Halonen.
Sopimus on noussut poliittisessa keskustelussa uudelleen esille useampaan otteeseen. Viimeksi heti vuodenvaihteen jälkeen entinen suurlähettiläs
Pasi Patokallioripitti aikakauslehti Kanavassa julkaistussa esseessään sekä Halosta että tämän jälkeen ulkoministeriksi noussutta
Erkki Tuomiojaa. Patokallion mukaan Ottawan sopimukseen liittyminen oli raskas erhe, jonka aiheuttamaa notkahdusta Suomen puolustuskyvyssä ei ole korvattu vieläkään. Halonen ja Tuomioja eivät Patokallion mielestä ymmärtäneet itänaapurista tulleita signaaleja.
Sunnuntaina demareiden järjestämässä tilaisuudessa Halonen puolustautui, ettei sopimus ole Suomen kanalta paras mahdollinen, koska sen syntyaikoihin ulkoministeriön suurlähettiläät eivät olleet asioista tilanteen tasalla.
– Se, mikä tässä on harmittanut on se, että me koetimme saada neuvotteluja (sopimuksesta) paremmaksi, mutta nämä meidän ihmiset eivät uskoneet, että sopimus syntyy ja että se ratifioidaan, Halonen kommentoi Ilta-Sanomille.
Halonen myös totesi, ettei Suomen liittyminen sopimukseen ollut yhden tai kahden ihmisen aikaansaannos.
Aiemmin myös arvostelun kohteeksi joutunut ex-ulkoministeri Tuomioja on puolustautunut kommentoimalla muun muassa blogissaan, etteivät suurlähettiläät ottaneet asiaa vakavasti.
”He sanoivat, ettei pidä välittää”
Halonen avasi tilaisuudessa puhuessaan Ottawan sopimukseen liittymisen taustoja tarkemmin.
– Kun tätä sopimusta tehtiin (90-luvulla), meillä oli vaikeuksia saada sinne valtuuskuntaa, joka olisi terhakkaasti lähtenyt tekemään sellaista sopimusta, joka olisi antanut Suomelle mahdollisimman hyvät siirtymävaiheen säännökset, koska meillä on historiamme ja pitkä maaraja naapurin kanssa, joka on ollut välillä arvaamaton. Tässä mielessä tarvitsimme aikaa katsoa, miten asiaa hoidettaisiin.
Halonen totesi, että vaakakupissa painoivat jalkaväkimiinojen aiheuttamat inhimilliset kärsimykset eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi koko liike syntyi. Esimerkiksi Euroopassa entisen Jugoslavian alueella oli nähty, kuinka miinojen uhreiksi päätyivät yleensä siviilit.
– Kun sopimusta tehtiin, seurasin todella tarkkaan, mitä siinä tapahtuu, vaikken päässytkään neuvotteluihin. Aina minulle vain sanottiin, että olen ihan turhan huolissani, että ei siitä mitään sopimusta tule. Kun alkoi näyttää siltä, että sopimus kuitenkin syntyy, koetettiin viime hetkellä saada siihen sopivia säännöksiä mukaan, jotta voisimme olla siinä mukana.
Halosen mukaan tämä on syy siihen, etteivät sopimustekstit ole Suomen kannalta niin hyviä kuin ne voisivat olla.
– Tämän jälkeen nämä arvoisat lähettiläät, joista jotkut ovat nyt olleet äänessäkin, sanoivat, että ei siitä kuitenkaan tule ratifioitua (vahvistettua) sopimusta. Kuten tiedätte, se ratifioitiin. Sen jälkeen he sanoivat, ettei tästä pidä välittää, että tilanne pitää vain kestää.
Lopulta asia nostettiin Suomessa kuitenkin pöydälle, jotta Suomikin voi sopimukseen liittyä.
– Asia vietiin läpi myös Puolustusvoimien kanssa, että mikä on se vaihe, jossa miinat pitäisi uusia. Tämä miina-asia on täysin rytmitetty miinojen uusimistarpeen kanssa siten, että olemme saaneet siihen uudet modernit välineet. Jotkut julkisuudessa väittävät, etteivät ne koskaan vanhenisi, mutta se ei pidä paikkaansa, Halonen sanoi.
Sekä Halonen että Tuomioja ovat sitä mieltä, että Suomen paikka on kuulua niiden reilun 160 maan joukkoon, jotka sopimukseen ovat näinä vuosina liittyneet.
Maita, jotka eivät ole sopimuksessa mukana ovat USA, Venäjä, Kiina, Israel, Egypti ja Myanmar.
– Tässä jaossa Suomen paikka ei todellakaan voi olla jälkimmäisessä ryhmässä, Tuomioja puolusteli blogissaan."