Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005524611.htmlTyöttömiä on jäänyt pois vapaapalokuntien toiminnasta – liiton mukaan syynä aktiivimalli
https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-ehdottaa-eun-yhteisia-sotaharjoituksia/
Valtiovarainministeri Petteri Orpo. LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Petteri Orpo ehdottaa EU:n yhteisiä sotaharjoituksia
SUVI HAUTANEN | 18.01.2018 | 15:43- päivitetty18.01.2018 | 15:50
Valtiovarainministerin mukaan Suomi haluaa myös täyden pankkiunionin.
Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan kuluva vuosi saattaa olla ratkaiseva Suomen aseman kannalta Euroopan unionissa.
– On mahdollista, että joudumme valitsemaan, haluammeko syventää EU:n integraatiota vai pysyä paikoillaan, Orpo sanoi tänään torstaina puhuessaan Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa.
Orpon mukaan valintatilanne saattaa liittyä pysyvään taakanjakomekanismiin, jolla turvapaikanhakijoita uudelleensijoitetaan, euroalueen budjettiin tai johonkin muuhun.
– Suomi saattaa joutua valitsemaan. Pitäisikö meidän valita tie, joka vie syvempään integraatioon, vai pitäisikö meidän lyödä jarrut pohjaan? Minulle vastaus on ehdottoman selvä. Meidän täytyy olla mukana siinä ryhmässä, joka valitsee Euroopan integraation syventämisen tien huolimatta mahdollisesta lyhyen aikavälin pinteestä, Orpo linjasi.
Orpon mukaan Suomen äänellä on joka tapauksessa merkitystä ja Suomella on mahdollisuus ohjata EU:n suuntaa siinä missä muillakin mailla.
Brexit yhdisti EU-maat
Valtiovarainministerin mukaan brexit on pakottanut jäljelle jäävät EU:n jäsenmaat ajattelemaan, mikä on EU:n visio ja missio Ison-Britannian eron jälkeen.
– Vastoin kaikkia oletuksia, brexit on tuonut meidät yhteen. Brexitin mukanaan tuomat vaikeudet ovat osoittaneet meille, kuinka huono vaihtoehto EU:sta lähteminen on, Orpo totesi.
Orpon mukaan Iso-Britannia on arvostettu kumppani, eikä vähiten kaupan ja turvallisuusyhteistyön saralla. Iso-Britannialle ei kuitenkaan voida Orpon mielestä myöntää parempia ehtoja kuin muille kolmansille maille, kuten esimerkiksi pääsyä sisämarkkinoille.
Puolustusyhteistyötä vietävä pidemmälle
Orpon mukaan päätökset kehittää EU:n puolustusyhteistyötä nauttivat Suomessa vahvaa tukea.
– Mielestäni meidän pitäisi alkaa puhua pian seuraavista askelista, jotka vievät EU:n puolustusyhteistyötä vielä pidemmälle.
Lissabonin sopimuksen avunantoon velvoittava turvalauseke on pantu toimeen kerran Ranskan terroristihyökkäysten jälkeen.
– Minusta on tärkeää kehittää edelleen kykyämme auttaa toisiamme missä tahansa kriisissä ja erityisesti sotilaallisissa hyökkäyksissä, joihin Lissabonin sopimus viittaa. Vasta viime vuonna Suomi hyväksyi uuden lain, joka mahdollistaa meille sotilaallisen avun antamisen ja vastaanottomisen.
Orpo ehdottaa, että järjestettäisiin jäsenmaiden yhteisiä harjoituksia, joissa avunantoa yhdelle tai useammalle jäsenmaalle harjoiteltaisiin erilaisissa tilanteissa hybridihyökkäyksistä tavanomaisiin sotilasoperaatioihin.
– Yhteiset harjoitukset voivat auttaa löytömään heikkouksia, kehittämään prosesseja ja lopulta vahvistamaan EU:n uskottavuutta turvallisuusyhteisönä, Orpo perusteli.
Orpon mukaan sekä EU:ta että Natoa tarvitaan. Ne voivat täydentää toisiaan ja niiden yhteistyölle on suurta kysyntää.
Maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen lisää rahaa
Orpon mielestä Ison-Britannian EU:n budjettiin jättämää aukkoa ei voida täyttää kasvattamalla vain muiden jäsenmaiden maksuosuuksia.
– Mutta jos haluamme investoida nykyistä enemmän uusille aluelle, kuten maahanmuuttoon, turvallisuuteen ja puolustukseen, olen valmis keskustelemaan kansallisten maksuosuuksien kasvattamisesta EU:n budjettiin.
Orpo alleviivasi, että Suomi haluaa täyden pankkiunionin.
– Se on olennainen osa EMU-visiota. No bailout -Eurooppa ei tule ikinä toimimaan ilman todellista pankkiunionia.
Pankkiunioni muodostettava reilusti
Orpo korosti kuitenkin, että pankkiunioni täytyy muodostaa reilulla tavalla.
– Pankkiunionia ei pidä käyttää siihen, että vanhoista virheistä aiheutuneet kustannukset siirretään muille. Riskit perinnön siirtymisestä täytyy taklata ensin, kansallisilla toimenpiteillä, Orpo painotti.
Orpon mukaan kriisimekanismeja tarvitaan tulevaisuudessakin. Lyhytaikaista apua täytyy hänen mielestään olla tarjolla, jotta maita voidaan auttaa takaisin jaloilleen, mutta jos velkahelpotusta tarvitaan, sen täytyy tulla yksityisiltä sijoittajilta, ei toisten maiden veronmaksajilta.
– Sitä varten meidän täytyy kehittää edelleen Euroopan vakausmekanismia. EVM tarvitsee parempia työkaluja velkakestävyyden varmistamiseksi ja tarvittaessa hallittujen velkajärjestelyiden tekemiseksi, Orpo sanoi.
Jutussa on hieman hämäävä otsikko...melko sakeaa...
https://www.verkkouutiset.fi/petteri-orpo-ehdottaa-eun-yhteisia-sotaharjoituksia/
Petteri menetti luottamukseni hänen ollessa sisäministerinä.
Sopeutumiseläkettä nostavista ex-kansanedustajista on tehty tutkintapyyntö poliisille
Torstai 18.1.2018 klo 16.00
Iltalehden tietojen mukaan tutkintapyyntö koskee muun muassa paljon esillä olleita Tuija Nurmea, Suvi Lindéniä ja Tanja Karpelaa.
--:--:--
Kuukausi sitten Sauli Niinistö kommentoi sopeutumiseläke-kohua Iltalehdelle.
Tuija Nurmi omistaa 40 prosenttia Oy Nurmi & Sonsista. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2016 peräti 303 000 euroa. Nurmi laskuttaa lääkärinpalkkionsa yhtiön kautta. (KARI PEKONEN)
Iltalehden tietojen mukaan muun muassa Tuija Nurmesta (kok), Suvi Lindénistä (kok) ja Tanja Karpelasta (kesk) tehty tutkintapyyntö liittyy sopeutumiseläkkeen nostamiseen ja yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisiin vakuutusmaksuihin.
Tutkintapyynnön on tehnyt yksityishenkilö. Se on tehty eilen torstaina. Iltalehti on saanut asiasta vahvistuksen.
Nurmi (59), Lindén (55) ja Karpela (47) ovat nostaneet kansanedustajien tilapäiseksi työttömyysturvaksi tarkoitettua sopeutumiseläkettä yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. He kaikki ovat toimineet samaan aikaan yrittäjinä.
Nurmen yritys Oy Nurmi & Sons on perustettu vuonna 2011, Lindénin yritys Pearlcon Oy ja Karpelan yritys KaEr Oy vuonna 2010. Oy Nurmi & Sonsin liikevaihto oli vuonna 2016 peräti 303 000 euroa, Pearlcon Oy:n 53 000 euroa ja KaEr Oy:n 75 000 euroa.
Alivakuuttaminen tyypillistä lääkäreille
Iltalehden tietojen mukaan poliisia pyydetään selvittämään, ovatko Nurmi, Lindén, Karpela ja pari muuta ex-kansanedustajaa hankkineet lakisääteisen YEL-vakuutuksen, ja ovatko he ilmoittaneet työpanoksensa arvon totuudenmukaisesti eläkeyhtiöille.
Kyse olisi jälkimmäisessä tapauksessa niin sanotusta alivakuuttamisesta, joka on yleistä muun muassa yrittäjinä toimivien lääkäreiden keskuudessa. Nurmi toimii yleislääkärinä Terveystalossa ja laskuttaa palkkionsa perheyrityksensä kautta.
Iltalehden tietojen mukaan Nurmesta, Lindénistä, Karpelasta ja muista tutkintapyynnössä nimetyistä ex-kansanedustajista on tehty lisäksi ilmianto Eläketurvakeskukseen (ETK), jonka lakisääteinen tehtävä on valvoa, että yrittäjät ottavat itselleen vakuutuksen.
Nurmi ja Lindén toimivat kansanedustajana vuosina 1995-2011. Karpela toimi kansanedustajana vuosina 1999-2011. Ministerinä kahteen eri otteeseen toimineen Lindénin sopeutumiseläke on kolmikosta ylivoimaisesti suurin, noin 5 800 euroa kuukaudessa.
Keskustan entinen kansanedustaja ja ministeri Tanja Karpela on nostanut sopeutumiseläkettä yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. Karpela omistaa KaEr Oy:n yhdessä miehensä Janne Erjolan kanssa. (JENNI GÄSTGIVAR)
Kahteen eri otteeseen ministerinä toimineen Suvi Lindénin sopeutumiseläke on noin 5 800 euroa kuukaudessa. (JARNO JUUTI)
Yrittäjätulo leikkaa sopeutumiseläkettä
YEL-vakuutus on pakollinen, jos yritystoiminta on jatkunut yhtäjaksoisesti vähintään neljä kuukautta ja yrittäjän arvioitu työtulo eli työpanoksen taloudellinen arvo ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan, 7 656 euroa vuodessa (638 euroa kuukaudessa).
Vakuutus on otettava kuuden kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta ja se lasketaan arvioidun työtulon perusteella. Esimerkiksi Lääkäriliiton suositus yleislääkärin työtuloksi on vähintään 3 150 euroa potilasvastaanottoon käytettyä viikkotyötuntia kohti.
Suosituksen mukaan 10 tuntia viikossa työskentelevän yleislääkärin työtulon pitäisi olla vähintään 31 500 euroa vuodessa; 20 tuntia viikossa työskentelevän vähintään 63 000 euroa vuodessa. 63 000 euron työtulo tarkoittaa pyöreästi 15 000 euron YEL-maksua.
Vakuuttamisvelvollisuus määräytyy kuitenkin todellisen vuosityötulon perusteella, ei edellä mainitun suosituksen perusteella. Terveystalon mukaan Nurmi työskentelee Kouvolan ja Lahden toimipisteissä neljänä päivänä viikossa, maanantaista torstaihin.
Nurmen, Lindénin ja Karpelan tapauksissa työpanoksen totuudenmukaisuudella on normaalia suurempi merkitys, koska eläkeyhtiölle ilmoitetut tiedot vaikuttavat YEL-työtulon kautta suoraan kolmikolle maksettavaan etuuteen eli sopeutumiseläkkeeseen.
Keva luottaa kunkin omaan ilmoitukseen
Sopeutumiseläkkeiden myöntämisestä, maksamisesta ja valvonnasta vastaava Keva käyttää entisten kansanedustajien tulovalvonnassa työeläkejärjestelmän ansiorekisteriä, johon työnantajat ja eläkeyhtiöt ilmoittavat kaikki tulot, joista maksetaan eläkemaksuja.
YEL-työtulon osalta Keva luottaa siihen, että sopeutumiseläkettä nostava ex-kansanedustaja on ilmoittanut työpanoksensa arvon totuudenmukaisesti eläkeyhtiölle.
- Yrittäjä määrittää YEL-työtulonsa yhdessä vakuutusta hoitavan eläkeyhtiön kanssa. Keva huomioi YEL-työtulon sellaisena kuin se on ansiorekisteriin ilmoitettu, erityisasiantuntija Katriina Valve sanoo Iltalehdelle.
Valveen mukaan YEL-työtulo vähentää maksettavaa sopeutumiseläkettä samalla tavalla kuin muu ansiotulokin. Yksi tulorajan ylittävä euro leikkaa sopeutumiseläkettä eurolla. Sikäli onkin yllättävää, että lääkärinä työskentelevälle Nurmelle on maksettu eläkettä.
Keva ohjeistaa sopeutumiseläkkeen saajia ilmoittamaan sille välittömästi, jos eläkkeensaaja työllistyy ”toistaiseksi jatkuvaan kokoaikatyöhön”. Valveen mukaan kokopäivätyötä ei kuitenkaan ole määritelty sopeutumiseläkkeen osalta.
Sopeutumiseläkkeet maksetaan valtion budjetista. Niihin meni vuosina 2015-2016 yhteensä neljä miljoonaa euroa. Vuoden 2017 lopussa sopeutumiseläkettä ja -rahaa sai 33 entistä kansanedustajaa. Heistä suurin osa toimii tälläkin hetkellä yrittäjänä.
Kokoomuksen entinen kansanedustaja Tuija Nurmi on nostanut sopeutumiseläkettä yhtäjaksoisesti vuodesta 2011. Nurmi on toiminut samaan aikaan lääkärinä Terveystalossa. (ANTTI VIEROLA)
Tapaus Tuija Nurmi
Iltalehti uutisoi Tuija Nurmen tapauksesta 27. marraskuuta. Nurmi omistaa 40 prosenttia Oy Nurmi & Sonsista. Loput 60 prosenttia on Nurmen lääkärimiehen ja kahden aikuisen lapsen omistuksessa.
Terveystalon mukaan Nurmi laskuttaa lääkärinpalkkionsa yrityksensä kautta, mutta laskutuksen määrä ei ole tiedossa. Nurmi ja Terveystalo eivät suostuneet kertomaan Iltalehdelle, kuinka paljon Nurmi on laskuttanut Terveystaloa vuosina 2011-2017.
Se voi olla periaatteessa mitä tahansa.
Kaupparekisteriin toimitettujen tilinpäätöstietojen mukaan Oy Nurmi & Sons maksoi vuonna 2016 eläkemaksuja 15 182 euroa ja vuonna 2015 yhteensä 12 234 euroa. Tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi, kenen eläkemaksuista on kyse - Nurmen vai hänen miehensä.
Nurmet eivät ole suostuneet avaamaan asiaa Iltalehdelle.
307 000 euroa "muihin kuluihin"
Kauppalehden analyytikko Ari Rajala sanoi Iltalehdelle joulukuussa, että "eläkemaksujen minimoiminen on Oy Nurmi & Sonsin kokonaistalouden kannalta järkevää".
- Heidän osaltaan on kaikkein paras ratkaisu maksaa mahdollisimman vähän, jolloin tulosta ei rasita ylimääräiset eläkekulut. Osingonjakokelpoiset varat kasvavat ja kevyesti verotettavan osingon määrä kasvaa. Minimikulut, maksimihyöty, Rajala kiteytti kuvion.
Vuonna 2015 Tuija Nurmi ansaitsi yhteensä lähes 100 000 euroa. Tästä ansiotulojen (sopeutumiseläkkeen) osuus oli 45 000 euroa ja pääomatulojen osuus 54 000 euroa. Toisin kuin ansiotulot, pääomatulot (osinko) eivät vaikuta sopeutumiseläkkeeseen.
Tilinpäätöstietojen mukaan Oy Nurmi & Sonsin palkkakulut vuosilta 2011-2016 ovat nolla euroa. Eläkemaksuihin on mennyt 44 000 euroa. Liikevaihtoa on kertynyt 1,2 miljoonaa euroa ja voittoa 683 000 euroa. Osinkoa yhtiö on jakanut 130 000 euroa.
Oy Nurmi & Sonsin liiketoiminnan muut kulut ovat huomattavan suuret. Vuosina 2011-2016 sekalaisiin kuluihin on mennyt peräti 307 000 euroa. Yhtiössä työskentelee kaksi henkilöä - Nurmi ja hänen miehensä.
Tanja Karpela on entinen missi, kansanedustaja ja ministeri. Nykyään Karpela kouluttaa koiria veronmaksajien piikkiin. (KARI PEKONEN)
Karpelan ja hänen miehensä Janne Erjolan KaEr Oy on tehnyt vuosina 2010-2016 liikevaihtoa 252 000 euroa ja voittoa 4 000 euroa. Yhtiön palkkakulut ovat yhteensä 104 000 euroa ja muut kulut 87 000 euroa. Eläkemaksuihin on mennyt 13 000 euroa.
Lindén ei ole nostanut Pearlcon Oy:stään palkkaa tai maksanut eläkemaksuja. Yhtiön vuosina 2010-2016 kerryttämästä 118 000 euron liikevaihdosta suurin osa on mennyt liiketoiminnan muihin kuluihin. Luvuista puuttuu vuoden 2012 tilinpäätöksen tiedot.
Catch22? Eli sotamaterialia ei saa myydä niille joilla on siitä tarvetta, ainoastaan niille joilla ei ole siitä tarvetta ja niillä joilla ei ole tarvetta eivät osta.
Puolustusministeri Niinistö pitää kaksoiskansalaisia turvallisuusuhkana – ”Viides kolonna on torjuttava jo rauhan aikana”
Valtakunnallisten maanpuolustuskurssien avajaisissa puhunut puolustusministeri Jussi Niinistö ei halua kaksoiskansalaisia sotilasvirkoihin.
Suomessa on käynnissä lainsäädäntöhanke, jolla rajoitettaisiin kaksoiskansalaisten pääsyä tiettyihin virkoihin. Hanke on kuitenkin osoittautunut odotettua hankalammaksi, ja se on myöhässä alkuperäisestä aikataulusta. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005534143.html
https://www.verkkouutiset.fi/jussi-halla-aho-rajatarkastukset-kayttoon-kaikilla-rajoilla/
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN
Jussi Halla-aho: Rajatarkastukset käyttöön kaikilla rajoilla
ANTTI KIRKKALA | 23.01.2018 | 15:10- päivitetty23.01.2018 | 15:26
Perussuomalaisten puheenjohtajan mukaan turvallisista maista saapuvia turvapaikanhakijoita ei tulisi päästää Suomeen.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahonmukaan Kreikan ja Suomen välissä sijaitsevat Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat tarkoituksellisesti pakoilleet vastuutaan turvapaikanhakijoiden suhteen.
– Jos Schengen-maat noudattaisivat sääntöjä, Suomeen ei pitäisi päästä turvapaikanhakijoita muualta kuin Venäjältä. Kreikan ja Suomen välissä sijaitsevat EU-maat eivät ole pysäyttäneet laittomasti liikuskelevia, vaikka Schengen-sääntöjen puitteissa niillä olisi ollut siihen velvollisuus, Halla-aho toteaa tiedotteessa.
Ilta-Sanomien mukaan muut EU-maat haluavat lähettää Suomeen tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka ovat aiemmin poistuneet Suomesta.
Dublin-asetuksen nojalla rekisteröinnit olisi pitänyt tehdä niissä maissa, joihin turvapaikanhakijat ensimmäisenä saapuvat.
– Koska Suomi mallioppilaana päästi turvapaikanhakijat maahan ja otti heiltä vastaan turvapaikkahakemuksen, Suomi on heistä vastuussa, Halla-aho sanoo.
Perussuomalaiset ottaisi rajatarkastukset käyttöön kaikilla rajoilla. Turvallisista naapurimaista saapuvien turvapaikanhakijoiden pääsy maahan tulisi estää.
– Tälle ei ole yksiselitteisiä kansainväliseen tai EU-oikeuteen perustuvia esteitä, Halla-aho toteaa.
Rajatarkastukset voitaisiin perussuomalaisten mukaan purkaa myöhemmin, kun yhteisiä pelisääntöjä taas noudatettaisiin
Kyllä nämä ketkut tunnetaan.
Ella Maria Murrik, Aladár Antero Zoltán Béla Gyula Árpád Paasonen, Georgij Alafuzoff.
Ei näillä nimillä korkeisiin virkoihin.
Aihe: 2018-01-26 Orpo spekuloi hallituskokoonpanolla: Vasemmisto ja PS ei - SDP kyllä
Alaric
2018-01-26 Orpo spekuloi hallituskokoonpanolla: Vasemmisto ja PS ei - SDP kyllä
« : tänään kello 20:19:42 »
Kokoomuksen pj Orpo pohti hieman ääneen seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiä hallituskokoonpanoja.
SDP hänelle kyllä kävisi hallituskumppaniksi, mutta raja kulkee Orpon mielestä kuitenkin vasemmistoliiton kohdalla ideologisten esteiden vuoksi. Halla-ahon johtamilla perussuomalaisilla ei myöskään olisi kokkarien kanssa samaan hallitukseen asiaa. Syinä ovat "nationalismi, ihmisoikeuskysymykset ja maahanmuutto-äärikriittisyys."
Maahanmuutto-äärikriittinen, siinäpä jälleen uusi luonnehdinta
https://www.kansanuutiset.fi/artikk...mmistoliitto-ja-perussuomalaiset-ei-sdp-kylla (26.1.2018)
Lainaus
Orpo spekuloi hallituskokoonpanolla: Vasemmistoliitto ja perussuomalaiset ei – SDP kyllä
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ei näe mitään estettä yhteistyölle SDP:n kanssa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen.
Kärkisijaa kannatusmittauksissa pitävä kokoomus tavoittelee pääministerin paikkaa. Kokoomuksen asemaa vahvistaa myös myötätuuli presidentinvaaleissa sekä keskustan ja sinisten kannatuksen alamäki sekä SDP:n epävakaa kannatuksen nousu mielipidemittauksissa.
Kansalaiset oikealta vasemmalle ovat sankoin joukoin lähteneet kokoomustaustaisen, valitsijamiesyhdistyksen ehdokkaan Sauli Niinistön taakse.
Puheenjohtaja Petteri Orpo tekee selvän pesäeron tuoreessa MustReadin haastattelussa vasemmistoliittoon.
Suurimpana puolueena kokoomus näyttäisi hallitukseen vihreää valoa SDP:lle, mutta ”raja kulkee Orpon mielestä kuitenkin vasemmistoliiton kohdalla”. Esteet ovat ideologisia.
”Koen, että me olemme niin kaukana toisistamme talous- ja työllisyyspolitiikassa, ja yhteiskunnan kehittämisessä niin monissa asioissa, että ajatus tuntuu erittäin vaikealta”, sanoo Petteri Orpo haastattelussa.
Myöskään puheenjohtaja Jussi Halla-ahon johtama perussuomalaiset ei kelpaisi seuraavaan hallitukseen Orpolle. Kokoomus torppasi yhteistyön välittömästi Halla-ahon valinnan jälkeen.
Orpon mukaan ”perusteet ovat ihan samat kuin silloin kesällä [2017], että me emme ole valmiita heidän kanssaan jatkamaan yhteistyötä, koska sieltä tulivat niin voimakkaasti nationalismi, ihmisoikeuskysymykset ja maahanmuutto-äärikriittisyys.”
(...)
Murrikin sisarukset saivat kyllä paljon aikaan; toinen oli kominternin edustaja Englannissa ja osallistui atomivakoiluun Sudoplatovin kanssa ja toinen piilotteli desanttia Suomessa.
Aladár Paasonen oli merkittävä henkilö sodan aikaissa tiedustelussa suomessa.
Aladár Paasonen oli merkittävä henkilö sodan aikaissa tiedustelussa suomessa.