Halla-aho käänsi takkinsa eikä aio kiirehtiä tiedustelulakeja – "Vaarana on, että huomio kiinnittyy väärään asiaan"
Perussuomalaisten kanta tiedustelulakien nopeutettuun käsittelyyn on muuttunut kielteiseksi.
– Nopeutettuun lainsäädäntöön tulee suhtautua lähtökohtaisesti aika kriittisesti. En näe välttämättä, että Suomen turvallisuus on kiinni siitä, saadaanko lainsäädäntö valmiiksi tämän vaalikauden aikana, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.
Vuosi sitten Halla-aho sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että puolue kannattaa tiedustelulakien nopeutettua käsittelyä.
Suomi kuitenkin tarvitsee uuden tiedustelulainsäädännön, koska se ei ole samalla tasolla kuin muissa maissa.
– Vaarana keskustelussa on se, että huomio kiinnittyy väärään asiaan.
Kuvitellaan, että terrorismi tai se uhka voidaan poistaa tiedustelulainsäädännöllä ja poliisivaltuuksilla.
Halla-aho muistuttaa, että Turun terrori-iskun tekijästä oli varoitettu, mutta se ei johtanut mihinkään. Terrorismi on muuttanut muotoaan ja siihen on vaikea puuttua perinteisen tiedustelun keinoin, koska ihmiset voivat toimia hetken mielijohteesta.
–
Mitä enemmän me puhumme tiedustelulainsäädännöstä, sitä vähemmän puhumme oikeista ongelmista, jotka liittyvät terrorismiin.
"Keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt"
Halla-ahon mukaan ilmapiiri mediassa ja poliittisessa elämässä on muuttunut jatkuvasti tukalammaksi.
– Meille on muodostunut hysteerinen loukkaantumisen kulttuuri. Ihmiset kilpailevat siitä, kuka on pöyristynyt eniten.
Keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt selvästi viime vuosien aikana.
Halla-ahon mukaan Suomi tulee tässä 15 vuotta Ruotsia jäljessä.
Ruotsissa tilanne on parantunut kahden vuoden aikana ja vuosia kiellettyinä olleista puheenaiheesta saa nyt keskustella valtamedioissa.
Halla-ahon mukaan sosiaalinen paine sallittujen ajatusten putkesta kapenee kaiken aikaa.
Moni kansalainen kokee tämän ahdistavaksi ja joutuu olemaan varpaillaan mitä saa sanoa ja mitä ei. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Pori Jazzin toimitusjohtajan julkisen pohdiskelun, "joka johti lynkkaamiseen".
– Se kertoo huolestuttavaa kieltä tästä ajasta. Meillä on vielä pohjakosketus ottamatta, Halla-aho sanoo.
Maahanmuuttolinja pysyy tiukkana
Puheenjohtaja Halla-aho kiistää julkisuudessa olleet väitteet, että perussuomalaisten maahanmuuttolinja olisi kiristynyt.
Hän on kirjoittanut puolueen maahanmuutto-ohjelman, ja se on hyvin tiukka. Syksyllä ohjelma on tarkoitus päivittää.
– Ohjelmaan kirjattu linja on ollut hyvin tiukka usean vuoden ajan.
Se on eri asia, kuinka vakavasti puolueen johto on suhtautunut omiin ohjelmiin. Luulen, että se oli yksi syy perussuomalaisten kannatuksen romahtamiseen hallitustaipaleella.
– Meillä on hyvin kriittinen kenttä ja hyvin kriittinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja tällä hetkellä myös kriittinen puolueen johto. Tämä viimeinen kohta on muuttunut, kaksi ensimmäistä ei.
"Suomeen tulee liikaa ihmisiä, jotka eivät kotoudu työmarkkinoille"
Halla-ahon mukaan Suomessa on maahanmuuttajien asuttamia riskilähiöitä ja Suomi on nyt tilanteessa, jossa Ruotsi oli 15 vuotta sitten.
– Suomessa on toistettu sitä, että meillä on aikaa välttää Ruotsin tekemät virheet, mutta samaan aikaan on tehty uskollisesti sitä, mitä Ruotsi on tehnyt.
Ongelmat ovat vielä määrällisesti pienempiä, koska ongelmamaahanmuuttajien määrä on pienempi, mutta Suomi tulee kovaa vauhtia Ruotsin perässä. Halla-ahon mukaan ongelmia ei ratkaista sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ehdottamilla lähiöpoliisien lisäämisellä tai kotouttamisohjelmilla. Ainoana keinona on maahanmuuttajien määrän vähentäminen.
– Se on ainoa keino. Mitään muuta keinoa ei ole. Ongelmana on se, että Suomeen tulee liikaa ihmisiä, jotka eivät kotoudu työmarkkinoille.
Halla-aho toistaa näkemyksensä, että pääkaupunkiseudun asuntojen kalleuden yhtenä syynä on maahanmuutto.
Alueelle muuttaa jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät itse maksa asumisestaan mitään vaan asuvat asumis- ja toimeentulotuilla.
Nämä asunnot ovat pois niiltä, jotka etsivät vapaita asuntoja ja tekevät töitä. Mitä vähemmän asuntoja on tarjolla, sitä kalliimpia ne ovat.
– Haluaisin nähdä sellaisen matemaattisen yhtälön, jolla osoitetaan, että asuntotuotannon kuormittaminen maahanmuuttajilla ei nosta asumisen hintaa.
Perussuomalaiset antaisi maakunnille lisävaltaa
Perussuomalaiset vastustavat hallituksen ajamaa sote- ja maakuntamallia. Puolue sen sijaan kannattaa sitä, että kuntien ja valtion tehtäviä siirrettäisiin maakunnille.
– Kunnat eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan, ja ideologisista syistä on parempi, että päätöksentekovaltaa viedään valtiotasolta maakunnille.
Kansanvälistenkin esimerkkien perusteella maakuntahallinto on hyvä, Halla-aho sanoo.
Hallituksen mallissa ongelmana on se, että maakunnat toteuttavat ylhäältä annettuja tehtäviä ylhäältä annetulla rahalla, joka ei tule riittämään, joten palveluja on leikattava.
– Nyt luodaan kallis ja raskas maakuntaporras. Koska kuntaporrasta ei kevennetä, kustannukset kasvavat.
Halla-ahon mukaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on hyvä ja kustannustehokas. Ongelmana on väestön ikääntyminen ja hoitojen kallistuminen. Hän siirtäisi sote-palvelut maakunnille mutta vastustaa valinnanvapautta.
– Valinnanvapaus kasvattaa kustannuksia ja syö julkisen terveydenhoidon resursseja, ja perusterveydenhuoltoon on rahaa käytettävissä entistä vähemmän.
Presidentti Niinistö on Halla-ahon mielestä vastannut odotuksiin
Julkisessa keskustelussa on pohdittu viime viikkoina, onko presidentti Sauli Niinistö ylittänyt toimintavaltuutensa ja puuttunut liikaa sisäpolitiikkaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi keskustelun kumpuavan siitä, että presidentin tontti on aika epämääräinen ja Suomessa on totuttu vahvaan presidenttiin.
– Suomalaiset kaipaavat, että on joku, joka on päivän politiikan yläpuolella oleva henkilö, joka ottaa kantaa.
Halla-aho ei itse osaa sanoa, onko presidentti Niinistö mennyt sisäpolitiikassa liian pitkälle. Hän muistuttaa, että Niinistö on ollut vahva toimija aikaisemmissa tehtävissään.
– Hän on vahva persoona ja sikäli tällainen puuttuminen istuu hyvin hänen luonteeseensa.
Halla-ahon mukaan presidentti Niinistön toimintaa pitää arvioida suhteessa hänen edeltäjiinsä.
–
Niinistö on aiheuttanut vähemmän harmaita hiuksia kuin edeltäjänsä (Tarja Halonen). Niinistön toiminta on vastannut sitä, mitä presidentiltä on odotettu, ja hän ei ole ollut voimakkaan ideologinen mihinkään suuntaan, toisin kuin edeltäjänsä.
Vuosi sitten Halla-aho arvosteli Niinistöä perussuomalaisten henkilövalintoihin puuttumisesta.
Perustuslain muuttamisen kynnys korkealla
Perustuslaki ei saa Halla-ahon mukaan estää järkevien uudistusten toteuttamista.
– Raamatussa sanotaan, että laki on ihmistä varten eikä ihminen lakia varten.
Halla-aho kuitenkin korostaa, ettei perustuslakia pidä muuttaa kevyin perustein. Hän huomauttaa, että ihmiset suhtautuvat perustuslain pyhyyteen sen mukaan, onko uudistus mieleinen vai ei. Hän mainitsee esimerkkinä maahanmuuttajien etuuksiin liittyvän keskustelun.
"Loikkareita ei haluta takaisin"
Halla-aho ei näe siinä mitään yllättävää, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asettuu eduskuntavaaliehdokkaaksi sinisten listoilta. Hän pitää Niinistöä henkilönä, joka nauttii varsin laajaa arvostusta perussuomalaisissa myös sen takia, ettei hän ole näkyvästi räksyttänyt perussuomalaisten suuntaan. Halla-aho korostaa, etteivät perussuomalaiset ole olleet yhteydessä yhteenkään sinisten kansanedustajaan.
– Tunnelma on kaikilla tasoilla puolueessa se, ettei loikkareita haluta takaisin, eikä kukaan ole pyrkimässä.
Halla-ahon mukaan paikallistasolla on tullut takaisin valtuutettuja ja varavaltuutettuja, mutta siitä ei ole pidetty isompaa meteliä.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/...ana-on,-etta-huomio-kiinnittyy-vaaraan-asiaan
