Rauhantekijä
Greatest Leader
Työmarkkinajärjestöt ym...ym... mainittu. Persut ei siis mitenkään ole yhden asian puolue, vaikka valtamedia yrittääkin mustamaalata.
.
Kärkipoliitikkojen vahtimisketju
- Viestiketjun aloittaja Vonka
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- poliitikko
.
https://m.facebook.com/story.php?story_fbid=1883317998455052&id=100003306096376Halla-aho käänsi takkinsa eikä aio kiirehtiä tiedustelulakeja – "Vaarana on, että huomio kiinnittyy väärään asiaan"
Perussuomalaisten kanta tiedustelulakien nopeutettuun käsittelyyn on muuttunut kielteiseksi.
– Nopeutettuun lainsäädäntöön tulee suhtautua lähtökohtaisesti aika kriittisesti. En näe välttämättä, että Suomen turvallisuus on kiinni siitä, saadaanko lainsäädäntö valmiiksi tämän vaalikauden aikana, puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo.
Vuosi sitten Halla-aho sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että puolue kannattaa tiedustelulakien nopeutettua käsittelyä. Suomi kuitenkin tarvitsee uuden tiedustelulainsäädännön, koska se ei ole samalla tasolla kuin muissa maissa.
– Vaarana keskustelussa on se, että huomio kiinnittyy väärään asiaan.
Kuvitellaan, että terrorismi tai se uhka voidaan poistaa tiedustelulainsäädännöllä ja poliisivaltuuksilla.
Halla-aho muistuttaa, että Turun terrori-iskun tekijästä oli varoitettu, mutta se ei johtanut mihinkään. Terrorismi on muuttanut muotoaan ja siihen on vaikea puuttua perinteisen tiedustelun keinoin, koska ihmiset voivat toimia hetken mielijohteesta.
– Mitä enemmän me puhumme tiedustelulainsäädännöstä, sitä vähemmän puhumme oikeista ongelmista, jotka liittyvät terrorismiin.
"Keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt"
Halla-ahon mukaan ilmapiiri mediassa ja poliittisessa elämässä on muuttunut jatkuvasti tukalammaksi.
– Meille on muodostunut hysteerinen loukkaantumisen kulttuuri. Ihmiset kilpailevat siitä, kuka on pöyristynyt eniten.
Keskusteluilmapiiri on myrkyttynyt selvästi viime vuosien aikana.
Halla-ahon mukaan Suomi tulee tässä 15 vuotta Ruotsia jäljessä. Ruotsissa tilanne on parantunut kahden vuoden aikana ja vuosia kiellettyinä olleista puheenaiheesta saa nyt keskustella valtamedioissa.
Halla-ahon mukaan sosiaalinen paine sallittujen ajatusten putkesta kapenee kaiken aikaa.
Moni kansalainen kokee tämän ahdistavaksi ja joutuu olemaan varpaillaan mitä saa sanoa ja mitä ei. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee Pori Jazzin toimitusjohtajan julkisen pohdiskelun, "joka johti lynkkaamiseen".
– Se kertoo huolestuttavaa kieltä tästä ajasta. Meillä on vielä pohjakosketus ottamatta, Halla-aho sanoo.
Maahanmuuttolinja pysyy tiukkana
Puheenjohtaja Halla-aho kiistää julkisuudessa olleet väitteet, että perussuomalaisten maahanmuuttolinja olisi kiristynyt.
Hän on kirjoittanut puolueen maahanmuutto-ohjelman, ja se on hyvin tiukka. Syksyllä ohjelma on tarkoitus päivittää.
– Ohjelmaan kirjattu linja on ollut hyvin tiukka usean vuoden ajan.
Se on eri asia, kuinka vakavasti puolueen johto on suhtautunut omiin ohjelmiin. Luulen, että se oli yksi syy perussuomalaisten kannatuksen romahtamiseen hallitustaipaleella.
– Meillä on hyvin kriittinen kenttä ja hyvin kriittinen maahanmuuttopoliittinen ohjelma ja tällä hetkellä myös kriittinen puolueen johto. Tämä viimeinen kohta on muuttunut, kaksi ensimmäistä ei.
"Suomeen tulee liikaa ihmisiä, jotka eivät kotoudu työmarkkinoille"
Halla-ahon mukaan Suomessa on maahanmuuttajien asuttamia riskilähiöitä ja Suomi on nyt tilanteessa, jossa Ruotsi oli 15 vuotta sitten.
– Suomessa on toistettu sitä, että meillä on aikaa välttää Ruotsin tekemät virheet, mutta samaan aikaan on tehty uskollisesti sitä, mitä Ruotsi on tehnyt.
Ongelmat ovat vielä määrällisesti pienempiä, koska ongelmamaahanmuuttajien määrä on pienempi, mutta Suomi tulee kovaa vauhtia Ruotsin perässä. Halla-ahon mukaan ongelmia ei ratkaista sisäministeri Kai Mykkäsen (kok.) ehdottamilla lähiöpoliisien lisäämisellä tai kotouttamisohjelmilla. Ainoana keinona on maahanmuuttajien määrän vähentäminen.
– Se on ainoa keino. Mitään muuta keinoa ei ole. Ongelmana on se, että Suomeen tulee liikaa ihmisiä, jotka eivät kotoudu työmarkkinoille.
Halla-aho toistaa näkemyksensä, että pääkaupunkiseudun asuntojen kalleuden yhtenä syynä on maahanmuutto.
Alueelle muuttaa jatkuvasti ihmisiä, jotka eivät itse maksa asumisestaan mitään vaan asuvat asumis- ja toimeentulotuilla.
Nämä asunnot ovat pois niiltä, jotka etsivät vapaita asuntoja ja tekevät töitä. Mitä vähemmän asuntoja on tarjolla, sitä kalliimpia ne ovat.
– Haluaisin nähdä sellaisen matemaattisen yhtälön, jolla osoitetaan, että asuntotuotannon kuormittaminen maahanmuuttajilla ei nosta asumisen hintaa.
Perussuomalaiset antaisi maakunnille lisävaltaa
Perussuomalaiset vastustavat hallituksen ajamaa sote- ja maakuntamallia. Puolue sen sijaan kannattaa sitä, että kuntien ja valtion tehtäviä siirrettäisiin maakunnille.
– Kunnat eivät pysty suoriutumaan velvoitteistaan, ja ideologisista syistä on parempi, että päätöksentekovaltaa viedään valtiotasolta maakunnille.
Kansanvälistenkin esimerkkien perusteella maakuntahallinto on hyvä, Halla-aho sanoo.
Hallituksen mallissa ongelmana on se, että maakunnat toteuttavat ylhäältä annettuja tehtäviä ylhäältä annetulla rahalla, joka ei tule riittämään, joten palveluja on leikattava.
– Nyt luodaan kallis ja raskas maakuntaporras. Koska kuntaporrasta ei kevennetä, kustannukset kasvavat.
Halla-ahon mukaan Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmä on hyvä ja kustannustehokas. Ongelmana on väestön ikääntyminen ja hoitojen kallistuminen. Hän siirtäisi sote-palvelut maakunnille mutta vastustaa valinnanvapautta.
– Valinnanvapaus kasvattaa kustannuksia ja syö julkisen terveydenhoidon resursseja, ja perusterveydenhuoltoon on rahaa käytettävissä entistä vähemmän.
Presidentti Niinistö on Halla-ahon mielestä vastannut odotuksiin
Julkisessa keskustelussa on pohdittu viime viikkoina, onko presidentti Sauli Niinistö ylittänyt toimintavaltuutensa ja puuttunut liikaa sisäpolitiikkaan.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho arvioi keskustelun kumpuavan siitä, että presidentin tontti on aika epämääräinen ja Suomessa on totuttu vahvaan presidenttiin.
– Suomalaiset kaipaavat, että on joku, joka on päivän politiikan yläpuolella oleva henkilö, joka ottaa kantaa.
Halla-aho ei itse osaa sanoa, onko presidentti Niinistö mennyt sisäpolitiikassa liian pitkälle. Hän muistuttaa, että Niinistö on ollut vahva toimija aikaisemmissa tehtävissään.
– Hän on vahva persoona ja sikäli tällainen puuttuminen istuu hyvin hänen luonteeseensa.
Halla-ahon mukaan presidentti Niinistön toimintaa pitää arvioida suhteessa hänen edeltäjiinsä.
– Niinistö on aiheuttanut vähemmän harmaita hiuksia kuin edeltäjänsä (Tarja Halonen). Niinistön toiminta on vastannut sitä, mitä presidentiltä on odotettu, ja hän ei ole ollut voimakkaan ideologinen mihinkään suuntaan, toisin kuin edeltäjänsä.
Vuosi sitten Halla-aho arvosteli Niinistöä perussuomalaisten henkilövalintoihin puuttumisesta.
Perustuslain muuttamisen kynnys korkealla
Perustuslaki ei saa Halla-ahon mukaan estää järkevien uudistusten toteuttamista.
– Raamatussa sanotaan, että laki on ihmistä varten eikä ihminen lakia varten.
Halla-aho kuitenkin korostaa, ettei perustuslakia pidä muuttaa kevyin perustein. Hän huomauttaa, että ihmiset suhtautuvat perustuslain pyhyyteen sen mukaan, onko uudistus mieleinen vai ei. Hän mainitsee esimerkkinä maahanmuuttajien etuuksiin liittyvän keskustelun.
"Loikkareita ei haluta takaisin"
Halla-aho ei näe siinä mitään yllättävää, että puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) asettuu eduskuntavaaliehdokkaaksi sinisten listoilta. Hän pitää Niinistöä henkilönä, joka nauttii varsin laajaa arvostusta perussuomalaisissa myös sen takia, ettei hän ole näkyvästi räksyttänyt perussuomalaisten suuntaan. Halla-aho korostaa, etteivät perussuomalaiset ole olleet yhteydessä yhteenkään sinisten kansanedustajaan.
– Tunnelma on kaikilla tasoilla puolueessa se, ettei loikkareita haluta takaisin, eikä kukaan ole pyrkimässä.
Halla-ahon mukaan paikallistasolla on tullut takaisin valtuutettuja ja varavaltuutettuja, mutta siitä ei ole pidetty isompaa meteliä.
https://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/192238-halla-aho-kaansi-takkinsa-eika-aio-kiirehtia-tiedustelulakeja-– -vaarana-on,-etta-huomio-kiinnittyy-vaaraan-asiaan
siistii, ihanaa, upeeta ja mahtavaa! Bernerin hei me tienataan tällä....
https://yle.fi/uutiset/3-10366251
Kyllä tämä tästä, kohta suomi nousee lentoon!
https://yle.fi/uutiset/3-10366251
Kyllä tämä tästä, kohta suomi nousee lentoon!
ajs178
Respected Leader
Silmukka Pasternakan ympärillä kiristyy. Heti arvasin, että kaikki ei ole, miltä näyttää, kun Dennis ei yhtäkkiä millään muistanut, että millaista ilmoitusta hän käytti vuokralaisten etsimiseen
Näyttää perinne jatkuvan.
Fremen
Greatest Leader
Sikäli kuin logistiikka sallii täältä Lofooteilta, tämä poliitikko saa ääneni. Samaa mieltä lähes kaikesta, ja pikkujutuista nyt voidaan riidellä ikuisesti...
tulikomento
Supreme Leader
Suomalaiset tuntuvat arvostavan istuvaa tasavallan presidenttiä. Taloustutkimuksen teettämän tutkimuksen mukaan lähes yhdeksän suomalaista kymmenestä katsoo presidentin suoriutuneen tehtävistään vähintään hyvin. Myös presidentin osuutta sisäpoliittiseen päätöksentekoon arvostetaan. Myönteisimmin Niinistöön suhtautuvat kristillisdemokraattien ja kokoomuksen kannattajat. Kielteisimmin perussuomalaisten ja vasemmistoliiton kannattajat, tosin näistäkin ryhmistä arvosanaksi tulee päälle 7. Tutkimuksen mukaan sekä miehet että naiset suhtautuvat Niinistöön myönteisesti.
https://yle.fi/uutiset/3-10366444
https://yle.fi/uutiset/3-10366444
”Oliko Suomessa jotenkin nälänhätää ennen EU-jäsenyyttä?" – Jussi Halla-aho ei kuitenkaan aja Suomen eroa EU:sta
Politiikka06:00Eija Mansikkamäki
"En pidä sitä realistisena tavoitteena." Realistista on sen sijaan rajoittaa maahanmuuttoa, sillä se vie rahaa muualta. Myös hallitukseen meno on hänestä mahdollista ja myös tärkeää.
CAROLINA HUSU
”Olisi hölmöä laittaa vaaleissa alempi tavoite kuin 100 prosentin kannatus ja 200 kansanedustajaa, mutta voi olla, että tavoitteesta jäädään. Eri asia on, mihin ollaan tyytyväisiä”, Jussi Halla-aho sanoo ja uskoo, että puolueen gallupkannatus on alakanttiin.
”Onks ne hyviä? En ole itse maistanut”, Jussi Halla-aho kysyy toimittajalta puoluetoimistonsa karamelleista. Noh, ainakin kovia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja lähtee vaihtamaan hupparia pukuun. Sitä ennen hän istuttaa MT:n toimittajan ja kuvaajan huoneeseen, jonka seinää peittää tusseilla piirretty strategiakartta.
Siinä on koko Suomi: korporaatiot, puolueet, virkanimitykset, media ja EU. Puolue tunnetaan vahvasti EU-kriittisenä.
Puheenjohtaja palaa sukkasillaan ja päästään vauhtiin.
”Oliko Suomessa jotenkin nälänhätää ennen EU-jäsenyyttä?
Valtakunnan vauraus on kiinni hyvästä hallinnosta ja tuottavasta työstä eikä jostakin EU-jäsenyydestä”, Halla-aho sanoo viitaten Sveitsiin.
Britanniassa EU-ero näyttää käyvän kalliiksi kaikille, esimerkiksi ruuan hinnan noussee rajusti. Jos Suomikin eroaisi, eikö lasku lankeaisi juuri perussuomalaisten peruskannattajille?
Suomen ero ei ole Halla-ahon työlistalla, vaikka puolue pääsisi seuraavaan hallitukseen.
”En pidä EU:sta eroamista ainakaan lyhyellä aikavälillä realistisena tavoitteena, koska suurin osa suomalaisista kannattaa jäsenyyttä. Se on paukkujen haaskaamista”, hän sanoo. Britannia on huono esimerkki muutenkin, sillä se on aina kulkenut EU:ssa omia polkujaan.
Halla-ahon mielestä unioni on myös ”ihan hyvä”, jos se saa irti kansallisista voimavaroista enemmän kuin maat yksin.
Esimerkkinä hän mainitsee Meriturvallisuusviraston.
”Mutta poliittiset tavoitteet ovat aivan vääriä. Ei ole ongelma lisätä ulkorajavalvontaa tai saada ihmisiä ylös merestä. Vaikea asia on, mitä tehdään näille ihmisille.
EU:n suurin ongelma on, että samalla kun se on itse kyvytön tekemään jäsenmaita hyödyttäviä päätöksiä, se estää tekemästä niitä itse.”
Maahanmuuttotulvassa vuonna 2015 vain vastoin EU:n sääntöjä toiminut Unkari teki hänestä oikein, kun se rakensi rajoilleen piikkilanka-aitaa. Hyvin toimi naapurimaa Itävaltakin sen jälkeen, kun se alkoi tarkastaa passeja myös Schengen-maista, kuten Unkarista, tulevilta.
Jos Halla-aho saisi valita, Suomi olisi liittynyt Natoon eikä EU:hun 1990-luvun alussa. Jäsenyys olisi silloin aiheuttanut ”vähemmän ulkopoliittisia kramppeja” ja ollut turvallisempaakin.
”Pelkkä Nato-jäsenyysprosessin käynnistäminen voisi olla tällä hetkellä Suomelle vaarallista. Itänaapurissa on voimakkaita intressejä estää Suomen Nato-jäsenyys. Seurauksena olisi ainakin epämiellyttävää informaatiovaikuttamista, jos kansanäänestyksen päivämäärä julkistettaisiin.”
Lisäksi hän epäilee, etteivät kaikki Nato-jäsenet edes puoltaisi hakemustamme.
Halla-aho istuu kautensa loppuun eli ensi kevääseen Euroopan parlamentissa. Puolue kuuluu siellä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR), kun esimerkiksi Italian Viiden tähden liike ja Ruotsin Ruotsidemokraatit ovat olleet Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmässä (EFDD). Kumpaakin johtaa ”henkisenä runkona” britti.
”Tilanne muuttuu vaalien jälkeen hyvin olennaisella tavalla, sillä ryhmät sillä laidalla järjestyvät kokonaan uudestaan. Pyrimme rakentamaan mahdollisimman ison ryhmän, etsimään yhteisiä nimittäjiä ja kiinnittämään vähemmän huomiota pieniin eroavaisuuksiin.”
Brittien lähtö voi siis vahvistaa äärioikeiston ääntä.
Perussuomalaisten kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Nyt se on noin kymmenen, ja puolueesta irtautuneen Sinisen tulevaisuuden alle prosentin. Mihin puolet kannattajista on kadonnut? Takaisin sinne, mistä tulivatkin: demareihin, keskustaan, kokoomukseen ja vasemmistoon?
Ei, väittää Halla-aho.
”He ovat siirtyneet katsomoon eli eivät ilmaise kantaansa.”
Oma porukka pettyi Halla-ahon mukaan siihen, etteivät asiat muuttuneetkaan vallan kahva kourassa.
”Hallitukseen meno ei ollut virhe vaan periksiantaminen kaikissa tärkeissä lupauksissa. Se johtui siitä, että toimintaa ohjaavat motiivit olivat vääriä eli henkilökohtaisia”, Halla-aho suomii ministerien tekoja siirtolaisvyöryn ja työllisyyden kanssa.
”Jos antaa liikaa periksi väärissä asioissa, kannatus romahtaa. Ja kun se romahtaa, katoaa myös vipuvarsi hallituksen sisällä. Pettyneiden joukko täytyy vakuuttaa uudelleen siitä, että olemme tosissamme tällä kertaa.”
Tärkeitä asioita ovat EU, yhteiskunnallinen reiluus ja maahanmuutto, johon kaikki Halla-ahon mielestä lopulta kiertyy: ilman todellista suojelun tarvetta tulevat ihmiset vievät asunnot ja rahat ja vaikeuttavat näin suomalaisten liikkumista, työllistymistä ja yritysten toimintaa.
Autojen polttamista Ruotsissa hän katsoo tyynesti.
”Tilanne ei ole siellä uusi. Uutta on vain se, jos sata autoa palaa yön eikä viikon aikana. Kummallista on se, miten ollaan huolissaan palavien autojen vaikutuksesta kannatukseen eikä niistä palavista autoista. Ongelmista pitäisi olla huolissaan siksi, että ne ovat ongelmia”, Halla-aho sanoo.
”Suomessa aina mietitään, kuinka Ruotsin virheistä voitaisiin oppia, mutta asiat tehdään kuitenkin samalla tavalla ja toivotaan, että lopputulos olisi erilainen.”
Vaalirahaa tällä puolueella on, ja Halla-aho haluaa hallitukseen. Sisäministerin paikka kiinnostaa.
Mutta kenen kanssa? Ei kiitos -hallituskumppaneita hän ei luettele. Niin ei ehkä muidenkaan pitäisi tehdä, sillä ”politiikassa kaikki on mahdollista”.
Mahtuivathan kokoomus ja vasemmistoliittokin samaan hallitukseen.
Hallitustietä tasaa – tai mutkistaa – se, että perussuomalaiset ei asetu Halla-ahon mukaan oikein mihinkään oikeisto–vasemmisto- tai liberaali–konservatiiviakselilla.
”Perussuomalaisista tuli suuri puolue 2011. On selvää, että jos puolue kasvaa näin äkkiä, suuri osa kannattajista on muiden puolueiden perinteisiä kannattajia.
Tämä sanelee jo itsessään sen, että emme voi kovin jyrkästi asemoitua esimerkiksi sosiaalipoliittisissa kysymyksissä mihinkään.”
Esimerkiksi Helsingin valtuustoryhmään tuli sekä entisiä vasemmistoliiton että kokoomuksen jäseniä.
Se, mikä yhdistää kaikkia, on isänmaallisuus.
”Ei paatoksellinen, vaan käytännönläheinen. Näemme kansallisvaltiot hyvänä järjestelynä ja monikulttuurisuuden huonona kehityksenä taloudellisista ja ihmisten arkielämää liittyvistä syistä. Emme puhu maahanmuutosta siksi, että olisimme ilkeitä ihmisiä, vaan sen vaikutusten takia julkiseen talouteen ja kantokykyyn”, Halla-aho sanoo.
Hänestä on pöyristyttävää, että vastaanottokeskuksiin löytyi vuonna 2015 puoli miljardia euroa rahaa, kun muuten budjetissa riidellään ”napeista”. Jaettava ei synny tyhjästä vaan tuottavasta työstä, hän sanoo.
”On hyvin populistista vaatia lisää rahaa erilaisiin hyviin tarkoituksiin, jos ei samalla kerrota, mistä ne otetaan. Yleinen julkisen vallan reiluus on tärkeää meidän perinteisemmälle äänestäjäkunnallemme.”
Eli muut puolueet ovatkin populisteja?
”Kyllä mä sanoisin juu näin. Kaikki muut ovat vaaliposeeraajia.”
Jussi Kristian Halla-aho
Syntynyt 27.4.1971 Tampereella, missä kävi myös koulunsa. Asuu Helsingissä.
Koulutukseltaan tarjoilija ja filosofian tohtori, väitellyt slaavilaisten kielten historiasta.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009, kansanedustaja vuodesta 2011, Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2014.
Perussuomalaisten puheenjohtajaksi 10.6.2017, minkä jälkeen puolue hajosi.
Perheen vapaa-ajan viettopaikat Alajärvellä, Kalajoella ja Muoniossa.
Harrastuksiin kuuluvat pyöräily ja urheiluammunta.
Viisi 2–15-vuotiasta lasta, joista neljä yhteisiä Hilla-vaimon kanssa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.288200
Politiikka06:00Eija Mansikkamäki
"En pidä sitä realistisena tavoitteena." Realistista on sen sijaan rajoittaa maahanmuuttoa, sillä se vie rahaa muualta. Myös hallitukseen meno on hänestä mahdollista ja myös tärkeää.
CAROLINA HUSU
”Olisi hölmöä laittaa vaaleissa alempi tavoite kuin 100 prosentin kannatus ja 200 kansanedustajaa, mutta voi olla, että tavoitteesta jäädään. Eri asia on, mihin ollaan tyytyväisiä”, Jussi Halla-aho sanoo ja uskoo, että puolueen gallupkannatus on alakanttiin.
”Onks ne hyviä? En ole itse maistanut”, Jussi Halla-aho kysyy toimittajalta puoluetoimistonsa karamelleista. Noh, ainakin kovia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja lähtee vaihtamaan hupparia pukuun. Sitä ennen hän istuttaa MT:n toimittajan ja kuvaajan huoneeseen, jonka seinää peittää tusseilla piirretty strategiakartta.
Siinä on koko Suomi: korporaatiot, puolueet, virkanimitykset, media ja EU. Puolue tunnetaan vahvasti EU-kriittisenä.
Puheenjohtaja palaa sukkasillaan ja päästään vauhtiin.
”Oliko Suomessa jotenkin nälänhätää ennen EU-jäsenyyttä?
Valtakunnan vauraus on kiinni hyvästä hallinnosta ja tuottavasta työstä eikä jostakin EU-jäsenyydestä”, Halla-aho sanoo viitaten Sveitsiin.
Britanniassa EU-ero näyttää käyvän kalliiksi kaikille, esimerkiksi ruuan hinnan noussee rajusti. Jos Suomikin eroaisi, eikö lasku lankeaisi juuri perussuomalaisten peruskannattajille?
Suomen ero ei ole Halla-ahon työlistalla, vaikka puolue pääsisi seuraavaan hallitukseen.
”En pidä EU:sta eroamista ainakaan lyhyellä aikavälillä realistisena tavoitteena, koska suurin osa suomalaisista kannattaa jäsenyyttä. Se on paukkujen haaskaamista”, hän sanoo. Britannia on huono esimerkki muutenkin, sillä se on aina kulkenut EU:ssa omia polkujaan.
Halla-ahon mielestä unioni on myös ”ihan hyvä”, jos se saa irti kansallisista voimavaroista enemmän kuin maat yksin.
Esimerkkinä hän mainitsee Meriturvallisuusviraston.
”Mutta poliittiset tavoitteet ovat aivan vääriä. Ei ole ongelma lisätä ulkorajavalvontaa tai saada ihmisiä ylös merestä. Vaikea asia on, mitä tehdään näille ihmisille.
EU:n suurin ongelma on, että samalla kun se on itse kyvytön tekemään jäsenmaita hyödyttäviä päätöksiä, se estää tekemästä niitä itse.”
Maahanmuuttotulvassa vuonna 2015 vain vastoin EU:n sääntöjä toiminut Unkari teki hänestä oikein, kun se rakensi rajoilleen piikkilanka-aitaa. Hyvin toimi naapurimaa Itävaltakin sen jälkeen, kun se alkoi tarkastaa passeja myös Schengen-maista, kuten Unkarista, tulevilta.
Jos Halla-aho saisi valita, Suomi olisi liittynyt Natoon eikä EU:hun 1990-luvun alussa. Jäsenyys olisi silloin aiheuttanut ”vähemmän ulkopoliittisia kramppeja” ja ollut turvallisempaakin.
”Pelkkä Nato-jäsenyysprosessin käynnistäminen voisi olla tällä hetkellä Suomelle vaarallista. Itänaapurissa on voimakkaita intressejä estää Suomen Nato-jäsenyys. Seurauksena olisi ainakin epämiellyttävää informaatiovaikuttamista, jos kansanäänestyksen päivämäärä julkistettaisiin.”
Lisäksi hän epäilee, etteivät kaikki Nato-jäsenet edes puoltaisi hakemustamme.
Halla-aho istuu kautensa loppuun eli ensi kevääseen Euroopan parlamentissa. Puolue kuuluu siellä Euroopan konservatiivien ja reformistien ryhmään (ECR), kun esimerkiksi Italian Viiden tähden liike ja Ruotsin Ruotsidemokraatit ovat olleet Vapauden ja suoran demokratian Eurooppa -ryhmässä (EFDD). Kumpaakin johtaa ”henkisenä runkona” britti.
”Tilanne muuttuu vaalien jälkeen hyvin olennaisella tavalla, sillä ryhmät sillä laidalla järjestyvät kokonaan uudestaan. Pyrimme rakentamaan mahdollisimman ison ryhmän, etsimään yhteisiä nimittäjiä ja kiinnittämään vähemmän huomiota pieniin eroavaisuuksiin.”
Brittien lähtö voi siis vahvistaa äärioikeiston ääntä.
Perussuomalaisten kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Nyt se on noin kymmenen, ja puolueesta irtautuneen Sinisen tulevaisuuden alle prosentin. Mihin puolet kannattajista on kadonnut? Takaisin sinne, mistä tulivatkin: demareihin, keskustaan, kokoomukseen ja vasemmistoon?
Ei, väittää Halla-aho.
”He ovat siirtyneet katsomoon eli eivät ilmaise kantaansa.”
Oma porukka pettyi Halla-ahon mukaan siihen, etteivät asiat muuttuneetkaan vallan kahva kourassa.
”Hallitukseen meno ei ollut virhe vaan periksiantaminen kaikissa tärkeissä lupauksissa. Se johtui siitä, että toimintaa ohjaavat motiivit olivat vääriä eli henkilökohtaisia”, Halla-aho suomii ministerien tekoja siirtolaisvyöryn ja työllisyyden kanssa.
”Jos antaa liikaa periksi väärissä asioissa, kannatus romahtaa. Ja kun se romahtaa, katoaa myös vipuvarsi hallituksen sisällä. Pettyneiden joukko täytyy vakuuttaa uudelleen siitä, että olemme tosissamme tällä kertaa.”
Tärkeitä asioita ovat EU, yhteiskunnallinen reiluus ja maahanmuutto, johon kaikki Halla-ahon mielestä lopulta kiertyy: ilman todellista suojelun tarvetta tulevat ihmiset vievät asunnot ja rahat ja vaikeuttavat näin suomalaisten liikkumista, työllistymistä ja yritysten toimintaa.
Autojen polttamista Ruotsissa hän katsoo tyynesti.
”Tilanne ei ole siellä uusi. Uutta on vain se, jos sata autoa palaa yön eikä viikon aikana. Kummallista on se, miten ollaan huolissaan palavien autojen vaikutuksesta kannatukseen eikä niistä palavista autoista. Ongelmista pitäisi olla huolissaan siksi, että ne ovat ongelmia”, Halla-aho sanoo.
”Suomessa aina mietitään, kuinka Ruotsin virheistä voitaisiin oppia, mutta asiat tehdään kuitenkin samalla tavalla ja toivotaan, että lopputulos olisi erilainen.”
Vaalirahaa tällä puolueella on, ja Halla-aho haluaa hallitukseen. Sisäministerin paikka kiinnostaa.
Mutta kenen kanssa? Ei kiitos -hallituskumppaneita hän ei luettele. Niin ei ehkä muidenkaan pitäisi tehdä, sillä ”politiikassa kaikki on mahdollista”.
Mahtuivathan kokoomus ja vasemmistoliittokin samaan hallitukseen.
Hallitustietä tasaa – tai mutkistaa – se, että perussuomalaiset ei asetu Halla-ahon mukaan oikein mihinkään oikeisto–vasemmisto- tai liberaali–konservatiiviakselilla.
”Perussuomalaisista tuli suuri puolue 2011. On selvää, että jos puolue kasvaa näin äkkiä, suuri osa kannattajista on muiden puolueiden perinteisiä kannattajia.
Tämä sanelee jo itsessään sen, että emme voi kovin jyrkästi asemoitua esimerkiksi sosiaalipoliittisissa kysymyksissä mihinkään.”
Esimerkiksi Helsingin valtuustoryhmään tuli sekä entisiä vasemmistoliiton että kokoomuksen jäseniä.
Se, mikä yhdistää kaikkia, on isänmaallisuus.
”Ei paatoksellinen, vaan käytännönläheinen. Näemme kansallisvaltiot hyvänä järjestelynä ja monikulttuurisuuden huonona kehityksenä taloudellisista ja ihmisten arkielämää liittyvistä syistä. Emme puhu maahanmuutosta siksi, että olisimme ilkeitä ihmisiä, vaan sen vaikutusten takia julkiseen talouteen ja kantokykyyn”, Halla-aho sanoo.
Hänestä on pöyristyttävää, että vastaanottokeskuksiin löytyi vuonna 2015 puoli miljardia euroa rahaa, kun muuten budjetissa riidellään ”napeista”. Jaettava ei synny tyhjästä vaan tuottavasta työstä, hän sanoo.
”On hyvin populistista vaatia lisää rahaa erilaisiin hyviin tarkoituksiin, jos ei samalla kerrota, mistä ne otetaan. Yleinen julkisen vallan reiluus on tärkeää meidän perinteisemmälle äänestäjäkunnallemme.”
Eli muut puolueet ovatkin populisteja?
”Kyllä mä sanoisin juu näin. Kaikki muut ovat vaaliposeeraajia.”
Jussi Kristian Halla-aho
Syntynyt 27.4.1971 Tampereella, missä kävi myös koulunsa. Asuu Helsingissä.
Koulutukseltaan tarjoilija ja filosofian tohtori, väitellyt slaavilaisten kielten historiasta.
Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen vuodesta 2009, kansanedustaja vuodesta 2011, Euroopan parlamentin jäsen vuodesta 2014.
Perussuomalaisten puheenjohtajaksi 10.6.2017, minkä jälkeen puolue hajosi.
Perheen vapaa-ajan viettopaikat Alajärvellä, Kalajoella ja Muoniossa.
Harrastuksiin kuuluvat pyöräily ja urheiluammunta.
Viisi 2–15-vuotiasta lasta, joista neljä yhteisiä Hilla-vaimon kanssa.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.288200
tulikomento
Supreme Leader
Halla-aho:
Perussuomalaisten kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Nyt se on noin kymmenen, ja puolueesta irtautuneen Sinisen tulevaisuuden alle prosentin. Mihin puolet kannattajista on kadonnut? Takaisin sinne, mistä tulivatkin: demareihin, keskustaan, kokoomukseen ja vasemmistoon?
Ei, väittää Halla-aho.
”He ovat siirtyneet katsomoon eli eivät ilmaise kantaansa.”
Oma porukka pettyi Halla-ahon mukaan siihen, etteivät asiat muuttuneetkaan vallan kahva kourassa.
”Hallitukseen meno ei ollut virhe vaan periksiantaminen kaikissa tärkeissä lupauksissa. Se johtui siitä, että toimintaa ohjaavat motiivit olivat vääriä eli henkilökohtaisia”, Halla-aho suomii ministerien tekoja siirtolaisvyöryn ja työllisyyden kanssa.
”Jos antaa liikaa periksi väärissä asioissa, kannatus romahtaa. Ja kun se romahtaa, katoaa myös vipuvarsi hallituksen sisällä. Pettyneiden joukko täytyy vakuuttaa uudelleen siitä, että olemme tosissamme tällä kertaa.”
Niinpä niin. Tässä törmätään populistipuolueen akilleenkantapäähän. Hallitusvastuu totta hitossa syö kannatusta kun on pakko tehdä kompromisseja ja osittain luopua omista periaatteista ja vaalilupauksista. Tämmöistä se on jos ei yksin saa eduskunnan ehdotonta enemmistöä ja kykene yksin muodostamaan hallitusta. Minusta tosiaan tuntuu ettei PS:n äänestäjäkunnasta aivan kaikki ole tätä totuutta käsittäneet.
Perussuomalaisten kannatus oli viime eduskuntavaaleissa 17,7 prosenttia. Nyt se on noin kymmenen, ja puolueesta irtautuneen Sinisen tulevaisuuden alle prosentin. Mihin puolet kannattajista on kadonnut? Takaisin sinne, mistä tulivatkin: demareihin, keskustaan, kokoomukseen ja vasemmistoon?
Ei, väittää Halla-aho.
”He ovat siirtyneet katsomoon eli eivät ilmaise kantaansa.”
Oma porukka pettyi Halla-ahon mukaan siihen, etteivät asiat muuttuneetkaan vallan kahva kourassa.
”Hallitukseen meno ei ollut virhe vaan periksiantaminen kaikissa tärkeissä lupauksissa. Se johtui siitä, että toimintaa ohjaavat motiivit olivat vääriä eli henkilökohtaisia”, Halla-aho suomii ministerien tekoja siirtolaisvyöryn ja työllisyyden kanssa.
”Jos antaa liikaa periksi väärissä asioissa, kannatus romahtaa. Ja kun se romahtaa, katoaa myös vipuvarsi hallituksen sisällä. Pettyneiden joukko täytyy vakuuttaa uudelleen siitä, että olemme tosissamme tällä kertaa.”
Niinpä niin. Tässä törmätään populistipuolueen akilleenkantapäähän. Hallitusvastuu totta hitossa syö kannatusta kun on pakko tehdä kompromisseja ja osittain luopua omista periaatteista ja vaalilupauksista. Tämmöistä se on jos ei yksin saa eduskunnan ehdotonta enemmistöä ja kykene yksin muodostamaan hallitusta. Minusta tosiaan tuntuu ettei PS:n äänestäjäkunnasta aivan kaikki ole tätä totuutta käsittäneet.
Niiltä on jäänyt huomaamatta ne kohtuu suolaiset 'tiemaksut', jotka kerätään ajoneuvoista ja polttoaineesta veroina... Samaten muuten on jäänyt huomaamatta ajamisen kilometrivero, joka on muuten vielä päästöpainotettu.....
VMP....
Jos ne mulkut haluavat verottaa autoilijoita entistä rankemmin vaikka kulttuuritulkien ja -kohtaamisten rahottamiseksi niin selkärangan kasvattaminen voisi olla paikallaan ja verottaa bensaa tai kulkineita entistä raskaammin, noin läpinäkyvyyden ja rehellisyyden nimissä.
Viimeksi muokattu:
OXPAHA
Eversti
PS on jo käytännössä syrjäytetty kaikista mahdollisista hallituskokoonpanoista. Tuleva pääministerikokelas ei edes kutsu neuvotteluihin, vaikka kannatus oliis mitä. Perskekohallituksessa nähtiin mikä oli ehto hallituspaikalle: kaikkien lupausten peruminen.
Kunpa todellakin ps-äänestäjät ymmärtäisivät että äänestää pitää vaikkei hallitukseen päästäkään. Vahva oppositio on ainoa mahdollisuus vaikuttaa (tai käytännössä edes pitää ääntä) omista tavoitteista ja osoittaa tuhoisan hallituspolitiikan virheet.
Hallitukseen meno oli virhe, soinilaisten petos. Siksi 2015 saattoi tapahtua, siksi ps romahti. Ne pettyneet pitää saada uurnille. Muuten game over.
Nykyinen hallitus on noudattanut hallitusneuvotteluissa sovittuja asioita pois lukien EU ja maahanmuutto linjauksia jotka PS sinne sai kirjattua, siinä syy puolueen hajoamiseen koska Soinilaiset eivät halunneet luopua ministerin paikoistaan.
Mikään perinteinen puolue ei suostuisi jäämään hallitukseen jossa sen hallitusneuvotteluissa priorisoimia asioita ei mitään noudateta ja viedä läpi.
Näiden tapahtumien käsittämisessä on puutteita muiden puolueiden äänestäjäkunnissa, ei PS:n äänestäjillä.
Vielä kerran, kyse ei ollut vaalilupausten lunastamiseesta vaan hallitusneuvotteluiden kirjausten noudattamisesta, toivottavasti meni perille.
tulikomento
Supreme Leader
Ja edelleen jatkopointti minkä @OXPAHA toi viestissään hyvin esille, tuskin tulee olemaan suurtakaan väliä sillä mikä on oleva nykyisen PS:n vaalitulos. Ovi hallitukseen ja edes hallitusneuvotteluihin tulee pysymään minunkin nähdäkseni erittäin todennäköisesti suljettuna. Jos oikeaoppisuudesta ja ideologiastaan haluaa pitää kiinni, niin on tyytyminen opposition penkin kuluttamiseen.
Näin tosiaan on ilmoitettu mutta silloin asiat oli sovittu ja kirjattu hallitusohjelmaan, jostain syytä et käsitä yksinkertaista asiaa tai sitten vain vittumaisuuttasi jankkaat.
skärdis
Greatest Leader
Verojalanjälkeni suorastaan surkastui kun maaliskuussa sain alleni ekan sähköautoni.
Kaupungilla ilmaisia latauspisteitä ja kotitallin töpselistäkin maksaa virta noin 2 € per 100 km. Eli ihan ilmaista bensaan verrattuna.
Suosittelen lämpimästi kaikille!
Pitääkö olla tallissa, että pääsee liikenteeseen?(kertoi eräs akkumateriaalin valmistaja, että iloisesti seisoi autot hangessa piuhat kiinni, kun oli oikea talvi)
Kerro lisää? Arkeen tuollainen sopii kyllä, sitten voisikin laittaa harrastusautoksi jonkun vihreiden kammoaman.
tulikomento
Supreme Leader
Kiitos. Ehkä sitten ihan v-mäisyyttäni. Minulla kun ei ole ollut tapana perussuomalaisia äänestää, niin se että istuuko PS hallituksessa vaiko ikuisessa oppositiossa on itselleni loppujen lopuksi melko yhdentekevä. Ihan hyviäkin ja kannattamisen arvoisia teemoja heiltä toki löytyy.