Tänään klo 2:00
Jos valtionyhtiö tänä päivänä rahoittaisi oman omaisuutensa myynnin yksityiselle ihmiselle, joka pian kaupan jälkeen myisi saman omaisuuden lähes nelinkertaisella hinnalla ulkomaiselle omistajalle, seurauksena olisi todennäköisesti skandaali, ja kaikkien asianosaisten toimet tutkittaisiin perusteellisesti.
Jos valtionyhtiö tänä päivänä rahoittaisi oman omaisuutensa myynnin yksityiselle ihmiselle, joka pian kaupan jälkeen myisi saman omaisuuden lähes nelinkertaisella hinnalla ulkomaiselle omistajalle, seurauksena olisi skandaali, ja kaikkien asianosaisten toimet tutkittaisiin. PETTERI PAALASMAA
Pääministeri
Juha Sipilän (kesk.) rikastumisen tavasta vallitsee toimittaja-kirjailija
Jarno Liskin mielestä osittain väärä kuva.
Liski kirjoittaa torstaina ilmestyvässä kirjassa
Keskustan valtakunta - kertomus rahasta, vallasta ja korruptiosta (Into), että Sipilän rikastumisella ei ole ollut tekemistä äänestäjille esitellyn autotallissa puuhastelun tai insinööriosaamisen kanssa.
– Rahansa Sipilä hankki ostamalla ja myymällä osakkeita oikeaan aikaan -osakekeinottelulla, kuten vielä niihin aikoihin sanottiin. Autotallissaan miljoonayrityksiä luonut `Pelle Peloton`oli
Lauri Kuokkanen. Sipilä onnistui rahastamaan Kuokkasen yrityksen, josta oli saanut alun perin suuren vähemmistöosuuden käytännössä lahjaksi, Liski esittää kirjassa arvionsa nykyisen pääministerin rikastumisesta.
Kuokkanen (synt. 1931) on Nokia-taustainen keksijätyyppi, joka palkkasi vuonna 1985 vastavalmistuneen diplomi-insinööri Sipilän yritykseensä. Kuokkanen piti Sipilän rauhallisuudesta ja otti tämän vähemmistöomistajaksi perustamaansa Solitra Oy:hyn, johon Sipilä sijoitti 40 000 markkaa.
Solitra valmisti taajuussuodattimia, joita tarvittiin matkapuhelimissa. Nokia-buumi räjäytti niiden kysynnän 1990-luvun alussa.
Yritys kasvoi hetkessä suureksi. Kuokkanen myi enemmistöosuutensa valtionyhtiö Rautaruukille.
Vuonna 1993 Solitrasta tuli Rautaruukin tytäryhtiö. Vähemmistöosakas Sipilä nousi Solitran toimitusjohtajaksi.
Erikoinen holdingyhtiö
Sitten tapahtui kummia, kuten Liski kirjassa asioiden saamaa käännettä kuvailee.
Välittömästi yhtiön johtoon noustuaan Sipilä perusti pöytälaatikkofirman nimeltä Solifil, josta hän itse omisti kolme neljäsosaa.
Solifilin tarkoituksena oli Solitran myyminen.
Seuraavaksi tapahtui Liskin mielestä vieläkin erikoisempi käänne, josta hän kirjoittaa
Keskustan valtakunnassa.
Sipilän piti saada ostettua Solitra itselleen ennen yhtiön myyntiä.
– Jostain syystä Rautaruukki rahoitti Sipilän holdingyhtiötä yli 30 miljoonan markan lainalla. Nämä rahat yhtiö käytti osakkeiden ostamiseen Rautaruukilta itseltään ja Juha Sipilältä, kirjassa kerrotaan.
Koko kauppahinta oli 50 miljoonaa markkaa.
– Käytännössä Rautaruukki siis lainasi Sipilälle rahat, joilla tämä osti Rautaruukille kuuluneet Solitran osakkeet. Ainoana vakuutena lainalle olivat samat Solitran osakkeet, Liski vääntää rautalangasta, mitä kummallista Oulun seudulla 1990-luvulla tapahtui.
Valtionyhtiö siis rahoitti Sipilän mahdollisuuden rikastumiseen ilman, että yhtiö itse hyötyi siitä.
Sipilä vaikenee kuin muuri
Liski on esittänyt pääministeri Sipilälle haastattelu- ja kommenttipyyntöjä tapahtumista.
– En ole saanut edes vastauksia haastattelupyyntöihini, Liski kertoo
Iltalehdelle.
Pian Sipilä myi Solitran amerikkalaiselle ADC Telecommunicationsille.
Yhdysvaltalaisyritys maksoi Solitrasta lähes 200 miljoonaa markkaa.
Jos valtionyhtiö tänä päivänä rahoittaisi oman omaisuutensa myynnin yksityiselle ihmiselle, joka pian kaupan jälkeen myisi saman omaisuuden lähes nelinkertaisella hinnalla ulkomaiselle omistajalle, seurauksena olisi skandaali, ja kaikkien asianosaisten toimet tutkittaisiin perusteellisesti.
Liskin mielestä Sipilän äkkirikastumiseen johtaneita tapahtumia ei ole selvitetty tyydyttävällä tavalla.
– Rautaruukin toiminta vaikuttaa erikoiselta. Järjestelyssä Rautaruukki ei pienentänyt riskiään mutta varmisti, että kaupan onnistuessa yli odotusten Sipilä saisi pitää voitot, Liski kirjoittaa.
Liski on yrittänyt selvittää, mitä oikein tapahtui. Silloiset Rautaruukin toimitusjohtaja ja rahoitusjohtaja eivät kertomansa mukaan muista, miksi valtionyhtiö halusi rahoittaa Sipilän henkilökohtaisia bisneksiä. Solitran asioista yhtiössä vastannut johtaja on kuollut - ja pääministeri Sipilä itse vaikenee kuin muuri.
Valtio-omistajan valtaa Rautaruukissa käytti Solitra-järjestelyn aikaan keskustalainen kauppa- ja teollisuusministeri
Seppo Kääriäinen. Valtionyhtiön hallintoneuvostoa johti
Paavo Väyrynen (kesk.).
Keskustan valtakunta -kirjassa pohditaan sitä mahdollisuutta, oliko Sipilällä Solitran osakkeet Rautaruukilta hankkiessaan tietoa mahdollisista ostajista.Yrityksen toimitusjohtajana Sipilä olisi ollut velvollinen ajamaan kaikkien osakkeenomistajien, etenkin enemmistön omistaneen Rautaruukin, etua.
Keskustan valtakunnan toinen kirjoittaja on Yleisradion toimittaja
Jyri Hänninen.
LAURI NURMI
