Oli lyöty tai tönitty,kommunisti tai kapitalisti niin yhtä tuomittavaa.Erimielta ja kritiikkiä saa antaa ja poliitikon se kestää mutta lapuan liikkeen malli ei käy.""
Kesäkuun puolivälissä
1930 alkoivat ympäri maata laajamittaiset kommunistien muilutukset. Porvarilliset puolueet pitivät muilutuksia pakollisena pahana, jota tuli vain sietää kommunistien kitkemiseksi.
Ensimmäinen julkisuuteen noussut muilutus oli kommunistisen
kansanedustajan Asser Salon kyyditys 4. kesäkuuta, ja
vapusta syyskuuhun tehtiin kokonaisuudessaan 254 muilutusta tai sen yritystä.
[1] Ensimmäiset kolme kyyditystä tehtiin toukokuussa. Kesäkuussa oli 137 kyyditystä tai sen yritystä, heinäkuussa 51, elokuussa 37 ja syyskuussa viimeiset 26.
[2] Kyydityksistä 76 tehtiin
Vaasan läänin alueella, jossa muilutukset eivät yleensä olleet väkivaltaisia. Esimerkiksi pohjalaiskyydityksissä "paketti" eli muilutettava saatettiin viedä Pohjanmaalle, jossa häneltä otettiin vastaava vala kuin Saloltakin. Pohjalaiset sanoivatkin muilutuksia ”talonpoikaishuumoriksi” tai ”talonpoikaiseksi leikinlaskuksi”, vaikka todellisuudessa muilutukset olivat, muutamia tapauksia lukuun ottamatta, täysin organisoitua toimintaa. Sen sijaan erityisesti
Varsinais-Suomessa muilutukset olivat vakavia, ja tällä alueella muilutukset saivat jo tuolloin huonon maineensa.
Sisällissodan aikana Varsinais-Suomessa jännitteet olivat syvät, ja ne purkautuivat lapualaisvuosina uudelleen. Eräissä varsinaissuomalaisissa kyydityksissä pahoinpideltiin muilutettavaa pahoin.