Kommentti: Venäjä-selittäjien koulukunta siloittelee Putinin toimia
Europarlamentaarikot Eero Heinäluoma ja Mauri Pekkarinen antoivat Ylen A-talkissa tyylinäytteen Venäjän toimien parhain päin selittämisestä, Lauri Nurmi ja Juha Ristamäki kirjoittavat.
Mauri Pekkarinen (kesk) ja Eero Heinäluoma (sd) ovat Euroopan parlamentin jäseniä, entisiä ministereitä ja kansanedustajia. JENNI GÄSTGIVAR, HENRI KÄRKKÄINEN / IL
Juha Ristamäki
[email protected]
Lauri Nurmi
[email protected]
Eilen klo 20:59
Suomessa on yhä voimissaan poliittinen koulukunta, joka vaatii ymmärtämään Venäjää ja yrittää selittää
Vladimir Putinin politiikkaa parhain päin.
Koulukunta sivuuttaa sen tosiasian, että Euroopan nykyinen kriisi on yksin Venäjän keksimä, rakentama ja ylläpitämä.
Yksikään eurooppalainen valtio ei ole 2000-luvulla uhannut Venäjää aseellisesti. Venäjä sen sijaan on käyttänyt sotilaallista voimaa useita rajanaapureitaan vastaan ja uhkaa parhaillaan Ukrainaa hyökkäyksellä.
Europarlamentaarikot
Eero Heinäluoma (sd) ja
Mauri Pekkarinen (kesk) antoivat torstaina klassisen tyylinäytteen suomalaisten Venäjä-selittäjien logiikasta, kun he vierailivat Ylen
A-talk-ohjelmassa.
Pekkarinen esimerkiksi vähätteli Venäjän voimapolitiikasta usein ja oikeaan osuen varoittaneita Viroa, Latviaa ja Liettuaa ja kuvaili näiden maiden aikanaan eronneen Neuvostoliitosta.
– Mä kuitenkin ottaisin Baltianmaat tavallaan erilaiseen tarkasteluun sikäli, että hehän nyt ovat olleet siitä lähtien, kun vanhasta Neuvostoliitosta erosivat tai itsenäistyivät, ärhäkkänä kaiken aikaa. En mittaa sillä koko Euroopan yhtenäisyyttä, Pekkarinen vähätteli esimerkiksi virolaisia.
Keskustalainen ei sanallakaan puhunut siitä, että venäläiset miehittivät Baltiaa vuosikymmenten ajan ja kohtelivat julmasti maiden asukkaita. Kaukana ei ollut, etteivät suomalaiset kokeneet samaa kohtaloa.
Suomalaiselta europarlamentaarikolta voisi 2000-luvulla pikemminkin odottaa julkista kunnioitusta baltteja kohtaan. Sekin olisi aiheellista sanoa ääneen, että Putinin haikailu Neuvostoliiton valtapiirin perään on osoitus hänen vaarallisuudestaan, kuten juuri virolaiset ovat korostaneet.
Eero Heinäluoman ajattelussa Venäjän uhkaan varautuminen on kuitenkin osa ongelmaa. Puolustuksellisen aseistuksen sijoittaminen Venäjän naapurimaihin on Venäjä-selittäjien koulukunnan logiikan mukaan uhka Venäjää kohtaan.
– Sehän on molemmin puolin uhkaavaa. Jokainen ajattelee niin, että meidän aseet ovat turvallisuustekijä, naapurin aseet ovat uhka. Mutta sitten kun ottaa sen peilin ja on valmis kuuntelemaan sitä toista, sieltä varmaan tulee se ajatus, että aseiden sijoittelusta ja myös sotaharjoitusten järjestämisestä pitää pystyä sopimaan niin, että niitä ei koeta uhkana, Heinäluoma sanoi.
Venäjä-selittäjien koulukunnalle on tyypillistä, että vaikka Putin tekisi lähes tulkoon mitä tahansa, läntisten demokratioiden on kuulemma osattava katsoa peiliin ja löydettävä vikaa omasta toiminnastaan. Mitenkään muutenhan retoriikkaa ”molemmin puolin uhkaavuudesta” ei voi ymmärtää.
A-talkissa myös vieraina olleet europarlamentaarikot
Henna Virkkunen (kok) ja
Heidi Hautala (vihr) kuuntelivat Heinäluoman ja Pekkarisen sanavalintoja useissa suoran lähetyksen kohdissa silmin nähden hämmentyneinä.
– On kyllä erittäin vaikea löytää keinoja, miten voisi Venäjän kokemaa turvallisuusuhkaa jollakin tavalla lievittää, koska ei mikään maa ole Venäjää kohtaan tämmöisiä esittänyt, Virkkunen sai sanottua johonkin väliin yksin Venäjän esittämistä vaatimuksista.
Jos Venäjä hyökkää Ukrainaan, Euroopan unioni todennäköisesti asettaa sitä vastaan voimakkaita pakotteita. Tätä on korostanut muun muassa Suomen pääministeri
Sanna Marin (sd), joka on näin puhumalla yrittänyt korottaa aseellisen hyökkäyksen rimaa.
Venäjä-selittäjien ajattelussa pakotteet olisivat EU-maille itselleen vahingollisia.
– Se tilanne, että Venäjä rupeaisi sillä (energiatoimituksilla) jotenkin kiristämään Eurooppaa merkittävästi, ei ole minusta todennäköinen. Todennäköisempää on se, että jos Venäjä tekee intervention Ukrainaan, Eurooppa ryhtyy toimenpiteisiin, joilla se laittaa hanoja kiinni ja tässä mielessä rankaisee itse itseään, Pekkarinen sanoi A-talkissa.
Venäjä-selittäjän logiikan mukaan esimerkiksi Nord Stream 2 -kaasuputken sulkeminen olisi ainoastaan laukaus Euroopan omaan nilkkaan. Jos EU noudattaisi suomalaisten Venäjä-selittäjien logiikkaa, mitään pakotteita Venäjää vastaan ei ilmeisesti asetettaisi, vaikka Putin aloittaisi kuinka monta sotaa tahansa.
Hautala pudisti päätään Pekkarista kuunnellessaan ja nosti esille Suomeen suunnitellun venäläisen valtionyhtiön Rosatomin ydinvoimalan.
– Meillä on vaarallinen tilanne siinä, että olemme riippuvaisia Venäjän valtionyhtiö Rosatomista, joka omistaa tällä hetkellä 34 prosenttia ja jolle suomalainen rakennusyhtiö SRV haluaa myydä 1,8 prosentin osuutensa. Rosatomin osuus kasvaa, Hautala sanoi ja vaati rakennushankkeen pysäyttämistä.
SRV
tiedotti helmikuun alussa myyvänsä omistuksensa Rosatomin omistamalle RAOS Voima Oy:lle. A-talkissa kysyttiin, minkälainen riski Rosatomin ydinvoimala on Suomelle vallitsevassa maailmantilanteessa.
Hautala huomautti Heinäluomalle, että asiassa ei ole kyse ydinvoimasta vaan Rosatomista.
– Fennovoima pyysi Rosatomin mukaan tähän. Ei voi sanoa, että tämä on jokin venäläisten kauhea juoni, vaan me ollaan haluttu tehdä energiaa. Ydinvoima on meidän paletissa. Siemens vetäytyi pois, Rosatom tuli tilalle. Senkin jälkeen päätöksenteko on täysin täällä. Ei pidä kaivaa semmoisia uhkakuvia, jotka eivät ole todellisia, Heinäluoma vastasi.
Venäjä-selittäjien maailmankuvassa venäläisten bulvaanivirityksissä ja Putinin puheissa siitä, että Venäjä tekee kaikkensa ydinvoimalan toteuttamiseksi Suomeen, ei ole mitään kummallista.
Suomen puolustusministeriö on vaatinut, että hankkeesta tehtäisiin perusteellinen riskiarvio. Turvallisuusviranomaiset ovat siis eri mieltä kuin suomalaiset Venäjä-selittäjät, joiden logiikan mukaan Rosatomin ydinvoimala kaiketi rakennettaisiin Pyhäjoelle, vaikka Suomen puolustusministeriö ei sitä haluaisi ja vaikka Putin aloittaisi sodan Ukrainassa.
Venäjä-selittäjät paapovat Venäjää ja Putinia kuin koulukiusaajaa, jolle kukaan ei aseta rajoja. Ilmiö on surullisen yleinen: kiusatut yrittävät epätoivoisesti mielistellä kiusaajaansa aina vain enemmän, jolloin tämä havaitsee, että voikin kohdistaa uhreihinsa aina kovempaa väkivaltaa.
Suomalaisten Venäjä-selittäjien maailmassa Venäjän aloittamat sodat ja Putinin esittämät uhkaukset tuntuvat olevan asioita, jotka vain pitää sietää - Venäjän toimiinkin demokraattiset maat ovat jollakin perverssillä tavalla osasyyllisiä.
Kritiikkiä, jos sitä yleensä on, esitetään hyvin varovaisesti, ettei naapurin isäntä oikeasti suutu.
Helmikuisessa blogissaan Pekkarinen moitti Venäjän turvallisuusdoktriinia, mutta muistutti, että ”Suomen kannattaa vaalia Pohjolan vakautta ja ymmärtää, mitä se merkitsee”.
Luonnollisesti ajattelumalli johtaa siihen, että Suomen ei pidä hakea lisäturvaa sotilasliitto Natosta. Meidänhän pitää ajatella ensi sijaisesti Putinin ja Venäjän tunteita ja turvallisuutta. Kyyristelemällä ei vaan koulukiusaajaa saada kuriin.
Ei pidä ymmärtää väärin, etteivätkö myös esimerkiksi Heinäluoma ja Pekkarinen olisi isänmaallisia ihmisiä. Venäjän selittäjien näkemys vaan on, että Suomen turvallisuusetu on hyssytellä Venäjän naapurissa. Niinhän sotien jälkeen ja kylmän sodan aikana totuttiin YYA-hengessä tekemään.
Ainakin tämän kommentin kirjoittajien näkemys on, että Suomen etu on maksimoida oma turvallisuutensa kyselemättä koko ajan, miltä se näyttää Venäjän silmissä. Suomi ei uhkaa Venäjää, eikä muuten Natokaan. Sellaiset väitteet on kehitetty Venäjällä venäläisen valtapolitiikan käyttöön.