Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Periaatteessa Paavo yllyttää tovereitaan kapinaan.. Käytännössä kuitenkin taitaa vetää vitsillä koko homman.
Joo ei Pate varmasti tosissaan ole, sehän maksaisi oikein leppoisan ja rahakkaan suojatyöpaikan. Vasemmistolaisesta tulee tunnetusti heti oikeistolainen kun päästään rahaan käsiksi, joten kännissä ja läpällä vaan. Naamakin punottaa melkein samaan malliin kuin punalippu. Toivottavasti spray-pulloja ei sentään myyty ettei tule taas veronmaksajille laskua.
 
Purra kävi interaktiivista viestinvaihtoa mielenosoittajien kanssa "Menkää töihin."


Minusta tämä näyttää aika nololta, noin puheenjohtajan suusta.
 
Purra kävi interaktiivista viestinvaihtoa mielenosoittajien kanssa "Menkää töihin."


Minusta tämä näyttää aika nololta, noin puheenjohtajan suusta.
Purran pitäisi ehkä välttää tätä, vaikka siellä kuinka toverit huutaisi rasistia ja natsia. Näistä tehdään klippejä, joita sitten oppositio käyttää omassa populismissaan.

Itse kuitenkin myönnän, että tirskuin tälle salaa jonkin verran, koska Purra selvästikin hieman pilke silmäkulmassa heitteli vain takaisin tietylle toveriporukalle.
 
Harkimolla varsinainen kuningasajatus.
Niinistö olisi liian vanha, kyseenalainen motivaatio...

Virkkunen tai Salla voisi olla realistisemmat.
Saattaa olla myös, että Niinistö ei halua komissaariksi. Ikää on kuitenkin jo sen verran, niin haluaa varmaankin mielummin viettää perheensä kanssa enempi aikaa.
 
Tuo Harkimo on kyllä yksi aivopierujen hautomo. Se esittää aina kaikenlaisia populistisia heittoja ja yksinkertaisia "ideoita" monimutkaisiin ongelmiin. Sitten kun niitä hiukan miettii, ei niissä sen esityksissä ole mitään oikeaa järkeä.

Sen suurin saavutus on ollut rakentaa halli, josta yhteiskunta maksoi 30%. Sen jälkeen myydä se halli "täydellä hinnalla" venäläisille josta kaikki raha meni sille itselle ( ja muille sijoittajille). Se yhteiskunnan panostama 30% unohtui johonkin matkalle.

Se on loppujen lopuksi ollut vain yksi venäläisten elävä hybridiase. Ei ehkä tahallisesti, mutta se nyt on ollut se lopputulos.
 
Hyysärin maksumuurin takana oleva juttu Antero Ahalasta, joka on myös "kykypuolueen" miehiä:

https://www.hs.fi/alueet/art-2000010472160.html

Moninkertainen ääniharava vedätti säätiön rahat lapsilleen – Lapsetkin tuomittiin. Hovioikeus korotti vehmaalaisen kunnallisvaikuttajan ehdotonta vankeustuomiota. Lisäksi tämän täysi-ikäiset lapset saivat tuomiot avunannosta.
 
Sattuuhan sitä, toisille vähän useammin kuin toisille... 😁
Tekstin mukaan haiskahtaa taas siltä, että joku on sanonut jotain, jota feminismin kiihottamat lumihiutaleet parkuvat. Toisin päin asiasta ei kukaan puhuisi. Ylipäätään voisi tuota loukkaantumiskulttuuria lyödä turpaan ja vaatia ymmärrystä, ettei yhteiskunnalta voi vaatia mielensäpahoittamisen suojaa.
 
Tähtääköhän Yrttiaho nyt vas:n puheenjohtajaksi? Jakava tyyppi on, mutta saattaa saada merkittävänkin tuen.
 
Hjallis väitetysti sanonut, että jos ei ole yksimielinen pj niin puolue vedetään konkkaan.
Meurman väittää blogitekstissään myös, että hänen itsensä lisäksi puheenjohtajaehdokkaaksi oli nousemassa Nora Stenvall, jota Meurmanin mukaan tuki istuvan puoluehallituksen enemmistö, puolueen naisten yhdistys ja ruotsinkielinen yhdistys. Meurman väittää Harkimon ilmoittaneen, että jos joku haastaa hänet puheenjohtajavaaleissa, hän eroaa puolueesta.

– Käytännössä tämä tarkoittaa myös puolueen konkurssia, koska suurin osa (puolueen) veloista on Harkimon yhtiölle.

Harkimo valittiin kokouksessa jatkokaudelle yksimielisellä päätöksellä.
 
Tässä Hesarin jutussa, ohuesti käydään läpi Tynkkysen julkisuuteen kertomaa. Mahdollisesta Venäjän vaikuttamisyrityksestä sekä Tynkkysen yhteistoiminnasta SUPO:n kanssa. En tästä hullua hurskaammaksi lukemisen jälkeen tullut.

Mielenkiintoinen detalji jokatapauksessa, muistiin liittyen:
"Esimerkiksi Li Andersson (vas) tai Antti Kurvinen (kesk) eivät muista, lähestyikö Venäjä heitä nuorisopolitiikka-aikoina.

On saattanut tulla joku sähköposti, jonka olen saman tien poistanut, Andersson arvelee."

Sebastian Tynkkynen ei ole ainoa, jota Venäjä on lähestynyt – Sävy hänen Supo-tarinassaan muuttui​

HS-analyysi|Supon mukaan Venäjän vaikuttamisyritykset ovat pikemminkin määrätietoisia kuin taitavia, ja vaikuttamista tehdään ”rasti ruutuun” -tyyppisenä virkatyönä, kirjoittaa HS:n politiikan toimituksen esihenkilö Hanna Mahlamäki.

Tilaajille
Sebastian Tynkkynen eurovaalien perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Helsingissä kesäkuussa.

Sebastian Tynkkynen eurovaalien perussuomalaisten vaalivalvojaisissa Helsingissä kesäkuussa. Kuva: Sami Kilpiö / HS
Kuuntele juttu
Hanna Mahlamäki HS

22.7. 20:36
TUORE europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen (ps) puolusti viikonloppuna taannoista Venäjän-matkaansa sillä, että hän keräsi Venäjän tavoitteista tietoa suojelupoliisille (Supo). Tynkkynen vieraili perussuomalaisten nuorisojärjestön puheenjohtajana Venäjän Tverissä vuonna 2016. Arktiselle leirille oli kutsuttu muitakin nuorisopoliitikkoja.

Tynkkysen Supo-yhteys ei tullut julki ensimmäistä kertaa hänen nyt siitä kertoessaan. Suomen Kuvalehti selvitti asiaa jo vuonna 2017, jolloin Tynkkynen kertoi Tverin-matkastaan melko eri sävyssä kuin nyt. Hän kertoi silloin, että Venäjä lähestyi häntä ”poikkeuksellisen aggressiivisella tavalla”. Tynkkynen sanoi silloin lehdelle, että Supo puolestaan toimi tilanteessa ”aivan loistavasti”.

”Näin on pystytty estämään, ettei minuun ole voitu vaikuttaa”, hän kertoi SK:lle tuolloin.

Nyt taas Tynkkysen viestistä syntyi vaikutelma, kuin hän olisi vieraillut Venäjällä isänmaan asialla. ”Oli kunnia-asia palvella maatani tällä tavalla”, Tynkkynen kirjoitti viestipalvelu X:ssä perjantaina. Tynkkysen mukaan Venäjä ei hyötynyt hänestä mitenkään.


Tynkkysen kommentti on osa pitkää ja kiivasta väittelyä siitä, ovatko oikean vai vasemman poliittisen laidan synnit Venäjä-yhteyksistä raskaammat.

Tynkkynen on oikeassa painottaessaan, että Suomen perussuomalaiset kuuluu nyt europarlamentissa ECR-ryhmään, joka äänesti viime viikolla lähes yksimielisesti Ukrainan tukemisen puolesta. Sen sijaan vasemmistoryhmä, johon Suomen vasemmistoliittolaiset kuuluvat, hajosi äänestyksessä täysin.

KESKUSTELUISTA Supon kanssa ei yleensä huudella julkisuuteen. Supokaan ei kerro operatiivisen työn yksityiskohtia julki, koska siitä ei ole sen työn tarkoituksen kannalta hyötyä. Selvää on silti, että Supo seuraa Venäjän vaikuttamisyrityksiä ja varoittaa niiden kohteeksi joutuneita.

Supon erikoistutkijat Petteri Lalu ja Suvi Alvari avasivat aiemmin tänä vuonna Supon omassa podcastissa Supodissa Venäjän vaikuttamisyrityksiä. Ne ovat heidän mukaansa pikemminkin määrätietoisia kuin taitavia. Samoja menetelmiä toistetaan vuosikymmenestä toiseen.

”Vaikuttamista tehdään virkatyönä, että saadaan rasti ruutuun”, Alvari sanoi podcastissa.

Näistä on kokemuksia Tynkkysen lisäksi muillakin entisillä nuorisopoliitikoilla kuin Tynkkysellä.

KOKOOMUSNUORTEN puheenjohtajana vuosina 2013–2015 toiminut Susanna Koski kertoi maanantaina HS:lle saaneensa aikoinaan kutsun Venäjälle ”vaellusretkelle”. Kutsu kuulosti hänestä niin epäilyttävältä, että hän jätti sen väliin.

Vuosina 2001–2005 vasemmistonuorten puheenjohtajana toiminut Paavo Arhinmäki kertoo, että Venäjän suurlähetystössä oli nuorehko virkailija, jonka tehtävänä vaikutti olevan nuorisopoliitikkojen seuraaminen. Tämä tuli Arhinmäen järjestämän nuorisojärjestöjen jalkapalloturnauksen yleisöönkin, Arhinmäki kertoo.

Eräs 2000-luvun alussa nuorisopolitiikassa toiminut ex-puheenjohtaja kertoo, että häntä houkuteltiin peitetoiminnalta vaikuttaneeseen ”venäläisen median haastatteluun” liittyen puolueensa Nato-kantoihin.

Keskustanuorten puheenjohtajana 2001–2003 toiminut Sami Sulkko kertoo, että nuorisopoliitikot kävivät Supossa yhdessä kuulemassa lähestymisyritysten tarkoituksesta ja olivat sikäli ”valveutuneita” vieraan vallan vaikutusyrityksistä.

Esimerkiksi Li Andersson (vas) tai Antti Kurvinen (kesk) eivät muista, lähestyikö Venäjä heitä nuorisopolitiikka-aikoina.

On saattanut tulla joku sähköposti, jonka olen saman tien poistanut, Andersson arvelee.

Kurvinen sanoo, että on ehkä korkeintaan epämuodollisesti kuullut small talk -luontoisia tervetulotoivotuksia johonkin.

Venäjän kutsuihin Tynkkysen tavoin suostuvasti vastanneita on sen sijaan ollut julkisuudessa vähän.

Yksi on Tynkkysen tavoin kertonut auttaneensa myös Supoa, mutta huomattavasti paljon kauemmin sen jälkeen, kun toiminta oli aktiivista.

Hän oli kokoomuksen edesmennyt kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Ilkka Kanerva. Kanerva kertoi vasta vuonna 2014 ilmestyneessä Heikki Saaren Kotiryssät-kirjassa raportoineensa 1970-luvun Neuvostoliitto-yhteyksistään säännönmukaisesti myös Supolle, oman käsityksensä mukaan silloin ainoana.
 
Tähtääköhän Yrttiaho nyt vas:n puheenjohtajaksi? Jakava tyyppi on, mutta saattaa saada merkittävänkin tuen.
Se, mikä monella politiikkaa seuraavallakin ohi meni. Oli Li Anderssonin näkemys valtion ydinvelvotteista kansalaisiaan kohtaan mahdollisissa poikkeusoloissa. Pitäen sisällään sodan.

Ohi menolla, tarkoitan kriittistä, kysymyksiä sisällään pitävää journalismia. Kuten myös puolueen sisäistä keskustelua. Oletan, että imago ja suosio jonka sisään Andersson on onnistunut kääriytymään. Tässä suojana toimi.

Hämmästyksekseni, jopa omassa tuttavapiirissä. Tätä punalippua heiluttavaa henkilöä jossakin määrin sympatiseerataan.

Yrttiaholla ei ole olemusta "viehättävästi päätään puolelta toiselle heiluttaen", asiakysymyksiä sivuuttaa, kysymysten muotoa omalle viihtyvyysalueelleen siirtäen. Mikäli näitä kysymyksiä ylipäätään esitetään. Ja lukuunottamatta jälkeenjääneiden osiota puolueessa, joka itsensä on ulos reaalimaailmasta asettanut. Suosiota Yrttiaholla tuskin riittävästi on kerrytettävissä johtoon.
 
Tässä ketjussa vaelletaan kyllä aika kauas aiheesta. Tampereen apulaispormestari, Yrttiaho eikä edes Hjallis ole kärkipoliitikkoja.

Suomen kärkipoliitikot tällä hetkellä on Alexander Stubb, Petteri Orpo, Riikka Purra ja Elina Lepomäki. Vähän käsitettä venyttämällä Mukaan Mahtuu vielä Mari Rantanen (sisäministeri) ja Kaisa Juuso (Sosaali ja Terveysministeri).
 
Mun mielestäni kaikkien puolueiden johtajat ja kansanedustajat on kärkipoliitikkoja. Myös kunnallispoliitikot voi olla kärkipoliitikkoja koska kaikki hoitaa yhteisiä asioita = politiikkaa.

Hjallis on näppärästi rakentanut puolueen joka perustuu hänen ajatuksiin ja hänen rahaan. Muiden kannattaa ymmärtää tämä tai etsiä uraa jossain muussa puolueessa.

.
 
Tässä ketjussa vaelletaan kyllä aika kauas aiheesta. Tampereen apulaispormestari, Yrttiaho eikä edes Hjallis ole kärkipoliitikkoja.

Suomen kärkipoliitikot tällä hetkellä on Alexander Stubb, Petteri Orpo, Riikka Purra ja Elina Lepomäki. Vähän käsitettä venyttämällä Mukaan Mahtuu vielä Mari Rantanen (sisäministeri) ja Kaisa Juuso (Sosaali ja Terveysministeri).
Olet siinä ajatuksessa, että ainoastaan mainitsemiisi kärkipoliitikkoihin olisi syytä katsetta suunnata?

Otsikko itsessään, antaa tulkinnalle monia mahdollisuuksia. Yksi näistä saattaisi hyvinkin perustellusti olla, valtakunnallisessa politiikan teossa mukana oleminen.
Tuohon asemaan päästäkseen, henkilön on jo täytynyt ohittaa useita kerrostumia hierarkiatasoissa.
 
Anna-Maja Henrikssonin suhmurointi nikotiinipussiasiassa mietityttää. Muutamia pointteja:
  • Tällaisen tavallisen maallikon silmään näyttää yksikäsitteisesti korruptiolta, jos poliitikko suosii lainsäädännössä yhtä tiettyä yritystä muiden kustannuksella. Näin on varsinkin silloin, jos yritys sattuu toimimaan poliitikon kotipaikkakunnalla ja keskinäiset sidonnaisuudet ovat ilmeisiä.
  • Henriksson on Suomen pitkäaikaisin oikeusministeri. Tällä kokemuspohjalla minusta pitäisi kyetä ymmärtämään lakia laadittaessa mikä on niin sanotusti ookoo ja mikä ei.
  • Poliitikkojen pitäisi suojella kaikin tavoin isänmaan nuoria. Nikotiiniriippuvuuteen houkuttelevien makujen laajemman paletin salliminen ei ole tällaista toimintaa. Olen itsekin käyttänyt nuorena nikotiinituotteita ja tiedän kuinka pirullista nuorena opitusta tavasta on yrittää päästä eroon.
  • Mielestäni oikeuskanslerin pitäisi ehdottomasti aloittaa esitutkinta. Niin tehtäisiin takuuvarmasti, jos epäilysten kohteena olisi joku tavallinen kuolevainen. Europarlamentaarikon tai ex-puoluejohtajan tittelin ei pitäisi suojata lain kouralta, vaan olla ennemminkin raskauttava tekijä korruptioasioissa. Jos Henrikssonin korruptiolta haiskahtavaa toimintaa ei tutkita kunnolla, vaan asia painetaan villaisella, kansalaisten luottamus päättäjiin ja suomalaiseen järjestelmään kärsii.
 
Anna-Maja Henrikssonin suhmurointi nikotiinipussiasiassa mietityttää. Muutamia pointteja:
  • Tällaisen tavallisen maallikon silmään näyttää yksikäsitteisesti korruptiolta, jos poliitikko suosii lainsäädännössä yhtä tiettyä yritystä muiden kustannuksella. Näin on varsinkin silloin, jos yritys sattuu toimimaan poliitikon kotipaikkakunnalla ja keskinäiset sidonnaisuudet ovat ilmeisiä.
  • Henriksson on Suomen pitkäaikaisin oikeusministeri. Tällä kokemuspohjalla minusta pitäisi kyetä ymmärtämään lakia laadittaessa mikä on niin sanotusti ookoo ja mikä ei.
  • Poliitikkojen pitäisi suojella kaikin tavoin isänmaan nuoria. Nikotiiniriippuvuuteen houkuttelevien makujen laajemman paletin salliminen ei ole tällaista toimintaa. Olen itsekin käyttänyt nuorena nikotiinituotteita ja tiedän kuinka pirullista nuorena opitusta tavasta on yrittää päästä eroon.
  • Mielestäni oikeuskanslerin pitäisi ehdottomasti aloittaa esitutkinta. Niin tehtäisiin takuuvarmasti, jos epäilysten kohteena olisi joku tavallinen kuolevainen. Europarlamentaarikon tai ex-puoluejohtajan tittelin ei pitäisi suojata lain kouralta, vaan olla ennemminkin raskauttava tekijä korruptioasioissa. Jos Henrikssonin korruptiolta haiskahtavaa toimintaa ei tutkita kunnolla, vaan asia painetaan villaisella, kansalaisten luottamus päättäjiin ja suomalaiseen järjestelmään kärsii.
Taitaa olla lähtölaskennan aika Anna-Majalle.
 
Back
Top