Kärkipoliitikkojen vahtimisketju

Petteri Orpo: Valmiutta kompromisseihin kysyttävä PS:ltä

SATU SCHAUMAN | 30.11.2019 | 07:23- päivitetty 30.11.2019 | 08:35

Mahdollisen hallitusyhteistyön tiellä on keskeisiä näkemyseroja.
Työperäinen maahanmuutto ja näkemykset suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta jakavat kahta suurinta oppositiopuoluetta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antaa ymmärtää Nykypäivän haastattelussa, että perussuomalaisten olisi syytä liikkua ja tarkistaa politiikkaansa, jotta hallitusyhteistyö voisi olla mahdollista.

Haastattelu on tehty ennen Posti-kohun tuoreimpia käänteitä.
Orpo ottaa Nykypäivässä kantaa perussuomalaisten varapuheenjohtajan Riikka Purran taannoiseen haastatteluun Helsingin Sanomissa, jossa Purra sanoi, että ”emme pysty jatkamaan tällaisella hyvinvointijärjestelmällä, joka kustantaa näin paljon, eikä varsinkaan siinä tilanteessa, että meille tulee lisää maahanmuuttoa”.
– Tässähän on ristiriita, koska emme pysty kustantamaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita, kuten esimerkiksi vanhusten palveluita, kun niiden tarve kasvaa, ellemme saa tänne lisää työntekijöitä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Tässä kokoomuksella ja perussuomalaisilla on aivan keskeinen näkemysero, Orpo linjaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa keskusta ja kokoomus päätyivät viime vaalikaudella siihen, ettei hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa ollut enää edellytyksiä, kun puheenjohtajaksi tuli Jussi Halla-aho.

Tässä haastattelussa Orpo ei halua pois sulkea vielä mitään hallitusyhteistyövaihtoehtoja koskien seuraavaa vaalikautta.
– Mitään puoluetta ei voi sulkea pois loputtomasti ja Halla-aho pyrkii selvästi tekemään perussuomalaisista salonkikelpoisempaa koko ajan.

Siksi täytyy olla valmis yhteistyöhön. Voi olla, että me näemme joissain asioissa tähän mahdollisuuksia, mutta haluan painottaa, että olemme erilaiset puolueet. Suhtaudumme moniin asioihin eri tavoin, vaikka esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä voisi löytyä yhteistäkin.

Käytännön politiikassa selkeimpiä eroja ovat Orpon mukaan esimerkiksi jo mainittu työperäinen maahanmuutto ja näkemykset siitä, miten suomalaista hyvinvointia puolustetaan. On myös itsestään selvää, että kansainvälisyys ja EU jakavat kahta suurinta oppositiopuoluetta.

Pitäisikö perussuomalaisten liikkua, jotta yhteistyö kokoomuksen kanssa voisi ylipäänsä olla mahdollista?
– Tämä onkin hyvä kysymys, koska ei voi olla niin, että aina vain kokoomukselta kysytään, oletteko valmiita yhteistyöhön. Tätä pitää kysyä jatkuvasti myös perussuomalaisilta: oletteko valmiita sietämään muiden mielipiteitä? Oletteko valmiita tekemään kompromisseja? Oletteko valmiita rakentamaan kannustavaa sosiaaliturvamallia Suomeen? Sellaista, jossa oikeasti työn tekeminen ja vastaan ottaminen on aina kannattavaa. Oletteko valmiita muuttamaan yhteiskunnan rakenteita niin, että täällä tulevaisuudessakin pärjää?

Ja kun minä en tiedä, mitä mieltä he ovat näistä asioista, koska puhui heidän kanssaan melkein mistä vain, aina se kääntyy maahanmuuttoon, hän huokaa.
– Kokoomuksen puheenjohtajana minun täytyy sanoa lisäksi, että sellaiset asiat kuin tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, sananvapaus, yksilönvapaus – ne ovat minulle kaikki kaikessa. Eikä näissä voida joustaa.

”Kokoomus on oikeistopuolue”
Perussuomalaisten nousu maan suurimmaksi puolueeksi on pohdituttanut paljon kokoomuslaisia. Osa torjuu tiukasti mahdollisen hallitusyhteistyön ”oikeistopopulistien” kanssa seuraavalla vaalikaudella, osa lähestyy asiaa vähän toisin.

Edellisessä Nykypäivässä julkaistussa lukijakyselyssä eräs lukija arvioi, että ”Perussuomalaiset olisi luonteva yhteistyökumppani kokoomukselle ja mahdollistaisi vahvan oikeistoblokin seuraavissa vaaleissa.”
Miten kommentoit tätä?
– Kokoomus on oikeistopuolue. Jos katsotaan oikeisto – vasemmisto -karttaa, me olemme siellä oikean puoliskon keskellä.

Perussuomalaiset hajaantuvat vasemmalta oikealle heti, kun lähdetään puhumaan verotuksesta, sosiaalipolitiikasta ja työllistämisen keinoista, Orpo katsoo.

Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät mieltävät itsensä toisistaan poikkeavasti oikeisto–vasemmisto-akselilla, ilmenee oikeusministeriön kesällä julkaisemasta tutkimuksesta.

Kokoomusta äänestävät sijoittavat itsensä poikkeuksetta oikealle, kun taas perussuomalaisten äänestäjien selvä enemmistö keskelle – vaikkakin niin sanottu ”oikea laita” näyttäisi viime vuosina vahvistuneen.

 
Oletteko valmiita rakentamaan kannustavaa sosiaaliturvamallia Suomeen? Sellaista, jossa oikeasti työn tekeminen ja vastaan ottaminen on aina kannattavaa.
Miksi tämä tarkoittaa aina Kokoomukselle sitä että jo ennestään matalia korvauksia leikataan ja madalletaan sen sijaan että (ainakin matalempia) palkkoja korotetaan jotta niillä voisi elää.
 
Petteri Orpo: Valmiutta kompromisseihin kysyttävä PS:ltä

SATU SCHAUMAN | 30.11.2019 | 07:23- päivitetty 30.11.2019 | 08:35

Mahdollisen hallitusyhteistyön tiellä on keskeisiä näkemyseroja.
Työperäinen maahanmuutto ja näkemykset suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan puolustamisesta jakavat kahta suurinta oppositiopuoluetta.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo antaa ymmärtää Nykypäivän haastattelussa, että perussuomalaisten olisi syytä liikkua ja tarkistaa politiikkaansa, jotta hallitusyhteistyö voisi olla mahdollista.

Haastattelu on tehty ennen Posti-kohun tuoreimpia käänteitä.

– Tässähän on ristiriita, koska emme pysty kustantamaan hyvinvointiyhteiskunnan tärkeitä palveluita, kuten esimerkiksi vanhusten palveluita, kun niiden tarve kasvaa, ellemme saa tänne lisää työntekijöitä. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Tässä kokoomuksella ja perussuomalaisilla on aivan keskeinen näkemysero, Orpo linjaa.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa keskusta ja kokoomus päätyivät viime vaalikaudella siihen, ettei hallitusyhteistyölle perussuomalaisten kanssa ollut enää edellytyksiä, kun puheenjohtajaksi tuli Jussi Halla-aho.

Tässä haastattelussa Orpo ei halua pois sulkea vielä mitään hallitusyhteistyövaihtoehtoja koskien seuraavaa vaalikautta.
– Mitään puoluetta ei voi sulkea pois loputtomasti ja Halla-aho pyrkii selvästi tekemään perussuomalaisista salonkikelpoisempaa koko ajan.

Siksi täytyy olla valmis yhteistyöhön. Voi olla, että me näemme joissain asioissa tähän mahdollisuuksia, mutta haluan painottaa, että olemme erilaiset puolueet. Suhtaudumme moniin asioihin eri tavoin, vaikka esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä voisi löytyä yhteistäkin.

Käytännön politiikassa selkeimpiä eroja ovat Orpon mukaan esimerkiksi jo mainittu työperäinen maahanmuutto ja näkemykset siitä, miten suomalaista hyvinvointia puolustetaan. On myös itsestään selvää, että kansainvälisyys ja EU jakavat kahta suurinta oppositiopuoluetta.

Pitäisikö perussuomalaisten liikkua, jotta yhteistyö kokoomuksen kanssa voisi ylipäänsä olla mahdollista?
– Tämä onkin hyvä kysymys, koska ei voi olla niin, että aina vain kokoomukselta kysytään, oletteko valmiita yhteistyöhön. Tätä pitää kysyä jatkuvasti myös perussuomalaisilta: oletteko valmiita sietämään muiden mielipiteitä? Oletteko valmiita tekemään kompromisseja? Oletteko valmiita rakentamaan kannustavaa sosiaaliturvamallia Suomeen? Sellaista, jossa oikeasti työn tekeminen ja vastaan ottaminen on aina kannattavaa. Oletteko valmiita muuttamaan yhteiskunnan rakenteita niin, että täällä tulevaisuudessakin pärjää?

Ja kun minä en tiedä, mitä mieltä he ovat näistä asioista, koska puhui heidän kanssaan melkein mistä vain, aina se kääntyy maahanmuuttoon, hän huokaa.
– Kokoomuksen puheenjohtajana minun täytyy sanoa lisäksi, että sellaiset asiat kuin tasa-arvo, demokratia, ihmisoikeudet, sananvapaus, yksilönvapaus – ne ovat minulle kaikki kaikessa. Eikä näissä voida joustaa.

”Kokoomus on oikeistopuolue”
Perussuomalaisten nousu maan suurimmaksi puolueeksi on pohdituttanut paljon kokoomuslaisia. Osa torjuu tiukasti mahdollisen hallitusyhteistyön ”oikeistopopulistien” kanssa seuraavalla vaalikaudella, osa lähestyy asiaa vähän toisin.

Edellisessä Nykypäivässä julkaistussa lukijakyselyssä eräs lukija arvioi, että ”Perussuomalaiset olisi luonteva yhteistyökumppani kokoomukselle ja mahdollistaisi vahvan oikeistoblokin seuraavissa vaaleissa.”
Miten kommentoit tätä?
– Kokoomus on oikeistopuolue. Jos katsotaan oikeisto – vasemmisto -karttaa, me olemme siellä oikean puoliskon keskellä.

Perussuomalaiset hajaantuvat vasemmalta oikealle heti, kun lähdetään puhumaan verotuksesta, sosiaalipolitiikasta ja työllistämisen keinoista, Orpo katsoo.

Myös kokoomuksen ja perussuomalaisten äänestäjät mieltävät itsensä toisistaan poikkeavasti oikeisto–vasemmisto-akselilla, ilmenee oikeusministeriön kesällä julkaisemasta tutkimuksesta.

Kokoomusta äänestävät sijoittavat itsensä poikkeuksetta oikealle, kun taas perussuomalaisten äänestäjien selvä enemmistö keskelle – vaikkakin niin sanottu ”oikea laita” näyttäisi viime vuosina vahvistuneen.


Kokoomuksen työperäisten maahanmuuttopuheiden taustalla lienee visio yhteiskunnasta, jossa alimman tason suorittavan työn tekevät ulkomaalaiset toimialasta riippumatta. Siivoojat, bussi- ja taksikuskit, keittiöhenkilöstö, tarjoilijat, varastomiehet, raksaporukka, jne. olisivat kaikki ulkomaalaisia ja vieläpä EU:n ulkopuolelta. Heille voidaan maksaa paljon huonompaa palkkaa kuin suomalaisille, koska heidän elintasovaatimuksensa on paljon alempi. Esim. kimppakämpät ja jopa yhteiset huoneet kerrossängyillä saattavat olla ihan OK, jollekin Kirgisiasta tulleelle työporukalle.

Ongelman muodostaa se, että vaikka he tällä palkalla suostuvat tulemaan toimeen, sillä palkalla ei pysty kaikissa tilanteissa elämään Suomen hintatasossa. Tällöin kuvaan astuu sosiaaliturva. Sosiaaliturvajärjestelmä ei kestä sitä, että meillä on 1 miljoona alipalkattua ulkomaalaista täällä. Tämän takia samaan aikaan pitää uudistaa sosiaaliturvaa ”kannustavampaan suuntaan”, kuten Kokoomus asian ilmaisee. Toisin sanoen tukia pitää leikata, koska muuten meillä ei ole varaa maksaa riittävän huonoja palkkoja.

Tässä visiossa suomalaisten rooli on olla esimies-, spesialisti- ja asiantuntijarooleissa. Näitä työpaikkoja ei ole tarpeeksi kaikille. Toki kantasuomalaisten määrä vähenee jatkuvasti, joten tilanne tulee helpottumaan pitkällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä suurimmat kärsijät tulevat olemaan kantasuomalaiset matalapalkka-alan työntekijät, jotka Kokoomus haluaa korvata ulkomaalaisilla. Mikä heidän roolinsa tässä Kokoomuksen visiossa tulee olemaan, sitä en osaa sanoa. Ehkä kortiston kautta varhaiseläkkeelle?

Sinänsä tämä visio ei ole mikään Kokoomuksen keksimä, vaan se on kopioitu muista länsimaista kuten Saksasta tai Briteistä. Näissä maissa tuloerot ovat paljon Suomea suuremmat ja tuloerojen suurentamiseen tällä mallilla Suomessakin tähdätään, koska se tarkoittaa enemmän rahaa ylemmille portaille hierarkiassa. Suurimpana erona on se, että sosiaaliturvamalli on aivan erilainen näissä verrokkimaissa. Näin ollen kokonaisvaltainen sosiaaliturvan uudistus (lue: heikennys) onkin ehdoton edellytys työperäisen maahanmuuton laajentamiseksi Suomeen.

Mielestäni olisi reilua, jos Kokoomus kertoisi avoimesti, että tähän tähdätään. Ja sitten äänestäjät päättäisivät. Mutta luulen, että Kokoomus pelkää massoja, eikä siksi pelaa avoimilla korteilla.
 
Minusta kyllä vaikuttaa, että (Rinne) on ollut jatkuvasti ihan kartalla koko touhusta. En millään usko, että AY-jyrä ei olisi seurannut tuota näytelmää alusta alkaen ja tarkkaan, kun kerran neuvojakin jakelee.

"PÄÄMINISTERI Antti Rinne (sd) kertoo HS:lle, että tilanne on hallituksella tiedossa."

HS:n tiedot: Postin palkanalennukset koskisivatkin jopa 8 000:ta työntekijää – Pääministeri Rinne väläyttää ratkaisuksi ”tuntuvaa” kertakorvausta työntekijöille
Pääministeri Rinteen mukaan valtio voisi ehkä luopua määräajaksi osasta Postin tuloutuksista, jotta pienituloisten Postin työntekijöiden elinolosuhteet turvattaisiin.
e106a564727345e999568ee2d2d99449.jpg

Pääministeri Antti Rinne (KUVA: HEIKKI SAUKKOMAA / LEHTIKUVA)
Juha-Pekka Raeste HS
Julkaistu: 11.9. 2:00 , Päivitetty: 11.9. 11:36


POSTI suunnittelee HS:n tietojen mukaan tuntuvia palkanalennuksia peräti 8 000 työntekijälle. Postilla on nyt noin 22 000 työntekijää.

Julkisuudessa on tähän asti kerrottu mahdollisten alennusten koskevan vain 700 henkeä, lähinnä lajittelijoita. Lajittelijoita edustavan Posti- ja logistiikka-alan unionin Paun työehtosopimuksen piirissä olleet työt ollaan siirtämässä edullisemman Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin.

HS:n tietojen mukaan vastaava suunnitelma koskee Postin työtehtäviä myös huomattavasti laajemmin. Asian vahvistaa kaksi eri lähdettä HS:lle.

POSTIN hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan yhtiö tutkii vaihtoehtoja.

”Täytyy löytää joku ratkaisu, joka takaa kilpailukyvyn”, Postin hallituksen puheenjohtaja Pohjola sanoo HS:lle.

Hän kertoo, että laajempaan hankkeeseen viitattiin epäsuorasti jo tiedotteessa, jossa kerrottiin 700 työntekijän työehtosopimusmuutoksesta.

Posti kertoi tuolloin tavoittelevansa vuosien 2019−2021 aikana noin 150−200 miljoonan euron kustannussäästöjä. Yhtiö kertoi tuolloin, että sillä on 11 työehtosopimusta eri tehtäviin.

”Posti pyrkii löytämään markkinaehtoisen työehtosopimus- ja kustannustason myös perinteisissä postipalveluissa syksyn 2019 aikana”, tiedotteessa luki.

PÄÄMINISTERI Antti Rinne (sd) kertoo HS:lle, että tilanne on hallituksella tiedossa.

Rinteen mukaan Postin työntekijöitä uhkaava palkkojen heikentäminen tulisi ratkaista niin, että pienipalkkaiset työntekijät pystyvät tulemaan palkallaan yhä toimeen pääkaupunkiseudulla.

”Tavoite on, että päästään oikeudenmukaisiin palkkoihin.”

Rinne korostaa myös sitä, että Postin tulisi pyrkiä löytämään sopu neuvottelemalla asiasta työntekijöiden kanssa.

Mahdollisiin ratkaisuihin siitä, miten nykyisille työntekijöille voisi korvata siirtymisen heikompaan työehtosopimukseen tai vastaaviin pysyvästi palkkaa alentaviin järjestelyihin, Rinne ei halua ottaa suoraa kantaa.

”Yksi vaihtoehto voisi olla sen selvittäminen, voiko asian ratkaista jollain rahallisella kertakorvauksella”, Rinne kuitenkin sanoo.

Rinteen mukaan kertakorvauksia on käytetty ennenkin vastaavia riitojen ratkaistaessa, kun siirtymiä vanhasta järjestelmästä uuteen on rakenneltu.

Rinne kertoo pohtineensa sitäkin, että valtio voisi joidenkin vuosien ajaksi luopua osasta Postilta vaatimistaan tuottotavoitteista, jotta Postin pienipalkkaisten työntekijöiden elinolosuhteet voitaisiin turvata.

Rahallisessa kertakorvauksessa kyse on helposti kymmenistä tai jopa yli sadasta miljoonasta eurosta.

Jos kahdeksalle tuhannelle työntekijälle maksettaisiin kertakorvauksena esimerkiksi viisituhatta euroa, se maksaisi Postille ja valtiolle 40 miljoonaa.

Rinne ei suostu ottamaan kantaa korvauksen euromääriin.

”Mutta jos haetaan aidosti ratkaisua kertakorvauksella, sen täytyy tuntua ihmisten arjessa.”

Rinne sanoo myös toivovansa, että Postin johto etsisi kustannussäästöjä aktiivisesti muualtakin kuin työvoimakuluista, esimerkiksi erilaisista syrjäseutujen teknologiaratkaisuista.

Postin nykyisen hallituksen asemasta Rinne sanoo, että hänelle riittää nyt se, että hallitus nauttii kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd) luottamusta.

 
Tässä visiossa suomalaisten rooli on olla esimies-, spesialisti- ja asiantuntijarooleissa.

Eikohan kokoomuksen visiossa suomalaisten rooli ole lahtokuopassa..... tai no jokatapauksessa Kansallisen Kokoomuksen nimesta pitaisi se kansallinen pudottaa pois jollei ole jo pudotettu. Kokoomus on globalistipuolue, joka haluaisi havittaa Suomen luonteen kansallisvaltiona. Tosin niin ne ovat kaikki muutkin persuja lukuunottamatta. Tota taustaa vasten joku talvisodan muistelu nayttaa lahinna irvokkaalta.
 
Viimeksi muokattu:

Voe, voe... melkeen tuli tippa linssiin.

Vois vaan kysyä, että missä kohtaa ja muodossa tämä korkeakulttuuri esiintyy kun esim Irina on näpistelemässä ruokakaupan tavaroita tai Rainer on heilumassa keklun kanssa kylillä.
 
Mielenkiintoinen uutinen. Ei niinkään sisältönsä puolesta, vaan aiheen ja ajoituksen puolesta. YLE on siis julkaissut varsin positiivissävytteisen ja pitkän Jutta Urpilaista kuvaavan uutisartikkelin. Uutisessa ei ole varsinaisesti mitään "uutista", halutaan vain nostaa Jutta hetkeksi uutisaiheeksi. MIKSI? Onko YLE vain jotenkin haistanut pääministerinvaihdoksen tulevan ja haluaa siksi tehdä artikkelin vahvimmasta kandidaatista vai onko artikkeli tilattu YLE:ltä?

Elämme hallituksen kannalta kriittisiä päiviä. Orpo haistelee toisessa artikkelissa yhteistyökuvioita PS:n kanssa, toivoen mahdolliseti tiistain välikysymyksen kaatavan hallituksen. PS:n tämänhetkinen massiiviinen kannatus ja SDP:n Kepun päinvastaisesti surkea sellainen aiheuttaa varmaankin sen, että hallitus miettii nyt kuumeisesti keinoja valtansa säilyttämiseksi. Hallituksen kaatumiseen ei näillä puolueilla ole juuri nyt oikein varaa. Itse pidän pääministerin vaihtoa hyvinkin todennäköisenä. Painetta siihen tulee varmasti muiden hallituspuolueiden taholta jotka ovat pettyneenä joutuneet seuraamaan pääministeripuoleen sekoiluja ja voisin kuvitella, että SDP:n sisällä on tultu pitkälti samaan johtopäätkseen.
 
Mielenkiintoinen uutinen. Ei niinkään sisältönsä puolesta, vaan aiheen ja ajoituksen puolesta. YLE on siis julkaissut varsin positiivissävytteisen ja pitkän Jutta Urpilaista kuvaavan uutisartikkelin. Uutisessa ei ole varsinaisesti mitään "uutista", halutaan vain nostaa Jutta hetkeksi uutisaiheeksi. MIKSI? Onko YLE vain jotenkin haistanut pääministerinvaihdoksen tulevan ja haluaa siksi tehdä artikkelin vahvimmasta kandidaatista vai onko artikkeli tilattu YLE:ltä?

Elämme hallituksen kannalta kriittisiä päiviä. Orpo haistelee toisessa artikkelissa yhteistyökuvioita PS:n kanssa, toivoen mahdolliseti tiistain välikysymyksen kaatavan hallituksen. PS:n tämänhetkinen massiiviinen kannatus ja SDP:n Kepun päinvastaisesti surkea sellainen aiheuttaa varmaankin sen, että hallitus miettii nyt kuumeisesti keinoja valtansa säilyttämiseksi. Hallituksen kaatumiseen ei näillä puolueilla ole juuri nyt oikein varaa. Itse pidän pääministerin vaihtoa hyvinkin todennäköisenä. Painetta siihen tulee varmasti muiden hallituspuolueiden taholta jotka ovat pettyneenä joutuneet seuraamaan pääministeripuoleen sekoiluja ja voisin kuvitella, että SDP:n sisällä on tultu pitkälti samaan johtopäätkseen.
Eiköhän juttu ole perua Jutan hiljan alkaneesta EU-pestistä ilman sen kummoisempia "kytkentöjä"?
 
Saadaanko naismessias Mama Africa pelastamaan feministinen kansanrintama?
 
Mystinen operaatio: Pekka Haavisto yritti junailla ”Isis-lapset” salaa Suomeen – kiistää painostaneensa virkamiestä
9695497ed2b549d8983d730719fa7934.jpg

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vas.) yritti painostaa ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. (KUVA: KALLE KOPONEN, LEHTIKUVA, REUTERS)
Julkaistu: 2.12. 5:00

Ulkoministeri Pekka Haavisto yritti painostaa virkamiestä tekemään päätöksen omissa nimissään.
ULKOMINISTERI Pekka Haavisto (vihr) yritti painostaa ulkoministeriön konsulipäällikköä Pasi Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä.

Kun Tuominen ilmoitti, ettei ministeri voi sälyttää poliittista vastuuta ”elämän ja kuoleman” kysymyksestä yksittäiselle virkamiehelle, hänet syrjäytettiin.

Ilta-Sanomat kertoi kolme viikkoa sitten, kuinka ulkoministeri Haavisto syrjäytti ilman julkisia tai edes asianomaiselle kerrottuja perusteluita ulkoministeriön konsuliosaston päällikön Tuomisen paikaltaan.

 

Jatketaan tuolla.

 
IS 2.12.2019:

"IS:N TIETOJEN mukaan ulkoministerinä puoli vuotta toimineen Haaviston työskentelytavat ovat herättäneet kasvavaa kritiikkiä ministeriössä. Häntä moititaan esimerkiksi käskyttämisestä ja äkkipikaisuudesta, jotkut myös suosikkijärjestelmästä."

Ja tämä mies keikkuu kärjessä seuraavaa presidenttiä arvuuteltaessa.
 
Johtamistapa ja persoonallisuustyyppi liittyvät vahvasti toisiinsa.

Tuo Pekka Haaviston yritys manipuloida virkamies toimimaan lain ja ohjeistojen vastaisella tavalla ja kun näin ei käy, niin eristäminen ja potkut -kuvio on erittäin raskas kohteilleen.

Jos suostuu asettumaan tämän tyyppisten ihmisten manipuloitavaksi niin pilaa herkästi koko loppuelämänsä. Ellei suostu, niin pilalle menee vuosi tai pari.

Toimi miten tahansa, niin ihan kaikki kirjallisesti, suullinen kanssakäyminen mieluiten todistajan läsnäollessa ja ei missään nimessä saa mennä mukaan niihin kuvioihin missä tuollainen ihminen ensin rakentaa jonkinlaista identiteettitason yhteisöllisyyttä ja sen jälkeen koittaa manipuloida tekemään päätöksiä me-henki -lähtökohdalla.

Pitää pysyä omana itsenään ja olla selvillä siitä, mitä se tarkoittaa.
 
Ulkoministeriön putinsuomalaiset ajamassa Venäjän asiaa. Eiku, Pekka Haavistohan se olikin. Mikä Pekkaa vaivaa kun EU:n suuntalinjat eivät kelpaakaan?


"MITÄ viisumikäytäntöön Venäjän suuntaan tulee, IS:n tietojen mukaan Haavisto esitti tyytymättömyytensä Suomen tiukentuneeseen linjaan ja toivoi joustavampaa käytäntöä.

Suomi noudatti omaa, EU:sta poikkeavaa linjaansa tähän syksyyn saakka. EU-komissio huomautti asiasta, jolloin ulkoministeriö päätti vihdoin muuttaa viisumikäytännön muiden Schengen-maiden linjan mukaisiksi. Tässäkin asiassa Haavisto ja Tuominen joutuivat vastakkain.

Venäläisiltä on syyskuun alusta alkaen vaadittu viisumihakemukseen kahta uutta liitettä: matkustussuunnitelmaa ja todistusta varallisuudesta. Suomi oli ainoa Schengen-maa, joka ei niitä edellyttänyt.
"
 
Back
Top