Siirretty tänne Ukraina-ketjusta drone-pommien sytytinkeskustelusta, joka kannattaa lukea läpi kaikkien viestien osalta, jos asia kiinnostaa:
Niin, ainakin valmistajan mukaan tuo sähkömekaaninen sytyitin on "maailman turvallisin". Eli sähköisten varmistimien lisäksi siinä on myös mekaaninen varmistin: mekaniikan pitää olla oikeassa asennossa, jotta sähköosat voivat toimia. Paljon enemmän olisin huolissani noista itse modatuista iskusytyttimistä. Sellaisen kun tiputat jalkoihisi, niin se on morjens.
Länsimaissa sotilaskäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden (ammukset, kranaatit, heitteet ja niiden osat kuten sytyttimet) sekä aseiden rakenteellisen ja toiminnallisen käyttöturvallisuuden periaate lienee "yksi miljoonasta" -todennäköisyys vahinkoa, etenkin henkilövammoja, aiheuttavan tapahtuman suhteen palveluskäytössä, kun huoltojen, varastoinnin käyttöönoton, käytön ym. toimenpiteet on laitteille ohjeiden mukaan suoritettu.
Ohessa takavuosilta (2003) sytytinkonferenssissa esitetty kalvosarja, jossa one-in-one-million periaate käydään läpi sytytin-, ammus- ja asesuunnittelun kannalta. Siviilielämässä ja muista syistä sotilaille palveluksessa henkilövahinkoja sattuu pari kolme dekadia suuremmalla todennäköisyydella eli "yksi-tuhannesta / yksi-kymmenestä tuhannesta" -tyyliin. Aseiden turvallisuusvaatimus on kireä.
Sytyttimille vaaditaan kaksi toisistaan riippumatonta varmistustoimintaa. Ilmeisesti kaksi sähköistä varmistinta ei kelpaa, vaan vähintään toisen on oltava mekaaninen toiminto kuten viiteviestin keskustelussa aiemmin esitetyllä Installaza:n käsikranaatissa lienee laita. Kaksi toisistaan riippumatonta mekaanista varmistinjärjestelmää kelvannee, vaikka sytytin käyttäisikin jotain sähköistä toimintoa. Sitä en tiedä, kelpaako kello varmistimeksi vai pitääkö sen olla vähintään sellainen, joka aloittaa ajanlaskunsa vasta jostakin varmasti turvallisesta hetkestä: Esim. sisäballistisen vaiheen kiihtyvyys liipaisee kellon tai kun pommi on pudotettu ja se on varmasti irti dronesta, joiden jälkeen kellolla mitataan "turvallinen viive" virittymiselle.
Kranaattien (ammuksien) muuttaminen turvallisesti dronesta pudotettavaksi pommiksi lienee vaikeaa, koska ammuksien/kranaattien varmistinmekanismit yleensä hyödyntävät sisäballistisessa vaiheessa esiintyvien suurien kiihtyvyyksien, pyörimisen (rihkatuilla putkilla ammuttaessa), suuren lähtönopeuden (esim. sähköntuotto "ropelligenerattorilla" ja ropellin alkukierrosmäärä maskivarmistuksena) jne suomia mahdollisuuksia varmistimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä rasituksia ei muulloin esiinny.
Drone-pudotuksessa putoamiskiihtyvyys on vain <1 g, joten kahden toisistaan riippumattoman mekaanisen varmistimen liipaisimen toteutus on vaikeaa,
kun varastoinnin, käsittelyn ja käytön aikana muutaman g:n rasitukset ovat tavallisia, esim. "putoaa pöydältä" tai kuljetusajoneuvo ajaa töyssyyn tai kolaroi. (Edit 2022-11-28).
Arvelen, että Ukrainassa käytetyt improvisoidut drone-pommit eivät läpäisisi "one - in -one - million" testiä tai periaatetta. Kriisin aikana vaatimuksista on tapana tinkiä välttämättömän tarpeen ja saavutettavan hyödyn vs. haitan arvioinnin perusteella.
Edit 2022-11-28: Sorry, ajatusvirhe/unohdus sytyttimen varastoinnin, kuljetuksen jne sytytinvarmistuksen suhteen:
Niiden aikana sytyttimissä lienee jokin mekaaninen varmistin, esim. sokka, joka estää sytyttimen virittymisen varastoinnissa ja "sokka" poistetaan juuri ammusta aseeseen ladattaessa. Sen jälkeen pitäisi olla vielä kaksi "toimintavarmistinta". Ammunnan aikaisen varmistuksien ei tarvitse varmistaa sytytintä varastointi- / kuljetus- tai käsittelyvaiheen aikana niin kauan kun "sokka" on paikallaan.
