Käsikranaatit ja heitteet.

En oikein ymmärrä noita. Termiittikranaatti tulee käyttää sytyttämään palavaa ainetta. Jos haluaa tuhota ei-palavaa (kuten radiolaitteisto) niin parempi käyttää räjähteitä.

Yksi idea noiden takana on se, että termiitillä ei tarvita juurikaan varoaluetta, kunhan nyt ei omia tukehduteta. Eli yksi ukko voi kiertää laitteelta toiselle sytyttämässä niitä tuleen kun toiset vielä koettavat tehdä siinä ympärillä (esim. päämaja, tukikohta tai varikko) jotakin hyödyllistä niillä kamppeilla mitä on vielä tarkoitus pitää käyttökunnossa tai evakuoida alueelta.

Ja noiden kranaattien tarkoitus ei sinällään ole tuhota laitteita kokonaan, ainoastaan estää vihollista välittömästi hyödyntämästä hylättyä laitteistoa.
 

Opettavainen. Termiitti on ongelmallinen vaikka kohteena olisi kevyt rakennelma. Se palaa liian nopeasti että se ehtisi muodostaa tarvittavan lämpömassan teräksen sulamiselle ja käsiheitteissä ei ole tarpeeksi massaa aiheuttamaan sitä.

Mitä tapahtuu jos mökki on jo tulessa kun termiitit laukeaa? Lämpökuormaa luulisi olevan paljon.
 
Viimeksi muokattu:

Mulla pää sanoi koko ajan että ei räjähdä, koska luoti ei omaa sytytin mekanismia. Miksi se räjähti heti osumasta?
 
Onko näin? Mitä jos kranaatti, joka on liivin taskussa ottaa osumaa, räjähtääkö se myös heti?

Sodassa voi kuolla monella tapaa.

Sitä en tiedä miten kaukaa tuo voi tapahtua, mutta tiedän että myytinmurtajat kokeilivat myyttiä jossa ne ampui kranaattia tarkoituksena kokeilla voiko heitetyn kranaatin ampua "takaisin" heittäjälle. Kiväärillä kranaatti räjähti silloinkin, haulikolla kranaatti taisi vain hajota palasiksi. Etäisyydet toki lyhyet, mutta kai tuosta haulikko tapauksesta saa hieman haarukoitua mitä homma vaatii.
 
Mulla pää sanoi koko ajan että ei räjähdä, koska luoti ei omaa sytytin mekanismia. Miksi se räjähti heti osumasta?

Voisihan käkr lähteä luodin osumasta, ainakin jos luoti pääsee iskemään räjäyttimeen tai sen iskunalliin...

Mutta tässä tapauksessa pamahduksen saattoi tuottaa säkillinen tanneritea (tai vastaavaa), joka oli maassa pukkien välissä. Ainakin lähtöpiste näyttää olevan siinä

Veikkaan tuon "käkr:n" olevan tämänlainen tuote https://m.aliexpress.com/item/33036376342.html
 
Voisihan käkr lähteä luodin osumasta, ainakin jos luoti pääsee iskemään räjäyttimeen tai sen iskunalliin...

Mutta tässä tapauksessa pamahduksen saattoi tuottaa säkillinen tanneritea (tai vastaavaa), joka oli maassa pukkien välissä. Ainakin lähtöpiste näyttää olevan siinä

Veikkaan tuon "käkr:n" olevan tämänlainen tuote https://m.aliexpress.com/item/33036376342.html
Niin ja minusta tuo jamppa on nippa ja nappa ns haavoittavan alueen ulkopuolella ja siltikin joku isompi pala voi olla tappava etemmäskin...
 
Mutta tässä tapauksessa pamahduksen saattoi tuottaa säkillinen tanneritea (tai vastaavaa), joka oli maassa pukkien välissä. Ainakin lähtöpiste näyttää olevan siinä
En yritä arvailla mikä siinä lähtee, mutta minusta lähtöpiste on pöydällä. Tässä 1. frame räjähdyksestä:
Wzhn5Fs.jpg
 
  • Tykkää
Reactions: ctg
En yritä arvailla mikä siinä lähtee, mutta minusta lähtöpiste on pöydällä. Tässä 1. frame räjähdyksestä:
Wzhn5Fs.jpg
En usko että se on oikea käsikranaatti todennäköisesti binary explosive (mahdollisesti Tannerite) joka räjähtää jos sitä ammutaan jollakin tarpeeksi voimakkaalla.
 
En usko että se on oikea käsikranaatti todennäköisesti binary explosive (mahdollisesti Tannerite) joka räjähtää jos sitä ammutaan jollakin tarpeeksi voimakkaalla.

Videolla näkyy hidastuksissa jotakin mikä voisi olla sirpaleet osumassa maahan. Voi toki olla pöydän kappaleita.
 
Homma on että Edward on testannut käsikraneetteja useampaan kertaan, ja hänellä on käsittääkseni tausta jenkkien asevoimien testaajana, turvallisuusluokitus mukaan lukien. Uskon myös teoriaan että kyseessä oli tanneriittilla täytetty kuori, mutta miksi lavastaa tilannetta jos hänellä on mahdollisuus päästä käsiksi oikeaan tuotteeseen.

Esimerkki aidosta tuotteesta vs EOD suojapuku.
 

Toimii improvisoituna heittiminä. Flashbang ilmassa oli mielenkiintoisin. Heiltä myös vahvistus että Edwinin käsikranaatti oli taneriitti viritys.
 
Siirretty tänne Ukraina-ketjusta drone-pommien sytytinkeskustelusta, joka kannattaa lukea läpi kaikkien viestien osalta, jos asia kiinnostaa:
Niin, ainakin valmistajan mukaan tuo sähkömekaaninen sytyitin on "maailman turvallisin". Eli sähköisten varmistimien lisäksi siinä on myös mekaaninen varmistin: mekaniikan pitää olla oikeassa asennossa, jotta sähköosat voivat toimia. Paljon enemmän olisin huolissani noista itse modatuista iskusytyttimistä. Sellaisen kun tiputat jalkoihisi, niin se on morjens.
Länsimaissa sotilaskäyttöön tarkoitettujen ampumatarvikkeiden (ammukset, kranaatit, heitteet ja niiden osat kuten sytyttimet) sekä aseiden rakenteellisen ja toiminnallisen käyttöturvallisuuden periaate lienee "yksi miljoonasta" -todennäköisyys vahinkoa, etenkin henkilövammoja, aiheuttavan tapahtuman suhteen palveluskäytössä, kun huoltojen, varastoinnin käyttöönoton, käytön ym. toimenpiteet on laitteille ohjeiden mukaan suoritettu.

Ohessa takavuosilta (2003) sytytinkonferenssissa esitetty kalvosarja, jossa one-in-one-million periaate käydään läpi sytytin-, ammus- ja asesuunnittelun kannalta. Siviilielämässä ja muista syistä sotilaille palveluksessa henkilövahinkoja sattuu pari kolme dekadia suuremmalla todennäköisyydella eli "yksi-tuhannesta / yksi-kymmenestä tuhannesta" -tyyliin. Aseiden turvallisuusvaatimus on kireä.

Sytyttimille vaaditaan kaksi toisistaan riippumatonta varmistustoimintaa. Ilmeisesti kaksi sähköistä varmistinta ei kelpaa, vaan vähintään toisen on oltava mekaaninen toiminto kuten viiteviestin keskustelussa aiemmin esitetyllä Installaza:n käsikranaatissa lienee laita. Kaksi toisistaan riippumatonta mekaanista varmistinjärjestelmää kelvannee, vaikka sytytin käyttäisikin jotain sähköistä toimintoa. Sitä en tiedä, kelpaako kello varmistimeksi vai pitääkö sen olla vähintään sellainen, joka aloittaa ajanlaskunsa vasta jostakin varmasti turvallisesta hetkestä: Esim. sisäballistisen vaiheen kiihtyvyys liipaisee kellon tai kun pommi on pudotettu ja se on varmasti irti dronesta, joiden jälkeen kellolla mitataan "turvallinen viive" virittymiselle.

Kranaattien (ammuksien) muuttaminen turvallisesti dronesta pudotettavaksi pommiksi lienee vaikeaa, koska ammuksien/kranaattien varmistinmekanismit yleensä hyödyntävät sisäballistisessa vaiheessa esiintyvien suurien kiihtyvyyksien, pyörimisen (rihkatuilla putkilla ammuttaessa), suuren lähtönopeuden (esim. sähköntuotto "ropelligenerattorilla" ja ropellin alkukierrosmäärä maskivarmistuksena) jne suomia mahdollisuuksia varmistimien suunnittelussa ja toteutuksessa. Näitä rasituksia ei muulloin esiinny.
Drone-pudotuksessa putoamiskiihtyvyys on vain <1 g, joten kahden toisistaan riippumattoman mekaanisen varmistimen liipaisimen toteutus on vaikeaa, kun varastoinnin, käsittelyn ja käytön aikana muutaman g:n rasitukset ovat tavallisia, esim. "putoaa pöydältä" tai kuljetusajoneuvo ajaa töyssyyn tai kolaroi. (Edit 2022-11-28).

Arvelen, että Ukrainassa käytetyt improvisoidut drone-pommit eivät läpäisisi "one - in -one - million" testiä tai periaatetta. Kriisin aikana vaatimuksista on tapana tinkiä välttämättömän tarpeen ja saavutettavan hyödyn vs. haitan arvioinnin perusteella.

Edit 2022-11-28: Sorry, ajatusvirhe/unohdus sytyttimen varastoinnin, kuljetuksen jne sytytinvarmistuksen suhteen:
Niiden aikana sytyttimissä lienee jokin mekaaninen varmistin, esim. sokka, joka estää sytyttimen virittymisen varastoinnissa ja "sokka" poistetaan juuri ammusta aseeseen ladattaessa. Sen jälkeen pitäisi olla vielä kaksi "toimintavarmistinta". Ammunnan aikaisen varmistuksien ei tarvitse varmistaa sytytintä varastointi- / kuljetus- tai käsittelyvaiheen aikana niin kauan kun "sokka" on paikallaan.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top