Käsikranaatit ja heitteet.

[Ingsoc]

Valkoinen ja punainen fosfori, molemmat suojaa lämppäriltä.

Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin 1979 alkoi kierrellä huhuja, että neuvostotankkeja olisi sokaistu heittämällä lehmänpaskaa prismoihin ja tähtäimiin.

Eli eka lämppärit ja prismat tukkoon lehmänpaskaheittimellä, niin saadaan Armata ja T-90 vaunut liekinheittinkonttien ja karttaruutupommien kantamalle.

 

[DM]

Neuvostoliiton hyökättyä Afganistaniin 1979 alkoi kierrellä huhuja, että neuvostotankkeja olisi sokaistu heittämällä lehmänpaskaa prismoihin ja tähtäimiin.

Eli eka lämppärit ja prismat tukkoon lehmänpaskaheittimellä, niin saadaan Armata ja T-90 vaunut liekinheittinkonttien ja karttaruutupommien kantamalle.

Pitää vaan saada toimimaan kuljetusketju navetasta etulinjaan talvenkin aikaan, että pysyvät toimintakuntoisina.

 

[TBman]

Pitää vaan saada toimimaan kuljetusketju navetasta etulinjaan talvenkin aikaan, että pysyvät toimintakuntoisina.

Saattaa sitä paskaa olla tarjolla asemissa, vaikkei tätä navetalta kuljetusketju toimikkaan, kun vaunut jytisee päälle... En siis tarkoita, että meidän foorumin porukoilla, vaan vaikka joillan ruottalaisilla... tai joillain, käpykaartilaisilla...

 

[miheikki]

Millainen tappiontuottaja käsikranaatti on ja on ollut moderneissa sodissa (1 ms ->)? Ei ole oikein käsitystä.

 

[miheikki]

4.2 RG-60TB RG-60TB on venäläisvalmisteinen termobaarinen käsikranaatti, joka sisältää 240 grammaa räjähdysainetta. Asetta käytetään Puolustusvoimien käyttämän sirpalekäsikranaatin omaisesti, missä kahvan irtoaminen räjäyttää kranaatin. Räjähdyksestä seuraa termobaarinen reaktio, mikä vastaa TNT- ekvivalenttimenetelmän mukaan 550–660 gramman panosta. Käsikranaatti on tarkoitettu käytettäväksi henkilöstöä vastaan aiheuttaen 7 metrin kokoisen tuhoamissäteen. [41] Vertailun vuoksi Puolustusvoimien käsikranaatin vaikutusetäisyys on 15 metriä räjähdyspisteestä ja satunnaiset isot sirpaleet voivat vahingoittaa vastustajaa kauempaakin [42, s. 180]. On kuitenkin huomioitava suojautumismahdollisuudet molempien tuhovaikutusta vastaan. Sirpalevaikutteisia aseita vastaan on helpompi suojautua tarpeeksi vahvan esteen taakse. Termobaariset aseet taas kykenevät vaikuttamaan suojan taaksekin. Verrattaessa 0,66 kilogrammaa TNT:tä varomääräykseen 6.1 saadaan suojaetäisyyksiksi taulukossa 5 ilmoitetut arvot. 20

Taulukko 5. Lasketut suojaetäisyydet RG-60TB aseelle 15,96 metriä Suojautuneena katetussa ja sirpaleet ja sinkoumat kestävässä suojassa 43,2 metriä Suojautuneena maastoesteen, puun (vast) takana 172,8 metriä Suojautumattomana sinkoumilta ja sirpaleilta 18,28 metriä Suojaetäisyydet panokseen (m), rintamapaine 764,96 m 3 Sisätilan minimitilavuus (m3 ), kammiopaine 305,984 m2 Tilavuuden vaatima pinta-alamäärä 2,5 metriä korkeassa huoneessahttp://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/119929/Vuorio_KO.pdf?sequence=2 s. 19

 

[SJ]

Millainen tappiontuottaja käsikranaatti on ja on ollut moderneissa sodissa (1 ms ->)? Ei ole oikein käsitystä.

Arvaisin, että marginaalinen suuremmassa kaavassa. Mutta tietyissä operaatioissa luku voi olla varsin korkea. Se tuo heittoetäisyydelle meno on aika epäsuosittua.

 

[miheikki]

Arvaisin, että marginaalinen suuremmassa kaavassa. Mutta tietyissä operaatioissa luku voi olla varsin korkea. Se tuo heittoetäisyydelle meno on aika epäsuosittua.

Minulla on käsitys, että männä vuosina hyökkäyksen tavoitteena on päästä käsikranaatin heittoetäisyydelle, jolla sitten tuhotaan vihollinen. Ei siis pyritä heti menemään vastustajan juoksuhautoihin ja alkamaan vyöryttää sitä.

 

[SJ]

Minulla on käsitys, että männä vuosina hyökkäyksen tavoitteena on päästä käsikranaatin heittoetäisyydelle, jolla sitten tuhotaan vihollinen. Ei siis pyritä heti menemään vastustajan juoksuhautoihin ja alkamaan vyöryttää sitä.

Minä taas olen käsittänyt, että tuo on ollut tavoitteena siitä lähtien kun käkkärit keksittiin. Ja siis sisältää sen, että ennen juoksuhautoihin menemistä sinne heitetään käkkäri ja vasta sitten vyörytetään.

Siitä huolimatta en usko, että tuo siltikään tuottaa huomattavia määriä tappioita. Olettaisin tämän olevan siksi, että vastapuoli irtaantuu kun käkkäreitä alkaa lentää omiin asemiin, elleivät sitten koeta heitellä omia kranaattejaan.

 

[Samses]

Minulla on käsitys, että männä vuosina hyökkäyksen tavoitteena on päästä käsikranaatin heittoetäisyydelle, jolla sitten tuhotaan vihollinen. Ei siis pyritä heti menemään vastustajan juoksuhautoihin ja alkamaan vyöryttää sitä.

En osaa sanoa miten aiemmin on toimittu, mutta ymmärtääkseni nykymaailmassa sirpalekäsikranaatti on, yllättävää kyllä, puolustusase. Painekäsikranaattia voi sitten käyttää hyökkäyksellisemmin, huoneiden tyhjentämiseen ym.

 

[CV9030FIN]

sirpalekäsikranaatti on, yllättävää kyllä, puolustusase. Painekäsikranaattia voi sitten käyttää hyökkäyksellisemmin, huoneiden tyhjentämiseen ym.

Juuri näin.

 

[J0h1F]

En osaa sanoa miten aiemmin on toimittu, mutta ymmärtääkseni nykymaailmassa sirpalekäsikranaatti on, yllättävää kyllä, puolustusase. Painekäsikranaattia voi sitten käyttää hyökkäyksellisemmin, huoneiden tyhjentämiseen ym.

Suomessakin oli käytössä muuten ainakin viime sotiin asti jaottelu, jossa käsikranaatit luokiteltiin hyökkäys- ja puolustuskäsikranaatteihin.
Nykyiset M/43:t ja muut raskaampikuoriset ja suuremmat käsikranaatit olivat puolustuskäsikranaatteja vaikeamman heitettävyytensä vuoksi, kun taas saksalaismalliset varsikäsikranaatit (jotka tosiaan ovat sirpalevaikutukselta vähäisempiä, niissähän oli vain ohut kuori) olivat hyökkäyskäsikranaatteja, koska ne sai kokematonkin heittäjä lentämään pitkälle ja haluttuun suuntaan varsin tarkasti.

Sitä muuten olen pitkään ihmetellyt, miksi varsikäsikranaatteja ei käytetä enää. Nykyisenmallisten käsikranaattien heittoetäisyys on kuitenkin aika lyhyt, mutta varrellisella käsikranaatilla saisi pidemmän kantaman heittoon.
Liekö syynä niiden heikko sirpalevaikutus ja varren viemä tila varusteissa?

 

[Fencer]

Suomessakin oli käytössä muuten ainakin viime sotiin asti jaottelu, jossa käsikranaatit luokiteltiin hyökkäys- ja puolustuskäsikranaatteihin.
Nykyiset M/43:t ja muut raskaampikuoriset ja suuremmat käsikranaatit olivat puolustuskäsikranaatteja vaikeamman heitettävyytensä vuoksi, kun taas saksalaismalliset varsikäsikranaatit (jotka tosiaan ovat sirpalevaikutukselta vähäisempiä, niissähän oli vain ohut kuori) olivat hyökkäyskäsikranaatteja, koska ne sai kokematonkin heittäjä lentämään pitkälle ja haluttuun suuntaan varsin tarkasti.

Sitä muuten olen pitkään ihmetellyt, miksi varsikäsikranaatteja ei käytetä enää. Nykyisenmallisten käsikranaattien heittoetäisyys on kuitenkin aika lyhyt, mutta varrellisella käsikranaatilla saisi pidemmän kantaman heittoon.
Liekö syynä niiden heikko sirpalevaikutus ja varren viemä tila varusteissa?

Voisiko olla valmistuskustannus- , logistiikka- , teho- ja/tai helppokäyttöisyyskysymys?

Venäläisillä oli myös varsikäsikranaatti: RDG-33. Tehosta en tiedä, mutta en haluaisi olla ottavana osapuolena.

 

[DM]

- koko
- paino
- kuljetettavuus varusteissa
- paljonko pakkaukset vievät tilaa
...

Ja tuleehan idän suunnasta myös varrellinen RGK-3 ontelokäsikranaatti. Varsi ja jarruvarjo mahdollistavat, että ontelo osoittaa oikeampaan suuntaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/RKG-3_anti-tank_grenade

...tämänkin konseptin vissiin keksivät alkujaan saksalaiset...

 

[vastarannankiiski]

Sitä muuten olen pitkään ihmetellyt, miksi varsikäsikranaatteja ei käytetä enää. Nykyisenmallisten käsikranaattien heittoetäisyys on kuitenkin aika lyhyt, mutta varrellisella käsikranaatilla saisi pidemmän kantaman heittoon.
Liekö syynä niiden heikko sirpalevaikutus ja varren viemä tila varusteissa?

Varmaan siitä syystä, että kokemus on osoittanut että taktisessa ympäristössä käsikranaatteja kuitenkin sitten lopulta käytetään melko lähelle. Nakataan viereiseen huoneeseen, viereiseen monttuun, viereisen mutkan taakse vastustajan asemassa jne. Eli sille 40-60m matkalle ei sitten kuitenkaan ole tarvetta nakella niitä. Vitukseen vievät tilaa nuo varret varsikäsikranaateissa ja ovat hankalia kuljettaa nykyvarusteissa. Viimeiset mitä itse tiedän valmistetun ovat kiinalaiset varsikranaatit Type 67 ja Type 77 joista ensimmäistä on tavattu käytössä Vietnamissa ja Afghanistanissa. Kiinalainen Type 67 oli itse asiassa kopio japsien Type 98:sta, joka taas oli kopio Stielhandgranate 24:stä.

 

[kertakenttään]

Legioonalainen Petersiä lukeneet varmasti myös muistavat maininnat hyökkäyksellisistä ja puolustuksellisista kranaateista.

 

[Falangi]

Legioonalainen Petersiä lukeneet varmasti myös muistavat maininnat hyökkäyksellisistä ja puolustuksellisista kranaateista.

Kylläkyllä, ja myös käsikranaateista, joiden sytytysaikaa pystyy säätämään.

 

[ctg]

The ACS Grenade Trigger Pouches look very well-made, well-designed, and durable. And, S&S Precision’s CEO Drew Borland was kind enough to take DefenseReview (DR) through them during his quick product demo for us at SHOT Show 2017, which you can see in the video below, starting at the 1:28 minute mark.

Borland said: “They have five (5) different flash bang bodies they fit. This is the flash bang version. It’s got a safety here on the side. That’s one safety. The other safety is…so that’s locked in. This is ‘Off’. They have two trigger buttons on it. If you hit one, or the other, they don’t open [demonstrates]. You have to hit both [buttons/levers] at the same time to get the grenade out [demonstrates].

On the flash bang version, it has a cord that you can tie into the pin, so that when you pull it out, it’ll actually pull the pin for you. If you don’t want it, you just don’t put it into the pin. We also have an M-67 version, which is right here. It has the same safety on it.

They have two versions: One is straight up, one is canted [in case you want it] canted for [an] ergonomic grip. So, unlock [demonstrates], two buttons [demonstrates], frag grenade out [pulls the grenade out]. And, that’s the [ACS M-67 Grenade] Trigger Pouch.”

http://www.defensereview.com/acs-gr...ation-grenades-and-flash-bang-grenades-video/

 

[Vääpeli]

http://www.defensereview.com/acs-gr...ation-grenades-and-flash-bang-grenades-video/

EI. EIEI. EIEIEIEI......
Itsellä ollut nyt 6kk käytössä kovamuovinen ESP-tactical valaisinkotelo. Ja siinäkin on jos jonkin näköistä varmistusta, mutta silti muutaman kerran saanut poimia lampun maasta. Myöskin tollanen kovakotelo jää helposti kiinni kaikkeen, repii ja riuhtoo varusteita.
Ja riski sille. että toi jää esim vaunussa johonkin turvavöihin, vyöryttäessä ovenkarmiin, ihan mihin tahansa kiinni, niin varmasti antaa periksi ja sit on onkin live kranu jaloissa ja onnea.
Pehmeä tasku taas joustaa, ei jää niin helposti kiinni ja silti jos heite tippuu sieltä, niin siinä on se sokka paikoillaan.
Se on amatöörimäisyyttä (lue harjoittelun puutetta), jos ei osaa heitteen käyttöön varautua jo etukäteen.

 

[ctg]

 

[Herman30]

Eikös sakslainen käsikranaatti lähinnä tappanut räjähdyspaineella eikä sirpaleilla vaikka siitä tuli vähäinen määärä sirpaleita?