Kävely, hölkkä ja juoksu

[Huhta]

En huomannut aiheesta vielä ketjua tällä alifoorumilla, ja reserviläisten yleinen kuntotaso huomioiden nämä kolme "lajia" sopinevat samaan ketjuun. @Kalastaja aloittamana "juoksetko talvella" lienee läheisin aihetta sivuava ketju. (Vastauksena kysymykseen voin sanoa, että itsehän en juokse kesälläkään, eivät nämä nopeudet ole juoksua...)

Niin tai näin, itselläni on tarkoitus petrata tällä saralla. En ole koskaan ollut urheilija, mutta aiemmin tuli sentään hyötyliikuntaa kohtalainen määrä joka arkipäivä. Sittemmin ratkesin moottoroituihin kulkuneuvoihin, ja nyt viimeinen vuosi-puolitoista on mennyt lähes tulkoon yksinomaan niiden voimin ja normaalipainon päälle on tullut (kirjaimellisesti) pari kiloa.

Tässä viime viikkoina on tullut tehtyä muutama 2-5 kilometrin lenkki. Nyt torstai-iltana tuumasin, että "ei ole tosikaan kuinka kaunis ja lämmin sää, nyt ulos vetämään kymppi". Ja menihän se, yllättävän kivuttomasti, vaikka pari kertaa tuntui siltä, että tässä hommassa saa vielä marssimurtuman. Nopeus ei päätä huimannut, mutta syke kyllä nousi kivasti: sykevyön mukaan keskisyke oli 86% teoreettisesta maksimista, 88% käytännön (itse mitatusta) maksimista. Moni teistä varmaan ajattelee: "Ei jumankauta!" Niin, katsotaan, millainen on olo huomenna ja ylihuomenna...

 

[Deleted member 1262]

En huomannut aiheesta vielä ketjua tällä alifoorumilla, ja reserviläisten yleinen kuntotaso huomioiden nämä kolme "lajia" sopinevat samaan ketjuun. @Kalastaja aloittamana "juoksetko talvella" lienee läheisin aihetta sivuava ketju. (Vastauksena kysymykseen voin sanoa, että itsehän en juokse kesälläkään, eivät nämä nopeudet ole juoksua...)

Niin tai näin, itselläni on tarkoitus petrata tällä saralla. En ole koskaan ollut urheilija, mutta aiemmin tuli sentään hyötyliikuntaa kohtalainen määrä joka arkipäivä. Sittemmin ratkesin moottoroituihin kulkuneuvoihin, ja nyt viimeinen vuosi-puolitoista on mennyt lähes tulkoon yksinomaan niiden voimin ja normaalipainon päälle on tullut (kirjaimellisesti) pari kiloa.

Tässä viime viikkoina on tullut tehtyä muutama 2-5 kilometrin lenkki. Nyt torstai-iltana tuumasin, että "ei ole tosikaan kuinka kaunis ja lämmin sää, nyt ulos vetämään kymppi". Ja menihän se, yllättävän kivuttomasti, vaikka pari kertaa tuntui siltä, että tässä hommassa saa vielä marssimurtuman. Nopeus ei päätä huimannut, mutta syke kyllä nousi kivasti: sykevyön mukaan keskisyke oli 86% teoreettisesta maksimista, 88% käytännön (itse mitatusta) maksimista. Moni teistä varmaan ajattelee: "Ei jumankauta!" Niin, katsotaan, millainen on olo huomenna ja ylihuomenna...

Itselleni näillä helteillä juokseminen on yhtä perkeleen laahustamista.

 

[AKE-ukki]

Itse käyn 3 kertaa viikossa sauvakävellyllä vaihtelevassa maastossa (en kaalimadon kanssa huom!) aika 1-1,5h/suoritus. Juoksu ei ole minun laji. Kävellä jaksaa puuskuttaa vaikka kuinka kauan. Juoksussa tulee nivelet kipeeksi...

 

[Tupajumi]

Ikää on meikällä mittarissa rapiat 45 v. Reservin tykkimies ja sotilassoittajana osa palveluksesta. Kertausvuorokausia on kertynyt tasan nolla. Eli ei näillä statseilla taida olla enää paljon kysyntää PV:n taholta.

Mutta jotenkin sitä on havahtunut iän myötä pitämään parempaa huolta fysiikastaan. En toki ole mikään himoliikkuja ja urheilija ollut koskaan, mutta nuorempana sitä vaan jaksoi uurastaa vaikkei siihen treenaamiseen juuri panostanutkaan.

Nyt viimeistään sen ressukirjeen jälkeen aloin pohtia, hitto vaikka ei riviin koskaan tarvitsekaan tuskin mennä niin pidetään nyt kuitenkin ukko kondiksessa ihan muutenkin elämänlaadun ylläpitämiseksi.

Sitä vaan mietin, että millaisilla sykkeillä sitä pitäisi +45 ikäisen rehkiä jotta ei menisi jumiiin. Ripeä kävelylenkki pururadalla menee about 5 krt/vko, väliin hölkkäaskelia sekaan, suorituksen kesto kerralla n. 30-40 min. Tämä konsepti on toiminut hyvin, mutta mietin että jos nyt pitäisi joku Cooperin testi vetää, niin kyllä se juoksu on melkoista tervanjuontia. 2200 metriä raahustin tänä keväänä ihan kokeilumielessä pitkästä aikaa ja oli kyllä ns. veren maku suussa. Tuloshan on aika masentava mutta näillä mennään.

 

[baikal]

Ikää on meikällä mittarissa rapiat 45 v. Reservin tykkimies ja sotilassoittajana osa palveluksesta. Kertausvuorokausia on kertynyt tasan nolla. Eli ei näillä statseilla taida olla enää paljon kysyntää PV:n taholta.

Mutta jotenkin sitä on havahtunut iän myötä pitämään parempaa huolta fysiikastaan. En toki ole mikään himoliikkuja ja urheilija ollut koskaan, mutta nuorempana sitä vaan jaksoi uurastaa vaikkei siihen treenaamiseen juuri panostanutkaan.

Nyt viimeistään sen ressukirjeen jälkeen aloin pohtia, hitto vaikka ei riviin koskaan tarvitsekaan tuskin mennä niin pidetään nyt kuitenkin ukko kondiksessa ihan muutenkin elämänlaadun ylläpitämiseksi.

Sitä vaan mietin, että millaisilla sykkeillä sitä pitäisi +45 ikäisen rehkiä jotta ei menisi jumiiin. Ripeä kävelylenkki pururadalla menee about 5 krt/vko, väliin hölkkäaskelia sekaan, suorituksen kesto kerralla n. 30-40 min. Tämä konsepti on toiminut hyvin, mutta mietin että jos nyt pitäisi joku Cooperin testi vetää, niin kyllä se juoksu on melkoista tervanjuontia. 2200 metriä raahustin tänä keväänä ihan kokeilumielessä pitkästä aikaa ja oli kyllä ns. veren maku suussa. Tuloshan on aika masentava mutta näillä mennään.

Kokemuksesta sanoisin, että hinkkaa peruskestävyyttä ja pitkään. Reipas kävely, mäkinousut kävellen ja sauvoin, kuntopiiri, uinti, pyöräily, hiihto. Pitkään tarkoittaa sanoisin vuosi. > kovenna sitten tahtia, jos siltä tuntuu. Vie syksyllä kävelyohjelma metsään, poluille, kankaille, soille ja kerro noin kuukauden vedon jälkeen, miltä tuntuu. Veikkaan, että kiität vesissäsilmin minua. Mulle on valistunut käsitys omien kokemusten mukaan, että välillä kannattaa rikkoa totaalisesti se "alusta" millä toimii. Välillä määrä kannattaa vetää vähän yli ja sitten huilata vähän, palata tasaiseen ja sitten taas....jne. Hyvää kuntoilua on mennä sauvojen kanssa lumeen, lunta voi olla sentti tai saapasvarren verran....takaan, että paita kastuu melko joutuisaan ja jostain syystä tuo pakko jalkojen nosteluun tuottaa oman pikantin säväyksen.

51 on mittarissa, vyötäisillä on gotlettia ja tupakkaa palaa. Tavoitteenani on koko ajan hieman lisätä mieluummin liikuntaan käytettyjä tunteja kuin tehoja. Mulle sopii se ihan hiton hyvin. Wanhat vammat jaloissa ja selässä pakottavat pitämään jalat maassa tavoitteiden suhteen. Liikunnan riemu löytyy, kun asettaa tavoitteet oikein ja tekee sitä, mikä tuntuu mielekkäältä. Onnittelut, että löysit liikunnan, se palkitsee, mutta pidä järki päässä. Nuoret tetsaa, ikämiehet katsoo jo vähän päältä.....

 

[Stagideus]

Meikäläiseltä myöskin ääni sille, että pyrkisi kerran-pari kuukaudessa tekemään jotain hieman pidempikestoista. Esim. kävelee (kymmenen-)parikymmentä kilometriä, tämä pitäisi käytännössä onnistua keneltä tahansa jolla on minkäänlainen peruskunto. Jos ei, niin siinähän sitten on se ensimmäinen tavoite, jonka eteen tehdä töitä. Jos tarkoitus on päästä rasvasta eroon on hyvä huomata, että se lähtee palamaan vasta pidempikestoisen suorituksen kanssa, oli kyse sitten liikunnasta ja sisääntulevan energian pitämisestä kulutusta pienempänä pitkiä aikoja, tai vaihtoehtoisesti suht säännöllisiä pidempikestoisia suorituksia. Maantie/maastopyöräily on yksi helvetin hyvä tapa saada peruskuntoa ja hapenottokykyä, kunhan jaksaa tehdä ja perse kestää.

Viimeisen viiden vuoden kokemusten perusteella aion itse käyttää jokapäiväisessä elämässäni ns. paljasjalkakenkiä hamaan loppuun saakka, niin jäätävän suuri hyöty niistä on minulle ollut juuri peruskunnon saralla.

 

[VK]

Meikäläiseltä myöskin ääni sille, että pyrkisi kerran-pari kuukaudessa tekemään jotain hieman pidempikestoista. Esim. kävelee (kymmenen-)parikymmentä kilometriä, tämä pitäisi käytännössä onnistua keneltä tahansa jolla on minkäänlainen peruskunto...
....
Viimeisen viiden vuoden kokemusten perusteella aion itse käyttää jokapäiväisessä elämässäni ns. paljasjalkakenkiä hamaan loppuun saakka, niin jäätävän suuri hyöty niistä on minulle ollut juuri peruskunnon saralla.

Ihan samaa mieltä! Kyllä jokaisen itseään reserviläisenä pitävän pitää pystyä itseään siirtämään jalkaisin 25km alle 6 tuntiin. Vieläpä "kevyt kenttävarustus" mukana (10 kg reppu).

Itse olen hurahtanut (trendikkäille hommille kun olen perso) trail runniin. Tänä kesänä pari tapahtumaa juostu ja eka (ihan mukiin menevällä ajallakin) oma puoli marathon.

Kenkänä tänä kesänä on ollut la sportivan bushido, ihan paikallisesta prismasta, mutta en voi muuta kuin hyvää sanoa. Juoksen iltarastitkin samoilla kengillä. Ei mikään feelMax, mutta ohut pohja, erittäin kiertojäykkä ja pitoa on riittänyt kohtuu kostealla kesä kelillä.

Tollasessa 5-6 tunnin marssiharjotuksessa on myös sekin hyvää, että väkisinkin tulee ajateltua ja harjoteltua itsensä huoltamista: tahdittamista, taukoilua, jalkojen kunnossapitoa, energian ja veden nauttimista, sään mukaista vaatetusta ja sään muuttumiseen varautumista ja miks ei; suunistamistakin. Kaikki tärkeitä kenttätaitoja.

 

[Fremen]

Ihan samaa mieltä! Kyllä jokaisen itseään reserviläisenä pitävän pitää pystyä itseään siirtämään jalkaisin 25km alle 6 tuntiin. Vieläpä "kevyt kenttävarustus" mukana (10 kg reppu).

Itse olen hurahtanut (trendikkäille hommille kun olen perso) trail runniin. Tänä kesänä pari tapahtumaa juostu ja eka (ihan mukiin menevällä ajallakin) oma puoli marathon.

Kenkänä tänä kesänä on ollut la sportivan bushido, ihan paikallisesta prismasta, mutta en voi muuta kuin hyvää sanoa. Juoksen iltarastitkin samoilla kengillä. Ei mikään feelMax, mutta ohut pohja, erittäin kiertojäykkä ja pitoa on riittänyt kohtuu kostealla kesä kelillä.

Tollasessa 5-6 tunnin marssiharjotuksessa on myös sekin hyvää, että väkisinkin tulee ajateltua ja harjoteltua itsensä huoltamista: tahdittamista, taukoilua, jalkojen kunnossapitoa, energian ja veden nauttimista, sään mukaista vaatetusta ja sään muuttumiseen varautumista ja miks ei; suunistamistakin. Kaikki tärkeitä kenttätaitoja.

Oho! Ai La Sportiva tekee tollasiakin... yleisesti kiipeilyhommissa LS:a tunnetaan "kallioseinien Toyotana" - sopii kaikille ja hommat hoituu! Kuntoilu ei ollut mielessa kun kavin eilen (myos Prismasta, perkl!) ostamassa poimurin ja 10 litran amparin, kavin metsassa tappalemassa mummojen ja ryssien ja vietnamilaisten kanssa kuudesta rupisesta mustikkalitrasta ennenkuin totesin etta ei jumalauta ja lahdin suihkun kautta terassille Tikkurilaan. Oli yllattavan kovaa treenia, huomenna saattaa valiselasta kuulua muutama kova paukahdus aamutoimilla...

 

[Huhta]

Itselleni näillä helteillä juokseminen on yhtä perkeleen laahustamista.

Viileät illat ja aamut etenkin sateiden jälkeen. Meikäläinen on tosin sen verran vilukissa, että geneettisistä lumikengistä huolimatta otan mieluummin käskyn Intian valtamerelle kuin johonkin perkeleen Pohjois-Karjalaan. Toimiihan ne jalat räpylöinäkin.

Nyt viimeistään sen ressukirjeen jälkeen aloin pohtia, hitto vaikka ei riviin koskaan tarvitsekaan tuskin mennä niin pidetään nyt kuitenkin ukko kondiksessa ihan muutenkin elämänlaadun ylläpitämiseksi.

Jes! Tosta se lähtee.

Meikäläiseltä myöskin ääni sille, että pyrkisi kerran-pari kuukaudessa tekemään jotain hieman pidempikestoista. Esim. kävelee (kymmenen-)parikymmentä kilometriä, tämä pitäisi käytännössä onnistua keneltä tahansa jolla on minkäänlainen peruskunto. Jos ei, niin siinähän sitten on se ensimmäinen tavoite, jonka eteen tehdä töitä.

Kyllä, erittäin kannatettava ajatus.

Olen saanut huomata, että kun pohjalta aloittaa, niin vähäkin työ riittää tulosten luomiseen, Juicea mukaillakseni. Ketjun aloituksen jälkeen en ole tehnyt ihmeitä: yksi parin-kolmen kilometrin pikainen rutistus, runsas viiden kilometrin kauppareissu ja sitten tietysti jokakesäiset TRA-harjoitukset Asuntomessut. Tänä iltana tuli mentyä uudestaan se sama 10 km auringon viime säteiden kadotessa puiden taa, ja kappas, kilometriaika oli pudonnut yli puolella minuutilla.

 

[Torni]

Paavo Nurmi, treeni joka aamu reipasta kävelyä. Se on vain julma tosi asia, että hyvin harvat voi treenata juoksemalla järkevästi rikkomatta paikkoja
Ja nyt puhutaan juoksemisesta.
Tulee vain niin paha mieli, kun katsoo hölkkääjiä tiellä. Ei minkäänlaista juoksu tekniikkaa ja rikotaan paikkoja. Pitäisi vain nöyrästi kävellä reippaasti.
Se joka on hölkkäämisen keksinyt pitäisi teloittaaa.

 

[baikal]

Paavo Nurmi, treeni joka aamu reipasta kävelyä. Se on vain julma tosi asia, että hyvin harvat voi treenata juoksemalla järkevästi rikkomatta paikkoja
Ja nyt puhutaan juoksemisesta.
Tulee vain niin paha mieli, kun katsoo hölkkääjiä tiellä. Ei minkäänlaista juoksu tekniikkaa ja rikotaan paikkoja. Pitäisi vain nöyrästi kävellä reippaasti.
Se joka on hölkkäämisen keksinyt pitäisi teloittaaa.

Eikä juoksu ole ylipainoisen laji. Kun kiloja on tarpeeksi, niin juoksemalla YLEENSÄ saa vain itsensä hajalle.

 

[Sardaukar]

Polvet menee eika helposti, jos hölkkäilee kovalla alustalla....ja tuntuu, että harvalla on tosi kunnolliset kengät siihen hommaan.

 

[Beerfect]

Maiharit ja viiden kilon painolevyt työnnettynä sukanvarsiin.

Itse en ole ikinä pitänyt juoksemisesta, taikka kävelemisestä. Ennemmin nostelen käsipainoja tai raivovenyttelen. En tiedä kumpi on pahempaa juoksemisessa - tylsyys vai se hengästyminen. Tuntuu että siinä tuntee joka piinaavan sekunnin, askeleen ja hengenvedon. Joillain ihmisillä on kai kyky vaipua transsinkaltaiseen tilaan juoksun aikana. Lähteekö siinä leffa pyörimään silmien edessä? Tiedän sen tunteen kyllä. Helpommin se tulee paikallaan ollessa. Kouluvuosina opittu taito, hiottu huippuunsa intissä.

 

[Umkhonto]

Itse en ole ikinä pitänyt juoksemisesta, taikka kävelemisestä.

Menee paljon rattoisammin kun liikkuu kaverin kanssa. Siinä samalla voi rupatella kaikenlaista eikä vauhtia tule pidettyä juostessa liikaa. Vaimon kanssa tuli tammikuussa käveltyä joku 250 km ja siinä joutui väkisinkin A) kuuntelemaan ja B) keskustelemaan. Em. seurauksena joutui myös makkarissa treenaamaan paljon normaalia ahkerammin

 

[proileri]

Jos ei kävely napostele muuten, niin suosittelen tätä viimeisintä villitystä eli Pokemon Go:ta maanpuolustushenkisenä tuotteena

Luonnollisesti täysin typerä harrastus, mutta yllättävän toimiva kävelymotivaattori, menee tunnin-parin lenkki huomaamatta. Idea siis että kartalla sinisiä pisteitä mitä kiertämällä saa pointseja ja pikkusälää, ja näiden välille satunnaisesti ilmaantuu otuksia mitä voi koettaa pyydystää kokoelmaan. Riittävän kovia yksilöitä kun nappaa, niin voi sitten käydä taistelurasteilla koettamassa lipunvaltausta, kartalla iso punainen ja sininen juttu joita löytyy kilsan-parin välein. Luonnollisesti mitä enempi pointseja ja ötököitä keräilee, niin sitä paremmin oma taso nousee ja sitä kovemmaksi omat ötökät tulevat.

Näitä rasteja kun on sopivasti 100-200 m välein ja jotain tapahtuu siellä täällä, niin tulee äkkiä fiilis että jos vielä kävelisi vartin enempi.. Nimimerkillä parissa viikossa 60 kilsaa käveltynä..

 

[proileri]

Tupla.

 

[Beerfect]

Jos ei kävely napostele muuten, niin suosittelen tätä viimeisintä villitystä eli Pokemon Go:ta maanpuolustushenkisenä tuotteena

Luonnollisesti täysin typerä harrastus, mutta yllättävän toimiva kävelymotivaattori, menee tunnin-parin lenkki huomaamatta. Idea siis että kartalla sinisiä pisteitä mitä kiertämällä saa pointseja ja pikkusälää, ja näiden välille satunnaisesti ilmaantuu otuksia mitä voi koettaa pyydystää kokoelmaan. Riittävän kovia yksilöitä kun nappaa, niin voi sitten käydä taistelurasteilla koettamassa lipunvaltausta, kartalla iso punainen ja sininen juttu joita löytyy kilsan-parin välein. Luonnollisesti mitä enempi pointseja ja ötököitä keräilee, niin sitä paremmin oma taso nousee ja sitä kovemmaksi omat ötökät tulevat.

Näitä rasteja kun on sopivasti 100-200 m välein ja jotain tapahtuu siellä täällä, niin tulee äkkiä fiilis että jos vielä kävelisi vartin enempi.. Nimimerkillä parissa viikossa 60 kilsaa käveltynä..

No eihän tuo täysin typerä harrastus ole jos se saa ihmisen liikkumaan! Toisaalta meikäläisen kaltaista paatunutta tietokonepelaajaa ei nappaa enää mikään. Aivot kehittivät toleranssin pelaamista vastaan vuosia takaperin. Kuin narkkari johon huume ei enää toimi. Kuin mies joka kyllästyi vaimoonsa. Mutta... ehkäpä jos pokemonit korvattaisiin aseilla, lippailla, tst-liiveillä ja pienillä vihreillä miehillä...? ...

Tai geokätköily ja olutta saaliiksi...? Tarpominen metsässä viileässä syysilmassa. Kauhea jano ja lämpö kun lopulta saa vyötärölihavuutensa raahattua rastille. Voiko oluttölkkiin luoda tyhjiön rivakan juomisen avulla? Siellä pitäisi olla kaksi olutta haudattuna - yksi janoon ja yksi paluumatkalle. Ja lottokuponki ehkä.

 

[OldSkool]

Asiaan ohuelti liittyen
http://www.iltasanomat.fi/muutlajit/art-2000001235200.html
"Kaikkea ei tarvitse tehdä hienoilla välineillä"
Eli kukin vaan etsimään omalle kropalle/iälle/kunnolle/krempoille sopivaa liikuntaa. Minulle toimii rakentaminen, kaivaminen, kaikki missä pitää kyyristellä ja raijata lasteja. Ja kävellä huomaamatta tuntikausia. Ja että ei pysty syömään samaan aikaan ... Tosin on todettava että "pulssin mukavuusalueelta" pitää myös päästä pois, minulla se on pyöräily/uinti-intervalleja, luisteluhiihtoa.

 

[koponen]

Minäkin käppänä tuppaan olemaan kaikkien otsikossa mainittujen sekakäyttäjä. Tänään kympin hölkkälenkki, huomenna cooper-treeniä, viikottain maiharimarssia. Parasta pään huoltoa.

 

[Mikoyan]

Itse aloitin juoksuharrastuksen uudelleen tuossa kesällä. Käyn säännöllisesti lenkillä 3-4 kertaa viikossa ja juoksen semmoisia 10-15 kilometrin lenkkejä. Salilla käyn tässä juoksemisen ohella muutaman kerran viikossa, mutta olen huomannut että todellinen kunto kasvaa juostessa ja kilotkin karisee siinä sivussa. Viime syksynä hoikistuin parhaimmmillaan 13 kiloa reilun kuukauden aikana pelkästään juoksemalla säännöllisesti. Enimmäkseen juoksen asfaltilla, mutta tällöin 10 kilsaa on aikalailla maksimi. Itselläni nilkat ei oikein kestä asfaltilla juoksemista kovin pitkiä matkoja. Pururadalla 15 kilsaa ei ole matka eikä mikään.