Käytettyjä sotalaivoja merivoimille?
- Viestiketjun aloittaja Museo
- Aloitus PVM
Yli 3000 tonninen laiva. Yli 200 ukkoa miehistöä ja kaksi helikopteria.
Valtavan kokoinen alus, joka olisi käytännössä samoin tein peruskorjauksen tarpeessa ja imuroisi siinä sivussa lähestulkoon kaikki käytettävissä olevat virat ei kuulosta kovin hyvälle diilille. Yhteiseksi koovee- ja koulululaivaksi Ruotsin kanssa tuo voisi sopiakin. Eihän tuo kotimaan puolustusta tietenkään hyödyttäisi, mutta sillä ei liene niin väliä, kunhan päästään komiasti päätoimialueelle, etelän väljille ja lämpimille vesille.
Ei taida olla mitään faktaa tämän lauseen taakse? Se että PVn puolesta on mainittu ohimennen että käytetyn aluksen hankkiminen uudeksi koululaivaksi harkitaan siis HARKITAAN!!!! ei tarkoita että jostain tietystä alusluokasta oltaisiin neuvottelemassa.
Voi toki olla että huomenna tulee ilmoitus että tällainen hankinta toteutetaan. En kyllä pysty näkemään miksi Merivoimat olisi kiinnostunut näistä. Vanha, liian iso, liikaa miehistöä, aseistettuna paljon järjestelmiä joita ei ennestään käytössä yms.
Wikipedia http://en.wikipedia.org/wiki/Bremen-class_frigate ilmoittaa että nämä korvataan 2016 lähtien uudella alus luokalla. Ensimmäiset valmistuneet 70-luvun lopulla ja viimeiset kaksi alusta vuonna 87. Osa on poistunut käytöstä jo eli ilmeisesti meillä kohta on hieno järkyttävän kokoinen koululaiva jolla ei ole mitään arvoa kotimaan puolustuksessa.
Liian iso ja kallis operoida. En usko laisinkaan, vaikka mielestäni mielenkiintoinen hankinta teoriassa olisikin.
Ei pelkoa, tuo söisi pois niin monta kapteeninvirkaa että se on sillä unohdettu.
Suomen lainarahaan perustuva talouskupla kun puhkeaa, niin puhkeaa myös merivoimien haaveet uudesta aluksesta.
Miinalaivoilla mennään hamaan tulevaisuuteen tai siihen saakka jolloin Natoon kuuluvana voimme operoida pelkästään Katanpää-luokalla.
Miinalaivoilla mennään hamaan tulevaisuuteen tai siihen saakka jolloin Natoon kuuluvana voimme operoida pelkästään Katanpää-luokalla.
Merivoimien rooli Nato-Suomessa olisikin ihan hyvä kysymys. Nato-maiden merivoimat ovat niin valtavan ylivoimaiset Venäjään nähden että laivastovoimille realistisesti jäisi mitään työtä. Laivaston voisi Nato-jäsenyyden yhteydessä ihan hyvin lopettaa. Hamina-luokan voisi lahjoittaa vaikkapa Baltian maille, Katanpää -luokan taas liittää Rajavartioston kalustoon. Kuljetusalukset jne. jonkinlaiseen rannikko-joukko-osastoon joka olisi osa maavoimia. Tässä(kin) asiassa saisi merkittäviä kustannussäästöjä Nato-jäsenyyden myötä ilman että turvallisuus heikentyisi vaan päin vastoin parantuisi.
En oikein usko, että Nato-jäsenyys automaattisesti mahdollistaisi merivoimien lakkauttamisen omana puolustusvoimanaan tai että muut jäsenmaat sallisivat sen. Ainakin tällä hetkellä kaikilla omat asevoimat sekä merirajan omaavilla Nato-mailla on myös oma laivasto (jopa Slovenian asevoimilla on partioaluksia, tosin osana maavoimien organisaatiota). Enemmän tai vähemmän kärvistäen voisi samalla logiikalla ajatella, että myös ilmavoimat olisivat jäsenyyden myötä tulevaisuudessa tarpeeton puolustushaara ja kaikki "paukut" voitaisiin jatkossa sijoittaa vain maavoimiin. Synergiaetuja olisi jäsenyyden kautta varmaankin saavutettavissa paljonkin. Mahdollista olisi se, että Viron ja esimerkiksi Belgian tavoin Suomi keskittyisi jatkossa pitkälle miinantorjuntaan.
Suomi toimisi miinantorjunnan johtovaltiona.
Slammer
Kenraali
Eikös tämä keskustelu käyty jo? Toistan aiemman kommenttini eli oli Natoa tai ei, Suomen ei missään nimessä pidä heittäytyä millään osa-alueella kokonaan ulkopuolisen avun varaan. Minimitavoitteena on Pohjanlahden pitäminen puhtaana tavalla tai toisella jotta meriyhteys Ruotsiin säilyy.
fulcrum
Greatest Leader
Asiaa sivuten... Portugali ostaa neljä partiovenettä Tanskalta
Neljä Stanflexiä, eli Flyvefisken-luokkaa. Uutisessa ei oikeastaan eksplisiittisesti sanota että käytettyjä mutta varmaankin. Mitähän noilla meinaavat tehdä, luulisi että Portugalin tarpeisiin liian pieni? Toisaalta Portugalissa ilmeisesti laivasto hoitaa myös merivartioston tehtävät, joten ehkä noilla korvataan vanhoja vartiolaivoja.
Muuhun keskusteluun vain voin myös todeta että voihan näitäkin optioita tutkia, mutta hyvin vähän siellä on sellaisia optioita joissa olisi mitään järkeä Suomelle. Tarjolla olevat alukset ovat sekä vanhoja että aseistukseltaan epästandardeja meidän nykyisen aluskantamme kanssa, joten ei niissä koululaivoinakaan olisi paljoa mieltä vaikka merenkulkuominaisuuksiltaan voisivatkin siihen käyttöön sopia. Ainoa missä voisi olla vähän järkeä on tuo mainittu skenaario että ostetaan Ruotsilta kaksi Visbyä ja svedut saavat rahaa aseistaa kolme jäljelle jäänyttä. Mitäpä hittoa ruotsalaiset tekevät viidellä aseistamattomalla korvetilla?
Neljä Stanflexiä, eli Flyvefisken-luokkaa. Uutisessa ei oikeastaan eksplisiittisesti sanota että käytettyjä mutta varmaankin. Mitähän noilla meinaavat tehdä, luulisi että Portugalin tarpeisiin liian pieni? Toisaalta Portugalissa ilmeisesti laivasto hoitaa myös merivartioston tehtävät, joten ehkä noilla korvataan vanhoja vartiolaivoja.
Muuhun keskusteluun vain voin myös todeta että voihan näitäkin optioita tutkia, mutta hyvin vähän siellä on sellaisia optioita joissa olisi mitään järkeä Suomelle. Tarjolla olevat alukset ovat sekä vanhoja että aseistukseltaan epästandardeja meidän nykyisen aluskantamme kanssa, joten ei niissä koululaivoinakaan olisi paljoa mieltä vaikka merenkulkuominaisuuksiltaan voisivatkin siihen käyttöön sopia. Ainoa missä voisi olla vähän järkeä on tuo mainittu skenaario että ostetaan Ruotsilta kaksi Visbyä ja svedut saavat rahaa aseistaa kolme jäljelle jäänyttä. Mitäpä hittoa ruotsalaiset tekevät viidellä aseistamattomalla korvetilla?
RPG83
Soome Majori
Miten se hollantilaisten Holland-luokka? Eikö siellä pohdittu jossain vaiheessa, että myydäänkö mahdollisesti joitakin aluksia? Siinä olisi kiva paatti ainakin KRIHA-tehtäviin ja koululaivaksi. Aluksen tutkakin on aika messevä lisä ilmatilannekuvaan.
Edit: Laajennan ajatustani. Hankittaisiin yksi Holland-luokan alus lippulaivaksi ja sitten pienempiä Hamina-/Visby-luokan kokoisia aluksia Itämerellä operointiin.
Viimeksi muokattu:
RPG83
Soome Majori
Jaa, että Nato-baltit tarvitsevat niitä, mutta me emme, koska olemme Natossa? Täydellinen logiikka.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
On vissiin tosiaan ollut puhetta että ainakin osa noista myytäisiin vaikka ne ovat ihan tuliteriä. Jää nähtäväksi käykö niin oikeasti. Ihan ilmaiseksi ne eivät varmaan kuitenkaan irtoa. Niissä olisi hyvä puoli tosiaan se etteivät ole ikivanhoja, ja tutka olisi priimatavaraa. Haittapuolena se että ne ovat hitaita. Miinoitukseen nopeus riittää, jos niihin saa miinakiskot.
yrjö
Ylipäällikkö
Kv-tehtäviin asetettavan laivan pitäisi samalla olla koululaiva; mieluiten miinalaiva. Uusi lippulaiva 01. Tuollainen offshore patrol -tyyppi on imho tarpeeton Suomelle. Mielestäni sopivin olisi entisistä paranneltu miinalaiva. Pitempi, todella automatisoitu, nopeampi ja stabilisaattorit. Isompi et mahtuu koulutettavia, vettä, polttoainetta, muonaa, ja tarvikkeita. Miinalaiva kuitenkin tarvitaan joten päälle tulevat kv-vaatimukset eivät koko aluksen hintaa kovin paljoa kasvata sellaisesta miinalaivasta joka muutenkin tarvitaan. Samalla toteutuu tärkein eli aito kontribuutio kotimaan puolustukseen mikä on välttämätöntä koska yksiköiden määrä on pakostakin hyvin rajallinen. Alus olisi monitoimisempi jos sillä olisi kunnollinen kv-kyky polisointiin ja se olisi nopeampi. Parempaa it-aseistusta jolloin sitä voi käyttää meriliikenteen suojaamiseen, mahdollisesti MTO. Omasuoja edellyttää kunnollisen it:n joka tapauksessa. Selvästi yli 100m. Kv-toiminta kuitenkin on ja pysyy. Poliittinen realiteetti on se, ettei sitä lopeteta. Ja hyvä niin.
RPG83
Soome Majori
Wikipedian mukaan neljän aluksen kokonaishinta viime vuosikymmenen lopulla tehdyn sopimuksen pohjalta oli 450 miljoonan euron luokkaa. En mene sanomaan, mutta tuohon voisi kuulua myös laivan sensorit ja tykkiaseistus. Jos tuollainen alus irtoaisi 100 miljoonan pintaan, olisi se mielestäni ihan kohtalainen hankinta. En ymmärrä @yrjö vaatimusta miinalaivasta. Holland-luokka on suunniteltu juurikin kaikenlaisten piraattien jahtaamiseen, sillä on 9300 kilometrin toimintamatka, se on nopeampi kuin miinalaiva Pohjanmaa ja aseistuskin on vastaava. Tuskinpa maksaisi paljoa pultata kiskoja aluksen perään, jos halutaan miinoituskyky. IT-ohjuksia ei tietenkään saa ehkä aivan yhtä helpolla, mutta niitä ei ole nykyisessäkään kalustossa. Sen sijaan sensorivarustus on mahtava Holland-luokassa.
yrjö
Ylipäällikkö
Miksi et? Kun molemmat miinalaivat vanhenevat niin jäljelle jää vain yhtä vanhat ja aseistamattomat miinalautat joiden syväys on luokkaa pesuvati joten avomerellä noiden täytyy olla perseestä. Jotenkin miinoitus täytyy hoitaa kuitenkin, eikö niin? Sellainen vehje täytyy siis olla josta löytyy miinakansi. Vaikka kuinka olenkin Merivoimien kv-toiminnan kannalla, omien resurssien mukaan jne, niin siihen (ja koululaivaksi) dedikoidun aluksen hankkiminen olisi mielestäni tuhlaamista. Pitää ajatella hankintahinnan lisäksi myös päiväkustannuksia ja hankinnasta saatavaa hyötyä omaan maanpuolustukseen. Lopulta sen täytyy kuitenkin olla merkittävin hanketta ajava voima. Näen, että joku uusista aluksista voisi olla sellainen samalla kun se on miinalaiva, ihan kuten Pohjanmaakin. Miinalaiva olisi muutenkin jo iso joten pienin lisäyksin sopiva koulutus- ja kv-käyttöön. Lisäksi samalla opitaan miina-aseesta paikan päällä aidossa ympäristössä jolloin toinen pääase tulee tutuksi paikan päällä.
RPG83
Soome Majori
@yrjö Tarkoitin sitä, että Holland-luokka ei vähän modifioituna käsittääkseni kelpaa sinulle. Sitä ihmettelen, että miksi ei. Olen mielestäni osoittanut sen sopivuuden miinoitukseen kansainvälisten tehtävien ja koululaivana palvelemisen lisäksi. Kerrataan:
-Nopeus: Hämeenmaa 20 solmua, Pohjanmaa 18,5 solmua, Holland 21,5 solmua
-Syväys: Hämeenmaa 3 metriä, Pohjanmaa 3,3 metriä, Holland 4,55 metriä
-Pituus: Hämeenmaa 77,8 metriä, Pohjanmaa 78 metriä, Holland 108,4 metriä
-Leveys: Hämeenmaa 11,5 metriä, Pohjanmaa 11,5 metriä, Holland 16 metriä
-Uppouma: Hämeenmaa 1 450 tonnia, Pohjanmaa 1 450 tonnia, Holland 3 750 tonnia
-Miehistö: Hämeenmaa 60, Pohjanmaa 30+50 (120 koululaivana), Holland 54 (tilaa 54 + 40 hengelle, ilmeisesti esim. boarding team)
-Aseistus: Kaikissa aluksissa on tykki- ja konekivääriaseistus, Hollandissa on kattavin (76 mm + 30 mm + 2 kpl .50 cal + 6 kpl 7,62 mm). Hämeenmaassa on lisäksi Umkhonto-ilmatorjuntaohjukset, syvyyspommipudottimet ja syvyysraketinheittimet sekä kranaattikonekiväärejä. Pohjanmaa ja hämeenmaa omaavat ennestään miinoituskyvyn, mutta en näe syytä, etteikö Hollandin perään voisi asentaa kiskoja. Holland kykenee luultavasti paljon isomman miinakuorman kuljettamiseen kuin toiset kaksi alusta, jos Hollandin helikopterikansi ja -hangaari täytetään miinoilla.
Edit: Tiedot ovat Wikipediasta. Lisäksi mainittakoon toimintamatka: Pohjanmaa 3 500 merimailia, Holland 5 000 merimailia. (Hämeenmaan toimintamatkaa ei ilmoitettu.)
-Nopeus: Hämeenmaa 20 solmua, Pohjanmaa 18,5 solmua, Holland 21,5 solmua
-Syväys: Hämeenmaa 3 metriä, Pohjanmaa 3,3 metriä, Holland 4,55 metriä
-Pituus: Hämeenmaa 77,8 metriä, Pohjanmaa 78 metriä, Holland 108,4 metriä
-Leveys: Hämeenmaa 11,5 metriä, Pohjanmaa 11,5 metriä, Holland 16 metriä
-Uppouma: Hämeenmaa 1 450 tonnia, Pohjanmaa 1 450 tonnia, Holland 3 750 tonnia
-Miehistö: Hämeenmaa 60, Pohjanmaa 30+50 (120 koululaivana), Holland 54 (tilaa 54 + 40 hengelle, ilmeisesti esim. boarding team)
-Aseistus: Kaikissa aluksissa on tykki- ja konekivääriaseistus, Hollandissa on kattavin (76 mm + 30 mm + 2 kpl .50 cal + 6 kpl 7,62 mm). Hämeenmaassa on lisäksi Umkhonto-ilmatorjuntaohjukset, syvyyspommipudottimet ja syvyysraketinheittimet sekä kranaattikonekiväärejä. Pohjanmaa ja hämeenmaa omaavat ennestään miinoituskyvyn, mutta en näe syytä, etteikö Hollandin perään voisi asentaa kiskoja. Holland kykenee luultavasti paljon isomman miinakuorman kuljettamiseen kuin toiset kaksi alusta, jos Hollandin helikopterikansi ja -hangaari täytetään miinoilla.
Edit: Tiedot ovat Wikipediasta. Lisäksi mainittakoon toimintamatka: Pohjanmaa 3 500 merimailia, Holland 5 000 merimailia. (Hämeenmaan toimintamatkaa ei ilmoitettu.)