Käytettyjä sotalaivoja merivoimille?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Museo
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
Minulla ei näköjään riitä oikeudet tuohon jälkimäiseen linkkiin.

Mutta ei tuossa räjähdystehossa liene mitään ihmeellistä. Käsittääkseni veden alla käytetään yleensä räjähteitä, joissa on alumiiniä seassa, jolla saa kohtuullisesti lisää energiaa aikaiseksi, pelkkään TNT:hen verrattuna.
 
Siis kyllähän nämä nykyiset herätemiinat ovat hemmetin päteviä vehkeitä, jos vain vihollisalus sattuu kohdalle. Painavat muutaman sata kiloa, räjähdysteho vastaa kuitenkin parhaimmillaan yli 1000 kg TNT:tä.

Lisäksi ovat varsin älykkäitä vehkeitä, saa ohjelmoituja kaiken maailman ylikulkuja, kuten maamiinoihinkin, sekä uusimmat versiot voidaan ohjelmoida laukeamaan vain tietyn herätteen omaaviin aluksiin, jolloin voidaan metsästää erityisesti tiettyjä alustyyppejä tai jopa tiettyä alusluokkaa.

Ainoa merkittävä suorituskyky, mikä Suomelta tällä hetkellä puuttuu miinasodankäynnin alueella, ovat juuri nuo itse liikkuvat torpedomiinat...
 
Viimeksi muokattu:
Onko toi hakeutuva miina nyt sitten niin tärkeä? Suurvalloillahan merimiinojen käyttö on rajoittuneempaa eli käytään podottamassa muutama miina johonkin sataman sisäänojoväylälle tai johonkin kapeikkoon. Silloin tarvitaan laajempi peitto yhdelle räjähteelle ja olisiko toinen tekijä miinojen käyttösyvyys. Suomessahan luodaan laajempia miinoitteita matalaan veteen jolloin pohjamiinojen käyttö voi olla tehokkaampaa ja kustannustehokkaampaakin. Jopa II MS aikaisten kosketusmiinojen käyttö on mahdollista.
 
Torpedomiinat pystyisi ampumaan paikalle matkan päästä, tilanteessa jossa ensisijaiset miinanlaskulavetit on joko neutraloitu tai eivät pysty toimimaan. Aika kalliiksi ne kuitenkin tulisivat joten pitäisin ehkä kuitenkin parempana vaihtoehtona jonkunlaista miehittämätöntä, pientä häivemiinoittajaa. Jenkit ovat tainneet poistaa kaikki torpedomiinat käytöstä eikä tietoa onko uusia tulossa.
 
Miinoja ja miinoja...en oikein tajua, miksi vaivaudutaan käyttämään vain miinoja, kun miinatorpedo (vai torpedomiina, kumpi nyt on oikea termi) voisi hallita huomattavasti suurempaa aluetta kuin tuollainen yksittäinen miina. Miinatorpedo kun aktivoituu ja ampaisee liikkelle ja törmää ja räjähtää siinä kohteessa, eikä vain lillu pohjassa toivoen, että jotain sattuu ajamaan suoraan sen ylitse. Miinatorpedojen torjunta ja raivaus on miltei mahdotonta, siinä missä tavanomaisia miinoja voidaan rauhassa raivailla sopivilla aluksilla ja välineillä. Vaikka miinatorpedoja ei voisi määrällisesti hankkia mahdottomasti, niin luulisi, että ne olisivat nimenomaan erinomaisia suojaamaan varsinaista "tyhmää" miinoitetta ja estämään sen raivausta hyvinkin tehokkaasti. Nyt kun meillä ei enää ole rannikkotykistöäkään suojaamaan noita miinoitteita. Edes pari miinatorpedoa jokaista merimiinoitusrypälettä kohden niin raivaus olisi aivan täyttä helvettiä viholliselle. Omat raivaustoimenpiteet voitaisiin sallia deaktivoimalla ko. miina vaikkapa tietyllä määrätyllä uä-pulssilla tms.
 
Miinoja ja miinoja...en oikein tajua, miksi vaivaudutaan käyttämään vain miinoja, kun miinatorpedo (vai torpedomiina, kumpi nyt on oikea termi) voisi hallita huomattavasti suurempaa aluetta kuin tuollainen yksittäinen miina. Miinatorpedo kun aktivoituu ja ampaisee liikkelle ja törmää ja räjähtää siinä kohteessa, eikä vain lillu pohjassa toivoen, että jotain sattuu ajamaan suoraan sen ylitse. Miinatorpedojen torjunta ja raivaus on miltei mahdotonta, siinä missä tavanomaisia miinoja voidaan rauhassa raivailla sopivilla aluksilla ja välineillä. Vaikka miinatorpedoja ei voisi määrällisesti hankkia mahdottomasti, niin luulisi, että ne olisivat nimenomaan erinomaisia suojaamaan varsinaista "tyhmää" miinoitetta ja estämään sen raivausta hyvinkin tehokkaasti. Nyt kun meillä ei enää ole rannikkotykistöäkään suojaamaan noita miinoitteita. Edes pari miinatorpedoa jokaista merimiinoitusrypälettä kohden niin raivaus olisi aivan täyttä helvettiä viholliselle. Omat raivaustoimenpiteet voitaisiin sallia deaktivoimalla ko. miina vaikkapa tietyllä määrätyllä uä-pulssilla tms.

Käsittääkseni ns. miinatorpedo tarkoittaa yleensä sukellusveneestä laukaistavaa merimiinaa, joka laukaistaan haluttuun paikkaan kauemmas sukellusveneestä torpedon tavoin, jolloin sukellusveneen ei tarvitse kulkea suoraan miinoitettavan kohteen yli, vaan miinoitus voi tapahtua etäämpää turvalliselta etäisyydeltä. Itse miina siis toimii tässä tapauksessa tavanomaisen herätemiinan tavoin. Esimerkkinä tästä toimii jenkkien sukellusveneestä laukaistava Mk 67 SLMM.

Torpedomiina taas on ymmärtääkseni merimiina, joka voidaan pudottaa haluttuun paikkaan miltä tahansa tarkoitukseen soveltuvalta lavetilta. Erona tavalliseen herätemiinaan tässä on se, että miina sisältä torpedon, joka laukaistaan kohdealusta kohti kun miinan sensorit havaitsevat riittävän herätteen. Tällaisella miinalla voidaan siis sulkea käytöltä paljon suurempi vesialue kuin tavallisella herätemiinalla. Esimerkkinä tällaisesta miinasta toimii tässä ketjussa jo aiemmin mainittu CAPTOR-miina.

Jos aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa alkajaisiksi perehtyä Wikipedian englanninkieliseen artikkeliin aiheesta:

http://en.m.wikipedia.org/wiki/Naval_mine
 
Viimeksi muokattu:
Käsittääkseni ns. miinatorpedo tarkoittaa yleensä sukellusveneestä laukaistavaa merimiinaa, joka laukaistaan haluttuun paikkaan kauemmas sukellusveneestä torpedon tavoin, jolloin sukellusveneen ei tarvitse kulkea suoraan miinoitettavan kohteen yli, vaan miinoitus voi tapahtua etäämpää turvalliselta etäisyydeltä. Itse miina siis toimii tässä tapauksessa tavanomaisen herätemiinan tavoin.

Torpedomiina taas on ymmärtääkseni merimiina, joka voidaan pudottaa haluttuun paikkaan miltä tahansa tarkoitukseen soveltuvalta lavetilta. Erona tavalliseen herätemiinaan tässä on se, että miina sisältä torpedon, joka laukaistaan kohdealusta kohti kun miinan sensorit havaitsevat riittävän herätteen. Tällaisella miinalla voidaan siis sulkea käytöltä paljon suurempi vesialue kuin tavallisella herätemiinalla. Esimerkkinä tällaisesta miinasta toimii tässä ketjussa jo aiemmin mainittu CAPTOR-miina.

Jotenkin noin se menee. Tuo CAPTOR luultavasti tarvitsee jonkin verran syvyyttä operoidakseen.

Tuo miinatorpedo (esim. Mk67 SLMM) ei kyllä sovellu pätkääkään suomalaiseen systeemiin. Eiköhän ne miinojen paikat laiteta muistiin joka helpottaa myöhemmin omien vesialueiden käyttöä. Hämeenmaasta taidettiin mainita että 3 m tarkkuudella järjestelmä merkkaa miinan sijainnin.
 
Jotenkin noin se menee. Tuo CAPTOR luultavasti tarvitsee jonkin verran syvyyttä operoidakseen.

CAPTOR-miinan eduksi arvioitiin miinojen tarpeen radikaali vähentyminen verrattuna perinteisiin herätemiinoihin, mikä onkin ymmärrettävää. Vastaava järjestelmä soveltuisi mainiosti myös Suomenlahden erityisolosuhteisiin jossa etäisyydet ovat lyhyitä ja tiedustelu sekä valmistelut voidaan tehdä huolella jo rauhan aikana. Nykyaikaisilla akustisilla modeemeilla kiinteät sensorit, uivat sensorit ja miinat voivat myös kommunikoida keskenään. Juuri teknologian kehityksen vuoksi erilaiset sukellusveneprojektit Suomelle ovat aika lailla turhanpäiväisiä sillä kaikki toimenpiteet voidaan tehdä tehokkaammin miehittämättömillä järjestelmillä.

Tuo miinatorpedo (esim. Mk67 SLMM) ei kyllä sovellu pätkääkään suomalaiseen systeemiin. Eiköhän ne miinojen paikat laiteta muistiin joka helpottaa myöhemmin omien vesialueiden käyttöä. Hämeenmaasta taidettiin mainita että 3 m tarkkuudella järjestelmä merkkaa miinan sijainnin.

Kyseessä on ase jonka avulla voidaan miinoittaa huomaamatta kauempaa, eli hyökkäyksellinen ase. Ei sitä ole omille vesille tarkoitus uittaa vaan esim. vihollisen sataman sisääntuloväylälle. Riippuen kuljetusta matkasta ja pohjan muodosta nykyään voinee päästä tuohon 3m tarkkuuteen tai tarkempaankin. Harvinaisen tarkka kalakaiku vaan huviveneeseen joka ajelee Pietariin ja tuloksista voi nauttia myöhemmin.

Yhdysvalloilla ei tällä hetkellä ole käytössä torpedomiinoja sillä supervaltavihollinen puuttuu, ja ilmeisesti miinajärjestelmien kehitys voisi uhata sukellusveneaseen määrärahoja. Miinojen kehitystyö on kuitenkin aktiivista.
 
CAPTOR oli ymmärtääkseni tarkoitettu juuri avoveteen ja suhteellisen syvään sellaiseen, jota olisi hankala tai mahdotonta miinoittaa sukellusveneestä käsin muuten. Uudet hiljaisemmat sukellusveneet varmaan tekivät siitä osin vanhanaikaisen, kai sitä olisi voitu parantaa mutta siihen ei ryhdytty. CAPTOR oli myös helvetin kallis: viimeisessä hankinnassa (1986) yksikköhinta oli 377 000 USD, eli yhden CAPTORin hinnalla olisi saanut 200-300 kosketusmiinaa. Meidän oloissamme ei ainakaan noilla hinnoilla vaikuta kovin järkevältä ostokselta.

Jenkeillä ei nykypäivänä enää ole kuin noita aika vanhoja ilmapudotteisia miinoja. Uusia miinoja ei kai ole suunniteltu sitten 70-luvun, joitain yrityksiä on ollut mutta ne on jääneet budjettikirveen alle. Miinat ei ole "kevyitä" tai "nopeita" tai "transformaalisia" joten ne ei ole olleet oikein muodissa. Tarvetta ei tietenkään niin ole, ja liittolaisilta kyllä saa moderneja miinoja jos niikseen tulee.
 
Mikä tämä uusin päähänpisto on olevinaan? Oman rakentamisen on havaittu liian kalliiksi, joten on pakko hankkia purkit ulkomailta? Ruattalainen Visby-luokkaa ei muka huolita, koska se mukamas on liian kallis, vaikka se on oivallisen kokoinen ja hyvin aseistettu, käyttökustannukset ovat pienemmät ja se on kaiken lisäksi huippunykyaikainen (184 milj. USD). Holland muka passaa paremmin, vaikka se maksaa melkein samanverran: 169 milj. USD. Se on hidas, kömpelö, kehnommin aseistettu ja huonommin suojattu. Sitäpaitsi eikö tässä justiin oltu ruottalaisten kanssa asevoimia yhdistämässä?
Lähde: http://newwars.wordpress.com/warship-costs/

Onko syy taas se, että ruattaiset on meitä älykkäämpiä, rikkaampia ja kauniimpia; josta johtuvan perikateuden tähden niiden kipot ei kelpaa?
 
Viimeksi muokattu:
Onko syy taas se, että ruattaiset on meitä älykkäämpiä, rikkaampia ja kauniimpia; josta johtuvan perikateuden tähden niiden kipot ei kelpaa?

Ei vaan ideana olisi löytää koululaivan korvaava alus merivoimille ja jotain jolla seilata Intian valtamerellä. Tämä ei ole foorumin keksintöä vaan ihan merivoimien itsensä ilmoittama tavoite.
 
Ei vaan ideana olisi löytää koululaivan korvaava alus merivoimille ja jotain jolla seilata Intian valtamerellä. Tämä ei ole foorumin keksintöä vaan ihan merivoimien itsensä ilmoittama tavoite.
Jahas, mutta eikös MTA2020-projekti sisältänyt myös tehtävän toimia koululaivana, KV-edustustehtävissä ja sen tuli toimia myös merivoimien tulevana lippulaivana? Puhe oli aiemmin myös sisaraluksista, ei vain yhdestä kiposta.
 
Viimeksi muokattu:
Jahas, mutta eikös MTA2020-projekti sisältänyt myös tehtävän toimia koululaivana, KV-edustustehtävät ja sen tuli toimia myös merivoimien tulevana lippulaivana? Puhe oli aiemmin myös sisaraluksista, ei vain yhdestä kiposta.

Se havaittiin yhdessä hornettien korvaajien kanssa niin kalliiksi projektiksi että siihen toivotaan lisärahoitusta 2020-luvulla. Paino sanalla toivotaan.
 
Jahas, mutta eikös MTA2020-projekti sisältänyt myös tehtävän toimia koululaivana, KV-edustustehtävissä ja sen tuli toimia myös merivoimien tulevana lippulaivana? Puhe oli aiemmin myös sisaraluksista, ei vain yhdestä kiposta.

Nimenomaan näin, mutta kuten monesta yhteydestä on käynyt ilmi niin rahat ovat lujassa ja budjettiin sopivia aluksia on vaikea saada aikaiseksi noilla spekseillä. Lisäksi merivoimien pitää henkisesti varautua siihenkin ettei sitä toivottua miljardia saada vaan vähemmällä pitää tulla toimeen. Maavoimat on modernisoinut itseään enempi tai vähempi menestyksekkäästi ostamalla käytettyä kalustoa "hyvinä diileinä", kyllä merivoimien kannattaa nyt edes tutkia samanlaisen mahdollisuus. Tosin kuten aloitusviestissä jo todettiin niin ei sellaisia oikein näytä olevan. Lisäksi voi helposti käydä niin että jos nyt ostetaan alus jossa on 15 vuotta käyttöikää jäljellä, niin se tarvitsee korvaajan, tai kalliin peruskorjauksen juuri silloin kun ilmavoimat tappelee rahasta hävittäjähankinnan kanssa...ei tule onnistumaan.

Ruotsillahan on samantapainen haave fregateista myös joten yhteistyön mahdollisuus kannattaa tutkia. Heillä on myös huolto/tukialusprojekti L10, joka olisi tarkoitettu juuri krihailuun myöskin. Se tuskin kuitenkaan Suomea kiinnostaa.
 
Viimeksi muokattu:
Mielestäni 2 Visbytä voisi kyllä hankkia ihan luksus Haminoiksi. Operointiaika merellä kasvaa ja saadaan suto ase päälle. Raumat voitaisiin samalla muuttaa vartioveneiksi. Koululaivaksi sitten jatkopesti Hämeenmaalle. Runko kestää vielä pitkään.
 
Back
Top