Käytettyjä sotalaivoja merivoimille?

Museo

Kenraali
Puolustusministerin mukaan Suomi tutkii käytettyjen sotalaivojen hankkimista merivoimille. Vaikka käytettyjen alusten hullut päivät taisivat menne jo viime vuosikymmenellä asiasta voisi avata oman keskustelunsa. Puolustusministeri ei yksilöinyt mitenkään minkälaisia aluksia Suomi etsii eli kyseessä voi periaatteessa olla mitä tahansa kaapeliveneen ja maihinnousutukialuksen väliltä. Aluksen ylläpitokulut ja miehistövaatimukset asettavat tietenkin omat rajoitteensa.

Ryhdyin ulkona lenkkeillessäni miettimään mitä aluksia ylipäätään tällä hetkellä on käytettynä länsimaissa tarjolla. Itsellä tulee ilman erityistä etsimistä mieleen seuraavat, listaa voi täydennellä jos jollain on parempaa tietoa tai enemmän viitseliäisyyttä:

Ruotsi: 2*Göteborg-luokkaa, vaatinevat modernisoinnin
Tanska: SF300-monitoimialuksia, aseet lienee siirretty uusille aluksille
Italia: Maestrale ja Soldati -luokkien aluksia, vanhoja
Etelä-Korea: Pohang-luokan korvetteja
Espanja: Koipussitettavat Santa Mariat?
Hollanti: Ne M-luokan paatit joita ei ole myyty Etelä-Amerikkaan
Ranska: A69-luokkaa, vanhoja
Saksa: Gepard-luokan Schnellbootit
Yhdysvallat: OHP-fregatteja, vanhoja

Tuota listaa katsellessa huomio kiinnittyy myynnissä olevien käytettyjen sotalaivojen korkeahkoon ikään.
 
Uusilla aluksillahan on mainittu korvattavan ohjusveneet, joilla on kykyä sutoon ja pintamaalien torjuntaan. Lisäksi pitäisi saada miinanlaskukykyä, koululaiva ja kyky toimia Intian valtamerellä.

Koululaiva ja krihapaatti olisivat varmaankin helpoimmin järjestettävissä. Kotimaassa voisi sitten väkästää pari uutta kevyempää taistelualusta, tai jäissä kulkevia öljyntorjuntakykyisiä miinanlaskijoita.

Olisiko tässä yhteistyön paikka Ruotsin kanssa? Hollannin M-fregatit hankintaan ja yhteiseen ylläpitoon sekä miehitykseen. Yhteistyötä voisi tehdä tuolla kalustolla niin koulutuspurjehdusten, kuin kriha-kruisailunkin puolella.

Vai olisiko jollain talouskurimukseen joutuneella valtiolla tarvis poistaa uudempaa kalustoa?
 
Puolustusministerin mukaan Suomi tutkii käytettyjen sotalaivojen hankkimista merivoimille. Vaikka käytettyjen alusten hullut päivät taisivat menne jo viime vuosikymmenellä asiasta voisi avata oman keskustelunsa. Puolustusministeri ei yksilöinyt mitenkään minkälaisia aluksia Suomi etsii eli kyseessä voi periaatteessa olla mitä tahansa kaapeliveneen ja maihinnousutukialuksen väliltä. Aluksen ylläpitokulut ja miehistövaatimukset asettavat tietenkin omat rajoitteensa.

Ryhdyin ulkona lenkkeillessäni miettimään mitä aluksia ylipäätään tällä hetkellä on käytettynä länsimaissa tarjolla. Itsellä tulee ilman erityistä etsimistä mieleen seuraavat, listaa voi täydennellä jos jollain on parempaa tietoa tai enemmän viitseliäisyyttä:

Ruotsi: 2*Göteborg-luokkaa, vaatinevat modernisoinnin
Tanska: SF300-monitoimialuksia, aseet lienee siirretty uusille aluksille
Italia: Maestrale ja Soldati -luokkien aluksia, vanhoja
Etelä-Korea: Pohang-luokan korvetteja
Espanja: Koipussitettavat Santa Mariat?
Hollanti: Ne M-luokan paatit joita ei ole myyty Etelä-Amerikkaan
Ranska: A69-luokkaa, vanhoja
Saksa: Gepard-luokan Schnellbootit
Yhdysvallat: OHP-fregatteja, vanhoja

Tuota listaa katsellessa huomio kiinnittyy myynnissä olevien käytettyjen sotalaivojen korkeahkoon ikään.

Mites Iso-Britannia, olisiko siellä jossain vaiheessa esimerkiksi noita suht moderneja Tyyppi-23 fregatteja menossa poistoon?

Mitään en tiedä asiasta, kunhan vain arvailen, noitahan on kaiketi kuitenkin ollut isohko määrä palveluskäytössä...

Noitahan on jo näköjään aikaisemmin myyty mm. Chileen...

Wikipedian tietojen mukaan ensimmäinen nykyisin Royal Navy:llä palveluskäytössä olevista kolmestatoista Type 23 -fregatista poistuu palveluksesta vuonna 2023, kaikkien ollessa poistettu palveluskäytöstä vuoteen 2036 mennessä. Aikataulu sopisi hyvin Suomelle?

Nuo käyvät vielä sopivasti parhaillaan lävitse laajaa elinkaaripäivitystä, jossa fregatteihin asennetaan mm. uusi syvyytettävä kaikuluotain, Artisan 3D-tutka ja CAMM-ilmatorjuntaohjus, sekä päivitetään alusten taistelunjohto- ja viestijärjestelmiä. Ainahan saa haaveilla...:)

Edit. Näköjään syväys nousee näissä ongelmaksi...
 
Viimeksi muokattu:
Puolustusministerin mukaan Suomi tutkii käytettyjen sotalaivojen hankkimista merivoimille. Vaikka käytettyjen alusten hullut päivät taisivat menne jo viime vuosikymmenellä asiasta voisi avata oman keskustelunsa. Puolustusministeri ei yksilöinyt mitenkään minkälaisia aluksia Suomi etsii eli kyseessä voi periaatteessa olla mitä tahansa kaapeliveneen ja maihinnousutukialuksen väliltä. Aluksen ylläpitokulut ja miehistövaatimukset asettavat tietenkin omat rajoitteensa.

Ryhdyin ulkona lenkkeillessäni miettimään mitä aluksia ylipäätään tällä hetkellä on käytettynä länsimaissa tarjolla. Itsellä tulee ilman erityistä etsimistä mieleen seuraavat, listaa voi täydennellä jos jollain on parempaa tietoa tai enemmän viitseliäisyyttä:

Ruotsi: 2*Göteborg-luokkaa, vaatinevat modernisoinnin
Tanska: SF300-monitoimialuksia, aseet lienee siirretty uusille aluksille
Italia: Maestrale ja Soldati -luokkien aluksia, vanhoja
Etelä-Korea: Pohang-luokan korvetteja
Espanja: Koipussitettavat Santa Mariat?
Hollanti: Ne M-luokan paatit joita ei ole myyty Etelä-Amerikkaan
Ranska: A69-luokkaa, vanhoja
Saksa: Gepard-luokan Schnellbootit
Yhdysvallat: OHP-fregatteja, vanhoja

Tuota listaa katsellessa huomio kiinnittyy myynnissä olevien käytettyjen sotalaivojen korkeahkoon ikään.

Hollannissa on keskusteltu myös Holland-luokan ulkopartioalusten myymisestä budjettisyistä, vaikka alusluokka on otettu käyttöön vast'ikään. Suurikokoinen alusluokka on suunniteltu kriisinhallintaoperaatioihin ja valtamerikäyttöön ja siinä oleva helikopteri hangaari on tarkoitettu NH-90-koptereille. Aseistus ei ole hirveä järeä, mutta alus on varmasti modifioitavissa miinoitukseen sopivaksi ja aluksella on kohtalaisen paljon majoitustilaa esim. koulutuspurjehduksia ja kv-tehtäviä silmällä pitäen ynnä erittäin tehokas sensorivarustus.

http://en.wikipedia.org/wiki/Holland-class_offshore_patrol_vessels

Göteborg-luokka olisi aikanaan ollut ihan kova sana Suomen saaristo-olosuhteisiin ja aseistukseltaan varsin yhtenevä Rauma/Hamina-luokan kanssa (plus tietenkin parempi Suto), mutta ikää on jo kohtalaisesti ja tarvitsee Intian valtamerelle kuljetuksen/tukialuksen. Sama pätee noihin Tanskan monitoimipaatteihin eli Flyvefisken-luokkaan. Eli ikää on niilläkin vähintään Rauma-luokan verran (rakennettu 1985-95). Osa aluksista on jo myyty Liettualle.
 
Hollannissa on keskusteltu myös Holland-luokan ulkopartioalusten myymisestä budjettisyistä, vaikka alusluokka on otettu käyttöön vast'ikään. Suurikokoinen alusluokka on suunniteltu kriisinhallintaoperaatioihin ja valtamerikäyttöön ja siinä oleva helikopteri hangaari on tarkoitettu NH-90-koptereille. Aseistus ei ole hirveä järeä, mutta alus on varmasti modifioitavissa miinoitukseen sopivaksi ja aluksella on kohtalaisen paljon majoitustilaa esim. koulutuspurjehduksia ja kv-tehtäviä silmällä pitäen ynnä erittäin tehokas sensorivarustus.

http://en.wikipedia.org/wiki/Holland-class_offshore_patrol_vessels

Göteborg-luokka olisi aikanaan ollut ihan kova sana Suomen saaristo-olosuhteisiin ja aseistukseltaan varsin yhtenevä Rauma/Hamina-luokan kanssa (plus tietenkin parempi Suto), mutta ikää on jo kohtalaisesti ja tarvitsee Intian valtamerelle kuljetuksen/tukialuksen. Sama pätee noihin Tanskan monitoimipaatteihin eli Flyvefisken-luokkaan. Eli ikää on niilläkin vähintään Rauma-luokan verran (rakennettu 1985-95). Osa aluksista on jo myyty Liettualle.

Tuohon Holland-luokkaan Suomella voisi riittää rahatkin. Riippuen tietysti siitä mitä alusten aseistaminen maksaa, sensoripaketti vaikuttaa kuitenkin suhteellisen kattavalta. Minkäänlaista suto-kykyä noilla ei kuitenkaan nykyisellään näytä olevan, en sitten tiedä miten helposti moisen saisi rakennettua aluksille...

Tuon Type 23 -luokan etuna olisi, että kyseessä olisi ns. "valmis paketti", alus joka on suunniteltu ja varustettu sotatoimikäyttöön Pohjois-Atlantin haastavissa olosuhteissa...
 
Noissa Tanskan Thetis-luokan monitoimialuksissa voisi myös olla potentiaalia, niissä on ainakin hyvä jäissäkulkukyky ja mahdollisuudet helppoon aseistuksen uusimiseen StanFlex-moduulien ansiosta.

Näissäkin taitaa vain olla hieman liikaa syväystä (6,0 m)...
 
Viimeksi muokattu:
Ehdottomasti mieluummin Holland-luokan alus kuin Type 23. Katsokaapa syväystä, 4,55m vs. 7,3m.

Muutenkaan en haluaisi mennä sotkeutumaan brittien ikäloppuihin purtiloihin, vaikka tietysti ikäloppu on parempi kuin ei mitään, etenkin kun se maksanee vain vähän romurautaa enemmän. Hollannin kanssa taas on ollut ilo käydä kauppaa, nyt voitaisiin seuraavaksi viedä nimikkoalus. Holland-luokan tapauksessa saataisiin myös kerralla laiva seuraaviksi vuosikymmeniksi, kun taas Type 23 pitäisi varmaankin korvata taas kymmenen vuoden kuluttua.
 
Niin joo, ja jäissäkulkukyky ei olisi pahitteeksi. Ei kaivattaisi toisia rajavartiolaitoksia heti perään.
 
Niin joo, ja jäissäkulkukyky ei olisi pahitteeksi. Ei kaivattaisi toisia rajavartiolaitoksia heti perään.

Noissa Holland-luokan aluksissa ei taida olla myöskään minkäänlaista jäissäkulkukykyä?

Toisaalta eipä sitä ole nykyisissä ohjusveneissäkään...
 
Edelleen ne sukellusveneet, ehkä?

e: Ehkäpä ruotsalaiset myyvät meille 2 Visby-korvettia. Muissa nyt ei oo mitään järkeä? Ne vois ihan hyvin laskee, että loppuihin kolmeen olemassa olevaan Visbyhyn riittää rahat ostaa vihdoin täysimääräinen aseistus. 2 vanhinta myymällä ne vois rakentaa itselleen yhden peruutetun sittenkin nyt kun ollaan pääsemässä vauhtiin. Silloin Ruotsilla olis lopulta 4 Visby-korvettia täysin aseistettuina, kaikki olis tosi uusia ja kunnollisesti aseistettuja.

Hankinta vahvistaisi Suomen meriliikenteen suojauskykyä, eli olisi linjassa sen kanssa, niissä olis jo UMKHONTO mikä on tuttu järjestelmä ja ylipäätään se olis Suomi-Ruotsi yhteistyötä i högsta grad!

RBS15 oli myös mainittu uudistuvan, tarkoittaneeko se Mark IV-versiota vihdoin? Sekin puoltaisi vähäisempää määrää laivoja.
 
Viimeksi muokattu:
Noissa Holland-luokan aluksissa ei taida olla myöskään minkäänlaista jäissäkulkukykyä?

Toisaalta eipä sitä ole nykyisissä ohjusveneissäkään...

Osaatko muuten sanoa ulkoa, että onko Venäjän Itämeren laivastossa millainen toimintakyky jäiseen vuodenaikaan? Sekin ehkä osaltaan sanelee asioita.
 
Osaatko muuten sanoa ulkoa, että onko Venäjän Itämeren laivastossa millainen toimintakyky jäiseen vuodenaikaan? Sekin ehkä osaltaan sanelee asioita.

Ulkoa heitettynä ei kovin kummoinenkaan, on tosin voinut muuttua nyttemmin uusien alustyyppien tullessa palveluskäyttöön. Jäämeren laivastosta löytyy enemmän tätä kykyä, aluksia voitaneen tietysti siirtää tarvittaessa sieltä Itämerelle. Kuitenkin jäissä liikkuva sota-alus on taistelutilanteessa varsin haavoittuvainen ja helposti havaittavissa. Oma mielipiteeni on, että meillä ei välttämättä tarvitse olla kovin hyvää jäissäkulkukykyä kaikilla aluksilla, meritorjuntaohjukset riittänevät torjumaan mereltä tulevat uhat jääpeitteen aikana. Mitään massiivisia miinoitus- tai maihinnousuoperaatioita ei kuitenkaan oikein pystytä tehokkaasti suorittamaan meitä vastaan jääpeitteen aikana...
 
^^No ei se kyllä oikeestaan sanele. Ajatelkaas, että jää ei ole tasainen peitto koko meren päällä. Kaliningradissa esim. ei ole juuri mitään jäätä käytännössä koskaan. Itämeren keskelläkin sitä on tosi harvoin, näin jopa pohjoisella Itämerellä. Suomen satamissa ja rannikolla jäätä on joka talvi, ehkä Hanko ja Ahvenanmaa saattaa joinakin talvina olla lähes avovettä.
 
Noissa Holland-luokan aluksissa ei taida olla myöskään minkäänlaista jäissäkulkukykyä?

Toisaalta eipä sitä ole nykyisissä ohjusveneissäkään...

Noissa Holland-luokan alkuperäisissä spekseissä oli muistaakseni yhtenä vaatimuksena kyky toimia ympärivuotisesti niin pohjoisella Atlantilla kuin trooppisilla vesilläkin, mutta uskoisin kyllä, että Thetis-luokka soveltuisi noista kahdesta paremmin Itämeren jääolosuhteisiin. Plussaa hollantilaisaluksessa ovat häiveominaisuudet ja aika edistyksellinen sensori-varustus, joka haukkasikin suuren osan alusten budjetista. Suto- tai ohjusaseistusta siinä ei todellakaan nykymuodossaan ole.
 
Edelleen ne sukellusveneet, ehkä?

e: Ehkäpä ruotsalaiset myyvät meille 2 Visby-korvettia. Muissa nyt ei oo mitään järkeä? Ne vois ihan hyvin laskee, että loppuihin kolmeen olemassa olevaan Visbyhyn riittää rahat ostaa vihdoin täysimääräinen aseistus. 2 vanhinta myymällä ne vois rakentaa itselleen yhden peruutetun sittenkin nyt kun ollaan pääsemässä vauhtiin. Silloin Ruotsilla olis lopulta 4 Visby-korvettia täysin aseistettuina, kaikki olis tosi uusia ja kunnollisesti aseistettuja.

Hankinta vahvistaisi Suomen meriliikenteen suojauskykyä, eli olisi linjassa sen kanssa, niissä olis jo UMKHONTO mikä on tuttu järjestelmä ja ylipäätään se olis Suomi-Ruotsi yhteistyötä i högsta grad!

RBS15 oli myös mainittu uudistuvan, tarkoittaneeko se Mark IV-versiota vihdoin? Sekin puoltaisi vähäisempää määrää laivoja.

Muutama Visby Umkhontolla varustettuna ja oheen pari jäissäkulkukykyistä ja reilummalla miinoituskapasiteetilla varustettua alusta olisi yksi mahdollinen kombinaatio. Talvimerenkulkuun Visbyt sopivat yhtä vähän kuin Haminatkin vesisuihkupropulsiolla varustettuja komposiittirakenteisia aluksia kun ovat.
 
^^No ei se kyllä oikeestaan sanele. Ajatelkaas, että jää ei ole tasainen peitto koko meren päällä. Kaliningradissa esim. ei ole juuri mitään jäätä käytännössä koskaan. Itämeren keskelläkin sitä on tosi harvoin, näin jopa pohjoisella Itämerellä. Suomen satamissa ja rannikolla jäätä on joka talvi, ehkä Hanko ja Ahvenanmaa saattaa joinakin talvina olla lähes avovettä.

Tässä etu on kyllä selkeästi venäläisillä, he voivat tilanteen salliessa operoida keskisellä Itämerellä avovedessä, kun meidän pitäisi ensin päästä sinne jääpeitteen lävitse Suomen satamista. Toisaalta en sitten tiedä onko meillä oikeasti edes tarvetta tai mahdollisuuksia operoida Suomenlahden ja Ahvenanmeren ulkopuolella sotatilanteessa...
 
Muutama Visby Umkhontolla varustettuna ja oheen pari jäissäkulkukykyistä ja reilummalla miinoituskapasiteetilla varustettua alusta olisi yksi mahdollinen kombinaatio. Talvimerenkulkuun Visbyt sopivat yhtä vähän kuin Haminatkin vesisuihkupropulsiolla varustettuja komposiittirakenteisia aluksia kun ovat.

Muuten hyvä ajatus, mutta en ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että mitä etua Visby-luokka tarjoaa kalliimman hinnan ja suuremman määrän meriupseerivakansseja lisäksi Haminoihin verrattuna...

Ok, jonkinlainen rajoitettu suto-kyky mahdollisesti, mutta onko se hinnan väärti?
 
Visbyssä on aika paljon parempi toimintasäde (Visby 2500 mpk vs. Hamina 500 mpk) ja merikelpoisuus ja aluksen Suto-kyky on Haminaan tai Raumaan verrattuna reippaasti parempi, vaikka korvetteihin alunperin suunnitellut syvyysraketinheittimet jäivätkin udjettisyistä nistä pois. Hieman nopeampi alus myös on. Mutta on totta, että hinta olisi käytettynäkin aika huima, enkä ole vakuuttunut, että Ruotsi on valmis omista aluksistaan luopumaan. Saksan Gepard-ohjusveneet ovat auttamatta vanhentunutta 80-luvun tekniikkaa, mutta olisikohan maalla jotain muuta mielenkiintoisempaa myytävää?
 
Pitäisikö ostaa ulkomailta uusi vaiko käytetty auto, jos ei ole yhtään fyrkkaa?

Laivoilla on pitkä elinkaari jolloin käytön taloudellisuus korostuu. Bensarohmua ei kannata ottaa vastaan edes ilmaiseksi. Parin metrin syväys saisi riittää, liikkuu sitten laajemmalla alueella, nopeasti ja taloudellisesti.

Ja Suomella on omanlaiset käyttötarpeet ja -rajoitukset. Väyläsyvyys, miinanlasku ja jäissä liikkuminen tulikin jo mainittua, muita tarpeita voisi olla ressujen koulutus ja operointi ja että laiva muistuttaa naapurin omia laivoja, jotta heidän lentokoneet ei sitä heti upota.

Oma suunnittelu ja valmistus on siis sekä kannattavaa että lähes välttämätöntä. Uskon että telakoilla on sen verran tyhjää tilaa varauskirjoissaan.
En kuitenkaan teettäisi sitä Helsingin Hietalahden telakalla, koska sen omistaa venäläiset 50% nyt ja piakkoin kai 100%.
 
Parin metrin syväys saisi riittää, liikkuu sitten laajemmalla alueella, nopeasti ja taloudellisesti.

Ja Suomella on omanlaiset käyttötarpeet ja -rajoitukset. Väyläsyvyys, miinanlasku ja jäissä liikkuminen tulikin jo mainittua, muita tarpeita voisi olla ressujen koulutus ja operointi ja että laiva muistuttaa naapurin omia laivoja, jotta heidän lentokoneet ei sitä heti upota.

Toisaalta halutaan myös tulevaan päätehtävään soveltuvaa kalustoa. Tuo päätehtävähän on kansainvälinen toiminta Intian valtamerellä, alueella johon edes nykyisillä miinalaivoilla ei kuulemma ole asiaa. Juuri tuohon hommaan kannattaisi ehkä hommata käytettyä kalustoa ja rakentaa se kotivesien erikoiskalusto itse. En ihmettelisi yhtään, vaikka valtamerikelpoisen koulu/krihalaivan ja ohjusveneen ominaisuuksien ymppääminen samalle alustalle olisi osittautunut suorastaan haasteelliseksi ainakin siltä osin, että hankintamäärän puolesta voitaisiin puhua laivueesta.
 
Back
Top