Kaliningradin merkitys - ajatusleikki

#41
Jürinää Virosta.

– Lännen ja Venäjän suhteet ovat todellakin monessa suhteessa palanneet tilaan, joka vallitsi ennen vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaa, Tarton yliopiston kriminologian professori arvioi virolaisen Diplomaatia-lehden julkaisemassa artikkelissa.

– Miehittämällä Georgialle ja Ukrainalle kuuluvia alueita Venäjä on yksiselitteisesti osoittanut uskovansa, että toisen maailmansodan jälkeiset alueelliset periaatteet eivät sitä enää velvoita, hän sanoo.

”Historiallinen Königsberg ei kuulu Venäjälle”

Venäjän aggressiivisia toimia olisi professori Saaren mielestä perusteltua tasapainottaa avaamalla keskustelu Venäjän nykyisin hallitseman Kaliningradin eli entisen Königsbergin omistuksesta.

– Toisen maailmansodan jälkeen kysymystä tämän alueen territoriaalisesta omistuksesta ei täsmällisesti säännelty, hän sanoo.

Vaikka Saksalla ei ole entistä Itä-Preussia koskevia aluevaatimuksia, Kaliningradin alueen kuuluminen Venäjälle onkin Saaren mukaan oikeudellisesti kaikkea muuta kuin yksiselitteinen asia.

– Saksa on muodollisesti luopunut Kaliningradista, mutta sitä ei ole milloinkaan luovutettu tai hyväksytty osaksi Neuvostoliittoa tai Venäjää.
1523857598138.png

Euroopan uusi pääkaupunki?
Läntisessä keskustelussa on toisinaan spekuloitu ajatuksella Kaliningradin vaihtoehtoisesta tulevaisuudesta tilanteessa, jossa Venäjä syystä tai toisesta luopuisi sen hallinnasta. Aihe on koettu vaikeaksi osittain siksi, että alueen on pelätty päätyvän Saksan, Puolan ja Liettuan keskinäisiä suhteita hiertäväksi kiistakapulaksi.

– Sen vuoksi sitä ei pidäkään liittää osaksi mitään olemassa olevaa valtiota. Ratkaisu on kuitenkin päivänselvä: Königsbergistä on tultava ensimmäinen Euroopan unionin suorassa hallinnassa oleva alue samaan tapaan kuin Yhdysvaltain pääkaupunki, joka muodostaa erillisen hallinnollisen yksikön, District of Columbian, Saar esittää.

– Entisestä Königsbergistä tulisi näin EU:n todellinen pääkaupunki. Toimielimet, jotka ovat nyt levittäytyneet Strasbourgin ja Brysselin välille, voitaisiin vähitellen siirtää ”Kuninkaan kukkulalle”. Königsberg olisi EU:n yksinomaisen toimivallan piirissä, ja kaikista sen asukkaista tulisi EU:n kansalaisia olematta minkään yksittäisen jäsenvaltion kansalaisia.

Lännelle järjestely tarjoaisi Saaren mukaan mahdollisuuden alueen kehittämiseen rauhanomaisen keitaan hengessä. Venäjä puolestaan voisi puolestaan kasvojaan menettämättä päästä irti alueesta, jonka ylläpitämiseen sen resurssit eivät kuitenkaan enää riittäisi.

– Kaliningradin nykyinen siviiliväestö ottaisi ajatuksen todennäköisesti vastaan avosylin ja olisi valmis ilmaisemaan kansainvälisesti valvotussa kansanäänestyksessä tahtonsa, professori arvioi.

https://www.verkkouutiset.fi/yllatysavaus-virosta-kaliningradista-pitaisi-tehda-eun-paakaupunki/
 

Talvela

Ylipäällikkö
#42

SJ

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
#43
Aika visiointia, perustetaan uudelleen sodan jälkeen lakkautettu Preussi ja ehkä Saksakin saa munat takaisin.
Sinällään tuo eu:n pyörittämä kaupunki olisi jännä idea. Käsittääkseni Washington D.C. perustettiin erilliseksi alueeksi siksi, että pääkaupunkina sillä olisi ollut tarpeettoman paljon vaikutusvaltaa, jos se olisi jäänyt osaksi jotakin tiettyä osavaltiota. Ja samaa ajattelua taisi käyttää myös Australialaiset. Eli tietyllä tapaa tuo olisi EU toimi korruptiota ja kotiinpäin vetämistä vastaan, mikä on tietenkin yksi syy miksi en odota sen tapahtuvan, vaikka venäjä tuosta alueesta luopuisikin.
 

Talvela

Ylipäällikkö
#44
Sinällään tuo eu:n pyörittämä kaupunki olisi jännä idea. Käsittääkseni Washington D.C. perustettiin erilliseksi alueeksi siksi, että pääkaupunkina sillä olisi ollut tarpeettoman paljon vaikutusvaltaa, jos se olisi jäänyt osaksi jotakin tiettyä osavaltiota. Ja samaa ajattelua taisi käyttää myös Australialaiset. Eli tietyllä tapaa tuo olisi EU toimi korruptiota ja kotiinpäin vetämistä vastaan, mikä on tietenkin yksi syy miksi en odota sen tapahtuvan, vaikka venäjä tuosta alueesta luopuisikin.
Siksi EU toimii Brysselissä koska Belgia ei ole oikea valtio.
 
#45
Sinällään tuo eu:n pyörittämä kaupunki olisi jännä idea. Käsittääkseni Washington D.C. perustettiin erilliseksi alueeksi siksi, että pääkaupunkina sillä olisi ollut tarpeettoman paljon vaikutusvaltaa, jos se olisi jäänyt osaksi jotakin tiettyä osavaltiota. Ja samaa ajattelua taisi käyttää myös Australialaiset. Eli tietyllä tapaa tuo olisi EU toimi korruptiota ja kotiinpäin vetämistä vastaan, mikä on tietenkin yksi syy miksi en odota sen tapahtuvan, vaikka venäjä tuosta alueesta luopuisikin.
Noin näkyy olevan.

,[3] virallisesti District of Columbia,[4] on Yhdysvaltain pääkaupunki. Kaupunki ei kuulu mihinkään osavaltioon, vaan se muodostaa suoraan Yhdysvaltain kongressin alaisuuteen kuuluvan ja Amerikan löytäjän Kristoffer Kolumbuksen mukaan nimetyn Columbian liittopiirin (engl. District of Columbia), jolla on rajoitettu itsehallinto.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Washington_(DC)

Pääkaupunki on itsenäisen valtion tai muun hallinnollisen alueen keskus, jossa yleensä sijaitsevat valtionhallinnon päätoiminnot, kuten hallitus ja kansanedustuslaitos.

Valtioilla saattaa olla useita pääkaupunkeja, kuten Alankomailla (Amsterdam, Haag), Bolivialla (La Paz, Sucre) ja Etelä-Afrikalla (Pretoria, Kapkaupunki, Bloemfontein). Toisaalta Naurun tasavallalla ei ole pääkaupunkia lainkaan[1]. Yleensä pääkaupunki on valtion suurin kaupunki.

Englanninkielinen sana capital (pääkaupunki) tulee latinan sanasta caput (pää), joka tarkoittaa myös pääkaupunkia. Tästä on tullut myös suomenkielinen sana pääkaupunki.

https://fi.wikipedia.org/wiki/P%C3%A4%C3%A4kaupunki

https://en.wikipedia.org/wiki/Capital_city
Venäjä tuskin Kaliningradista hevillä luopuu, mutta pakon edessä pirstoutui Neuvostoliittokin. Kassanpohja alkaa pian pilkottaa Venäjän taloudessa.

Tuo Jüri Saaren idea puree kahta kautta: Vastavetona Venäjän toimille (Krimillä, Donbassissa, Georgian Abhasiassa ja Etelä-Ossetiassa ja Transnistriassa) hybridivaikuttaminen ja ”kansanäänestys” Kaliningradissa olisi sopiva ”tit-for-tat” -läimäys. Toisaalta se saattaisi yhtenäistää EU-maita, jos kaikki unionitason instituutiot keskitettäisiin automaattisesti yhteen erilliseen sijaintipaikkaan (Euroopan keskipisteeseen) ilman kissanhännänvetoa ja lehmänkauppoja siitä, minkä instituution kukin jäsenvaltio milloinkin ”saa”.

Luxemburg (ja Belgia) epäilemättä vastustaisivat asiaa.
 

fulcrum

Ylipäällikkö
#46
"EU-kaupungin" sijoittaminen unionin itärajalle tuskin saisi isoa kannatusta ja hallinnollisestikin ei millään muotoa ideaali.
Kaliningradin nykyväestö on lähes puhtaasti venäläistä, vaikka Venäjä romahtaisikin niin on aika vaikea kuvitella heidän yhtäkkiä muuttuvan brysseliläisiksi. Myöskään Liettua, Puola tai Saksa tuskin olisivat kiinnostuneita miljoonaan kohoavasta venäläisväestöstä.

Königsberg ei muutenkaan ollut "vanhaa Saksaa" samassa mielessä kuin vaikka Viipuri oli "vanhaa Suomea/Karjalaa" vaan se oli balteilta vallattua aluetta josta saksalaiset tekivät siirtomaan. Harva taitaa edes tietää että koko Preussi on itse asiassa vanhaa balttilaisaluetta jonka teutoniritarit valloittivat renesanssiaikana.

Jos emämaalle joskus ottaa olkileipä niin todennäköisin vaihtoehto on että Kaliningrad itsenäistyy ja tekee sitten omat päätöksensä sen suhteen haluaako liittyä EU:hun/IVYyn/yms.
 
Tykkäykset: PSS
#47
"EU-kaupungin" sijoittaminen unionin itärajalle tuskin saisi isoa kannatusta ja hallinnollisestikin ei millään muotoa ideaali.
Kaliningradin nykyväestö on lähes puhtaasti venäläistä, vaikka Venäjä romahtaisikin niin on aika vaikea kuvitella heidän yhtäkkiä muuttuvan brysseliläisiksi. Myöskään Liettua, Puola tai Saksa tuskin olisivat kiinnostuneita miljoonaan kohoavasta venäläisväestöstä.

Königsberg ei muutenkaan ollut "vanhaa Saksaa" samassa mielessä kuin vaikka Viipuri oli "vanhaa Suomea/Karjalaa" vaan se oli balteilta vallattua aluetta josta saksalaiset tekivät siirtomaan. Harva taitaa edes tietää että koko Preussi on itse asiassa vanhaa balttilaisaluetta jonka teutoniritarit valloittivat renesanssiaikana.

Jos emämaalle joskus ottaa olkileipä niin todennäköisin vaihtoehto on että Kaliningrad itsenäistyy ja tekee sitten omat päätöksensä sen suhteen haluaako liittyä EU:hun/IVYyn/yms.
Kaliningradin muuttuminen EU-kaupungiksi on älytöntä haihattelua, mutta miten määrittelet "vanhan Saksan"? Mielestäni sellaista ei ole olemassa.
 
#48
Jännittävä ajatus.
Josko ensin korvattaisiin venäläisten Krimioperaation vihreät miehet vihreillä seteleillä, tehtäisiin kaliningradilaisille ehdotus, joka sisältää eurooppalaisen palkkatason, sosiaaliturvan, jne.. Ja mahdollisuus käydä osallistumassa kansanäänestykseen vaikkapa Puolan ja Liettuan puolella. Mahtaisiko sillä saada venäläisittäin 'legitiimin' vallanvaihdoksen aikaan. Venäjän hallinto ja sotavoima toki saattaisi heitellä kapuloita rattaisiin - mikä on kieltämättä suunnitelman tämän osuuden heikkous. Seuraavaksi voisi perustaa alueelle maahanmuuttoystävällisen Erikoistalousalueen, joka olisi erityisen suopea jakelemaan turvapaikkoja - tähän löytyisi todennäköisesti lisää rahoitusta melko helposti. Ja lopuksi sinne voisi suunnata suvaitsevaisuusturismia ja alueen voisi ristiretkihistoriansa hengessä nimetä Baltian Bysantiumiksi.
 
#49
Königsberg ei muutenkaan ollut "vanhaa Saksaa" samassa mielessä kuin vaikka Viipuri oli "vanhaa Suomea/Karjalaa" vaan se oli balteilta vallattua aluetta josta saksalaiset tekivät siirtomaan. Harva taitaa edes tietää että koko Preussi on itse asiassa vanhaa balttilaisaluetta jonka teutoniritarit valloittivat renesanssiaikana.
Näin näkyy olevan.

1523972100864.png

Itä-Preussia asuttivat rautakaudella balttilaista kieltä puhuneet muinaispreussilaiset eli prussilaiset. Pitkällisen sodan jälkeen Saksalainen ritarikunta alisti ja pakkokäännytti heidät 1200-luvulla. Alueen merkittävimpiin kaupunkeihin lukeutui keskiajalta lähtien Königsberg eli nykyinen Kaliningrad. Ritarikuntavaltion hajottua 1500-luvulla perustettiin Preussin herttuakunta, joka oli vuoteen 1660 saakka Puolan kuninkaan ylivallan alainen, mutta sitten itsenäistyi. Tuolloin sillä ja Brandenburgin vaaliruhtinaskunnalla oli yhteinen hallitsija, ja nämä kaksi yhdistettiin Preussin kuningaskunnaksi vuonna 1701. Preussin kuningaskunnalta Itä-Preussi periytyi vuonna 1871 perustetulle Saksan keisarikunnalle. https://fi.wikipedia.org/wiki/It%C3%A4-Preussi
Näitä Venäjän eksklaaveja syntyy kuin sienipilviä ydinsateella. Krimi, Ukraina, Abhasia, Etelä-Ossetia ja Transnistria ovat vanhaa Venäjää tai ainakin lähiulkomaita.

Värivallankumouksellinen toiminta on saanut verenpunaisen sävyn. Länsivaltojen patamustat porvarit nukkuvat huonosti. Hybridisota ei luonnistu.
 
Tykkäykset: PSS

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#50
Valmistautuuko Venäjä suursotaan langassa on keskuteltu Kaliningradista, sen merkityksestä ja roolista ennen ja jälkeen mahdollista konfliktia itämeren alueella.
Amatöörinä näen Kaliningradin ongelmana Venäjälle ja tein pienen ajatusleikin: mitä jos Natolla (=länsimaat) olisi vastaavanlainen "saari" jossain vastavansorttisessa paikassa Venäjän ympäröimänä.
Tässä pieni kartta johon olen punaisella merkinnyt oikean Kaliningradin sekä ajatusleikin Natogradin.
View attachment 11839
Natograd on suunnilleen saman kokoinen, sijaitsee sellaisen meren äärellä jota tosiasiallisesti hallitsee vastapuoli, se on eristyksissä mutta kuitenkin hyvin lähellä Suomea joka on melkein Natoa(vrt valko-venäjä joka on melkein venäjää).

Jos Nato saisi valita haluaako se tuon pläntin vai eikö haluaisi, niin mitä luulette?
Natograd ja Kaliningrad eivät täysin ole tietenkään vertailukelpoisia mutta mielestäni kuitenkin sen verran että jos voimme vastata kysymykseen "olisiko Natograd Natolle hyöty vai haitta" niin siitä voidaan vetää johtopäätöksiä Kaliningradin merkityksestä.
Itse en koskisi tuohon pohjoisempaan plänttiin pitkällä tikullakaan siitä syystä että se on saareke paikassa jota ei pystytä huoltamaan. Sitoisihan se venäjän joukkoja kun tuo jouduttaisiin ottamaan huomioon mutta jotenkin vaan tulee mieleen kylmän sodan aikainen berliini, tai siis sen osa...

Elikkäs, mitä mieltä olette Natogradista, onko se käyttökelpoinen analogia Kaliningradille ja saako se teidät näkemään Kaliningradin eri valossa?
Nykyaikaisilla ohjuksilla Kalingrad on osa Pietarin puolustusta.

Iskanderit yltävät alueelta syvälle Keski-Eurooppaan. Vaikka ne eivät ehkä riittäisikään tuhoamaan Berliiniä maantasalle, niin se voisi aiheuttaa närää pasifistisemmissa porukoissa.

Samoin meritorjuntaohjuksilla Itämeren osittainen sulkeminen onnistuu Kalingradista kätevästi.

Toki olisi varmaan parempi, jos alueelle olisi maayhteys. Mutta. kaikkea ei aina voi saada
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#51
Jännittävä ajatus.
Josko ensin korvattaisiin venäläisten Krimioperaation vihreät miehet vihreillä seteleillä, tehtäisiin kaliningradilaisille ehdotus, joka sisältää eurooppalaisen palkkatason, sosiaaliturvan, jne.. Ja mahdollisuus käydä osallistumassa kansanäänestykseen vaikkapa Puolan ja Liettuan puolella. Mahtaisiko sillä saada venäläisittäin 'legitiimin' vallanvaihdoksen aikaan. Venäjän hallinto ja sotavoima toki saattaisi heitellä kapuloita rattaisiin - mikä on kieltämättä suunnitelman tämän osuuden heikkous. Seuraavaksi voisi perustaa alueelle maahanmuuttoystävällisen Erikoistalousalueen, joka olisi erityisen suopea jakelemaan turvapaikkoja - tähän löytyisi todennäköisesti lisää rahoitusta melko helposti. Ja lopuksi sinne voisi suunnata suvaitsevaisuusturismia ja alueen voisi ristiretkihistoriansa hengessä nimetä Baltian Bysantiumiksi.
Kuhan Putin hyväksyy Repolan kansanäänestyksen vuodelta 1918 ja Porajärven 1919.

Jolloin saadaan suvun maat takaisin Suomi neidon haltuun.
 
#52
Vautsi ajatus lentää kuin lokkiparvi!

Osattiin sitä ennenkin...



Virossakin on ihan kivasti sotahenkeä ja näin viime vierailulla myynnissä kirjankin jossa torpattiin Venäjän hyökkäystä.

Näillä kertausharjoitusvuorokausilla olen oikeutettu vähintään metsätilaan Karjalasta tai ehkä yökerhoon Äänislinnasta. Putinin regiimin jälkeen on kysyntää varmasti "Tule Bailandoon - se on poikkeavien yöklubi Petroskoissa..."
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#53
Nokkala toteaa artikkelissaan, että Kaliningrad on Venäjälle huomattavasti tärkeämpi kuin esimerkiksi Tallinnan suunta. RAND:in raportissa tultiin siihen johtopäätöksen, että venäläisten aloitekynnyksen nostoon / Baltian nopeaan haltuunoton estämiseen tarvittaisiin vähintään seitsemän raskaasti aseistettua NATO-prikaatia – nyt alueelle tullaan hajauttamaan yksi prikaati. Tuo 7 prikaatiakaan (Baltian maiden omien joukkojen lisäksi) ei välttämättä riittäisi, jos venäläiset käyttäisivät hyökkäykseen kaikki irrotettavissa olevat 27 prikaatia, mikä on tosin epätodennäköistä.

Skenaariossa Vilna - Kaliningrad (E28, E85) suunnan lisäksi Pihkovan suunnasta työntyisi toinen kiila E77-tiehen tukeutuen kohti Riikaa. Etelässä Suwalkin käytävässä, Puolan rajan ja Niemen (Memel) -joen välissä, on poikittaisten valtateiden lisäksi itä-länsi -suunnassa useita pienempiä teitä ja panssareille sopivia laajoja peltoaukeita.

Valko-Venäjän toiminta olisi arvoitus, vaikka maat ovat valtioliitossa ja harjoitelleet yhdessä Kaliningradin offensiivia. Lukashenka on Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumien jälkeen yrittänyt ottaa etäisyyttä isoveljeen, mutta sotatilanteessa maan johdon vaihtoehdot lienevät vähissä.

http://www.rand.org/pubs/research_reports/RR1253.html

SGS:n evp. upseerien näkemyksiin Venäjän / NATO:n suorituskyvystä kannattaa suhtautua sillä varauksella, että ainakin Visuri on mielipiteiltään NATO-kriittinen.
Toisaalta yksikin tuhottu "Nato-prikaati" Balttiassa voi ajaa Venäjän aika kovaan rakoon. Voi olla että Nato ei lähtisi kovin helposti suorittamaan Balttian takaisinvaltausta. Mutta kosto voisi tulla jossain muussa muodossa. En usko että Naton suurvalloilla olisi varaa olla kostamatta näiden yhteisen prikaatin tuhoaminen. Sen jälkeen silmille hyppijöitä riittäisi aivan liikaa.

Takaisin valtaamisen haluun voi vaikuttaa se miten hyvin Puola ottaisi vastaan oman osansa hyökkäyksestä. Ja kuinka vähillä tappioilla Venäjä saisi maayhteyden Kalingradiin. Jäisikö Venäjälle 20-22 prikaatia jotka voitaisiin ryhmittää suoraan puolustukseen Kalingradin, Valko-Venäjälle ja Puolan rajalle. Jolloin puolustuslinjan pituus kai olisi joku 500 km?

Vai jatkettaisiinko hyökkäystä Puolaan? 7-5 prikaatia pitäisi varmaan ryhmittää uudelleen järjesteltäviksi ja samalla reserviksi vastahyökkäyksen torjuntaan. Samaan aikaan sisäministeriön joukkojen pitäisi ottaa Balttia haltuun.


Millaisia joukkoja Natolla olisi Balttian vapauttamiseksi?
 

fulcrum

Ylipäällikkö
#54
Kaliningradin muuttuminen EU-kaupungiksi on älytöntä haihattelua, mutta miten määrittelet "vanhan Saksan"? Mielestäni sellaista ei ole olemassa.
No, ehkä tämä on enemmän sellaista etnografiaa mutta "ydin-Saksa" on ehkä enemmän sellaisia alueita kuin Ala-Saksi, Baijeri, Brandenburg, Reininlaakso yms jotka ovat olleet germaanisia jo roomalaisajasta alkaen ja osa kauemminkin. Siihen verrattuna Länsi-Preussi (saksalaista n. 500 vuotta) ja Itä-Preussi (alle 300 vuotta) ovat aika "nuorta" aluetta. Königsberg itsessään on toki hyvin vanha saksalainen kaupunki, mutta ympäröivä alue oli pitkään balttilaista. Liettuahan penäsi vielä 1. maailmansodan jälkeenkin osaa tuosta alueesta itselleen kieliperusteella.

Tietysti jos ruvettaisiin Baltian kaupunkeja antamaan takaisin saksalaisille sillä perusteella että se on heille joskus kuulunut, niin sitten pitäisi antaa takaisin myös Tallinna, Riika ja Klaipeida.
 
#55
Toisaalta yksikin tuhottu "Nato-prikaati" Balttiassa voi ajaa Venäjän aika kovaan rakoon. Voi olla että Nato ei lähtisi kovin helposti suorittamaan Balttian takaisinvaltausta. Mutta kosto voisi tulla jossain muussa muodossa. En usko että Naton suurvalloilla olisi varaa olla kostamatta näiden yhteisen prikaatin tuhoaminen. Sen jälkeen silmille hyppijöitä riittäisi aivan liikaa.

Takaisin valtaamisen haluun voi vaikuttaa se miten hyvin Puola ottaisi vastaan oman osansa hyökkäyksestä. Ja kuinka vähillä tappioilla Venäjä saisi maayhteyden Kalingradiin. Jäisikö Venäjälle 20-22 prikaatia jotka voitaisiin ryhmittää suoraan puolustukseen Kalingradin, Valko-Venäjälle ja Puolan rajalle. Jolloin puolustuslinjan pituus kai olisi joku 500 km?

Vai jatkettaisiinko hyökkäystä Puolaan? 7-5 prikaatia pitäisi varmaan ryhmittää uudelleen järjesteltäviksi ja samalla reserviksi vastahyökkäyksen torjuntaan. Samaan aikaan sisäministeriön joukkojen pitäisi ottaa Balttia haltuun.
Tuossa jo aiemmin oli maininta Kaliningradin Iskanderien käytöstä mm. Saksaa vastaan. En oikein usko, että Iskander-prikaatin tuliannoksella 48 puikkoa, jotka ammutaan 12 :ta lavetilta, on a) paljonkaan merkitystä, vaikka menisi koko annos esim. Berliiniin b) on edes mahdollisuuksia ehtiä laukomaan koko annosta c) on juurikaan merkitystä pelotteena (tähän kieltämättä liittyy se ikävä epäilys; millaisella poliittisella selkärangalla ylipäänsä päätöksiä näissä maissa tehdään).

Venäjän yllätyshyökkäys, Kaliningradin osalta, edellyttää että laivasto saadaan ulos Itämerelle, tai hyväksytään menetetyksi. Tämä ulos lähtö tuskin jää huomaamatta. Toisaalta, onko laivasto kykenevä puolustamaan edes itseään, sen enempää merellä kuin kaijassa.
Millaisia joukkoja Natolla olisi Balttian vapauttamiseksi?
Tulee kyllä mieleen, että Suomi on hassussa tilanteessa; ei kuulu Natoon mutta on itse nostanut EU :n solidaarisuusvaatimuksia kovasti esille.
Eli mitenkäs Suomi voisi olla jeesaamatta EU jäsenmaata, joka on brutaalin hyökkäyksen kohteena.

Suomi pystyy sulkemaan Suomenlahden - ja paine tähän saattaa olla aika kova. Suomi pystyy (tai sen alueelta) myös asettamaan järkyttävän kovan paineen Venäjän pohjoisen laivaston tukialueeseen, keskeisiin telakoihin, Pietarin kaupunkiin, Pihkovan, Laukaan jne tukeutumisalueisiin... Suomi pystyy suojaamaan ja huoltamaan kansainväliset prikaatit, joita muut maat .. hrm nato.. lähettää Baltian pohjoisosiin ja vaikkapa maahanlaskun/nousun lähtö&tukialueena Suomenlahden suojainen pohjoisrannikko on kovasti edullinen valinta. Suomenlahden eteläranta on puolestaan suojaton ja helppo kohdealue.

Venäläinen kenraali varmasti osaa ajatella asiaa, ja voi mielessään kuvitella kuinka Suomi julistautuu puolueettomaksi ja kehottaa osapuolia pitäytymään rauhanomaisissa ratkaisuissa. Kuinka Suomi ei horju länsimaisen painostuksen edessä, eikä huomaa antautuvansa maahansaapuneille Nato-joukoille - höpsis ei. Sillä kenraali tietää, että suomalaiset ovat innoissaan uusista taloudellisista mahdollisuuksista, joita entistä voimakkampi, ja lännen täydellisesti pieksänyt Venäjä tarjoaa rakastamalleen pienelle ystävällismieliselle kansalle. Siksi kenraali voi huoletta luottaa Suomeen ja suomalaisiin ja Tuomiojan-Halosen linjaan, jotka odottavat vain Venäjän presidentin vierailua Savonlinnaan ja ehkä paria kisumirriä tuliaisina. Hän jättää mielellään pohjoisen sivustansa siis täysin varmistamatta. Söpöä. Pus pus.
 

Iso-Mursu

Ylipäällikkö
#56
Tuossa jo aiemmin oli maininta Kaliningradin Iskanderien käytöstä mm. Saksaa vastaan. En oikein usko, että Iskander-prikaatin tuliannoksella 48 puikkoa, jotka ammutaan 12 :ta lavetilta, on a) paljonkaan merkitystä, vaikka menisi koko annos esim. Berliiniin b) on edes mahdollisuuksia ehtiä laukomaan koko annosta c) on juurikaan merkitystä pelotteena (tähän kieltämättä liittyy se ikävä epäilys; millaisella poliittisella selkärangalla ylipäänsä päätöksiä näissä maissa tehdään).

Venäjän yllätyshyökkäys, Kaliningradin osalta, edellyttää että laivasto saadaan ulos Itämerelle, tai hyväksytään menetetyksi. Tämä ulos lähtö tuskin jää huomaamatta. Toisaalta, onko laivasto kykenevä puolustamaan edes itseään, sen enempää merellä kuin kaijassa.

Tulee kyllä mieleen, että Suomi on hassussa tilanteessa; ei kuulu Natoon mutta on itse nostanut EU :n solidaarisuusvaatimuksia kovasti esille.
Eli mitenkäs Suomi voisi olla jeesaamatta EU jäsenmaata, joka on brutaalin hyökkäyksen kohteena.

Suomi pystyy sulkemaan Suomenlahden - ja paine tähän saattaa olla aika kova. Suomi pystyy (tai sen alueelta) myös asettamaan järkyttävän kovan paineen Venäjän pohjoisen laivaston tukialueeseen, keskeisiin telakoihin, Pietarin kaupunkiin, Pihkovan, Laukaan jne tukeutumisalueisiin... Suomi pystyy suojaamaan ja huoltamaan kansainväliset prikaatit, joita muut maat .. hrm nato.. lähettää Baltian pohjoisosiin ja vaikkapa maahanlaskun/nousun lähtö&tukialueena Suomenlahden suojainen pohjoisrannikko on kovasti edullinen valinta. Suomenlahden eteläranta on puolestaan suojaton ja helppo kohdealue.

Venäläinen kenraali varmasti osaa ajatella asiaa, ja voi mielessään kuvitella kuinka Suomi julistautuu puolueettomaksi ja kehottaa osapuolia pitäytymään rauhanomaisissa ratkaisuissa. Kuinka Suomi ei horju länsimaisen painostuksen edessä, eikä huomaa antautuvansa maahansaapuneille Nato-joukoille - höpsis ei. Sillä kenraali tietää, että suomalaiset ovat innoissaan uusista taloudellisista mahdollisuuksista, joita entistä voimakkampi, ja lännen täydellisesti pieksänyt Venäjä tarjoaa rakastamalleen pienelle ystävällismieliselle kansalle. Siksi kenraali voi huoletta luottaa Suomeen ja suomalaisiin ja Tuomiojan-Halosen linjaan, jotka odottavat vain Venäjän presidentin vierailua Savonlinnaan ja ehkä paria kisumirriä tuliaisina. Hän jättää mielellään pohjoisen sivustansa siis täysin varmistamatta. Söpöä. Pus pus.

Paljon Natolla lienee prikaateja joilla toteuttaa takaisin valtaus.

Suomen asema olisi mielenkiintoinen
 

fulcrum

Ylipäällikkö
#57
Näin näkyy olevan.
Näitä Venäjän eksklaaveja syntyy kuin sienipilviä ydinsateella. Krimi, Ukraina, Abhasia, Etelä-Ossetia ja Transnistria ovat vanhaa Venäjää tai ainakin lähiulkomaita.
Mainittakoon että Himmler piti Krimiä osana Suur-Saksaa, koska siellä oli joskus ollut goottien siirtokunta. Krimin valtaus oli siis vain alueen "palautus" germaaneille...
 
Tykkäykset: PSS
#58
Spekuloinpas vielä vähän lisää pelipöytää kääntämällä:
Ahvenanmaan demilitarisointi perustuu (ok .. pääosin - sillä toki on se NL suorittama pakkodemilitarisointi -40, joka puhtaasti tähtää saarten helppoon haltuunottoon) Itämeren rantavaltioiden (Venäjää lukuunottamatta) ja muutamien muiden kuten Ranska, Britannia sopimukseen. Tämän mukaan, jos Ahvenanmaan demilitarisoitu asema vaarantuu, allekirjoittaja valtiot tulevat yhdessä varmistamaan sen turvallisuuden. Tässä tilanteessa Suomella on velvoite toimia, kunnes apu on saatu paikalle.

Jos Venäjä keikuttaa oikein kunnolla Itämeren turvallisuustilannetta, nämä allekirjoittajavaltiot (jotka Ruotsia lukuunottamatta kuuluvat Natoon) voivat todeta, että Ahvenanmaan demilitarisoitu asema on uhattuna ja toimia sen mukaan. Suomen on tässä tilanteessa autettava näitä voimia.
Edelleen koska Itämeren turvallisuustilanne on siis heikentynyt olennaisesti, pitää Ahvenanmaan demilitarisoinnin turvaksi lähetettyjen joukkojen huolto hoitaa Ruotsin ja Suomen kautta.

Tässä tilanteessa Venäläinen kenraali saattaa toki katsoa, että Nato on vallannut Ahvenanmaan ja että Suomi on antanut oman alueensa Naton käyttöön näiden joukkojen huollossa. Lisäksi sama jannu voinee katsoa että Suomi on rikkonut vuoden -40 demilitarisointisopimusta, joka voitaneen tulkita Venäjään kohdistuvaksi aggressioksi. Ja on mahdollisesti Naton valtaama. Itseasiassa Suomessa on tapahtunut ehkä jopa värivallankumous, sillä hallituksessa on puolue jonka nimikin on Siniset.

Suomen osuus tässä edellä mainitussa spekulatiivisessa tapahtumaketjussa on lähinnä sama kuin matkustajalla.
 
#60
Spekuloinpas vielä vähän lisää pelipöytää kääntämällä:
Ahvenanmaan demilitarisointi perustuu (ok .. pääosin - sillä toki on se NL suorittama pakkodemilitarisointi -40, joka puhtaasti tähtää saarten helppoon haltuunottoon) Itämeren rantavaltioiden (Venäjää lukuunottamatta) ja muutamien muiden kuten Ranska, Britannia sopimukseen. Tämän mukaan, jos Ahvenanmaan demilitarisoitu asema vaarantuu, allekirjoittaja valtiot tulevat yhdessä varmistamaan sen turvallisuuden. Tässä tilanteessa Suomella on velvoite toimia, kunnes apu on saatu paikalle.

Jos Venäjä keikuttaa oikein kunnolla Itämeren turvallisuustilannetta, nämä allekirjoittajavaltiot (jotka Ruotsia lukuunottamatta kuuluvat Natoon) voivat todeta, että Ahvenanmaan demilitarisoitu asema on uhattuna ja toimia sen mukaan. Suomen on tässä tilanteessa autettava näitä voimia.
Edelleen koska Itämeren turvallisuustilanne on siis heikentynyt olennaisesti, pitää Ahvenanmaan demilitarisoinnin turvaksi lähetettyjen joukkojen huolto hoitaa Ruotsin ja Suomen kautta.

Tässä tilanteessa Venäläinen kenraali saattaa toki katsoa, että Nato on vallannut Ahvenanmaan ja että Suomi on antanut oman alueensa Naton käyttöön näiden joukkojen huollossa. Lisäksi sama jannu voinee katsoa että Suomi on rikkonut vuoden -40 demilitarisointisopimusta, joka voitaneen tulkita Venäjään kohdistuvaksi aggressioksi. Ja on mahdollisesti Naton valtaama. Itseasiassa Suomessa on tapahtunut ehkä jopa värivallankumous, sillä hallituksessa on puolue jonka nimikin on Siniset.

Suomen osuus tässä edellä mainitussa spekulatiivisessa tapahtumaketjussa on lähinnä sama kuin matkustajalla.
Eikös Ahvenanmaan demilitarisointi sopimus ole 1850-luvulta?