Kuitenkin kyseä on kansojen onnellisuudesta.
Kaliningradin merkitys - ajatusleikki
- Viestiketjun aloittaja tjmies
- Aloitus PVM
Kuitenkin kyseä on kansojen onnellisuudesta.
Alkujaan kyllä. Tehty Krimin sodan jälkimainingeissa Venäjää vastaan. Sen muotoa on uusittu pari kertaa historian saatossa.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Belgia jakautuisi luontevasti Flanderiin ja Valloniaan kuin Tsekkoslovakia osiinsa.
Mutta mitä tehtäisiin Brysselille?
@Iso-Mursu 1856 on tehty "Ranskan, Suurbritannian ja Venäjän välinen, Ahvenanmaansaaria koskeva sopimus"
Nykyinen demilitarisoitu asema perustuu 1922 sopimukseen.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001
Nykyinen demilitarisoitu asema perustuu 1922 sopimukseen.
http://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1922/19220001
fulcrum
Greatest Leader
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kiitos. Kaikkea ei muista ulkoa
Tuolta puuttuu Repola, Porajärvi ja Jäniskoski?
Tuon Kaliningradin ajautuminen Venäjän (ikivanhaksi ..oletan) alueeksi on jossain määrin epämääräinen prosessi. Periaatteessa Venäjä pitää sitä hallussaan laittomasti. Missään ei ole sovittu että alue kuuluu Venäjälle, sen tulisi kuulua Saksalle - tai olisi pitänyt kuulua joko Itä tai Länsi-Saksaan. Siis kansainvälisen oikeuden perusteella. Sodan jälkeen NL oli annettu ainoastaan alueen hallintovastuu.
Neuvostoliitto suoritti alueen saksalaisväestölle täydellisen etnisen puhdistuksen. Vain osa ehti pakoon alta pois, ja loput NL teurasti tai siirsi sodanjälkeisestä orjuudesta vankileireille/siperiaan ja tällä tavalla eliminoi.
Sodan loppuvaiheissa Königsberg oli vielä vanhalta rakennuskannaltaan kohtuu kunnossa ja olisi sellaisena jäänytkin NL:n miehitysjoukkojen haltuun, mutta NL aivan sodan lopussa, piiritettyään kaupunkia kolme kuukautta käynnisti tuhoamistaistelun, joka tuhosi vanhan Königsbergin ja melkoisesti alueelle jääneitä siviilejä.
Kaliningradin/Königsbergin suhteen voitaisiin siis periaatteessa esittää Venäjälle vaatimus alueen palauttamisesta, Venäjä syyllistyy rikokseen miehittäessään aluetta. puhumattakaan väestöön kohdistuneesta sotarikoksista. Ongelma on tietenkin paitsi Venäjän näkemys myös alueen venäläinen väestö. Liettua ei sitä halua, tuskin Puolakaan. Saksa puolestaan saattaisi mokoman poppoon sulattaa itseensä - menee siinä samassa missä turkkilaiset yms.
Neuvostoliitto suoritti alueen saksalaisväestölle täydellisen etnisen puhdistuksen. Vain osa ehti pakoon alta pois, ja loput NL teurasti tai siirsi sodanjälkeisestä orjuudesta vankileireille/siperiaan ja tällä tavalla eliminoi.
Sodan loppuvaiheissa Königsberg oli vielä vanhalta rakennuskannaltaan kohtuu kunnossa ja olisi sellaisena jäänytkin NL:n miehitysjoukkojen haltuun, mutta NL aivan sodan lopussa, piiritettyään kaupunkia kolme kuukautta käynnisti tuhoamistaistelun, joka tuhosi vanhan Königsbergin ja melkoisesti alueelle jääneitä siviilejä.
Kaliningradin/Königsbergin suhteen voitaisiin siis periaatteessa esittää Venäjälle vaatimus alueen palauttamisesta, Venäjä syyllistyy rikokseen miehittäessään aluetta. puhumattakaan väestöön kohdistuneesta sotarikoksista. Ongelma on tietenkin paitsi Venäjän näkemys myös alueen venäläinen väestö. Liettua ei sitä halua, tuskin Puolakaan. Saksa puolestaan saattaisi mokoman poppoon sulattaa itseensä - menee siinä samassa missä turkkilaiset yms.
Periaatteessa ehkä, mutta käytännössä tuollaiset vaatimukset venäjän valtioalueen suhteen vain nostavat väestön nykyisen vallanpitäjän taakse.
Saksassa tuo innostus vanhoihin itäalueisiin on huomattasti suurempaa kuin Karjala takaisin haikailu Suomessa. Käytännössä tuollainen Saksan itäalueiden takaisin vaatiminen olisi melkoinen pommi Moskovassa. Se lähettäisi myös erittäin ikävän signaalin Varsovaan ja Yhdysvalloissakaan tuskin lähdettäisiin tukemaan natsien menettämien alueiden siirtämistä Saksan hallintaan. Virallinen Saksa ei halua kuulla sanaakaan itäalueiden palauttamisesta Saksan valtakunnan yhteyteen. Historian taakka on raskas.
Viimeksi muokattu:
fulcrum
Greatest Leader
Tässä on ongelmana se että Saksa on ihan selväsanaisesti ilmoittanut ettei sillä ole aluevaadetta Kaliningradin alueeseen (tai muihinkaan menetettyihin alueisiin). Olisi vähän outo ajatus että Saksa ilmoittaisikin sitten muuttaneensa mielensä. Etenkin kun heräisi kysymys mitä tehdä sitten Gdan...Danzigin alueelle ja muille Puolalle siirretyille alueille.
Mitään kummoisia historiallisia vaateitahan NL:llä ei tuohon alueeseen ollut. Kyseessä näyttää olleen lähinnä Stalinin halu saada liitettyä NL:ään myös Saksan aluetta. Paljon järkevämpää olisi ollut jakaa se esimerkiksi Liettuan ja Puolan kesken, tämä olisi noudattanut myös etnisiä rajalinjoja paremmin.
Alueella tapahtunut etninen puhdistus ja kansanmurha ovat tietysti tosiasia. Mutta sitten pitäisi kaivaa auki myös aivan samanlainen Tsekissä ja Puolassa suoritettu saksalaisten etninen puhdistus. Olisi poliittisesti mahdoton ajatus alkaa syyllistää nykyisiä EU-maita tällaisesta.
edit. Wikin mukaan tuota aluetta tarjottiin liitettäväksi Liettuan SNT:hen, mutta silloinen johtaja oli melkoinen jääräpää eikä halunnut Liettuaan isoa venäläisväestöä.
Viimeksi muokattu:
Jotenkin veikkaan, että Stalin halusi alueen ihan sen takia, että hänellä on tekosyy siirrellä joukkojaan sateliittivaltioidensa läpi. Ja kuten tiedetään, niin ryssä tunki omaa väkeään sateliittivaltioihinsa, käyttääkseen näitä painostuskeinona.
Nojatuolistrategi
Ylipäällikkö
Kyllä. Niitä ei ole vielä palautettu. Aiheuttaa edelleen pinnanalaista kuohuntaa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Repola
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4niskosken%E2%80%93Niskakosken_alue
Eli lavettejako on Kaliningradissa käytettävissä 12 kpl joissa kussakin 2 ohjusta? Siten 24 ohjusta olisi ampumavalmiina.
Vertailun vuoksi: Viimeisen Syyria iskun reaktiona Venäjä sijoitti 4 kpl TU-160 ja 4 kpl TU-95 Iraniin mahdollisesti päivystämään ilmassa. TU-160 pystyy ottamaan 12 kpl risteilyohjuksia ja TU-95 10 (tai jotkut versiot 8). Jos koneet oli lastattu täyteen risteilyohjuksia (Kh-55 tms), käytettävissä oli siis 4 * (12 + 10) = 88 ohjusta ampumavalmiina.
Venäjä muistaakseni ilmoitti, että Iskanderit sijoitettiin Kaliningradiin ohjustorjuntajärjestelmien vastatoimena. Ehkä niillä on tarkoitus yrittää tuhota nimenomaan näitä kiinteitä ohjustorjuntajärjestelmiä. Berliiniläisessä saattaisi pientä pelkoa aiheuttaa se, että Iskanderissa voi olla kuormana muutakin kuin tavanomainen räjähde.
Kuvittelisi että Kaliningradin Iskandereissa olisi nimenomaan EMP kärjille ja risteilyohjuksille ajateltu isompaa roolia NATO:n ilmapuolustuksen lamauttamisessa.
Näin olen ymmärtänyt, siis että prikaatissa 12 ajoneuvoa, ja näistä yksi tai kaksi saattaa olla Iskander K konfiguraatiossa, so. risteilyohjuksilla varustettuja. Toiset 24 ohjusta on ladattavissa kuljetusajoneuvosta.
Näistä 9M723K1 ohjuksista minua kyllä ihmetyttää tuo mainostettu väistömanööverikyky. Ohjuksen ohjaaminen tarkemman osuman saamiseksi on mielekäs asia, mutta jostain 50 km korkeudesta maata kohti 6-7 Machia syöksyvä ohjus ei kyllä vallattomia kurveja pysty tekemään. Se on yksinkertaisesti täyttä venäläistä soopaa.
Se väistömanööveri perustuu siihen, että ohjus on suunniteltu muuttamaan lentorataansa siten, että se osuu maaliin pystysuoraan, eikä ballistisen radan mukaisesti. Tällä on se vaikutus, että ohjuksen aiottu kohden on vaikea arvata (ellei se ole päivänselvä, johtuen siitä mitä ohjuksen lentoradan alle on jäämässä, ja en usko IT systeemeissä olevan välttämättä älyä osata käyttää tätä hyväkseen), kun ohjus voi aloittaa loppusyöksynsä viime herkellä. IT:lle tämä on ongelma, koska ohjus kuitenkin ohjataan ennakkopisteeseen ja ne oikean ABM kyvyn omaavat ohjukset koettavat vielä törmätä ohjukseen manööveröimällä itsensä ohjuksen lentoradalle, joten jos se ohjus muuttaa loppuvaiheessa lentorataansa, niin miten siihen sitten osutaan? Ohjuksissa ei kuitenkaan riitä liike-energiaa ihan mihin tahansa. Käytännössä homma kai menee siten, että torjuntaohjuksen pitäisi olla kohtuullisen pitkäkantamainen, että se kerkeää torjumaan maalin ennen noita manöövereitä, joskin ryssät sanovat, että Iskanderissa on useita lentoprofiileja valittavaksi, mikä varmaankin vaikuttaa tähän asiaan.
proileri
Kenraali
Tosin ei ne loppumanööveeritkään ihan mitään siksakkia ole, enemmänkin oikealla syöksykorkeudella käymistä ja tunkeutumiskulman hakemista. Raskaampi risteilyohjus on kömpelömpi liikkumaan kuin torjuntaohjus, ja risteilyohjuksen nopeus myös hidastuu kun se kääntyy nousuun. Suurin haaste ohjustorjunnalle voi olla se loppusyöksy, jossa nopeus on tapissa, eikä sivusta tulevan torjuntaohjuksen kääntymiskyky enää riitä.
Torjuntaohjuksen toiminta joka tapauksessa lie samanlainen, kuvantamispää koettaa pitää kohteen keskellä tähtäintä kunnes kolahtaa. Helpointa se tietenkin on jos ollaan about samalla/vastakkaisella kurssilla, mutta joka tapauksessa, risteilyohjusten torjunta ei nykyisin voi perustua siihen ballistisen radan laskentaan, vaan pitää olla tarpeeksi liikkumakykyinen ja nopea puikko ottamaan risteilyohjuksen kiinni. Mutta jos siinä ei onnistuta, niin sitten ohjuksen voi saada ainakin räjähtämään hieman ennen kohdetta lähi-IT:n ammuspohjaisilla järjestelmillä. Näitähän nyt on kehitelty lisää ja entistä järeämmällä tykillä, kuten saksalaisten hajautettu 35mm Skyshield/Mantis-tykkijärjestelmä älyammuksilla.
Jos puhe oli risteilyohjuksista, niin jättäkää minun viesti huomioimatta.
Minä viittasin 9M723K1 :een, eli en tarkoittanut risteilyohjusta, ja vastauksesi oli erittäin relevantti ja hyvä.
Mutta @proileri :nkin vastaus kyllä oli mielestäni asiaa, toki eri ohjuksesta.
Ohjus, siis ballistinen Iskander-M puikko (ballistinen se pääosin lienee vaikka on ohjattavissa), joka tulee 6-7M siis taittaa matkaa rapiat 2 km sekunnissa. Kiire sitä torjuessa tulee, vaikka sen saisi bongattua jo kohtuu varhaisessa vaiheessa. Mutta hyökkäävän ohjuksen G voimat radan poikkeuttamaiseen on tuossa nopeudessa todella suuria ja poikkeuttaminen vaatii sekä huomattavaa rakenteellista lujuutta, että paljon energiaa. Siksi on kyllä ymmärrettävää, että jos rata ei ole aivan metsässä, niin ohjuksen osuman kohdistaminen on vielä mahdollista. Mutta voiko sitä kutsua väistöksi, kuulostaa varsin vaihtoehtoiselta-totuudelta.
Torjuntaohjuksenhan ei tarvitse liikkua samalla vauhdilla, sille riittää kun laskee radan riittävän tarkasti, pystyy tekemään oman radan kojaukset ja "asettuu" törmäyslinjalle.
(en tarkoita että tämä olisi helppoa - mutta suurella nopeudella on hyötyjen lisäksi haittoja)
Viimeksi muokattu: