Kamalaa, varusmiehet joutuvat kuntoilemaan!

[Kapiainen]

simputtaminen on ihan eri juttu. Esim. entisajan tulitikkujen hautajaiset Saharassa yöaikaan yöpuvussa olivat sitä simputusta. Nuo hautajaiset eivät ajaneet mitään asiaa, niillä ei ollut mitään funktiota. Ainoa, miksi niiitä tehtiin, oli alikessujen asenne: " koska mekin tehtiin, niin tekin joudutte tekemään".

Tietysti asiassa on myös toinen näkökulma. Jos tarkastellaan "simputtamisen historiaa" niin tietysti sieltä löytyy paljon ihan puhdasta, täysin tarpeetonta kiusaamista, mutta löytyy sieltä myös muuta. Aikanaan jotkut armeijat hyödynsivät simputuksen kaltaista toimintaa joukon yhteishengen hitsaamiseen mahdollisimman tiiviiksi. Se on kuitenkin tehokas joukkoa yhdistävä tekijä, jos heillä on yksi kohde jota kaikki yhdessä vihaavat ankarasti. Tuolloin ei tietenkään nykypäivän tavoin välitetty tuon taivaallista siitä, jos simputuksen seurauksena miehiä murtui sekä henkisesti, että fyysisesti..mutta ilmeisen kova yhteishenki tuollakin tavalla saatiin muodostettua.
Olennaisessa asemassa tässä hommassa oli "kouluttajakersantti", joka tietoisesti teki itsestään joukon yhteisen vihankohteen simputtamalla joukkoa.
Useimmissa armeijoissahan homma on mennyt ja menee edelleen siten, että ne ketkä joukon kouluttavat, eivät ole sen joukon johtajia tositoimissa. Näin se simputtaja-kouluttaja on se "paha jätkä" ja tositoimien johtajat voivat helposti astua "hyvän jätkän" rooliin.
Suomalainen järjestelmä on tässä mielessä selkeä poikkeus..enkä muutenkaan ole siirtämässä noita metodeja nykypäivään. Eivät ne enää sovi tähän päivään..mutta "simputtamisella" on siis muutakin historiaa kuin puhdas mielivaltainen kiusaaminen. Monissa armeijoissa se on aikanaan ollut tietoinen valinta, jolla on pyritty tiettyyn päämäärään.

 

[Bodyguard]

Simputtaminen voidaan käsittää toisen alistamiseksi, vääristyneeksi vallankäytöksi. Sen ainoa funktio on oman vallan näyttäminen ja käyttäminen. Tietoisella simputtamisella voidaan toki saavuttaa juuri noita asioita, mitä Kapiainen totesi. Joukon hitsautumista, murtumaton yhteishenki. Samalla "autetaan" niiitä varsinaisia johtajia saavuttamaan joukon arvostus ja hyväksyntä, koska he ovat siotten niitä hyviä kundeja.
Varmaan simputtamiseen liittyy myös erilaisia kulttuuriperinteitä. Ympäri maailman on eri kansoilla ollut monenlaisia "miehuuskokeita", mieheksi tulemisen riittejä. Aika monen niistä voidaaan katsoa olevan jonkinasteista simputusta. Ihan vaan mietittäväksi, mitä yhteistä voisi olla noilla riiteillä ja simputuksella? Ja minkälaisia ovat ne Suomen heimojen vastaavat riitit olleet? Onkohan se tietoisen simputtamisen juuret jossain menneisyydessä, erilaisissa miehuuskokeissa?
Simputusta muuuten esiintyy kyllä joka paikassa, ei pelkästään intissä.

 

[RDF]

Tätä tapaustahan voisi verrata ( siviilielämän ) työturvallisuuteen ja siihen liittyvään vakuutukseen. Mikäli työntekijä ei noudata työturvallisuusmääräyksiä, voi vakuutusyhtiö alkaa hankalaksi.
Tässä tapauksessahan mainittu jääkäri on omalla toiminnallaan tietoisesti pahentanut jo olemassa olevaa vammaa ( hypännyt selkävaivoistaan huolimatta tietäen niiden pahentavan asiaa ).
Tällaisessa tapauksessa ( siviilielämässä ) vakuutusyhtiö tuskin maksaa korvausta, ei ainakaan täysimääräisenä.
Tässä nimenomaisessa tapauksessahan Valtionkonttori on vakuutusyhtiön asemassa.

Tämä siis vain siinä tapauksessa, että asiat ovat menneet niin kuin täällä on kerrottu ja että siitä ei ole jätetty mitään oleellista pois.

Mutta, kuten Kapiainen sanoi, me emme todennäköisesti tunne koko juttua, ehkä emme edes murto-osaa siitä.

Hyvin hyvin harvoin lakisääteisissä vakuutuksissa tehdään minkäänlaisia myötävaikutusvähennyksiä korvauksiin, vaikka taustalla olisikin omaa tuottamuksellisuutta tai laiminlyöntiä. Korvauksenkin voi evätä täysin vain tahalleen aiheutetusta tapaturmasta/onnettomuudesta ja muusta sitten maksetaan.

Joten luultavasti valtionkonttori maksaa täydet korvaukset, olettaen että myös muut juridiset tekijät/korvauskäytäntö ovat samaa mieltä.

 

[Museo]

Onkohan se tietoisen simputtamisen juuret jossain menneisyydessä, erilaisissa miehuuskokeissa?

Niin harvat käytännöt nyt sinänsä ovat yksinomaan hyviä tai pahoja, olennaista olisi punnita sitä kokonaisuutta. Itsekin muistan osallistuneeni kokonaista kolme kertaa "mopokasteen" nimellä kulkeneeseen initiaatioriittiin. Tiedättehän niiden luonteen: töhnää päälle, kaasunaamarifetissejä, julkista alastomuutta ja sen sellaista. Kaiken kaikkiaan porukan yhteishenki kyllä nousi niiden tempausten ansiosta. Silti olen vain iloinen jos tuollaisesta vielä muutama vuosi sitten yleisestä lapsellisesta ja toisia loukkaavasta pelleilystä on päästy eroon. Aikuista nuo eivät minusta ainakaan tehneet kuten näkyy!

 

[Kapiainen]

Simputusta muuuten esiintyy kyllä joka paikassa, ei pelkästään intissä.

No..jos mietin kaikkea sitä mitä kuulee sukulaisten, ystävien, tuttujen ja kavereiden juttelevan omista työyhteisöistään eri aloilla, niin ainakin sen otannan perusteella väitän, että Puolustusvoimissa kiusaaminen ja simputtaminen on todella vähäistä verrattuna moniin siviilisektorin työ- ja opiskelupaikkoihin.
Sinänsä on mielenkiintoista, että jos armeijassa toteutuu jokin joukon jäseneksi ottamis-riitti, niin se kyllä ylittää todella helposti mediassa uutiskynnyksen, kuten myös tutkintakynnyksen..jos yliopistossa tapahtuu samankaltainen riitti, se ylittää äärimmäisen harvoin yhtään mitään kynnystä..vaikka kuulemani mukaan ne ovat joskus melko rankkoja juttuja, joista voin varmuudella sanoa että ainakaan minun huumorintajuni ei kestäisi alkuunkaan olla sellaisen toiminnan kohteena..
Puolustusvoimissa on nollatoleranssi sekä kiusaamiselle, että simputtamiselle koskien kaikkia Puolustusvoimissa toimivia..ja kehtaan sen verran "oman firman" puolta tässä pitää, että sanon sen myös toteutuvan erittäin hyvin tänä päivänä..kaikilla tasoilla, paremmin kuin monessa muussa paikassa tässä yhteiskunnassa. Kouluissa kiusataan taatusti enemmän kuin armeijassa simputetaan.

 

[Bodyguard]

Ehkäpä intti on "tiukemmassa syynissä" kuin muut alat Suomessa. Monessa asiassahan se itse asiassa on edelläkävijä yhteiskunnassamme, vaikka sitä kovin "vanhoillisena" laitoksena pidetäänkin. On erittäin todennäköistä, että PV on myös tässä simputusasiassa edelläkävijä. Sitä seurataan tarkemmin jolloin sen on myös toimittava tarkemmin. PV:ssa tapahtuvat mahdolliset väärinkäytökset ovat sellaisia, joita (politiikassa, en tarkoita puoluepolitiikkaa vaan yksittäisiä ihmisiä) helposti käytetään "aseina", jolloin niistä sitten herkemmin uutisoidaan.

Kouluissa, työpaikoilla, urheilu- ja muissa seuroissa kiusataan mitä erilaisimmista syistä. Samaa mieltä Kapiaisen kanssa, että tätä kiusaamista esiintyy tänä päivänä enemmän kuin intin simputusta ( tai muuta kiusaamista PV:ssa ).

 

[skärdis]

Simputusta muuuten esiintyy kyllä joka paikassa, ei pelkästään intissä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että jos armeijassa toteutuu jokin joukon jäseneksi ottamis-riitti, niin se kyllä ylittää todella helposti mediassa uutiskynnyksen, kuten myös tutkintakynnyksen..jos yliopistossa tapahtuu samankaltainen riitti, se ylittää äärimmäisen harvoin yhtään mitään kynnystä..vaikka kuulemani mukaan ne ovat joskus melko rankkoja juttuja, joista voin varmuudella sanoa että ainakaan minun huumorintajuni ei kestäisi alkuunkaan olla sellaisen toiminnan kohteena..

Yliopistossa ei taatusti ole pakollista ottaa osaa vapaa-ajan rientoihin, eikä luennoilla käyvä opiskelija joudu missään tapauksessa minkäänlaisen simputuksen kohteeksi.

Se on totta, että ainejärjestöjen ja osakuntien riiteissä on kyllä sellaisiakin, jotka eivät oikein päivänvaloa kestä. Ne kuitenkin ovat 110 %:sti täysin vapaaehtoisia.

 

[Bodyguard]

Simputusta muuuten esiintyy kyllä joka paikassa, ei pelkästään intissä.

Sinänsä on mielenkiintoista, että jos armeijassa toteutuu jokin joukon jäseneksi ottamis-riitti, niin se kyllä ylittää todella helposti mediassa uutiskynnyksen, kuten myös tutkintakynnyksen..jos yliopistossa tapahtuu samankaltainen riitti, se ylittää äärimmäisen harvoin yhtään mitään kynnystä..vaikka kuulemani mukaan ne ovat joskus melko rankkoja juttuja, joista voin varmuudella sanoa että ainakaan minun huumorintajuni ei kestäisi alkuunkaan olla sellaisen toiminnan kohteena..

Yliopistossa ei taatusti ole pakollista ottaa osaa vapaa-ajan rientoihin, eikä luennoilla käyvä opiskelija joudu missään tapauksessa minkäänlaisen simputuksen kohteeksi.

Se on totta, että ainejärjestöjen ja osakuntien riiteissä on kyllä sellaisiakin, jotka eivät oikein päivänvaloa kestä. Ne kuitenkin ovat 110 %:sti täysin vapaaehtoisia.

Joopa joo, vapaaehtoisia ja vapaaehtoisia. Kaikki erilaisia riittejä harjoittavat yhteisöt sanovat, että ne ovat vapaaehtoisia. Mutta ainakin joukkueurheilussa on usein niin, että jos ei osallistu, niin siitä saa sitten kuulla pitkään ja hartaasti. Joskus saa myös tuntea nahoissaan tuon osallistumattomuutensa. Treeneissä vähän kovempi taklaus jne. Erilaista pukukoppikiusausta, "pelimatkahuumoria" jne.

Ok, en tunne yliopistomaailmaa, kun en koskaan yliopistossa ole ollut. Koulu- ja opiskeluajoilta tosin muutama kasteriitti on tullut tutuksi.

 

[Kapiainen]

Yliopistossa ei taatusti ole pakollista ottaa osaa vapaa-ajan rientoihin, eikä luennoilla käyvä opiskelija joudu missään tapauksessa minkäänlaisen simputuksen kohteeksi.

Se on totta, että ainejärjestöjen ja osakuntien riiteissä on kyllä sellaisiakin, jotka eivät oikein päivänvaloa kestä. Ne kuitenkin ovat 110 %:sti täysin vapaaehtoisia.

Bodyguard jo ehtikin kommentoimaan tätä..eikä siihen paljoa lisättävää jäänyt.

Vapaaehtoinen - "vapaaehtoinen"....merkittävä ero noilla kahdella vapaaehtoisella.

 

[baikal]

Isävainaalla oli sanonta "vapaaehtoinen pakko"....niin se monesti näkyy maailmassa menevän.

Tuossa yllä Kapiainen kirjoitti, kuinka simputtaminen on ollut aikanaan ihan tietoista toimintaa, jolla on saavutettu joitain tavoitteita. Näin olen sen ymmärtänyt.

Missä kulkee raja, kun simputtaminen ei enää "hitsaa" yksilöitä joukoksi vaan homma karkaa perseelleen? Olen monesti miettinyt tuota itänaapurin armeijaa, jossa simputtaminen on edelleen jotain käsittämätöntä hommaa. Oletan, ettei tuonkaltainen simputtaminen enää ole rakentavaa miltään osin...päinvastoin. Simputtamiseen liittyy sielläkin myös piirre, joka taitaa mennä niin, että isovenäläisen heimon pojat rääkkäävät kaikkia muita. Mitä tavoitteita mielestänne voidaan saavuttaa edm. toimilla? (se nyt ainakin on saavutettu, että taitaa olla luokkaa 7 prosenttia ikäluokasta, kun astuu palvelukseen.)

 

[baikal]

Ja keskusteluhan lähti siitä, että Utissa(kin) on koulutettavat joutuneet punnertamaan :a-lipsrsealed:

Niin, mitä mieltä keskustelijat ovat, onko virheiden vuoksi punnerruttaminen asiallista sotilaskoulutusta vaiko ei? Entä punnertaako vain virheen tekijä muiden seuratessa vai rehkiikö koko joukkue?

Se tiedetään, että joskus vuonna ´85 alokkaat punnersivat, mutta passaako sama 25 vuotta myöhemmin?

Kapiaisen vastaus on hyvä mielestäni: punnertamiset ja ähräämiset ovat paikallaan, jos ne tapahtuvat "hengen" mukaisesti. Vaatii sitten kokemusta ja silmää, kun aletaan torpata kiusaamista, joka ei mielestäni vakavammassa mielessä ole hyväksyttävää. Punnertaminen ja ährääminen ovat eri asioita kuin kiusaaminen.

 

[JOKO]

Isävainaalla oli sanonta "vapaaehtoinen pakko"....niin se monesti näkyy maailmassa menevän.

Tuossa yllä Kapiainen kirjoitti, kuinka simputtaminen on ollut aikanaan ihan tietoista toimintaa, jolla on saavutettu joitain tavoitteita. Näin olen sen ymmärtänyt.

Missä kulkee raja, kun simputtaminen ei enää "hitsaa" yksilöitä joukoksi vaan homma karkaa perseelleen? Olen monesti miettinyt tuota itänaapurin armeijaa, jossa simputtaminen on edelleen jotain käsittämätöntä hommaa. Oletan, ettei tuonkaltainen simputtaminen enää ole rakentavaa miltään osin...päinvastoin. Simputtamiseen liittyy sielläkin myös piirre, joka taitaa mennä niin, että isovenäläisen heimon pojat rääkkäävät kaikkia muita. Mitä tavoitteita mielestänne voidaan saavuttaa edm. toimilla? (se nyt ainakin on saavutettu, että taitaa olla luokkaa 7 prosenttia ikäluokasta, kun astuu palvelukseen.)

"Ilmestyskirja nyt" elokuvan alokaskoulutuksessa oli ilmeisesti sellaista simputtamalla yhteenhitsausta. Ehkäpä se tekee siltä osin tehtävänsä, mutta uskoisin sen muodostuvan kokonaisuuden kannalta vahingolliseksi. Sillä tavalla yhteen hitsattu porukka pitää ehkä tiiviisti yhtä, mutta se ei ole kovinkaan tehokas kokonaisuuden kannalta. Käsittääkseni tämä on ongelma Venäjällä. Jokainen joukkue käy omaa sotaansa. Aseiden myynti viholliselle ei ole mikään ongelma, kerta tshetseenit lupasivat käyttää niitä viereisen pataljoonan alueella, jne.

Muistelen muuten meidän panttipataljoonan poikien päätyneen reippaan simputuksen kohteeksi koulutuksen aikana Saksassa. On jäänyt kirjoista mielikuva, ettei se päättynyt kouluttajien kannalta aina ihan auvoisesti.

Kuvittelen kaikkiaan, ettei venäläistyyppinen simputus Suomessa onnistuisi. Suomalainen luonteenlaatu aiheuttaa omat rajoituksensa niin hyvässä, kuin pahassa.

 

[Second]

TUPLA.

 

[Second]

Isävainaalla oli sanonta "vapaaehtoinen pakko"....niin se monesti näkyy maailmassa menevän.

Tuossa yllä Kapiainen kirjoitti, kuinka simputtaminen on ollut aikanaan ihan tietoista toimintaa, jolla on saavutettu joitain tavoitteita. Näin olen sen ymmärtänyt.

Missä kulkee raja, kun simputtaminen ei enää "hitsaa" yksilöitä joukoksi vaan homma karkaa perseelleen? Olen monesti miettinyt tuota itänaapurin armeijaa, jossa simputtaminen on edelleen jotain käsittämätöntä hommaa. Oletan, ettei tuonkaltainen simputtaminen enää ole rakentavaa miltään osin...päinvastoin. Simputtamiseen liittyy sielläkin myös piirre, joka taitaa mennä niin, että isovenäläisen heimon pojat rääkkäävät kaikkia muita. Mitä tavoitteita mielestänne voidaan saavuttaa edm. toimilla? (se nyt ainakin on saavutettu, että taitaa olla luokkaa 7 prosenttia ikäluokasta, kun astuu palvelukseen.)

"Ilmestyskirja nyt" elokuvan alokaskoulutuksessa oli ilmeisesti sellaista simputtamalla yhteenhitsausta. Ehkäpä se tekee siltä osin tehtävänsä, mutta uskoisin sen muodostuvan kokonaisuuden kannalta vahingolliseksi.

taidat tarkoittaa Full Metal Jacketia?

Jos yhtään syvälle johtamisen oppeja muistan niin juuri tästä on kysymys.

Porukka pitää kyllä yhtä entistä paremmin mutta näyttää persettä kaikille ulkopuolisille ja nimenomaan itseään korkeammassa asemassa oleville esimiehillle.

Henkiset paineet tottakai voivat jossakin ihmisryhmissä kääntyä joukon yhtenäisyyttä vastaan nopeasti. Eli jossakin ryhmässä ryhmän öykkäri purkaa vitutusta ja pahaa oloa joukon alistujiin hyvin aikaisessa vaiheessa, joka taas ei tee hyvää ryhmän yhteishengelle. Käytännössä kai ihmisryhmissä on katto johon asti stressistä hyödytään, jos stressin määrä ylittää tämän niin alkaa ilmetä negatiivisia lieveilmiöitä. Seurauksena alkaa sitten ilmetä kaiketi penalismia.

EDIT: Lappeenrannassa Ratsuväessä kurinpito tuntui olevan aivan helvetin kovaa vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen. Setä palveli siellä joskus 60-luvulla ja hänen mukaansa johtajien vittuilun ja simputuksen raja kulki siinä missä alokas/sotamies oli valmis vetämään esimiestään turpaan (josta epäilemättä olisi tullut putkaa tai jotakin muuta). Höykky oli mitä melkoisinta. Toki tuo on vain yksittäisen ihmisen (miehistössä palvelleen) mielipide ja näkemys, mutta vähän samaa olen lukenut muualtaki: Ratsuväkiprikaatilla on sellainen perinne. Toki tuota ei voi verrata Venäjän armeijan pahimpaan kurinpitoon missä otetaan sumeilematta fyysistä kontaktia alaiseen.

 

[Kapiainen]

"Ilmestyskirja nyt" elokuvan alokaskoulutuksessa oli ilmeisesti sellaista simputtamalla yhteenhitsausta. Ehkäpä se tekee siltä osin tehtävänsä, mutta uskoisin sen muodostuvan kokonaisuuden kannalta vahingolliseksi.
Muistelen muuten meidän panttipataljoonan poikien päätyneen reippaan simputuksen kohteeksi koulutuksen aikana Saksassa.

En väittänytkään, että simputuksen kaltainen metodi olisi tehokkain mahdollinen, sanoin vain että sitä on käytetty monissa armeijoissa.
II-maailmansodan ajan Saksassa sitä tiettävästi käytettiin melko yleisesti. Ne aliupseerit, jotka joukon (perus)kouluttivat, eivät johtaneet sitä samaa joukkoa taistelussa. Tosin erityisesti Saksalaisilla ja erityisesti ehkä juuri Waffen-SS:ä metodin toinen tarkoitus oli "opettaa" sotilaat tottelemaan mitä tahansa käskyjä ilman minkäänlaista miettimistä, saati pullikointia. Sillekin on perusteensa, sitä ei käy kiistäminen..metodin tehokkuudesta sensijaan voidaan olla montaa mieltä.
Myös USA:n merkijalkaväessä metodia on todennäköisesti käytetty melko pitkään, Legioonassa varmaankin yhtenä viimeisimmistä..yleisesti ottaen varmaankin lähes kaikissa järjestelmissä, joissa peruskoulutus annetaan jossakin "basic training campissä", josta sitten siirrytään sinne varsinaiseen joukko-osastoon.

 

[baikal]

Toisaalta esimerkki FMJ-elokuvasta on ontuva, koska peruskoulutuskauden jälkeenhän tämä joukko hajosi sen seitsemään ilmansuuntaan kuka mihinkin joukkoon...se siitä yhteenhitsaamisesta.

Veikkaankin, että tämä meikäläinen joukkotuotanto-periaate on maailman mitassa aika harvinainen sikäli, että meillä aidosti ja oikeasti sijoitettu karju tietää joukkonsa, kun saa passin kouraansa, ainakin seuraavaan sijoitukseen asti. Kun taas maailmalla tunnettu BTC-systeemi tuottaa joukkoja, joita sijoitellaan tarpeen mukaan minne "sattuu".

Mutta jokatapauksessa punnertamisesta sopivan hengen vallitessa on piiiitkä matka varsinaiseen kv-tunnettuun simputtamiseen.

 

[skärdis]

Veikkaankin, että tämä meikäläinen joukkotuotanto-periaate on maailman mitassa aika harvinainen sikäli, että meillä aidosti ja oikeasti sijoitettu karju tietää joukkonsa, kun saa passin kouraansa, ainakin seuraavaan sijoitukseen asti.

Paino sanoilla aidosti ja oikeasti sijoitettu.

Ainakaan omassa palveluspaikassani ei ilmoitettu mahdollisista sijoituksista.

Hra kadetti antoi epäsuorasti ymmärtää kyseessä olevan salainen tieto, eikä sellaista tietoturvariskiä voitu reserviläisille uskoa. Sijoitus paljastuisi kuulemma vasta ensimmäisissä kertausharjoituksissa, joihin jokainen jamppa joutuisi parin vuoden sisällä. No joo, enhän minä tuollaista agenttitarinaa silloinkaan uskonut.

Onneksi wanhaan kaartiin kuulunut vääpelimme piti meille viimeisenä yönä ystävällismielisen ja erittäin epävirallisen puhuttelun, jossa kertoi meidän joutuvan suoraan huru-ukkoihin. Satunnaisesti joku saattaisi saada sijoituksen, mutta valtaosaa ei sijoitettu yhtään mihinkään, eikä kuulemma ollut kertausharjoituksiakaan luvassa. Se lupaus on pitänyt!

 

[baikal]

Veikkaankin, että tämä meikäläinen joukkotuotanto-periaate on maailman mitassa aika harvinainen sikäli, että meillä aidosti ja oikeasti sijoitettu karju tietää joukkonsa, kun saa passin kouraansa, ainakin seuraavaan sijoitukseen asti.

Paino sanoilla aidosti ja oikeasti sijoitettu.

Ainakaan omassa palveluspaikassani ei ilmoitettu mahdollisista sijoituksista.

Hra kadetti antoi epäsuorasti ymmärtää kyseessä olevan salainen tieto, eikä sellaista tietoturvariskiä voitu reserviläisille uskoa. Sijoitus paljastuisi kuulemma vasta ensimmäisissä kertausharjoituksissa, joihin jokainen jamppa joutuisi parin vuoden sisällä. No joo, enhän minä tuollaista agenttitarinaa silloinkaan uskonut.

Onneksi wanhaan kaartiin kuulunut vääpelimme piti meille viimeisenä yönä ystävällismielisen ja erittäin epävirallisen puhuttelun, jossa kertoi meidän joutuvan suoraan huru-ukkoihin. Satunnaisesti joku saattaisi saada sijoituksen, mutta valtaosaa ei sijoitettu yhtään mihinkään, eikä kuulemma ollut kertausharjoituksiakaan luvassa. Se lupaus on pitänyt!

Saanko kysyä siirryittekö kokonaisena joukkona esim. saapumiserä sijoittamattomana reserviin? Ja jos, niin tapahtuiko tämä osapuilleen -95 ja silleen?

Tuntuiko sinusta vähän turhauttavalta käyttää aikaa näin jälkeenpäin ajatellen vm-palvelukseen, joka johti ei yhtään mihinkään? Paítsi siihen, että olitte kuitenkin Reserviä.

 

[Kapiainen]

Ainakaan omassa palveluspaikassani ei ilmoitettu mahdollisista sijoituksista.

Hra kadetti antoi epäsuorasti ymmärtää kyseessä olevan salainen tieto, eikä sellaista tietoturvariskiä voitu reserviläisille uskoa. Sijoitus paljastuisi kuulemma vasta ensimmäisissä kertausharjoituksissa, joihin jokainen jamppa joutuisi parin vuoden sisällä. No joo, enhän minä tuollaista agenttitarinaa silloinkaan uskonut.

Onneksi wanhaan kaartiin kuulunut vääpelimme piti meille viimeisenä yönä ystävällismielisen ja erittäin epävirallisen puhuttelun, jossa kertoi meidän joutuvan suoraan huru-ukkoihin. Satunnaisesti joku saattaisi saada sijoituksen, mutta valtaosaa ei sijoitettu yhtään mihinkään, eikä kuulemma ollut kertausharjoituksiakaan luvassa. Se lupaus on pitänyt!

Ehkei nyt kuitenkaan pidä lähteä yleistämään tätä yhtään laajemmin. Voi olla, että noinkin on käynyt..voi myös olla, ettei tosiasiassa ole käynyt..voi olla, että ne ketkä ovat asiasta kertoneet (kadetti ja vääpeli) eivät ole olleet kumpikaan selvillä asiasta riittävän tarkasti, voi olla myös monta muuta, täysin loogista syytä miksi joukosta on sijoitettu vain muutama tai henkilöt on sijoitettu muuten kuin yhteen joukkoon.
Ylipäätään on ehkä syytä suhtautua aina hieman skeptisesti näihin "meille kerrottiin- juttuihin"..sen on kokemus osoittanut aika moneen kertaan. Useimmiten niiden taustalta löytyy se, että asiassa on sattunut jonkinlainen väärinkäsitys tai monta sellaista.

 

[JOKO]

Isävainaalla oli sanonta "vapaaehtoinen pakko"....niin se monesti näkyy maailmassa menevän.

Tuossa yllä Kapiainen kirjoitti, kuinka simputtaminen on ollut aikanaan ihan tietoista toimintaa, jolla on saavutettu joitain tavoitteita. Näin olen sen ymmärtänyt.

Missä kulkee raja, kun simputtaminen ei enää "hitsaa" yksilöitä joukoksi vaan homma karkaa perseelleen? Olen monesti miettinyt tuota itänaapurin armeijaa, jossa simputtaminen on edelleen jotain käsittämätöntä hommaa. Oletan, ettei tuonkaltainen simputtaminen enää ole rakentavaa miltään osin...päinvastoin. Simputtamiseen liittyy sielläkin myös piirre, joka taitaa mennä niin, että isovenäläisen heimon pojat rääkkäävät kaikkia muita. Mitä tavoitteita mielestänne voidaan saavuttaa edm. toimilla? (se nyt ainakin on saavutettu, että taitaa olla luokkaa 7 prosenttia ikäluokasta, kun astuu palvelukseen.)

"Ilmestyskirja nyt" elokuvan alokaskoulutuksessa oli ilmeisesti sellaista simputtamalla yhteenhitsausta. Ehkäpä se tekee siltä osin tehtävänsä, mutta uskoisin sen muodostuvan kokonaisuuden kannalta vahingolliseksi.

taidat tarkoittaa Full Metal Jacketia?

Jep. Vanhuus...

Jos yhtään syvälle johtamisen oppeja muistan niin juuri tästä on kysymys.

Porukka pitää kyllä yhtä entistä paremmin mutta näyttää persettä kaikille ulkopuolisille ja nimenomaan itseään korkeammassa asemassa oleville esimiehillle.

Henkiset paineet tottakai voivat jossakin ihmisryhmissä kääntyä joukon yhtenäisyyttä vastaan nopeasti. Eli jossakin ryhmässä ryhmän öykkäri purkaa vitutusta ja pahaa oloa joukon alistujiin hyvin aikaisessa vaiheessa, joka taas ei tee hyvää ryhmän yhteishengelle. Käytännössä kai ihmisryhmissä on katto johon asti stressistä hyödytään, jos stressin määrä ylittää tämän niin alkaa ilmetä negatiivisia lieveilmiöitä. Seurauksena alkaa sitten ilmetä kaiketi penalismia.

EDIT: Lappeenrannassa Ratsuväessä kurinpito tuntui olevan aivan helvetin kovaa vielä vuosikymmeniä sodan jälkeen. Setä palveli siellä joskus 60-luvulla ja hänen mukaansa johtajien vittuilun ja simputuksen raja kulki siinä missä alokas/sotamies oli valmis vetämään esimiestään turpaan (josta epäilemättä olisi tullut putkaa tai jotakin muuta). Höykky oli mitä melkoisinta. Toki tuo on vain yksittäisen ihmisen (miehistössä palvelleen) mielipide ja näkemys, mutta vähän samaa olen lukenut muualtaki: Ratsuväkiprikaatilla on sellainen perinne. Toki tuota ei voi verrata Venäjän armeijan pahimpaan kurinpitoon missä otetaan sumeilematta fyysistä kontaktia alaiseen.

Mitä sitten "höykyllä" tarkoitetaan? Raskaat harjoitukset voivat tuntua höykytykseltä, vaikka niiden teettäminen on hyvin perusteltavissa? Simputus voi puolestaan olla fyysisesti kevyttä, mutta koulutuksen kannalta haitallista ja yksilön mielenterveyden kannalta vahingollista.