Kasarmien homeongelmat

Platypi

Luutnantti
Santahaminassa 1JK:n kasarmi, jossa tuli suurin osa palveluksesta yövyttyä, oli todella hyvässä kunnossa. Kasarmi olikin taidettu rempata juuri saapumiserää tai muutamaa aikaisemmin. 3JK:n vanha kasarmi alakentän länsipuolella oli vähän tunkkaisempi, mutta tämä johtui todennäköisesti ilmanvaihdon puutteesta enemmän, kuin homeesta. Tukikomppanian kasarmi yläkentän toisella puolella sen sijaan oli jotain ihan muuta. Kävimme kerran kyseisessä röttelössä oppitunnilla ja kokemus oli melkoisen karmea: heti ovelta naamaan iski aivan järkyttävän tunkkainen ilma, koko talo lemusi homeelta ja takarivi löysi luokan nurkasta kuolleen hiiren. Tämä kasarmi meni kuitenkin remonttiin saman vuoden kesänä, ja on nykyään jo kai ihan asuttavassa kunnossa.

Kesällä RUK:issa päärakennuksen yläkerran kulmahuoneesta ei kyllä ollut mitään valitettavaa, joskin sekin oli rempattu muutamaa kurssia aiemmin.
 

Suutari

Kersantti
Sisäilmaongelma ei ole aivan yksi yhteen sama juttu kuin homeongelma. Huono sisäilma, myrkylliset toksiinit ja altisteet, syntyvät liiasta eristämisestä ja huonosta ilmanvaihdosta. Sama periaate toki vaikuttaa siihen, että rakenteisiin jää kosteutta.

Nykyisen laajan sisäilmaongelman synty ajoittuu 1970-luvun energiakriisiin. Tuolloin Suomessa alettiin innolla säästää energiaa tiivistämällä taloja ja lisäämällä eristystä. Eristemuoveja pistettiin innolla vanhoihinkin taloihin. Tuloksena olivat niin sanotut pullotalot, joissa ilma ei vaihtunut ja kosteus jäi rakenteisiin.

Energiansäästö ja tiivistämisvimma on Suomessa vain lisääntynyt. Nollaenergiatalot tulevat olemaan seuraava virhe.
Ei nollaenergiataloissa sinänsä ole vikaa JOS rakentaminen vain hoidetaan kunnolla.
 

peelo

Ylipäällikkö
Ei nollaenergiataloissa sinänsä ole vikaa JOS rakentaminen vain hoidetaan kunnolla.
Juurikin noin. Toki suunnittelu ja rakennuksen käyttökin tulee huomioida.
 

Sardaukar

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Ette muuten puhuis mitään homeongelmasta, jos asuisitte Lontoossa tai Maltalla...takuuvarmasti suomessa jokainen kämppä jossa olen noissa asunut olisi asuinkiellossa. :camo: Jostain syystä Israelissa talossa (tai no, naisella on 2 taloa) niin Haifan lähellä kuin Kiryat Shmonassa ei ole mitään homeongelmia. Kosteus on ilmeisesti niin paljon pienempi verrattuna ja rakennustyyli erilainen.
 

EK

Kenraali
Iso ongelma julkisissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto ja sen käyttö. Normisetti on, että joka arkipäivä ilmanvaihto sammutetaan klo 16/18.00 (riippuu tapauksesta) ja käynnistetään klo 06/09.00 (riippuu tapauksesta). Viikonloppuisin ilmanvaihto sammuu perjantaina esim. klo 18.00 ja käynnistyy maanantaina klo 07.00, jolloin pöly+muu ilman eliöstö ehtii ihanasti laskeutua kaikille pinnoille ja on parahiksi ilmassa, kun rakennuksen käyttäjäkunta saapuu. Kosteus on tietysti oma juttunsa, mutta lämmitys yleensä estää sen tiivistymisen.

Julkinen rakentaminen on tietysti ihan oma juttunsa. Kaupungin jätkät rakentaa pihaan sadevesijärjestelmän, jossa ei ole kuin kaivot, joilla ei siis ole yhteyttä toisiinsa, sadevesiviemäristä puhumattakaan. Tai YIT rakentaa vessan, jonka käsienpesualtaan poistoputki vie vessan lattialle ja toisen vessan, jonka vesilukko on asennettu väärinpäin. Tai toisessa kohteessa peltiseppä tekee huonon sauman 5 metrin matkalle tasakatolle, juuri samalle kohtaa, josta timpurit ovat jättäneet vesieristyksen asentamatta 10 metrin matkalle. Ja onhan näitä kokemuksia.
 
Viimeksi muokattu:

JR49

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Miten sattuikin, juuri punttisalilta palatessa satuin tapaamaan tutun, jonka poika aloitti juuri torstaina AUK:n Vekaralla. Huoltokomppaniaan meni. Kaverini tosi huolissaan pojastaan, kun täysin terve jätkä räkii ja kakoo koko ajan. Kuulemma yksikkö homeessa ja koko porukalla samat oireet. Tiettävästi ainut yksikkö Vekaralla, jota ei vielä ole saneerattu.
Tämä raakatieto, jonka todenperäisyydestä en sano mitään. Kokemusta Vekarasta itsellä sen verran, että pyöräilin sen läpi -93 Pahkikselle.
 

RautaRisti

Luutnantti
Iso ongelma julkisissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto ja sen käyttö. Normisetti on, että joka arkipäivä ilmanvaihto sammutetaan klo 16/18.00 (riippuu tapauksesta) ja käynnistetään klo 06/09.00 (riippuu tapauksesta). Viikonloppuisin ilmanvaihto sammuu perjantaina esim. klo 18.00 ja käynnistyy maanantaina klo 07.00, jolloin pöly+muu ilman eliöstö ehtii ihanasti laskeutua kaikille pinnoille ja on parahiksi ilmassa, kun rakennuksen käyttäjäkunta saapuu. Kosteus on tietysti oma juttunsa, mutta lämmitys yleensä estää sen tiivistymisen.

Julkinen rakentaminen on tietysti ihan oma juttunsa. Kaupungin jätkät rakentaa pihaan sadevesijärjestelmän, jossa ei ole kuin kaivot, joilla ei siis ole yhteyttä toisiinsa, sadevesiviemäristä puhumattakaan. Tai YIT rakentaa vessan, jonka käsienpesualtaan poistoputki vie vessan lattialle ja toisen vessan, jonka vesilukko on asennettu väärinpäin. Tai toisessa kohteessa peltiseppä tekee huonon sauman 5 metrin matkalle tasakatolle, juuri samalle kohtaa, josta timpurit ovat jättäneet vesieristyksen asentamatta 10 metrin matkalle. Ja onhan näitä kokemuksia.
Hyvin tiivistetty. Sisäilmaongelmat koskaa varmaan 99% julkisia rakennuksia, sekä kosteus että pöly. Valtiolla tuli muutama vuosi sitten velvoite laskea sisätilojen lämpötilaa. Se ei varmasti haittaa tsto työtä tekeviä, koska kaikkialla on nykyisin niin paljon hukkalämpöä tuottavia laitteita, että tstot pysyisivät lämpiminä ilman lämmitystäkin. Lämmöstä ja ilmanvaihdosta säästetään kaikissa tiloissa, jolloin niitä ongelmia alkaa ilmetä.

Suomessa on suljettu sairaaloita, poliisiasemia, päiväkoteja, kouluja sekä lukuisia muita tiloja noiden ongelmien takia. Ainoa hyvä puoli asiassa on se, että PV saa hyviä harjoituspaikkoja ennen kuin rakennukset puretaan :D
Tuskin mikään julkinen rakennus saisi puhtaita papereita, jos ne tutkittaisiin puolueettomasti. Nyt ongelmia peitellään niin pitkään, kuin tarpeeksi monen ihmisen terveys pettää ja joku alkaa uskoa rakennuskohtaisesti siinä olevan jotain ongelmaa.
Monen oireilevan väitetään olevan luulosairas, ennen kuin terveys todella romahtaa ja ihminen on sairaalahoidossa pitkään.

Ex työkaverin pojan coopertulos putosi lukioaikana yli 600 m, kolmannella luokalla todettiin vaikea astma. vastaavia ongelmia oli muillakin oppilailla

E: korjattu näppäilyvirheitä
Onko tämä sivusto muiden mielestä joskus raskas? Itselläni tökkii usein kännykällä ja tabletilla, välillä pc:lläkin. Joskus pitää odottaa kirjainten välissä, jotta ne varmasti ilmestyvät tekstiin. (kuuluisi ehkä palauteosioon)
 
Viimeksi muokattu:

Perde

Luutnantti
Toivottavasti Suomalaiset rakennusalan ihmiset saavat töitä toivoopi Perde!
==============================================

Puolustusvoimat korjauttaa 16 kasarmia

Helena Immonen | Julkaistu 2.3.2016 | Muokattu 2.3.2016

Logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Kakkola kertoo, että kasarmien huono sisäilma johtuu yleensä heikosta ilmanvaihdosta. Kuva: puolustusvoimat, Juho Vainonen

Puolustusvoimat teettää peruskorjauksia 16 eri kasarmiin seuraavan viiden vuoden aikana. Korjausten arvioitu hinta on noin 90 miljoonaa euroa. Varusmiesten käytössä olevia kasarmirakennuksia on puolustusvoimissa 75, joista 38 on peruskorjattu viimeisen 20 vuoden aikana.

Vuoteen 2020 mennessä on suunniteltu korjattavaksi kasarmeja esimerkiksi Kouvolassa, Säkylässä, Riihimäellä, Turussa, Lappeenrannassa, Kirkkonummella, Rovaniemellä, Raaseporissa ja Hattulassa.

Yleinen ongelma kasarmeissa on huono sisäilma. Sisäilman laatuun vaikuttavat muun muassa ilmanvaihdon riittämättömyys, pölyisyys, eristeiden mineraalivillakuidut, ulkoilmasta kulkeutuvat mikrobit ja siitepöly. Logistiikkapäällikkö, prikaatikenraali Timo Kakkolan mukaan yleisin syy huonoon sisäilmaan on heikko ilmanvaihto.

– Syitä on monia, mutta yleisin ja suurin syy on haasteet ilmanvaihdossa, eli kosteuskuorma on liian suuri ilmanvaihtoon nähden, Kakkola kertoo.

Huono sisäilma voi alentaa palvelustehoa ja aiheuttaa erilaisia oireita kuten hengitysteiden, silmien ja ihon ärsytysoireita. Jos oireet selvästi liittyvät tietyssä rakennuksessa oleskeluun ja helpottavat muualla, on syytä epäillä huonoa sisäilmaa oireiden syyksi.

Puolustusvoimien työturvallisuuspäällikkö Liisa Gröndahl kehottaa kaikkia sisäilman laatua epäileviä varusmiehiä tekemään asiasta ilmoituksen omalle esimiehelle, yksikön vääpelille tai varusmiestoimikunnalle.

– Otamme varusmiesten ja henkilökunnan työturvallisuuden vakavasti. Olemme pyrkineet tekemään ongelmista ilmoittamisen mahdollisimman helpoksi. Ohjaamme varusmiehiä terveysasemalle kertomaan oireistaan, jotta niitä voidaan kartoittaa, Gröndahl kertoo.

Puolustusvoimat kartoittaa Puolustushallinnon rakennuslaitoksen ja Senaatti-kiinteistöjen kanssa rakennusten kuntoa säännöllisesti. Prikaatikenraali Kakkola kertoo, että parhaillaan on menossa kattava selvitys, joka valmistuu kevään aikana. Edellinen vastaava selvitys tehtiin vuonna 2012.

Vuosittain kaikkien rakennusten kunnossapitorahaa käytetään noin 17 miljoonaa, minkä lisäksi tehdään peruskorjauksia. Puolustusvoimat esittää peruskorjauslistan Senaatti-kiinteistölle, joka lopulta tekee päätökset.

Kakkolan mukaan puolustusvoimilla on vuokralaisena oikeus edellyttää, että tilat, jotka Senaatti-kiinteistöiltä vuokrataan, ovat kunnossa. Hän haluaa kuitenkin korostaa yhteistyön merkitystä niin paikallisella tasolla kuin Senaatti-kiinteistöjen ja Rakennuslaitoksenkin kanssa.

– Tilojen kehittäminen ja ylläpito on pitkäjänteistä toimintaa ja se tehdään resurssien puitteissa, Kakkola selventää.

– Teemme paljon töitä tämän asiaan eteen, ja ongelmat otetaan vakavasti. Lähtökohta on se, että sekä varusmiehet että henkilökunta voivat olla turvallisissa tiloissa.
 

Stagideus

Majuri
Lahjoittaja
Minun mielestäni tämä Suomen Suurin Puhallus, eli Senaatti-kiinteistöjen vuokrankuppaus on ihan suora mandaatti edellyttää, että rakennukset peruskorjataan nyt, heti ja samantien. Varsinkin kun kyse on asevelvollisten majoitustiloista, heillä ei ole mitään mahdollisuutta valita.
 

Umkhonto

Kenraali
Onko tämä sivusto muiden mielestä joskus raskas? Itselläni tökkii usein kännykällä ja tabletilla, välillä pc:lläkin. Joskus pitää odottaa kirjainten välissä, jotta ne varmasti ilmestyvät tekstiin. (kuuluisi ehkä palauteosioon)
Jatketaan offtopiccia, mutta olen huomannut ihan saman. Tosin ilmenee myös eräillä muilla sivuilla. (Foliohattu. Päähän!) Ehkä joku on saastuttannu meitin foorumin kautta :confused: (Foliohattu. Päästä!)
 

yrjö

Ylipäällikkö
Minun mielestäni tämä Suomen Suurin Puhallus, eli Senaatti-kiinteistöjen vuokrankuppaus on ihan suora mandaatti edellyttää, että rakennukset peruskorjataan nyt, heti ja samantien. Varsinkin kun kyse on asevelvollisten majoitustiloista, heillä ei ole mitään mahdollisuutta valita.
Heikkilän kasarmin jäätyä tyhjilleen Merivoimien esikunta muutti turkulaiseen kasarmiin. Henkilökunta sai oireita homeisesta ilmasta.

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/452364/Merivoimien+esikunnan+remonttikulut+useita+miljoonia
"Merivoimien esikunnan homeremontti on paljastunut entistä suuremmaksi. Turun Sanomat uutisoi viime heinäkuussa, että esikunnan homeremontin kustannukset nousevat runsaaseen miljoonaan euroon, kun aiempi kustannusarvio oli satojatuhansia euroja.

Nyt on selvinnyt, että kustannukset nousevat jo useisiin miljooniin euroihin.

Turussa Heikkilän kasarmialueella sijaitsevan rakennuksen omistaa valtion kiinteistöjä hallinnoiva Senaatti-kiinteistöt. Aluepäällikkö Riitta Kirjavainen korostaa, että vanhojen rakennusten korjaaminen on haastavaa.

Esikuntarakennus valmistui vuonna 1917 Venäjän Itämerenlaivaston sotasairaalaksi.

– Eteen voi tulla mitä tahansa, kun rakenteita ei tunneta eikä ole piirustuksia. Asiat tulevat vastaan sitä mukaa, kun rakenteita avataan, aluepäällikkö Riitta Kirjavainen kuvailee.

Senaatti-kiinteistöt yritti vuosi sitten selvittää, voisiko ainakin osan remonttikuluista siirtää jonkin muun tahon maksettaviksi.

Maksut jäävät kuitenkin sen itsensä hoidettaviksi.

– Vauriot juontavat 1960-luvulla tehdyistä rakennusvirheistä, jotka paljastuivat vasta nyt. Mitkään vastuut eivät kanna niin kauas. Ei tätä kenenkään muun kuin omistajan piikkiin voi panna, Kirjavainen myöntää.

Rakennuksen homeongelma paljastui, kun esikunnan henkilökunta alkoi saada sisäilmasta oireita kesän 2011 lopulla.


Asiaa selvitettäessä paljastui, että kattorakenteissa oli hometta."



Kasarmi korjattiin ja nyt esikunta muuttaa luolastoon koska Senaatin vuokra on liian korkea. Valtio omistaa Senaatin ja Puolustusvoimat, raha liikkuu taskusta toiseen. Miten tää voikin näyttää näin hullulta...

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seutu/845064/Sotilaiden+lahto+Heikkilasta+yllatti+Senaattikiinteistot
"Puolustusvoimilta vapautuu uuteen käyttöön valtava kiinteistömassa Turun Heikkilässä.

Sotaväki irtisanoi alle 10 vuotta sitten merivoimille kunnostetun esikuntarakennuksen vuokrasopimuksen vuodenvaihteessa. Merivoimien esikunnan vajaat 300 työntekijää muuttavat samalla alueella oleviin luolatiloihin tämän vuoden aikana.

Senaatti-kiinteistöille palautuu esikunnan lisäksi suurin osa Heikkilän muista varuskuntarakennuksista.

Vuokrasopimusten irtisanomisilla on ollut kiire. Korvaavien toimitilojen etsiminen useimmille nykyisille käyttäjille on alkutekijöissään.

Puolustusvoimat luopuu lukuisista tiloista varuskuntapaikkakunnilla säästösyistä. Senaatille maksettavia tilavuokria leikataan 114 miljoonalla eurolla vuodessa nykyisistä 250 miljoonasta eurosta. Tavoitteeseen aiotaan päästä vuoteen 2020 mennessä.

Yksi suurimmista tyhjennettävistä tilakokonaisuuksista sijaitsee Heikkilässä. Senaatti-kiinteistöissä päätöksen laajuus ja kiireellinen aikataulu on herättänyt hämmennystä ja huolta. Asiakaspäällikkö Markku Heinonen epäilee, että puolustusvoimat joutuu perumaan ainakin osan ”alustavista irtisanomisistaan”, kuten hän nimittää päätöksiä.

Heinonen muistuttaa, että Senaatti-kiinteistöjen investoinnit vuokratiloihin voivat aiheuttaa vuokralaiselle huomattavan korvausvelvollisuuden. Heikkilässä korvausjäämää on juuri päärakennuksessa, muissa rakennuksissa vähän tai ei lainkaan.

Valtion tilahallinnoija Senaatti-kiinteistöt omistaa käytännössä kaikki puolustusvoimien toimitilat, myös merivoimien esikunnan tulevan toimistoluolaston.

Paikka on entuudestaan tuttu henkilöstölle, koska se toimi esikunnan väistötilana vuosina 2011–2012 esikuntarakennuksen homeremontin takia.

Turun Sanomien tietojen mukaan pysyvä muutto luolatiloihin sopii suurimmalle osalle esikunnan henkilöstöä. Kalliisti kahteen kertaan korjattu esikuntarakennus on koettu epäkäytännölliseksi. Osa toimitiloista on tyhjillään."
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja

Benelli

Ylipäällikkö
Suurin osa homeongelmista vältettäisiin jos betonin annettaisiin kuivua rauhassa ja huolehdittaisiin että villat eivät pääse kastumaan.
 

AKE-ukki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
Kävin viimeviikonloppuna meidän alokkaan läheisten päivillä. Ilokseni totesin, että pojat oli majoitettu saneerattuihin kasarmitiloihin. Jopa ilmanvaihtoa oli tehostettu laittamalla ilmastoinnin jakoputki tuvan keskelle kattoon.(y)Yleensä kun vanhalle kassulle menee ja poikkeaa tupiin niin alkaa homeongelmat tunnistamaan.
 

Vääpeli

Ylipäällikkö
SAVPR tapa oli kuivata teltat tykkihallissa.... Ai mikä kosteus. Aina ei tarvita edes hometta, riittää että ilma ei vain vaihdu.
 

Hallinkorva

Ylipäällikkö
Iso ongelma julkisissa rakennuksissa on koneellinen ilmanvaihto ja sen käyttö. Normisetti on, että joka arkipäivä ilmanvaihto sammutetaan klo 16/18.00 (riippuu tapauksesta) ja käynnistetään klo 06/09.00 (riippuu tapauksesta). Viikonloppuisin ilmanvaihto sammuu perjantaina esim. klo 18.00 ja käynnistyy maanantaina klo 07.00, jolloin pöly+muu ilman eliöstö ehtii ihanasti laskeutua kaikille pinnoille ja on parahiksi ilmassa, kun rakennuksen käyttäjäkunta saapuu. Kosteus on tietysti oma juttunsa, mutta lämmitys yleensä estää sen tiivistymisen.
Tämä nimimerkki osuu täysin oikeaan.

Sisäilmaongelmat eivät ole yhtä kuin home. Sisäilman myrkyllisyys julkisrakennuksissa johtuu juuri tästä käsittämättömästä tavasta, jolla etsitään kai energiansäästöä mutta jolla todennäköisesti pilataan koko rakennuksen sisäilma.

En tiedä, onko kasarmeilla tätä hölmöilyä (luulisi ettei, koska eikö siellä ole viikonloppuisinkin väkeä) mutta miltei kaikissa muissa kunnan ja valtion rakennuksissa on.

Rakennusalalla asia tunnetaan:

Normien mukaan rakennukset suunnitellaan tasalämpöisiin olosuhteisiin, sisäilma n 21 astetta ja ilmanvaihto päällä kaiken aikaa. Ongelmista iso osa poistuisi, jos käyttäjät huolehtisivat edes näistä kahdesta perusasiasta. Rakennus on monimutkainen tekninen kokonaisuus, mutta kukaan ei näytä vastaavan käytöstä ja huollosta. Autojen huolto-ohjeita kyllä noudatetaan.

Energiansäästön vuoksi ilmanvaihto pysäytetään ja lämpötilat lasketaan yöksi, viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi. IV-kanaviin ja -koneisiin sakkautuu hiukkasia, jotka valuvat osittain takaisin huoneilmaan koneiden pysähtyessä. Käynnistyksen yhteydessä moskat pöläytetään uudelleen liikkeelle. Epäpuhtaudet eivät kulkeudu suodattimiin ja ulos niin kuin on suunniteltu. Sisälämpötilamuutoksilla aiheutetaan kastepisteen siirtyminen rakenteissa sellaisiin kohtiin, joissa tiivistyminen aiheuttaa vaurioita rakenteille.



https://rakennusteollisuus.wordpress.com/2017/04/27/miksi-kouluissa-on-homeongelmia/
 

miheikki

Ylipäällikkö
Lahjoittaja
https://seura.fi/asiat/ajankohtaista/talo-pilalla-vuokralaiset-sairaana-vuokraisanta-senaatti-kiinteistot-kerasi-muhkeat-bonukset/?fbclid=IwAR1gGN57gbN1NPnbO7DOPf26F1gQyA3O3VDgBq3VYO882yD4X-yRHstWstg

#senaatti
Talo pilalla, vuokralaiset sairaana – Vuokraisäntä Senaatti-kiinteistöt keräsi muhkeat bonukset
Valtion omistama Senaatti-kiinteistöt maksaa johdolleen satojen tuhansien bonukset, vaikka asiakastyytyväisyys on 58 prosenttia. Yhtiö ei suostu kertomaan työntekijöidensä tulospalkkoita
Mikael Vehkaoja
AJANKOHTAISTA 30.10.2018 12:32
Vuoden 2017 alussa Oulun poliisijohtaja Sauli Kuha joutui hankalaan tilanteeseen: Koko 300 työntekijän henkilöstö piti siirtää pikavauhtia väistötiloihin. Puolet oli sairastunut.
Talon omistaja Senaatti-kiinteistöt oli aloittanut syksyllä 2016 poliisivankilan remontoinnin. Talon rakenteet avattiin ilman kunnollista suojausta. Omistaja oli unohtanut toimittaa Oulun kaupungin rakennusvalvonnalle asiakirjat, joista olisi selvinnyt, että remontti vaatii järeät suojaustoimenpiteet.

Sauli Kuha ihmettelee, miksi valtio-omistaja ylipäätään päästi talonsa niin huonoon kuntoon.
”Poliisivankilaa ei ollut tietääkseni koskaan remontoitu. Ja se on kuitenkin tila, jonka elinkaari on tavallista lyhyempi. Asiakkaat sytyttävät tulipaloja ja tukkivat tahallaan viemäreitä. Vahingot kuuluvat siihen yhtälöön.”
Kuhan mukaan kiinteistön omistaja tyytyi maalaamaan tulipalojen jäljet. Vesivahingot kuivattiin mopilla. Vuosien mittaan kunnostuksen tarve kasautui, kunnes päädyttiin umpikujaan.
Nyt Oulun poliisitalo on ollut lähes kaksi vuotta tyhjillään. Poliisi joutuu työskentelemään vielä vuosia väistötiloissa.
Valtion talonmies
Julkisten tilojen sisäilmaongelmissa on usein yksi yhteinen nimittäjä: Senaatti-kiinteistöt. Valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva liikelaitos hallinnoi jättimäistä 9 000 kiinteistön omaisuutta, jonka vuokratulot ovat yli 500 miljoonaa euroa.
Senaatti jatkaa Suomen valtion vanhimman keskusviraston, Rakennushallituksen työtä. Organisaatioon on keskittynyt koko se 200-vuotinen rakentamisen ja remontoinnin osaaminen, mitä Suomessa on saavutettu.
Pitkä ja maineikas historia ei kuitenkaan takaa terveitä taloja. Edes poliisi ei ole turvassa huonolta sisäilmalta.
Viime keväänä Suomen Poliisijärjestöjen Liitto teki jäsenilleen kyselyn, jonka mukaan 55 prosenttia poliiseista koki, että työpaikan huono sisäilma aiheuttaa heille terveydellistä haittaa. Aikaisemmin Yle on uutisoinut, kuinka mittavat sisäilmaongelmat haittaavat poliisin työtä useilla paikkakunnilla.
Myös Seura on uutistoinut esimerkiksi Oulun ja Lapuan poliisitalojen ongelmista. Osa poliiseista on sairastunut ja menettänyt työkykynsä pysyvästi.
Senaatti – Aina ja kaikkialla
Poliisitalon kaltaisten virastojen kohdalla Senaatti nauttii monopoliasemaa, joka perustuu valtion toimitilastrategiaan. Valtion vuokraustoiminnasta on määrätty asetuksella.
”Senaatti on meidän kumppani aina ja kaikissa hankkeissa. Se on se taho, jolta valtiontoimijat ensisijaisesti toimitilansa hankkivat”, materiaalihallintopäällikkö Jouni Jantunen Poliisihallituksesta sanoo.
Jantusen mukaan poliisihallitus neuvottelee jatkuvasti Senaatin kanssa siitä, miten taloja voisi ylläpitää ennakoivasti, jotta ihmiset pysyisivät terveinä, eikä työlääseen peruskorjaamiseen tarvitsisi mennä.
”Meidän kokemamme ongelmat ovat koskeneet usein kiinteistöjen ylläpitoa, joka on ollut puutteellista”, Jantunen sanoo.
Ongelmat kärjistyvät rahaan. Viime vuosina po0liisin määrärahoja on leikattu, joten pelivaraa vuokran nostoon ei ole.
Katetta tulee – ”Bonusjärjestelmä on suorastaa pöyristyttävä”
Samalla kun poliisi kärvistelee määrärahojensa kanssa, sen lakisääteinen vuokranantaja Senaatti on liikelaitos, joka pyrkii tekemään voittoa. Jos vuokria ei voi nostaa, kate on saatava muualta. Yksi mahdollinen kohde on kiinteistön ylläpidon kulujen leikkaaminen.
Ainakin asiakastyytyväisyydestä päätellen toiminnassa on toivomisen varaa. Vuonna 2017 vain 58 prosenttia Senaatin asiakkaista oli tyytyväisiä saamaansa palveluun. Asiakastyytyväisyys romahti edellisvuodesta peräti seitsemän prosenttiyksikköä.
Yhtiö ilmoittaa, että sen tulostavoitteet on sidottu yhtiön strategiaan. Yksi tavoite koskee asiakastyytyväisyyttä. Käytännössä surkea tulos ei kuitenkaan estänyt Senaattia nostamasta toimitusjohtaja Jari Sarjon vuosipalkkaa 13 000 eurolla. Bonusten kanssa Sarjon vuosiansiot olivat hulppeat 300 000 euroa.
Tilinpäätöstietojen mukaan Senaatti maksoi 2017 johtoryhmälleen noin kaksi miljoonaa euroa palkkoja. Varsinaisen palkan lisäksi johto sai mukavat, noin 200 000 euroa tulospalkkiot.
Senaatin palkitsemisjärjestelmä on suututtanut puolustusministeri Jussi Niinistön(sin.). Harmkistuksen taustalla on kasarmien sisäilmaongelmat, jotka ovat nekin olleet aiemmin julkisuudessa.
”Pidän sitä suorastaan hävyttömänä ja loukkauksena kansanvallalle, että tällaisia palkkioita kehdataan ylipäätään nostaa. Tämä bonusjärjestelmä on suorastaan pöyristyttävä,” ministeri Niinistö sanoi Uuden Suomen haastattelussa viime kesänä.
Salaiset tulospalkkiot
Johtoryhmän lisäksi koko Senaatin henkilökunta on tulospalkkiojärjestelmän piirissä. Bonuksia maksetaan, jos yhtiö saavuttaa tietyn tason vuokrakatteessa. Vuokrakate tarkoittaa kiinteistön tuottoja, joista on vähennetty hoitokulut.
Tulostavoitteet johdetaan suoraan yhtiön strategiasta. Viestintäpäällikkö Outi Tarkanmukaan tuloskortit ja toteumat ovat Senaatin työntekijöille ”yhtä henkilökohtaisia kuin palkat”. Tiedot eivät ole julkisia.
Senaatti-kiinteistöt ei kerro sitäkään, paljonko bonuksia yhtiö maksaa työntekijöilleen.
”Henkilöstömme tulospalkkio on enimmillään yhden kuukauden palkka, jos tavoitteet on saavuttanut sataprosenttisesti. Toteuma on ollut noin 60 prosenttia. Tämän tarkemmin emme linjaustemme mukaisesti avaa palkkioita tai yhteissummaa”, Outi Tarkka muotoilee.
Vuosiraportin mukaan Senaatti-kiinteistöt maksaa joka tapauksessa työntekijöilleen avokätisesti. Viime vuonna työntekijän keskimääräinen kuukausipalkka oli 4 600 euroa.
Markkinoita leikkivä Senaatti
Suomessa puhutaan paljon sisäilmaongelmista ja terveistä taloista. Työterveyslaitos on arvioinut, että yli 200 000 suomalaista altistuu työpaikallaan päivittäin home- ja kosteusvaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille. Oulussa tyhjillään seisova poliisitalo on muistutus siitä, ettei edes 200-vuotinen osaaminen rakennusten ylläpidossa aina takaa hyvää lopputulosta.
Oulun poliisipäällikkö Sauli Kuhan mielestä Senaatti-kiinteistöjen asemassa on sisäänrakennettu ongelma.
”Se ei toimi kilpailuilla markkinoilla.”

Koska kyseessä on monopoli, Senaatilla ei ole sparraajaa. Ja kun sisäilmaongelmat kärjistyvät, niistä seuraa uusi ongelma: Käytännössä poliisi tai mikään muukaan julkinen taho ei voi hakea Senatilta vahingonkorvauksia.
”Valtio ei voi käräjöidä itseään vastaan.”
Kuha kysyy, miksi valtio ei voisi kilpailuttaa hankkeitaan, jolloin alalle syntyisi tervettä kilpailua.
Toinen vaihtoehto olisi palata ajassa taaksepäin tilanteeseen, jossa oltiin 1990-luvulla ennen kuin Senaatti perustettiin. Silloin valtion rakennushallitus oli jaettu piireihin, joiden tehtävä oli huolehtia julkisten rakennusten kunnosta – ihan ilman bonuksia.


Yhtiö ilmoittaa, että sen tulostavoitteet on sidottu yhtiön strategiaan. Yksi tavoite koskee asiakastyytyväisyyttä. Käytännössä surkea tulos ei kuitenkaan estänyt Senaattia nostamasta toimitusjohtaja Jari Sarjon vuosipalkkaa 13 000 eurolla. Bonusten kanssa Sarjon vuosiansiot olivat hulppeat 300 000 euroa.
Tilinpäätöstietojen mukaan Senaatti maksoi 2017 johtoryhmälleen noin kaksi miljoonaa euroa palkkoja. Varsinaisen palkan lisäksi johto sai mukavat, noin 200 000 euroa tulospalkkiot.
 

Kapiainen

Ylipäällikkö
Suurin osa homeongelmista vältettäisiin jos betonin annettaisiin kuivua rauhassa ja huolehdittaisiin että villat eivät pääse kastumaan.
Jep, juuri tässä sain todistaa mainitsemastasi syystä johtunutta casea.
Julkinen rakennus, valmistunut muutama vuosi sitten. Aikataulu oli tiukka, viivästyksiä tuli ja takaraja painoi valmistumisvaiheessa tiukasti päälle.
Rakennus valmistui kuin valmistuikin ajoissa. Pari vuotta myöhemmin ilmeni ongelmia useammassa kerroksessa. Asia tutkittiin ja syy oli juuri tuo minkä mainitsit. Lattioita oli alettu pinnoittamaan liian aikaisin, betoni ei ollut vielä kuivunut riittävästi..ja sitten availtiin ja kuivateltiin.
Mitä ilmeisimmin asia tuli nyt kuntoon kun hommaan puututtiin ajoissa ja ryhdyttiin tarvittaviin toimiin. Aikaa kuitenkin meni enemmän kuin jos olisi mennyt jos rakennusvaiheessa olisi maltettu odotella ja hyväksytty pieni viivästys.
 
Top