Kasarmien homeongelmat

Huhta

Greatest Leader
Liki joka toinen suomalainen kasarmi on homeessa, mikäli uskotaan varusmiehiä. Koko komppania sairastelee ja vemppaa kolmanneksen palvelusajasta, koska home.

Millaisia henkilökohtaisia kokemuksia foorumilaisilla on aiheesta? Ja miten hitossa aiemmin, siis viime vuosisadan alkupuolella, on selvitty homeisista kasarmeista huolimatta?

IL paljastaa: Puolustusvoimat vähätteli varusmiesten oireita väärin tiedoin
Tiistai 23.2.2016 klo 20.53

Varuskuntien sisäilmaohjeessa on käytetty sisäilmaoireiden aiheuttajista kertovaa taulukkoa mainitsematta, että kyseessä on kuvitteellinen esimerkki. Taulukon käyttöön ei ole myöskään kysytty lupaa sen laatijalta.


Tällaisia sisäilmaohjeita on laitettu varuskuntien ilmoitustauluille ympäri Suomea. Mukana on taulukko, joka on kuvitteellinen esimerkki, mutta taulukon kuvitteellisuutta ei tuoda esille. (LUKIJAN KUVA)
LUE MYÖS
Epäillyt homeläikät pyyhittiin äkkiä pois - varusmies: "Antaa kuvan, että me vain kuvitellaan ongelma"

Varusmiesliiton puheenjohtaja sisäilmaongelmista: Saapumiseriä karsittava, kasarmeja korjattava nopeasti

Puolustusvoimat julkaisi tammikuussa sisäilmanormin, jonka liitteenä on toimintaohje varuskuntien ilmoitustauluille. Ohjeeseen on liitetty taulukko, jossa kerrotaan oireiden aiheuttajia ja kuvataan pylväillä, kuinka merkittävä osuus oireista niistä johtuu. Taulukon mukaan eniten oireita aiheutuu puutteellisesta ilmanvaihdosta ja ilmavuodoista, mutta heti kolmanneksi yleisimpänä oireiden aiheuttajana kerrotaan "huhut ja luulot".

Porin Niinisalon prikaatin raketinheitinpatterin varusmiehissä ilmoitustauluille kiinnitetyt sisäilmajulisteet ovat aiheuttaneet hämmennystä ja kiukkua. Taulukossa on nimittäin esitetty, että huhut ja luulot ovat suurempi syy sisäilmaongelmiin kuin mikrobikasvu seinässä.

Yksikön varusmiehet ovat kertoneet jo pitkään johdolle kärsimistään oireista, kuten kurkkukivusta, nuhasta, yskästä ja tukkoisuudesta. Tilanne ei ole kuitenkaan vielä käytännössä muuttunut, vaikka yksikön henkilökunta on tietoinen sisäilmaongelmista.

Porin prikaatin tiedottaja vahvisti eilen Iltalehdelle, että sisäilmaongelmat ovat tiedossa.

- Juliste on ihan suoraa oireiden vähättelyä. Kun ongelma on otettu esille, kaikki mitä asialle tehdään on se, että tuodaan julisteita, joissa käytännössä todetaan, että mitään ongelmaa ei ole, puuskahtaa Iltalehteen yhteyttä ottanut varusmies.

Ilman lupaa

Porin prikaatin työ- ja palvelusturvallisuuspäällikön Petri Eskolan mukaan huhut ja luulot eivät ole mitenkään väheksyttävä seikka sisäilmaoireiden kokemisen kokonaisuudessa.

- Kokemuspohjalta voin sanoa, että niillä on merkitystä. Oireista raportoinnin on tapana kasvaa, mitä enemmän niistä puhutaan, Eskola sanoo.

Eskolan mukaan kyseinen ohje on "ilmoitustaululle jaettavaksi tarkoitettu ohje Puolustusvoimien sisäilman laadun hallintaan ohjaavasta normista".

- Normin ylläpidosta vastaa pääesikunta, Eskola kertoo.

Puolustusvoimien työturvallisuuspäällikön Liisa Gröndahlin mukaan ohje on jaettu kaikkiin varuskuntiin sisäilmanormin liitteenä. Ohjeessa oleva taulukko, jossa kerrotaan huhujen ja luulojen olevan kolmanneksi merkittävin sisäilmaoireiden aiheuttaja, on otettu Rakennusfysiikka Oy:n yksikönpäällikön Sami Niemen valtakunnallisessa Sisäilmastoseminaarissa vuonna 2012 pitämästä Power Point -esitelmästä.

- Se (taulukko) on otettu siihen havainnollistamaan, että joku muu kuin näkyvä vaurio voi aiheuttaa oireita ja miten moninaisia oireiden syyt voivat olla, Gröndahl kertoo.

"Keksitty esimerkki"

Tilastoja siitä, kuinka moni varusmies on saanut oireita kasarmien sisäilmasta, ei kuitenkaan ole olemassa.

- Hengitystieoireet ovat yksi suurimpia vastaanotolla käynnin syitä armeijassa, mutta ne voivat aiheutua niin monesta eri syystä, että on tilastollisesti mahdotonta seuloa, mitkä oireista johtuvat sisäilmasta, kertoo Puolustusvoimien kenttälääkinnän palveluyksikön johtaja, lääkintäeverstiluutnantti Petteri Harjuvaara.

Tämä herättää kysymyksen siitä, miten varuskuntiin jaettu ohje sisäilmaongelmista voi esittää, kuinka iso osa sisäilmaoireista johtuu huhuista ja kuinka iso osa esimerkiksi puutteellisesta ilmanvaihdosta.

Taulukon laatinut Rakennusfysiikka Oy:n Sami Niemi on yllättynyt kuullessaan Iltalehdeltä, että hänen tekemänsä taulukko on jaettu kaikkiin varuskuntiin.

Hänen alkuperäisessä artikkelissaan lukee taulukon alapuolella selityksenä: "Todellisuudessa ihmisten kokemiin oireisiin vaikuttavat tekijät kuvitteellisessa kohteessa saattavat olla esimerkiksi yllä olevat."

- Kuvaaja on täysin teoreettinen, keksitty esimerkki. Kuvaaja on osa neljää sivua tekstiä ja tuossa julisteessa se on täysin irrallisena repäistynä, Niemi toteaa.

"Olisi pitänyt kysyä"

Niemen mukaan hänen aineistonsa käyttö muissa tarkoituksissa ei ole erityisesti kielletty, mutta hänestä taulukkoa ei pitäisi käyttää lähteeseen viittaamatta ja ilman selitystä siitä, että taulukon kuvaamat vertailut oireiden syiden vaikutusten merkittävyydestä eivät ole tutkimustietoa.

Miksi ohjeessa ei kerrota taulukon olevan kuvitteellinen esimerkki?

- Tämä tuli laitettua siihen epäviralliseen ohjeeseen. Taulukko on siinä lisänä, että missä määrin mikäkin voi vaikuttaa. Ohjeen tärkein sisältö on, miten varusmiesten tulee toimia, jos epäilee sisäilmaongelmia. Taulukko on vain pieni osa ohjetta, Gröndahl perustelee.

Niemen mukaan julisteessa olisi ollut myös tarpeen kertoa, että kyseessä on hänen laatimansa taulukko.

- Ilmoitustauluille laitettava ohje on sisäilmanormin liite ja normissa on kerrottu kuvan alkuperä, Gröndahl sanoo.

Taulukon tekijä ei ole ilahtunut siitä, että taulukkoa on käytetty ilman lupaa ja selittävää kuvatekstiä.

- Varmaan sitten olisi häneltä pitänyt kysyä, jos hän kerran noin on todennut, Gröndahl toteaa.

HANNA GRÅSTEN
[email protected]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022421161973_uu.shtml
 
Parolassa HamJP:ssa nukuttiin alokasaikana 10 viikkoa vanhan vaunuhallin ylisilla, ei mikaan maailman hygieenisin paikka... HamJP:n Auk oli pahempi, ei silti mitaan ongelmia. @JR49 :n kanssa sama tupa Rukissa, ei mitaan ongelmia ainakaan ilmanvaihdon kannalta (paarak. ylin kerros ja kulmahuoneisto. Talvikurssi.)
Kuten sanoit, varusmiehet mussuttaa aina. Se oli meidan oikeus ja velvollisuuskin :D. Mutta kylla noissa kampissa aina veti niin paljon ettei mitaan hometta siella kauaa leijaillut... lisaksi tuvat siivottiin itse kaksi kertaa paivassa.
En ole homeasiantuntija mutta kylla siella puhtaudesta pidettiin huolta, lahinna ongelmia (silmatulehdukset) aiheuttivat Krimin sodan paivayksella toimitetut huovat, jotka polysivat pahemmin kuin kuivin PJ-telttapohja kesaleirilla.
Toivon rehellisesti etta kyseiset huovat ovat viela kaytossa. Olis jotain syyta oikeasti urputtaa kun tulee kaksi mustaa lahjaa aamulla kangasnenaliinaan!
 
Viimeksi muokattu:
Liki joka toinen suomalainen kasarmi on homeessa, mikäli uskotaan varusmiehiä. Koko komppania sairastelee ja vemppaa kolmanneksen palvelusajasta, koska home.

Millaisia henkilökohtaisia kokemuksia foorumilaisilla on aiheesta? Ja miten hitossa aiemmin, siis viime vuosisadan alkupuolella, on selvitty homeisista kasarmeista huolimatta?



http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022421161973_uu.shtml
Savon Prikaatissa veti niin paljon talvella ikkunoista sisään, ettei varmasti home ehtinyt vaivata. Olipa jossain tuvassa ikkunakin viikon rikki, ennen kuin huolto vaivautui paikalle. Ei se kyllä häirinnyt, vähän enemmän vaatetta vain päälle. Ei kyllä homeongelmia ollut 93 ei Mikkelissä eikä Haminassa. Ja eipä ole kertauksissakaan kasarmeissa ollut.
Pari kertaa kertauksissa majoittauduttiin rivareissa, ja siellä oli kyllä huono ilma. Huippari täysille ja ikkunat auki, se oli siinä.
 
Parolassa HamJP:ssa nukuttiin alokasaikana 10 viikkoa vanhan vaunuhallin ylisilla, ei mikaan maailman hygieenisin paikka... HamJP:n Auk oli pahempi, ei silti mitaan ongelmia. @JR49 :n kanssa sama tupa Rukissa, ei mitaan ongelmia ainakaan ilmanvaihdon kannalta (paarak. ylin kerros ja kulmahuoneisto. Talvikurssi.)
Kuten sanoit, varusmiehet mussuttaa aina. Se oli meidan oikeus ja velvollisuuskin :D. Mutta kylla noissa kampissa aina veti niin paljon ettei mitaan hometta siella kauaa leijaillut!
Haa, vahvistettiin toisemme sanomiset :). Kesällä oli pirun kuuma Rukissa, mutta ei se henkeen käynyt. Ullakon luokkahuoneessa nukutti kuumuudessa, mutta ei sekään homeesta johtunut :D
 
Kuten todettu, Ruk:n Paarakennuksen ullakko ei talvella paljoa nukuttanut... minka kesalla tienaa, sen talvella saastaa - ei jaahdytysta, ei lammitysta! Mutta noi homejutut alkaa olla vahan 'Parkourin' kanssa menneen talven stooreja... lumelaake kaikkeen.
Ja kertauksissa itse melkein kaikissa Santahaminan rakennuksissa nukkuneena joissa nyt on tiiliseina niin ihan hyvin parjasi ilman muijan tonimista ja hikista motkotusta yhden yon. Ja olis mennyt useampikin kevyesti, mutta telttoihin vie nuoren miehen tie!
 
Itse olin monen muunkin tapaan joka aamu aivan tukossa. Alusta loppuun asti. Verta tuli hyvin usein niistäessä aamulla, yskitti. Lääkäri antoi nenäsuihketta ja kertoi ettei sisäilmassa voi olla ongelmia, ne kun mitataan vuosittain. Mukava oli aamulenkeillä kakoa kun röörit pikkuhiljaa avautuivat ja jäätävä keltainen räkäklöntti juuttuu kuivaan kurkkuun.

"Oikeasti" kipeä olin viikon palveluksesta influenssan takia puhtaasti.

Leireillä ja lomilla ei mitään ongelmia. Ennen inttiä ei ollut koskaan tuommoista, eikä intin jälkeen. En tiedä sitten, mikä sen teki. Tämä siis viime vuonna kaipri.
 
Viimeksi muokattu:
Itsellä kävi niinkin hyvä tuuri, että kun '11 kesällä astelin alokkaaksi oli kymjp:n tilat rempattu totaalisesti viimesen päälle. Muilla vekaralla palvelleilla ei ollut yhtä hyvä tuuri ja siitä kyllä kuuli välillä kun huasteli muissa yksiköissä majoittuneiden kanssa.
 
Vahvistan drontin kertomuksen, 90-luvun alussa tilanne jo sama. Onneksi telttaöitä tuli tarpeeksi. :)
 
"huhut ja luulot" aiheuttavat enemmän ongelmia kuin homehattara tuvan seinällä. Voi kiesus. Nykyisen siviilissä vakiintuneen käsityksen mukaan homelieska seinällä ei ole enää lainkaan leikkiä vaan ompa asuntoja pantu käyttökieltoon ja vaikka kuinka paljon näillä tiedoilla. Armeijan käymä informaatiosota hometta vastaan on alkanut. Toivottavasti amerikkalaiset erikoisosaajat käyvät hiukka neuvomassa, miten homma hoituu. :rolleyes: Ehkä saavutetaan torjuntavoitto. Pahimmassa tapauksessa kasarmeja joudutaan korjaamaan.

Joka kylässä on kosolti rakennuksia, jotka ovat joko kokonaan tai osittaisessa käyttökiellossa. Helvetin huonoilla rakenneratkaisuilla on taattu se, että rakentamista ja gryndaamista piisaa. Auto- ja kiinteistökauppiaiden Luvatussa Maassa kaikki keinot ovat sallittuja ja keinoja myös käytetään.
 
Homeongelmistahan olikin HS:ssä hyvä juttu tässä eilen:

Ihmisten bakteerikammo johtaa sisäilmaongelmiin ja homeeseen, sanoo professori
Antibakteeristen aineiden käyttö tekee suurta hallaa sekä ihmisille että rakennuksille, sanoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.
Hyvinvointi 23.2.2016 16:08
Sirpa Pääkkönen

Mikko Stig
1456199382155

Käsidesin sijaan professori suosittelee puhdistamaan kädet saippualla ja vedellä.

Antibakteeristen aineiden käyttö tekee suurta hallaa sekä ihmisille että rakennuksille, sanoo mikrobiologian professori Mirja Salkinoja-Salonen Helsingin yliopistosta.

Ihmisen iho ja limakalvot ovat luontaisesti bakteerien peitossa. Neliösentillä ihoa kuhisee jopa kymmenen miljoonaa bakteeria, joilla on tärkeä tehtävä ihmisen immuunijärjestelmässä.

”Jos ihminen syö antibiootteja tai peseytyy desinfioivilla aineilla, bakteerimatto iholla tai limakalvoilla vähenee ja homeet saavat tilaisuuden. Käsien pesu desinfioivalla aineella voi aiheuttaa esimerkiksi kynsisilsaa. Rakennukselle tapahtuu sama. Pintojen pesu antibakteerisilla aineilla tekee tilaa homeelle”, Mirja Salkinoja-Salonen sanoo.


Kauppojen hyllyt pursuavat antibakteerisia tuotteita sampoita myöten. Siivouskemikaalit sisältävät antibakteerisia biosideja.

”Kouluissa ja toimistoissa ihmetellään, miksi sisäilma on huonoa. Olen tutkinut julkisten tilojen siivouskärryjä. Useimmissa paikoissa kärryistä löytyy aineita, jotka pakkauspäällyksen mukaan sisältävät antibakteerisia aineita. Niitä käytetään ”leave on”, mikä merkitsee sitä, että tuotetta ei tarvitse huuhtoa pois vedellä. Kun tällaisella aineella käsitelty lattia kuivuu, aineen pitoisuus muuttuu sataprosenttiseksi, vaikka aineen pitoisuus pullossa olisi ollut pieni”, Salkinoja-Salonen kuvailee.

Näin sisätiloja kuorrutetaan professorin mukaan desinfioivilla aineilla. Kouluissa ja toimistoissa ilma on turbulentti koneellisen ilmanvaihdon takia. Turbulenssi nostaa lattialta kuivunutta biosiidiä aerosolipölynä ja sitä hengitetään.

Salkinoja-Salosen mukaan ihmiselle luontaisen ympäristön täytyy olla bakteerien peittämä. Ihmiset ovat miljoonien vuosien aikana sopeutuneet elämään bakteerien kanssa, ja ne ovat yhteydessä ihmisen immuunijärjestelmään. Lapsen syntyessä ensimmäisten vuosien aikana immuunijärjestelmän solut tutustuvat ympäröiviin bakteereihin. Ne oppivat tunnistamaan myös taudinaiheuttajabakteereja.

”Jos bakteerit hävitetään, immuunijärjestelmän kypsyminen häiriintyy.”

Salkinoja-Salosen mukaan antibakteeristen aineiden käyttö on lopetettava. Peseytymiseen voi käyttää pelkkää vettä ja saippuaa. Käsidesien käyttö pitäisi kieltää muualla kuin sairaaloiden infektio-osastoilla.

Lattian voi pestä professorin mukaan pelkällä vedellä, saippuavedellä tai mäntysuovalla. Maalipintoja voi puunata esimerkiksi soodavedellä. Lapsia ei pidä estää leikkimästä kuralla.

Aiheesta kirjoitti ensimmäisenä ruotsinkielinen Yle verkkosivullaan.

Onko tuo myös PV:n ongelma?

Yksi iso syy kasarmirakennuksissa on myös lattioiden peseminen päivittäin liian märillä räteillä tai jopa veden kaataminen lattian pesua varten. Kosteus hiljalleen imeytyy rakenteisiin, ja etenkin betonirakenteet ovat herkkiä homehtumaan.
 
Utissa ainakin sisäilma oli todella huonoa, tupien tuuletus toimi käytännössä niin että käytävällä oli yksi ilmastointilaite mikä sitten tuuletti koko yksikköä.
Oven kun yöllä sulkee niin koko tuvan ilmanvaihto loppuu siihen, aamuisin ilma oli niin paksua että sitä voi melkein leikata.
Kanttiksetkin puhuvat että yksikkö on homeessa.

Kesällä ongelma helpottaa kun voi avata ikkunat
 
Itse aina ihmetellyt tuota käsien jatkuvaa pesua/desinfiontia. Hyvin terveenä ollut aika vähällä pesulla ja ikinä pahemmin desinffioi esim. pieniä haavoja vettä vaan että suuremmat liat lähtee.:)
 
Majailin v. 94- 95 Parolassa JTR:n kasarmilla ja kyllä siellä oli jonkinlaista ongelmaa sisäilman kanssa. Jatkuvasti oli nenä tukossa. En tiedä oliko hometta vai pölyä vai huonoa ilmanvaihtoa. Pytinki oli rakenteellisilta ratkaisuiltaan juuri sellainen oman aikansa lapsi joita on paljon Suomessa remontoitu homeen takia ja ompa joitakin purettukin. Onneksi kuitenkin maastokeikkaa oli varsin paljon joten raikkaassa ulkoilmassa sai olla. Nyttemmin kait kyseinen rakennuskin on remontoitu ja toivottavasti ilman laatu on parantunut.
 
Yksi iso syy kasarmirakennuksissa on myös lattioiden peseminen päivittäin liian märillä räteillä tai jopa veden kaataminen lattian pesua varten. Kosteus hiljalleen imeytyy rakenteisiin, ja etenkin betonirakenteet ovat herkkiä homehtumaan.
Kaksi tuttavaa, toisistaan tietämättä, kertoivat yhteneväisesti Hennalan kuljetuksen rakennuksen pesumenetelmistä 80-luvulla. Väittivät, että paloruiskulla laskettiin säännönmukaisesti pesuvedet lattialle. Usein lorahti enemmän kuin liikaa, jolloin yläkerrasta valui portaita myöten alas pesuaineesta tullut vaahtovuori. Tätä jos oikeasti on tarpeeksi pitkään jatkunut, niin tuleehan sitä ongelmia.
 
Kaksi tuttavaa, toisistaan tietämättä, kertoivat yhteneväisesti Hennalan kuljetuksen rakennuksen pesumenetelmistä 80-luvulla. Väittivät, että paloruiskulla laskettiin säännönmukaisesti pesuvedet lattialle. Usein lorahti enemmän kuin liikaa, jolloin yläkerrasta valui portaita myöten alas pesuaineesta tullut vaahtovuori. Tätä jos oikeasti on tarpeeksi pitkään jatkunut, niin tuleehan sitä ongelmia.

Tuo on kyllä jo täydellistä älyttömyyttä. Mutta kieltämättä lattioita mopattiin melkoisella intensiteetillä ja kun kiire oli sen siivouksen kanssa niin varmasti sitä moppia on saatettu kastella vähintäänkin tarpeeksi. En kyllä enää edes tarkalleen muista mitä siivousmenetelmiä siellä käytettiin. Jotenkin on semmoinen muistikuva että ei veden kanssa olis meillä kauheasti lutrattu. Koomistahan se siivoaminen oli kun sitä joka päivä tehtiin ja välineet oli lähinnä pölyn siirtämiseen eikä poistamiseen sopivia. Normaalimaailmassa kun pölyt on otettu lattialta jo vuosikymmeniä imurilla.
 
Tuo on kyllä jo täydellistä älyttömyyttä. Mutta kieltämättä lattioita mopattiin melkoisella intensiteetillä ja kun kiire oli sen siivouksen kanssa niin varmasti sitä moppia on saatettu kastella vähintäänkin tarpeeksi. En kyllä enää edes tarkalleen muista mitä siivousmenetelmiä siellä käytettiin. Jotenkin on semmoinen muistikuva että ei veden kanssa olis meillä kauheasti lutrattu. Koomistahan se siivoaminen oli kun sitä joka päivä tehtiin ja välineet oli lähinnä pölyn siirtämiseen eikä poistamiseen sopivia. Normaalimaailmassa kun pölyt on otettu lattialta jo vuosikymmeniä imurilla.

Keskuspölynimurijärjestelmät putkien pinta-asennuksilla.....pari tonnia per kerros, ehkä kolme. Eli pintaputket käytävillä ja letkut sen verran pitkät, että tuvat pystyy jyystämään ilman tupakohtaisia putkistoja. Mutta eiköhän Sokevan harjajärjestelmä lienekin vielä se juttu.
 
Liki joka toinen suomalainen kasarmi on homeessa, mikäli uskotaan varusmiehiä. Koko komppania sairastelee ja vemppaa kolmanneksen palvelusajasta, koska home.

Millaisia henkilökohtaisia kokemuksia foorumilaisilla on aiheesta? Ja miten hitossa aiemmin, siis viime vuosisadan alkupuolella, on selvitty homeisista kasarmeista huolimatta?

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016022421161973_uu.shtml

Koska silloin oli hyvää rakentamista luonnon kanssa sopusoinnussa ja homeongelmia ei ollut? Panu Kaila, puurakentaminen, rossipohja, painovoimainen ilmanvaihto? Modernin ajan mukaan tuomat allergiat? Eikös tää ole aika selvää pässinlihaa?

Ennen vanhaan kivi- ja puutaloissa oli terve sisäilma. Siis ennen kuin ne energiakriisin jälkimainingeissa 70- ja 80 lukujen jälkeen ns. remontoimalla pilattiin.

Samaa ongelmaa pelätään edelleen asiantuntijoiden mukaan:

http://www.taloussanomat.fi/rakenta...kaa-jo-uusiakin-taloja-tassa-syy/201115559/12
http://www.hs.fi/kotimaa/a1362284970228

Kaiken takana on siis tavoite säästää energiaa.

Satuin pääsemään melko uuteen kasarmiin mutta majoitukset vaihtuivat usein. Paras asumisrakennus oli rakennettu 1831.

"huhut ja luulot" aiheuttavat enemmän ongelmia kuin homehattara tuvan seinällä. Voi kiesus. Nykyisen siviilissä vakiintuneen käsityksen mukaan homelieska seinällä ei ole enää lainkaan leikkiä vaan ompa asuntoja pantu käyttökieltoon ja vaikka kuinka paljon näillä tiedoilla. Armeijan käymä informaatiosota hometta vastaan on alkanut. Toivottavasti amerikkalaiset erikoisosaajat käyvät hiukka neuvomassa, miten homma hoituu. :rolleyes: Ehkä saavutetaan torjuntavoitto. Pahimmassa tapauksessa kasarmeja joudutaan korjaamaan.

Joka kylässä on kosolti rakennuksia, jotka ovat joko kokonaan tai osittaisessa käyttökiellossa. Helvetin huonoilla rakenneratkaisuilla on taattu se, että rakentamista ja gryndaamista piisaa. Auto- ja kiinteistökauppiaiden Luvatussa Maassa kaikki keinot ovat sallittuja ja keinoja myös käytetään.

Näin juuri. Ennen noita helvetin huonoja rakenneratkaisuja ei tehty (tosin silloin oli kantovesi, puulämmitys, puuhella = kova arki ja ei mukavuuksia eli en vaihtaisi) mutta nyt tehdään. Vanhoissa kaupungeissa vai todeta puutalojen edelleen seisovan kun monta 60-, 70- ja 80-lukujen taloa on revitty alas. Tietty vanhoissa taloissa on mahtavat suorasähkölämmityskulut kun pienillä taloyhtiöillä ei ola hartioita panna maalämpöpumppuja, tarvittavia keskusvesikiertoja sun muita. Kaukolämpökin on harvinaisuus.
 
Sisäilmaongelma ei ole aivan yksi yhteen sama juttu kuin homeongelma. Huono sisäilma, myrkylliset toksiinit ja altisteet, syntyvät liiasta eristämisestä ja huonosta ilmanvaihdosta. Sama periaate toki vaikuttaa siihen, että rakenteisiin jää kosteutta.

Nykyisen laajan sisäilmaongelman synty ajoittuu 1970-luvun energiakriisiin. Tuolloin Suomessa alettiin innolla säästää energiaa tiivistämällä taloja ja lisäämällä eristystä. Eristemuoveja pistettiin innolla vanhoihinkin taloihin. Tuloksena olivat niin sanotut pullotalot, joissa ilma ei vaihtunut ja kosteus jäi rakenteisiin.

Energiansäästö ja tiivistämisvimma on Suomessa vain lisääntynyt. Nollaenergiatalot tulevat olemaan seuraava virhe.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top