Kaukopartioiden toiminta

[Raveni]

En suomen tilanteesta tiedä muuta kuin huhu puheita mutta muutama vuosi sitten saksassa oli piiritystilanne missä asuntoon linnottautunutta pidettiin väkisin hereillä mm kranaatteja räjäyttämällä.
Poliisit nauttivat muistaakseni amfetamiiniin pohjautunutta piristettä että pysyivät itse hereillä.
Suomellakin aivan varmasti vastaavaa piristettä.

Helpompaa varmaan tuollaisessa olisi pistää osa nukkumaan ja valvomaan... Homma vuoroihin...

 

[Sardaukar]

Erikoisjoukkojen lääkintäpakkauksista yleisesti löytyy pikkaisen muutakin kuin asperiinia.... Tod.näk alkaa silmissä kiilumaan kun heittää koktailin naamaan...

 

[ctg]

alkaa silmissä kiilumaan kun heittää koktailin naamaan...

Saman saa aikaan ihan pelkillä reseptilääkkeillä. Ei tarvitse mitään erikoiskemikaaleja.

 

[SJ]

Saman saa aikaan ihan pelkillä reseptilääkkeillä. Ei tarvitse mitään erikoiskemikaaleja.

Siis eiköhän ne ole niitä samoja reseptilääkkeitä, juttu on sen reseptin saamisessa.

 

[Benelli]

8,10 kohdalla mielenkiintoinen maininta haavottuneista omista.
Kova mies, kannattaa kuunnella tarina

Niin ilmakuljetuksilla ja huoltopudotuksilla oli jatkosodassa huomattava merkitys sissien toiminnassa. Mitenkäs tänä päivänä A2 ilmatorjunnalla ja ilma-aseella jos pitäisi lentää linjojen taakse?

 

[SJ]

Niin ilmakuljetuksilla ja huoltopudotuksilla oli jatkosodassa huomattava merkitys sissien toiminnassa. Mitenkäs tänä päivänä A2 ilmatorjunnalla ja ilma-aseella jos pitäisi lentää linjojen taakse?

Kaikkialle ei varmaankaan pääse. Mutta toisaalta maaliikenne avaa muitakin vaihtoehtoja, kaikkialle ei ole tarpeen kävellä. Sopiva valepuku ja siviiliajoneuvo, niin niillä pääsee pitkälle. Neuvostoliitossa asiat oli toisin, mutta nykyään autolla pääsee Venäjällä melkein yhtä vapaasti kuin meilläkin. Enemmän taitaisi teiden määrä ja kunto rajoittaa toimintaa, kuin poliisi tai muut turvallisuusvirannomaiset. Toki toiminta on järjestettävä sen mukaan, että rytinän alkaessa ollaan jo kaukana, eikä aleta ammuskelusotaan kenenkään kanssa. Tai sitten suunnitellaan homma tarkemmin.

 

[Rajajääkäri]

8,10 kohdalla mielenkiintoinen maininta haavottuneista omista.
Kova mies, kannattaa kuunnella tarina

Taitaa kysymyksessä olla ns. operaatio Hokki, mitä Åke muistelee. Mulla on tuo kirja hyllyssä, tosin aikaa jo, kun olen sen lukenut...
Lentäjä oli Muistaakseni humalassa, mistä syystä kone osui puun latvoihin ja putosi suolle nokalleen pystyyn..

 

[BlackFox]

Taitaa kysymyksessä olla ns. operaatio Hokki, mitä Åke muistelee. Mulla on tuo kirja hyllyssä, tosin aikaa jo, kun olen sen lukenut...
Lentäjä oli Muistaakseni humalassa, mistä syystä kone osui puun latvoihin ja putosi suolle nokalleen pystyyn..

ai tää on se, lukennu joskus saman.

Noista haavottuneista tarkoitin sitä että kun kommentoi "yleensä ne haavottuneet jouduttiin jättämään piiloon kun emme voinneet niitä ottaa mukaan ja tietysti taskuase jäi" mutta nyt olikin järvi vieressä. Noin karkeasti muistista.

 

[EK]

Luin joskus tapauksesta, jossa kaukopartio oli ottanut muutamia siviilejä vangiksi. Osa heistä oli karjalaisia, jotka kuulustelun jälkeen vapautettiin, mutta joukossa olleet pari venäläistä päästettiin päiviltä. Partionjohtajana toiminut Ilmari Honkanen raportoi tappamisen syyksi pakoyrityksen ja sen, ettei vangeille ollut suksia. Toisenlaisia kaukopartiomiehiäkin oli, taisi olla Antti Vorho, jonka kerrottiin olleen oikeudentuntoisena miehenä tarkka varsinkin vankien inhimillisestä kohtelusta. En tiedä, oliko jokin tähän liittyvä ollut syynä näiden marskin ritarien väliseen yhteenottoon, jossa varajohtaja Vorho uhkasi partiomatkalla esimiestään aseella. Tapauksen jälkeen miehet sijoitettiin eri yksiköihin, mutta mitään rangaistusta Vorholle ei tullut,eikä se myöskään vaikuttanut hänen myöhempään ylenemiseensä.

Tilanteenmukainen toiminta.

Sodan jälkeen eräs kaukopartio-ritari (en muista nimeä, luin kertomuksen jostakin Mauri Sariolan ritari-kirjasta) oli syytettynä vangin tappamisesta kaukopartioretkellä. Oikeudenkäynnissä mies tunnusti/todisti/kertoi, että oli partion johtajana tappanut (sotilas)vangin, koska tätä ei voitu kuljettaa omalle puolelle, koska tehtävä oli vielä kesken, eikä päästää vapaaksi paljastumisvaaran takia. Oikeudenkäyntiin saatiin kommentti Neuvostoarmeijan edustajalta, joka lyhyesti kuittasi asian sotatilan aiheuttamalla pakolla.

Muitakin kertomuksia tapetuista vangeista on, esim. jos suksia oli yhdelle vangille ja vankeja olikin kaksi, puhehalu ratkaisi sen, kumpi jäi henkiin.

Ja sitten lasta nukuttamaan.

Ja jatkuu. Eli sotilaiden kohdalla partion paljastumisriski oli (ymmärrettävästi) suurempi kuin vankien ihmisarvo (sotatilan vallitessa), joten heidät oli toisinaan pakko tappaa, kun vapaaksikaan ei voinut päästää. Vanginsieppaukset olivat tietysti asia erikseen. Tämä käsittääkseni menee jopa kv.-lakien mukaan, ainakin toisen maailmansodan aikaisten tulkintojen mukaan.

Useissa kertomuksissa mainitaan, että partion johtaja jäi vangin/vankien ja jonkun luottomiehen kanssa vankien luo, muun partion poistuessa paikalta. Mieleen tulee, että toisaalta haluttiin pienentää partion rivijäsenten tunnontuskia (joita varmasti seurasi), toisaalta haluttiin vähentää todistajia. Ja tietenkin monelle sellaiselle, jolla aseistetun vihollisen surmaaminen ei tuottanut ongelmia, olisi voinut nähdä niitä aseettoman vangin surmaamisessa.

Siviilien kohdalla tilanne oli olennaisesti toinen, koska siviili ei ole sotilas. Vangitsemisia tapahtui, ja silloin jouduttiinkin sitten punnitsemaan partion paljastumista vs. siviilien tappamista. Näistä olisi mielenkiintoista saada tarkempaa tietoa, mutta välttämättä hirveän paljon siviilien surmaamisia ei ole tapahtunut, koska neuvostoliittolaiset/venäläiset eivät asiasta juuri ole meteliä pitäneet.

Erittäin fittimäisiä tilanteita, kun joutuu oikeasti asettamaan vastakkain oman edun ja periaatteet.

 

[Rajajääkäri]

Tilanteenmukainen toiminta.

Sodan jälkeen eräs kaukopartio-ritari (en muista nimeä, luin kertomuksen jostakin Mauri Sariolan ritari-kirjasta) oli syytettynä vangin tappamisesta kaukopartioretkellä. Oikeudenkäynnissä mies tunnusti/todisti/kertoi, että oli partion johtajana tappanut (sotilas)vangin, koska tätä ei voitu kuljettaa omalle puolelle, koska tehtävä oli vielä kesken, eikä päästää vapaaksi paljastumisvaaran takia. Oikeudenkäyntiin saatiin kommentti Neuvostoarmeijan edustajalta, joka lyhyesti kuittasi asian sotatilan aiheuttamalla pakolla.

Muitakin kertomuksia tapetuista vangeista on, esim. jos suksia oli yhdelle vangille ja vankeja olikin kaksi, puhehalu ratkaisi sen, kumpi jäi henkiin.

Ja sitten lasta nukuttamaan.

Ethän kerro lapselle tuonkaltaista iltasatua....

 

[EK]

Ethän kerro lapselle tuonkaltaista iltasatua....

?
En tietenkään. Lapseni ymmärtävät hyvin, että vangiksi ei jäädä koskaan.

 

[EK]

Suomessa on edelleen varastoituna saksalaisilta ostettua "pervitiiniä". Aikoinaan ainetta on ostettu sellaiset määrät ettei uuden erän tilaamiseen ole nähty tarvetta. Pervitiinistä otetaan säännöllisesti näytteitä ja ne analysoidaan. Tähän mennessä aine on säilynyt hyvin eikä merkittäviä kemiallisia muutoksia ole havaittu.

Yhdysvaltojen asevoimissa käytetään myös rutiininomaisesti piristäviä ja rauhoittavia lääkkeitä. Ilmavoimien ns. go-pill on yksi esimerkki.

Myös erikoisjoukoille annetaan erilaisia pillereitä taskuun tarpeen mukaan käytettäviksi. Käyttötarkoitus ei tarvitse olla sen kummoisempi kuin unen saaminen pitkällä siirtolennolla.

Tästähän oli pienimuotoista keskustelua 1990-luvulla, kun Suomen Pankki kertoi kätköistään löytyvän tukkumääriä Suomen Puolustusvoimain amfetamiinia. Pv:n edustaja antoi tiedotusvälineiden edustajille lyhyen lausunnon, jossa kerrottiin kyseisen aineen olevan kriisiaikoja odottamassa.

 

[Erkki]

Tilanteenmukainen toiminta.

Sodan jälkeen eräs kaukopartio-ritari (en muista nimeä, luin kertomuksen jostakin Mauri Sariolan ritari-kirjasta) oli syytettynä vangin tappamisesta kaukopartioretkellä. Oikeudenkäynnissä mies tunnusti/todisti/kertoi, että oli partion johtajana tappanut (sotilas)vangin, koska tätä ei voitu kuljettaa omalle puolelle, koska tehtävä oli vielä kesken, eikä päästää vapaaksi paljastumisvaaran takia. Oikeudenkäyntiin saatiin kommentti Neuvostoarmeijan edustajalta, joka lyhyesti kuittasi asian sotatilan aiheuttamalla pakolla.

Muitakin kertomuksia tapetuista vangeista on, esim. jos suksia oli yhdelle vangille ja vankeja olikin kaksi, puhehalu ratkaisi sen, kumpi jäi henkiin.

Ja sitten lasta nukuttamaan.

Ja jatkuu. Eli sotilaiden kohdalla partion paljastumisriski oli (ymmärrettävästi) suurempi kuin vankien ihmisarvo (sotatilan vallitessa), joten heidät oli toisinaan pakko tappaa, kun vapaaksikaan ei voinut päästää. Vanginsieppaukset olivat tietysti asia erikseen. Tämä käsittääkseni menee jopa kv.-lakien mukaan, ainakin toisen maailmansodan aikaisten tulkintojen mukaan.

Useissa kertomuksissa mainitaan, että partion johtaja jäi vangin/vankien ja jonkun luottomiehen kanssa vankien luo, muun partion poistuessa paikalta. Mieleen tulee, että toisaalta haluttiin pienentää partion rivijäsenten tunnontuskia (joita varmasti seurasi), toisaalta haluttiin vähentää todistajia. Ja tietenkin monelle sellaiselle, jolla aseistetun vihollisen surmaaminen ei tuottanut ongelmia, olisi voinut nähdä niitä aseettoman vangin surmaamisessa.

Siviilien kohdalla tilanne oli olennaisesti toinen, koska siviili ei ole sotilas. Vangitsemisia tapahtui, ja silloin jouduttiinkin sitten punnitsemaan partion paljastumista vs. siviilien tappamista. Näistä olisi mielenkiintoista saada tarkempaa tietoa, mutta välttämättä hirveän paljon siviilien surmaamisia ei ole tapahtunut, koska neuvostoliittolaiset/venäläiset eivät asiasta juuri ole meteliä pitäneet.

Erittäin fittimäisiä tilanteita, kun joutuu oikeasti asettamaan vastakkain oman edun ja periaatteet.

Tuossa Honkasen tapauksessa mietityttää sekin, miten vankien etninen tausta vaikutti heidän kohtaloonsa. Itse en välttämättä olisi pitänyt Neuvostoliiton karjalaisia sen luotettavampina kuin venäläisiäkään. Tai sitten venäläisvankien naamat vain näyttivät ärsyttäviltä.

 

[Vonka]

Tilanteenmukainen toiminta.

Sodan jälkeen eräs kaukopartio-ritari (en muista nimeä, luin kertomuksen jostakin Mauri Sariolan ritari-kirjasta) oli syytettynä vangin tappamisesta kaukopartioretkellä. Oikeudenkäynnissä mies tunnusti/todisti/kertoi, että oli partion johtajana tappanut (sotilas)vangin, koska tätä ei voitu kuljettaa omalle puolelle, koska tehtävä oli vielä kesken, eikä päästää vapaaksi paljastumisvaaran takia. Oikeudenkäyntiin saatiin kommentti Neuvostoarmeijan edustajalta, joka lyhyesti kuittasi asian sotatilan aiheuttamalla pakolla.

Muitakin kertomuksia tapetuista vangeista on, esim. jos suksia oli yhdelle vangille ja vankeja olikin kaksi, puhehalu ratkaisi sen, kumpi jäi henkiin.

Ja sitten lasta nukuttamaan.

Ja jatkuu. Eli sotilaiden kohdalla partion paljastumisriski oli (ymmärrettävästi) suurempi kuin vankien ihmisarvo (sotatilan vallitessa), joten heidät oli toisinaan pakko tappaa, kun vapaaksikaan ei voinut päästää. Vanginsieppaukset olivat tietysti asia erikseen. Tämä käsittääkseni menee jopa kv.-lakien mukaan, ainakin toisen maailmansodan aikaisten tulkintojen mukaan.

Useissa kertomuksissa mainitaan, että partion johtaja jäi vangin/vankien ja jonkun luottomiehen kanssa vankien luo, muun partion poistuessa paikalta. Mieleen tulee, että toisaalta haluttiin pienentää partion rivijäsenten tunnontuskia (joita varmasti seurasi), toisaalta haluttiin vähentää todistajia. Ja tietenkin monelle sellaiselle, jolla aseistetun vihollisen surmaaminen ei tuottanut ongelmia, olisi voinut nähdä niitä aseettoman vangin surmaamisessa.

Siviilien kohdalla tilanne oli olennaisesti toinen, koska siviili ei ole sotilas. Vangitsemisia tapahtui, ja silloin jouduttiinkin sitten punnitsemaan partion paljastumista vs. siviilien tappamista. Näistä olisi mielenkiintoista saada tarkempaa tietoa, mutta välttämättä hirveän paljon siviilien surmaamisia ei ole tapahtunut, koska neuvostoliittolaiset/venäläiset eivät asiasta juuri ole meteliä pitäneet.

Erittäin fittimäisiä tilanteita, kun joutuu oikeasti asettamaan vastakkain oman edun ja periaatteet.

Osasin lapsena lukea Esa Anttalan kirjoista kertomuksen varjonpuolen. Hänellä oli sievä tapa kirjoittaa. Vanki napattiin tietojen takia ja kuulusteltiin mutta kun seuraava luku alkoi, partio jatkoi retkeään omalla porukalla. Sanallakaan ei mainittu, mihin vanki katosi.

 

[second3]

Erittäin fittimäisiä tilanteita, kun joutuu oikeasti asettamaan vastakkain oman edun ja periaatteet.

En tiedä kuinka moni on sitten ratkaissut homman vähän samalla tavalla kuin kissan pentuja hukutetaan. Eli sidotaan kaveri puuhun kiinni (suukapula myös) ja jätetään sinne. Poissa silmistä poissa mielestä. Nääntyy hengiltä tai tulee pelastetuksi. Toki selkeä takaa-ajotilanne on sitten eri, mutta monesti nämä tilanteet on tulleet kohdalle juuri siinä vaiheessa kun partiosta ei vielä tiedetä mitään ja sen on huoltoreitiltä napannut vangin.

Jos omalle kohdalla sattuisi niin varmaan tuo olisi se toiminta tapa ennemmin kuin kylmän rauhallinen teloittaminen. Toki sodan raaistamana homma voi toimia eri tavalla.

EDIT: Yleensä siis kai nämä caset tuli siinä vaiheessa vastaan kun partio päätti ottaa tietoisesti vangin kuulustelua varten jonkin huoltoreitin varrelta. Eli siviileitä ei välttämättä haaviin paljoa edes jäänyt. Ehkä.

 

[Deeiii]

En tiedä kuinka moni on sitten ratkaissut homman vähän samalla tavalla kuin kissan pentuja hukutetaan. Eli sidotaan kaveri puuhun kiinni (suukapula myös) ja jätetään sinne. Poissa silmistä poissa mielestä. Nääntyy hengiltä tai tulee pelastetuksi. Toki selkeä takaa-ajotilanne on sitten eri, mutta monesti nämä tilanteet on tulleet kohdalle juuri siinä vaiheessa kun partiosta ei vielä tiedetä mitään ja sen on huoltoreitiltä napannut vangin.

Jos omalle kohdalla sattuisi niin varmaan tuo olisi se toiminta tapa ennemmin kuin kylmän rauhallinen teloittaminen. Toki sodan raaistamana homma voi toimia eri tavalla.

EDIT: Yleensä siis kai nämä caset tuli siinä vaiheessa vastaan kun partio päätti ottaa tietoisesti vangin kuulustelua varten jonkin huoltoreitin varrelta. Eli siviileitä ei välttämättä haaviin paljoa edes jäänyt. Ehkä.

Itte mietin joskus että jos tohon tilanteeseen joutuu niin puuhun sitominen tai jesarilla teippaaminen olis se mitä itte koittaisin tehdä. Se on yksi asia ampua väijystä tai tilata epäreilua kukkupäin mutta aseettoman nykertäminen jollain puukolla hengiltä... ei oo mun juttu.

Taisin joskus mainitakin, että tiedustelukoulutuksessa annettiin aika vahvasti ymmärtää mitä "ylimääräisille" vangeille olisi erittäin suotava tapahtua. Mitään kirjallista tästä ei tietenkään ollut, eikä asiaa ihan 100% suorasanaisesti käsketty. Näiltä pohjin ja mitä oon noita kaukopartiokirjoja lukenut, niin en suuresti epäile etteikö siviilejäkin olisi metsään partioiden jäljiltä jäänyt. Toivottavasti vähän.

Piristä. Muistan varsin selvästi että ainakin 2000-luvun alussa partion lääkintälaukun varuslistassa oli ihan selvällä suomen kielellä "Amfetamiini*." Sitten oli selitys, että tähti tarkoittaa ettei jaeta harjoituskäyttöön. Jäi mieleen kun joskus jouduin tekemään inventaarioita näiden laukkujen sisällöstä.

 

[second3]

Näiltä pohjin ja mitä oon noita kaukopartiokirjoja lukenut, niin en suuresti epäile etteikö siviilejäkin olisi metsään partioiden jäljiltä jäänyt. Toivottavasti vähän.

Niin. Kyllähän mm huoltokeskukset ja muu sotainfra oli siviiliväestön keskuudessa/läheisyydessä joten siviilit ovat voineet olla aivan yhtä arvokas tiedonlähde kuin sotilaatkin. Ehkä jopa arvokkaampia jos ovat ikänsä sillä seudulla asuneet.

Juu, tuskin sääliä on heille tarjottu sen enempää.

 

[proileri]

Piristä. Muistan varsin selvästi että ainakin 2000-luvun alussa partion lääkintälaukun varuslistassa oli ihan selvällä suomen kielellä "Amfetamiini*." Sitten oli selitys, että tähti tarkoittaa ettei jaeta harjoituskäyttöön. Jäi mieleen kun joskus jouduin tekemään inventaarioita näiden laukkujen sisällöstä.

Joo, ei amfetamiini ole sen kummoisempaa tavaraa kuin muutkaan piristeet. Oma kokemus lääkärin määräämistä piristeistä on että miedolla annoksella vastaa parin kahvikupin nauttimista. Uutisista tuttu 'sekoileva piripää' vaatinee aika järeitä annoksia ja mahdollisesti muiden aineiden sekakäyttöä siihen kaveriksi.

Tulee mieleen sarja 'Generation Kill' missä auton kuskina toimiva sotamies kaataa purkista suuhun bodareille myytäviä rasvanpolttopillereitä. Ilmeisesti kyseisenä ajankohtana kyseiset tabut vielä sisälsivät suuren kofeiinimäärän lisäksi efedriiniä eli amfetamiininkaltaista luontaista piristettä, joka sittemmin luokiteltiin lääkeaineeksi

 

[Bushmaster]

Joo, ei amfetamiini ole sen kummoisempaa tavaraa kuin muutkaan piristeet. Oma kokemus lääkärin määräämistä piristeistä on että miedolla annoksella vastaa parin kahvikupin nauttimista. Uutisista tuttu 'sekoileva piripää' vaatinee aika järeitä annoksia ja mahdollisesti muiden aineiden sekakäyttöä siihen kaveriksi.

Tulee mieleen sarja 'Generation Kill' missä auton kuskina toimiva sotamies kaataa purkista suuhun bodareille myytäviä rasvanpolttopillereitä. Ilmeisesti kyseisenä ajankohtana kyseiset tabut vielä sisälsivät suuren kofeiinimäärän lisäksi efedriiniä eli amfetamiininkaltaista luontaista piristettä, joka sittemmin luokiteltiin lääkeaineeksi

Sitä on suomessakin joskus myyty ja tuote oli ns."pseudoefedriiniä" joka muuttui kehossa efedriinksi. Kapselien myynti myöhemmn kiellettiin suomessa...jaa että mistäkö tämän tiedän?

Itse asiassa se oli hyvin yleinen myyntartikeli ravinnonlisiä myyvissä putiikessa -90 luvulla juuri "rasvanpolttoon"

 

[proileri]

Sitä on suomessakin joskus myyty ja tuote oli ns."pseudoefedriiniä" joka muuttui kehossa efedriinksi. Kapselien myynti myöhemmn kiellettiin suomessa...jaa että mistäkö tämän tiedän?

Itse asiassa se oli hyvin yleinen myyntartikeli ravinnonlisiä myyvissä putiikessa -90 luvulla juuri "rasvanpolttoon"

Näyttää olevan peräisin kiinalaisesta Ephedra sinica -lääkeyrtistä, joka sisältää molempia muotoja. Ei ihme että kiinassa ollaan hoikkia

Ilmeisesti jenkeissä saa vielä myydä kyseistä yrttiä (ma huang) irtomyynnissä ns. perinteiden mukaiseen käyttöön, mutta ei kapseleina tai laihdutusvalmisteina.