Kaukopartioiden toiminta

[Creidiki]

Vaihde- ja asemalaitteiston tuhoamisella olisi voinut olla pitemipiaikainen vaikutus, mutta vain jos operaatio olisi suoritettu synkassa rintaman muun toiminnan kanssa. Eli liikenne muurmannin radalla olisi saatu estettyä viikoksikin, mutta miksi? Se sinällään ei olisi muuttanut sodan kulkua, mutta yhdistettynä suurempaan hyökkäykseen suomen rintamalla siinä olisi ollut järkeä.

Vrt Petrovski-Jam:in isku joka sinällään näppärä operaatio, mutta mitä sitten?

 

[baikal]

Kuten jo aiemmin koetin inkuttaa, niin silloin tuossa olisi ollut joku järjenhipene mukana, jos esim. vetäydyttäessä olisi panostettu joku tai jotkut kohteet vaikka sarjaan, jossa muutamalla sytytyksellä olisi paiskattu neljännes kylästä maata kiertävälle radalle. Ratakiskojen pirstominen oli tuossa kohtaa sotaa jo, sanotaanko se ja sen sama. Rintamatilannetta ei olisi kyetty muuttamaan ja toiseksi, Mannerheim ei tainnut siunata edes pienempiäkään yritteliäitä operaatioita tuossa vaiheessa.

Näissä wanhoissa miehen eliniän takuisissa jutuissa on aina eräs "riski", kun niitä jälkikäteen akkiloidaan: sen aikaiset puheet jäävät elämään ja piru itse tiennee, mikä aina oli totta ja mikä legendaa, suunnitelmia ja aikeita oli varmasti hevoskuormittain. Ihan niinkuin Lappeenrannan teloittamo, puhetta ja juttua piisasi, mutta villoja löytyi melko vähän. Mutta puheet elivät elämäänsä ja totenahan niitä pakistiin. Niitäkin.

edith: itsekin muistan karjalaisukkojen sotamuisteloista parikin tarinaa, joita totena paahdettiin. Kehno vieköön, mistään ei löydy minkäänlaisia kirjallisia viitteitä ko. tarinoihin. Ja jokainen oli suunnilleen iha ite olleet paikalla näkemässä.....no, saattoi toki olla, että nämä tapaukset siivottiin kirjoista ja kansista tarkasti poiskin, niissä oli kuitenkin kaikua vuodelta .- 18 ja liittyivät siihen Tampereelta koottuun rykmenttiin ja Pajariin. Eli ne tarinat eivät sopineet siihen "talvisodan henkeen" oikein huonostikaan.

 

[Mosuri]

Ja sitten surkutellaan että Boliden MANPAD ei sovellu sisseille kun se on liian painava ja siinä on jalusta, mutta ohjuskalustoa ilmauhkaa vastaan pitäisi silti olla. Tuntuu jotenkin älyttömältä olkapääohjusten raahaaminen missään komppaniaa pienemmässä yksikössä, ja komppania taas tuntuu turhan isolta yksiköltä, paljastuu liian helposti. Kyllä se paras sissin turva on tuuhea kuusi.

No ajatellaanpa tilannetta jossa vihollinen pystyy helikoptereillaan siirtämään omia joukkojaan aina taistelijaparista kokonaiseen komppaniaan mihin tahansa sissien toiminta-alueella nopeudella 200 kilometriä tunnissa.

Lisäksi sissejä voidaan aktiivisesti etsiä koptereista kaikkina vuorokauden aikoina lämpökameroilla. Nykyisten kameroiden herkkyys riittää paitsi yksittäisten miesten havaitsemiseen myös tuoreen ladun kitkalämmön havaitsemiseen.

Tarvittaessa saadaan myös paikalle panssaroitu tst- tai rynnäkkökopteri jonka tulivoima vastaa panssarivaunua. Näitä koptereita voidaan myös käyttää kuljetusten suojaamiseen.

Selvitetäänpä taas myös olkapääohjusten käyttötaktiikkaa. Suomessa laukaisimia ei jaeta pataljoonille omasuojaksi vaan ohjuspatteria käytetään useimmiten esimerkiksi prikaatin alueen suojaamiseen tai sen marssireitin suojaamiseen. Suojausvaikutus saadaan aikaiseksi riittäviä tappiota aiheuttamalla. Aluella ei voi lentää matalalla joutumatta ohjustulituksen kohteeksi. Virallisesti puhutaan "määräalueesta" tai "määräsuunnasta". Tavoitteena on pakottaa vihollinen toimimaan määräalueella joko hyvin korkealla tai aivan pinnassa mikä hankaloittaa huomattavasti lentotoimintaa. Aluesuojausperiaate tuottaa siis välillistä suojaa määräalueella. Yksittäisten kohteiden suojaaminen on Suomessa yleensä ollut ammusilmatorjunnan tehtävä. Toki taktinen joustavuus on säilytetty ja tarvittaessa kokonainen lähi-it ohjuspatteri voi suojata esim. yksittäistä pataljoona.

Aikoinaanhan rajavartiosto halusi lähettää rajamiehiä ohjusmieskoulutukseen. Ajatuksesta luovuttiin ja ohjusmiesten koulutuksessa ryhdyttiin painottamaan sissitaitoja. Ohjusmiesten koulutuksessa moniosaaminen tuli jo varhaisessa vaiheessa, organisaatioissa ei ollut esim. kuskeja tai lääkintämiehiä vaan miehet saivat sekä lääkintämiehen että ohjusmiehen koulutuksen. Vastaava periaate alkoi yleistyä vasta 90-luvun lopussa muilla toimialoilla.

 

[RPG83]

Mosuri, mikäli tuo nimimerkin "pstsika" viesti pitää edes puoliksi paikkansa, niin noin laajalla toiminta-alueella ei todellakaan riitä pari ohjuslaukaisinta per komppania. (Ymmärsin viestisi niin, että haluaisit olkapääohjuksia sissien käytettäväksi.)

 

[Mosuri]

Mosuri, mikäli tuo nimimerkin "pstsika" viesti pitää edes puoliksi paikkansa, niin noin laajalla toiminta-alueella ei todellakaan riitä pari ohjuslaukaisinta per komppania. (Ymmärsin viestisi niin, että haluaisit olkapääohjuksia sissien käytettäväksi.)

No mitäs luulet? Jos sissikomppanialle annetaan käyttöön ohjuspartio niin mikä sen tehtävä on? A. Suojata kaikkia komppanian yksiköitä 24/7 (MAHDOTONTA). B. Tuottaa vihollisen kopteritoiminnalle tappioita, komppanian taisteluajatusta tukien.

Esimerkiksi komppanian päällikkö voi saada tiedon, että Koskenharjun tiellä on havaittu runsaasti vihollisen huoltokuljetuksia ja kyseisen reitin kautta hoidetaan todennäköisesti kokonaisen prikaatin huoltoa. Vihollinen suojaa saattueita myös yhdellä tai kahdella aseistetulla Mi-17 koptereilla. Lisäksi tien länsipuolella on havaittu Mi-24 koptereita tiedustelemassa ja laskemassa tiedustelupartioita. Myös koptereiden pudottamia sirotemiinotteita on havaittu.

Sopisiko tuollaisessa tilanteessa sellainen kahdella ohjuslaukaisimella varustettu partio toiminnan tueksi?

 

[skärdis]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

Useampi esikunta kaupungissa tarkoittaa myös joukkoja ja nimenomaan nkvd:ta ja ne eivät olisi jääneet sormi suussa katsomaan ratapihan mylläämistä....itsemurhatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyöty: vuorokauden misti ratakuljetuksiin. Ei uppoa.

Ratapihahan on vain osa rautatietä. Jos muu ratayhteys on poikki, niin eipä ratapihallakaan juuri virkaa ole.

Tuota yksinkertaista totuutta vastaan en oikein ymmärrä, miksi juuri ratapiha pitäisi tuhota. Ratapihalle riittää vihulaiselta vartiomiehiä vaikka metrin välein, mutta Petroskoihinkin johtavilla satojen kilometrien korpitaipaleilla ei mitenkään vahdita jokaista ratapölkkyä.

Kun kaukopartiot miehet pysyttelevät viikonkin rautatien läheisyydessä ja räjäyttävät säännöllisen epäsäännöllisesti linjalla olevia junia raiteilta aina kun edellinen paikka on saatu raivattua ja junaliikenne on käynnistymässä uudelleen, niin kyllähän siinä saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin ratapihalle iskemisellä. Käsittääkseni kaukapartiomiehet suorittivat juuri tuollaista toimintaa Muurmannin radalla.

Jos palataan nykyaikaan ja tuleviin kriiseihin varautumiseen, niin täysin sama totuus pätee sähköverkkoihinkin. Pelkkä voimalaitosten suojaaminen ei auta, kun sähköpylvään kaatamisella saa virran kulun loppumaan. Kantaverkossa (110 ja 400 kV:n) linjoillakin on tuhansia ja tuhansia pylväitä. Sieltä täältä kun kaataa muutamia pylväitä, niin johan on energiahuolto pahasti sekaisin. Näitä korkeajännitepylväitä kun ei voi edes korvata millään männynrungolla, vaan vaaditaan oikeasti raskasta kalusta nostureineen ja vinsseineen korjaamaan tuhoja. Ja samaan aikaan vihollisen desantin panostavat jo toisia pylväitä..

 

[baikal]

Mosuri, mikäli tuo nimimerkin "pstsika" viesti pitää edes puoliksi paikkansa, niin noin laajalla toiminta-alueella ei todellakaan riitä pari ohjuslaukaisinta per komppania. (Ymmärsin viestisi niin, että haluaisit olkapääohjuksia sissien käytettäväksi.)

No mitäs luulet? Jos sissikomppanialle annetaan käyttöön ohjuspartio niin mikä sen tehtävä on? A. Suojata kaikkia komppanian yksiköitä 24/7 (MAHDOTONTA). B. Tuottaa vihollisen kopteritoiminnalle tappioita, komppanian taisteluajatusta tukien.

Esimerkiksi komppanian päällikkö voi saada tiedon, että Koskenharjun tiellä on havaittu runsaasti vihollisen huoltokuljetuksia ja kyseisen reitin kautta hoidetaan todennäköisesti kokonaisen prikaatin huoltoa. Vihollinen suojaa saattueita myös yhdellä tai kahdella aseistetulla Mi-17 koptereilla. Lisäksi tien länsipuolella on havaittu Mi-24 koptereita tiedustelemassa ja laskemassa tiedustelupartioita. Myös koptereiden pudottamia sirotemiinotteita on havaittu.

Sopisiko tuollaisessa tilanteessa sellainen kahdella ohjuslaukaisimella varustettu partio toiminnan tueksi?

Tässä kohtaa kannattaa erottaa kaksi eri skenaariota: sissitoiminta vihollisen kärkeä vastaan, jossa vihollinen puskee alueelle, jossa sissijoukko on valmistellut omia toimiaan ja suojaustaan, kenties jopa viikkoja, asiat on harjoiteltu ja varusteet paikoillaan, suojapaikat valmisteltu jne. PERIAATTEESSA joukko paljastuu heti sillä siunaamalla, kun ensimmäinen jytkäys mäjähtää...se VOI aloittaa vastatoimet.

Wanha wiisaus on se, että liikkuva sotilas paljastuu ties miten paljon varmemmin kuin liikkumaton ja suojautunut. Se on vissiin sodan laki ihan riippumatta siitä, mitä tähystysvälineitä kulloinkin on käytössä.

Vastatoimien intensiteetti on osattava lukea ja huomata, jos siinä erehtyy niin sitten ottaa ohrakyrsä melko varmasti. Huomatkaa, että vastatoimesta kertoo sekin, ettei alueella pörise kuin kuljetuskoptereita, jotka ajelevat pikku seisauksia tehden. Toiminta-alueella on myös väistöalueet, joihin hippastaan tarvittaessa ja äkäsellä vauhdilla....viimeistään väistöalueella on oltava edes jonkin sorttinen it-ase.

No nämä ovat sellaisia wanhoja lorinoita sissitoiminnasta. Jos en aivan väärässä ole, on kehitetty taktiikkaa aika lailla eteenpäin ja siihen on täytynyt vaikuttaa myös erilaisten "paljastusmenetelmien" arkipäiväistyminen. Eikä sissitoiminta tee autuaaksi sinällään, se on osa isompaa taistelua. Tosin hyvin edullisessa paikassa hyvin varustettu ja harjoitellut yksikkö kykenee varmasti tuottamaan pahaa jälkeä. Miinoitteet koko kirjossaan ja pst-lähitorjuntaohjukset, tulenjohtoa ja pioneerityöhelöä, ja jonkinlainen ilmatorjuntapelote....se on paha pala purtavaksi ainakin hyökkääjälle, joka joutuu ottamaan huomioon myös käytetyn ajan per operaatio.

 

[EK]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

Useampi esikunta kaupungissa tarkoittaa myös joukkoja ja nimenomaan nkvd:ta ja ne eivät olisi jääneet sormi suussa katsomaan ratapihan mylläämistä....itsemurhatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyöty: vuorokauden misti ratakuljetuksiin. Ei uppoa.

Ratapihahan on vain osa rautatietä. Jos muu ratayhteys on poikki, niin eipä ratapihallakaan juuri virkaa ole.

Tuota yksinkertaista totuutta vastaan en oikein ymmärrä, miksi juuri ratapiha pitäisi tuhota. Ratapihalle riittää vihulaiselta vartiomiehiä vaikka metrin välein, mutta Petroskoihinkin johtavilla satojen kilometrien korpitaipaleilla ei mitenkään vahdita jokaista ratapölkkyä.

Kun kaukopartiot miehet pysyttelevät viikonkin rautatien läheisyydessä ja räjäyttävät säännöllisen epäsäännöllisesti linjalla olevia junia raiteilta aina kun edellinen paikka on saatu raivattua ja junaliikenne on käynnistymässä uudelleen, niin kyllähän siinä saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin ratapihalle iskemisellä. Käsittääkseni kaukapartiomiehet suorittivat juuri tuollaista toimintaa Muurmannin radalla.

Jos palataan nykyaikaan ja tuleviin kriiseihin varautumiseen, niin täysin sama totuus pätee sähköverkkoihinkin. Pelkkä voimalaitosten suojaaminen ei auta, kun sähköpylvään kaatamisella saa virran kulun loppumaan. Kantaverkossa (110 ja 400 kV:n) linjoillakin on tuhansia ja tuhansia pylväitä. Sieltä täältä kun kaataa muutamia pylväitä, niin johan on energiahuolto pahasti sekaisin. Näitä korkeajännitepylväitä kun ei voi edes korvata millään männynrungolla, vaan vaaditaan oikeasti raskasta kalusta nostureineen ja vinsseineen korjaamaan tuhoja. Ja samaan aikaan vihollisen desantin panostavat jo toisia pylväitä..

"Vain"?

On se ratapiha aika paljon muutakin kuin pätkä rataa. Lisäksi Petroskoissa radan riittävä poikkaisu olisi merkinnyt melkoista kiertotietä. Tarkoitus oli vaikuttaa nimenomaan Ilomantsin taisteluihin.

Ja tuo(kin) kaukopartio pysytteli siellä radan vieressä, kun ei ratapihalle päässyt. Samoin partisaanit olivat kovasti tulossa nimenomaisesti Kontiomäkeen, mutteivät päässeet (kyvyttömyyttään).

Mutta piruakos näistä.

 

[skärdis]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

Useampi esikunta kaupungissa tarkoittaa myös joukkoja ja nimenomaan nkvd:ta ja ne eivät olisi jääneet sormi suussa katsomaan ratapihan mylläämistä....itsemurhatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyöty: vuorokauden misti ratakuljetuksiin. Ei uppoa.

Ratapihahan on vain osa rautatietä. Jos muu ratayhteys on poikki, niin eipä ratapihallakaan juuri virkaa ole.

Tuota yksinkertaista totuutta vastaan en oikein ymmärrä, miksi juuri ratapiha pitäisi tuhota. Ratapihalle riittää vihulaiselta vartiomiehiä vaikka metrin välein, mutta Petroskoihinkin johtavilla satojen kilometrien korpitaipaleilla ei mitenkään vahdita jokaista ratapölkkyä.

Kun kaukopartiot miehet pysyttelevät viikonkin rautatien läheisyydessä ja räjäyttävät säännöllisen epäsäännöllisesti linjalla olevia junia raiteilta aina kun edellinen paikka on saatu raivattua ja junaliikenne on käynnistymässä uudelleen, niin kyllähän siinä saadaan enemmän vaikuttavuutta kuin ratapihalle iskemisellä. Käsittääkseni kaukapartiomiehet suorittivat juuri tuollaista toimintaa Muurmannin radalla.

Jos palataan nykyaikaan ja tuleviin kriiseihin varautumiseen, niin täysin sama totuus pätee sähköverkkoihinkin. Pelkkä voimalaitosten suojaaminen ei auta, kun sähköpylvään kaatamisella saa virran kulun loppumaan. Kantaverkossa (110 ja 400 kV:n) linjoillakin on tuhansia ja tuhansia pylväitä. Sieltä täältä kun kaataa muutamia pylväitä, niin johan on energiahuolto pahasti sekaisin. Näitä korkeajännitepylväitä kun ei voi edes korvata millään männynrungolla, vaan vaaditaan oikeasti raskasta kalusta nostureineen ja vinsseineen korjaamaan tuhoja. Ja samaan aikaan vihollisen desantin panostavat jo toisia pylväitä..

"Vain"?

On se ratapiha aika paljon muutakin kuin pätkä rataa. Lisäksi Petroskoissa radan riittävä poikkaisu olisi merkinnyt melkoista kiertotietä. Tarkoitus oli vaikuttaa nimenomaan Ilomantsin taisteluihin.

Mitä muuta ratapiha on kuin pätkä rautatieverkostoa?

Toki ratapihalla seisovissa junissa voi olla varastoituna vaikka mitä, mutta jos liikenne on tarkoitus katkaista, niin sama kai mistä sen katkaisee.. Toki risteysasemien kohdalla on otettava huomioon, että liikenne on saatava katkeamaan kaikkiin suuntiin.

Tokihan ratapiha on erinomainen kohde pommituksille, koska silloin saadaan tarpeeksi suuri määrä räjähteitä yhteen kohtaan ja osuminenkin on paljon helpompaa kuin kapeaan yksittäiseen rataan. Kunnon pommeilla saadaan koko ratapiha täyteen kraatereita. Siltikään ratapihan korjaaminen läpiajettavaan kuntoon ei ole kuin vuorokauden homma osaavalle topparoikalle.

 

[reservin esikuntaupseeri]

Mielenkiintoisia tarinoita! Silloin oli vaikeaa uskoa että noinkin pitkä ja vaikea matka on tehtävissä, mutta kyllähän noita löytyy kavereita jotka nykypäivänäkin kaukopartiohiihdossa menevät 300 km/48 h. (vaikkakin ilman isoja kantamuksia, asetta+sotatarvikkeita). Tosipaikassa homma hoidettaisiin nykypäivänäkin pirin avulla melko varmasti. Itsekkin voin sanoa että on tullut hiihdettyä 150km/36h ja voin suositella lämpimästi kaikille jotka haluavat hakea rajojaan kunniakkaassa tapahtumassa!

Ei kannata unohtaa, että monet noista kaukopartiomiehistä oli mestaruustason hiihtäjiä.

Eikä kannata unohtaa dopingiakaan. Taatusti tuo Äänisen 3 vrk keikkakin tehtii spiidissä! Mitä minä tiedän, niin Pervitiniä vedettiin naamaan kuin karkkia Päämajan kaukopartiojoukoissa.

Ei kannata unohtaa, että partiointia harrastettiin muuallakin kuin vain PM:n joukoissa. Eikä niissä ollut edes spiidiä käytössä. Sieltä ne kovemmat suoritukset löytyvät. Samoin sieltä rekrytoitiin Päämajan joukkoihin väkeä eli tulinkin vastanneeksi alkuperäisen kysyjän kysymyksiin.

Eikä ne pääsykokeet tosiaankaan olleet välttämättä mitkään kovin ihmeelliset. Tiedän yhdenkin, joka otettiin ihan pystymetsästä koska sattui olemaan radisti! Hyvin hän silti pärjäsi.

 

[Einomies1]

Mielenkiintoisia tarinoita! Silloin oli vaikeaa uskoa että noinkin pitkä ja vaikea matka on tehtävissä, mutta kyllähän noita löytyy kavereita jotka nykypäivänäkin kaukopartiohiihdossa menevät 300 km/48 h. (vaikkakin ilman isoja kantamuksia, asetta+sotatarvikkeita). Tosipaikassa homma hoidettaisiin nykypäivänäkin pirin avulla melko varmasti. Itsekkin voin sanoa että on tullut hiihdettyä 150km/36h ja voin suositella lämpimästi kaikille jotka haluavat hakea rajojaan kunniakkaassa tapahtumassa!

Ei kannata unohtaa, että monet noista kaukopartiomiehistä oli mestaruustason hiihtäjiä.

Eikä kannata unohtaa dopingiakaan. Taatusti tuo Äänisen 3 vrk keikkakin tehtii spiidissä! Mitä minä tiedän, niin Pervitiniä vedettiin naamaan kuin karkkia Päämajan kaukopartiojoukoissa.

Ei kannata unohtaa, että partiointia harrastettiin muuallakin kuin vain PM:n joukoissa. Eikä niissä ollut edes spiidiä käytössä. Sieltä ne kovemmat suoritukset löytyvät. Samoin sieltä rekrytoitiin Päämajan joukkoihin väkeä eli tulinkin vastanneeksi alkuperäisen kysyjän kysymyksiin.

Eikä ne pääsykokeet tosiaankaan olleet välttämättä mitkään kovin ihmeelliset. Tiedän yhdenkin, joka otettiin ihan pystymetsästä koska sattui olemaan radisti! Hyvin hän silti pärjäsi.

Tästä Äänisen keikasta minulle kertoi pst-mies joka oli lähtenyt vapaa-ehtoisena kaukopartio miehiin.

Noista mestaruuksista minä nyt tiedä, mutta yleisesti suomalaisten hiihtotaito oli ihan eri luokkaa mitä se on nykyään. Silloinhan sukset oli pitäjissä hevosen ohella ainoa liikkumapeli kun teitä ei aurattu, autoja oli vähän jne. Siinä ei paljon mestaruuskisoja tarvittu kun kaverit käyttivät sivakoita talvisin päivittäin.
Toki kisojakin järjestettiin joka pitäjässä ihan eri tavalla kuin nykyään.
Koulumatkat 10-20 km suksin joka päivä jne......kyllähän tätä taustaa riittää ja jokainen sen tietää.

Taisin mainita itsekkin tuon Amfetamiinijohdannaisten käytön joita käytettiin ennen ja varmasti nykyäänkin tosipaikassa. Piri=Spiidi=Pervitiini on kaikki Amfetamiinijohdannaisten/Amfetamiinin eri nimiä.
Käyttäjien kielessä kaksi ensin mainittua on olleet yleisimpiä slangisanoja. Nykyään voi olla paljon uusiakin. Esso=ekstaasi on myös Amfetamiinijohdannainen jolla on samankaltaiset vaikutukset sekä oireet yliannostuksissa. Myös hoito on samanlainen.

 

[Kapiainen]

Taisin mainita itsekkin tuon Amfetamiinijohdannaisten käytön joita käytettiin ennen ja varmasti nykyäänkin tosipaikassa. Piri=Spiidi=Pervitiini on kaikki Amfetamiinijohdannaisten/Amfetamiinin eri nimiä.

Amfetamiinijohdannaisilla on yksi erityisen hankala piirre fyysisen rasituksen hallinnassa. Amfetamiinilla voidaan ohittaa kehon luonnolliset suojamekanismit rasituksen suhteen. Se on toki hetkellisesti "hyvä juttu" kun kropasta saadaan irti enemmän kuin mitä siitä oikeastaan voisi edes irrota, mutta asian kääntöpuoli on sitten se, että tiukan reissun amfetamiinin avulla vetäneen sotilaan fysiikka ei välttämättä ole kuukausiin reissun jälkeen siinä kunnossa, että hänestä olisi saatavissa tehoja irti. Amfetamiinin avulla on mahdollista sananmukaisesti juosta itsensä hengiltä.. Kilpaurheilusta on mm. 60- ja 70-luvulta muutamia surullisia esimerkkejäkin siitä kun amfetamiinia käyttänyt kestävyysurheilija on rasittanut itsensä kilpailusuorituksessa sananmukaisesti hengiltä.
Tuolloin (sodan aikana) asia ei ollut niin hyvin/ tarkoin tiedossa kuin nykyisin on, joten nykyisin on etsitty aika laajasti korvaavia keinoja amfetamiinijohdannaisille.
Toki se siis on äärimmäisen tehokas "apu"..mutta sillä on myös aika äärimmäiset ja monialaiset haitat. Siksi siitä on pyritty pääsemään nykypäivänä eroon.
Mutta laajastihan sitä toki käytettiin toisen maailmansodan aikana sekä meillä että muualla.

 

[Einomies1]

Taisin mainita itsekkin tuon Amfetamiinijohdannaisten käytön joita käytettiin ennen ja varmasti nykyäänkin tosipaikassa. Piri=Spiidi=Pervitiini on kaikki Amfetamiinijohdannaisten/Amfetamiinin eri nimiä.

Amfetamiinijohdannaisilla on yksi erityisen hankala piirre fyysisen rasituksen hallinnassa. Amfetamiinilla voidaan ohittaa kehon luonnolliset suojamekanismit rasituksen suhteen. Se on toki hetkellisesti "hyvä juttu" kun kropasta saadaan irti enemmän kuin mitä siitä oikeastaan voisi edes irrota, mutta asian kääntöpuoli on sitten se, että tiukan reissun amfetamiinin avulla vetäneen sotilaan fysiikka ei välttämättä ole kuukausiin reissun jälkeen siinä kunnossa, että hänestä olisi saatavissa tehoja irti. Amfetamiinin avulla on mahdollista sananmukaisesti juosta itsensä hengiltä.. Kilpaurheilusta on mm. 60- ja 70-luvulta muutamia surullisia esimerkkejäkin siitä kun amfetamiinia käyttänyt kestävyysurheilija on rasittanut itsensä kilpailusuorituksessa sananmukaisesti hengiltä.
Tuolloin (sodan aikana) asia ei ollut niin hyvin/ tarkoin tiedossa kuin nykyisin on, joten nykyisin on etsitty aika laajasti korvaavia keinoja amfetamiinijohdannaisille.
Toki se siis on äärimmäisen tehokas "apu"..mutta sillä on myös aika äärimmäiset ja monialaiset haitat. Siksi siitä on pyritty pääsemään nykypäivänä eroon.
Mutta laajastihan sitä toki käytettiin toisen maailmansodan aikana sekä meillä että muualla.

Kyllä. Myös hypertemia ja hypovolemia eli ylilämpöisyys ja ruumin alhainen nestetasapaino ovat aiheuttaneet joitakin kuolemia Ekstaasin käyttäjille.

Koska Amfetamiinijohdannaiset vievät väsymyksen ja näläntunteen pois ja lisäävät reilusti aktiivisuustasoa ongelmana on että käyttäjät eivät "pöllyssä" tunne janoa eivätkä nälkää.
Näin myöskään normaalit elimistön reaktiot mm. nestehukasta ja ruumiin ylikuormittumisesta (mm. jano, hikoilun loppuminen, vilunväristykset, suun ja limakalvojen kuivuminen) eivät pääse läpi ja uhkana on kuivuminen rankoissa suorituksissa tai aineen vaikutuksen kestettyä tunteja.

Jos tilanne pääsee reilusti ylilämpöisyyden puolelle, seurauksena voi olla tajunnan menetys ja jopa peruuttamattomat keskushermostovauriot, rytmihäiriöt joista vaarallisimpina kammiovärinä, pulssiton kammiotakykardia ja sykkeetön rytmi (PEA).
Nämä kaikki johtavat hoitamattomina kuolemaan.

 

[Lunni]

Ongelmia toi myös se että noiden piristeiden käyttöä ei valvottu. Miehille jaettiin tabletteja uupumukseen ja osa aloitti käytön liian varhain eli jo menomatkalla. Kyllähän noilla sitä poikkimenoa siirtää mutta raja tulee silti vastaan. Ja sitten sitä vasta uupunut onkin. Lisätään mukaan vielä jatkuva kuolemanpelko niin moni alkoi aivan oikeasti näkemään harhoja.

Tuo pelko oli kuulemma se pahin asia mikä sai monet jättämään reissun yhteen kertaan. Linjassa oli aina se "jässäpee" ja lääkäri, siellä jossain ei ollut kuin se ahkio ja toverit.

 

[pstsika]

Jatkoa tuohon marraskuussa keskusteltuun kohtaan:

[attachment=787]

Tämä kuva havainnollistaa hyvin yksinkertaistettuna sen miten Erkki toimii.
Leikattu gradusta ” FYYSINEN SUORITUSKYKY, PSYYKKISET, FYSIOLOGISET JA VILUSTUMISOIREET ENNEN JA JÄLKEEN KAHDEKSAN VUOROKAUTTA KESTÄVÄN SISSIHARJOITUKSEN”

Piiroksen alkuperä kaiketi Sissitoimintaopas.

 

[Anette]

Olisi toisiaan mielenkiintoista lukea iskusta ja siihen sisältyneestä kunniakkaasta vihollisen sotasairaalan tuhoamisesta joku suunnitteluportaan analyysi. Moni on varmaan lukenut retkestä suorittavan portaan kuvauksia. Mutta entäpä jos esikunnassa piti vain keksiä talvella 1941-42 erikoisjoukoille joku korkean profiilin operaatio vähän näytöstyyliin?

Petrovski Jamin retkestä tuskin on saatavissa, liekö olemassakaan, mitään suunnitteluportaan analyysiä. Tiedot retkestä löytyvät lähinnä retken johtajan luutnantti Honkasen partiokertomuksesta ja mukana olleiden kertomuksista.
Suunnitteluvaihe oli ilmeisen lyhyt, koska venäläisten suuren, hyvin varustetun huoltokeskuksen muodostuminen Petrovski Jamiin , vain 60 kilometrin päähän rintalinjoista, tuli suomalaisten tietoon yllätyksenä lentotiedustelun, kaukopartiotoiminnan ja vankien kertomusten perusteella ja päätös keskuksen tuhoamisesta oli tehtävä nopeasti. Retki toteutettiin jo helmikuussa 1942.
Petroski Jam oli venäläisten koko Äänisen-Rukan rintalohkojen tärkein huoltokeskus, jonne oli sijoitettu hyvin suuret määrät rintamalle menevää kalustoa, aseita, ammuksia, ajoneuvoja. Suomalaisten kannalta oli elintärkeää saada tämä keskus tuhottua ja sen aikaisen sanonnan mukaan tällä toiminnalla ”säästettiin suomalaista verta”.

Huoltokeskuksen tuhoaminen katkaisi vihollisen kokonaisen rintalohkon huoltotoiminnan pitkäksi aikaa ja aiheutti viholliselle suuria mies- ja materiaalitappiota.

Heti Petrovski Jamin iskun jälkeen venäläinen propaganda väitti suomalaisten tuhonneen Petrovski Jamissa sotasairaalan. Luutnantti Honkanen antoi asiasta selvityksen, jossa hän selosti, että Petrovski Jam oli puhtaasti sotilaallinen kohde, jossa ei ollut pienintäkään merkkiä sotasairaalasta. Ennen retkeä suomalaisten vangitsema venäläinen huoltoupseeri osasi kertoa jokseenkin tarkasti, mitä missäkin rakennuksessa ja varastossa säilytettiin ja mitä toimintoja niissä oli. Huoltoupseerin antamat tiedot osoittautuivat myöhemmin paikkansa pitäviksi eikä niissä sotilassairaalasta mainittu mitään. Lentotiedustelun perusteella ei merkkejä sotilassairaalasta havaittu eikä venäläinen loikkarikaan sellaisesta kertonut.

Sotasairaalan tuhoamiseen ja jo muutenkin sodankäyntiin kykenemättömien haavoittuneiden surmaamiseen ei missään tapauksessa olisi lähetetty sataa kaukopartiomiestä. Petrovski Jamin retken päämäärät olivat Suomen sodankäynnin kannalta aivan toisaalla.

Se, että Petrovski Jamissa venäläisten tietojen mukaan kaatui 500 venäläistä sotilasta, osoittaa, että kysymyksessä oli vahvasti miehitetty, tärkeä sotilaallinen tukikohta.

 

[SJ]

Veikkaan, että syy miksi tuosta sairaalasta ei tiedetty oli yksinkertaisesti se, että kukaan ei keksinyt kysyä, että onko alueella sairaalaa tai muuta vastaavaa kohdetta mitä pitäisi välttää. Vankikaan ei sitä tietoa välttämättä keksi tarjota, jos nyt edes pystyi käsittämään, että mihin tietoa meinattiin käyttää.

 

[baikal]

ööööö, mikäs ihme olisi, jos huoltotukikohdassa olisi sairaala? Kohde oli sotilaallinen, sairaalasta sanottaisiin tänään: oheistappiot.

 

[SJ]

ööööö, mikäs ihme olisi, jos huoltotukikohdassa olisi sairaala? Kohde oli sotilaallinen, sairaalasta sanottaisiin tänään: oheistappiot.

Ei mikään ihme. Mutta ilmeisesti kukaan ei älynnyt kysyä asiasta. Ja sitten tehtävän aikana oli pimeää ja sairaala oli vain yksi rakennus kohteessa, joten veikkaisin että homma hoidettiin kranaatein, kasapanoksin ja polttopulloin ja ulos pyrkivät viimeistellään kp:lla. Koska oli yö ja kukaan ei liiku sairaalavaatteissa ulkona, niin rakennus tuskin oli erotettavissa muista majoitusrakennuksista. Ja kun ukkoa alkaa tulemaan ulos puolipukeissa, mahdollisesti joku aseen kanssa (voi olla mahdoton nähdä), niin mitäpä ulkona olevat voivat tehdä?

 

[baikal]

Ei mikään ihme. Mutta ilmeisesti kukaan ei älynnyt kysyä asiasta. Ja sitten tehtävän aikana oli pimeää ja sairaala oli vain yksi rakennus kohteessa, joten veikkaisin että homma hoidettiin kranaatein, kasapanoksin ja polttopulloin ja ulos pyrkivät viimeistellään kp:lla. Koska oli yö ja kukaan ei liiku sairaalavaatteissa ulkona, niin rakennus tuskin oli erotettavissa muista majoitusrakennuksista. Ja kun ukkoa alkaa tulemaan ulos puolipukeissa, mahdollisesti joku aseen kanssa (voi olla mahdoton nähdä), niin mitäpä ulkona olevat voivat tehdä?

Aivan. Silkasta verenhimosta tuota retkeä tosiaan ei taidettu sentään tehdä. Kyllä sillä vissi vaikutuksensa oli monessa mielessä. Tosin olen monesti sitä miettinyt, että eikö Liittolainen olisi voinut vain ilmapommittaa tuon kohteen? Suurempia ja vaikeampiakin tehtäviä saku hoiti otona. Saattaa olla, että kaikkia tehtäviä ja tavoitteita emme edes tiedä, mutta tokko tosiaan sairaala oli ykköskohde. Oheistappiot, kuten nykyään asia tunnetaan.