Kaukopartioiden toiminta

[Mosuri]

Baikal on varmasti oikeilla jäljillä pohdinnoissaan.

Ainoastaan tuosta sotataloudesta täytyy sanoa poikkeava sana. Sotataloudessa ei ratkaise raha vaan tuotantokapasiteetti tai ehkä paremminkin tuotantotalous. Onhan niitä viisaat tehneet laskelmia siitä kuinka esim. panssariestekivien pystytys oli taloudellisesti hullun hommaa. Kuitenkin meillä riitti kiviä, miehiä, harjaterästä, hevosia ja betonia linnoitustöihin. Tietääkseni Suomessa ei ollut yhtäkään tehdasta joka olisi pystynyt tekemään panssareita. Jopa kuorma-autojen kaltaisten hyödykkeiden tekeminen oli hidasta ja tehotonta. Usein unohdetaan, että sotaa käyvä Suomi joutui myymään 20 000 konepistoolia Ruotsiin. Ne aseet olisi varmasti tarvittu Suomessa mutta kylmä totuus on se, että sodanaikaisessa kaupassa on myytävä sellaista hyödykettä mitä toinen osapuoli tarvitsee. Tai sitten toinen osapuoli myy esim. aseita koska niillä saadaan paljon aikaiseksi ja ne tapetut viholliset on omasta kiintiöstä pois. Strategisen mittapuun mukaan Suomi lähinnä sitoi passiivisesti vihollisen joukkoja tammikuusta 1942 aina kesäkuuhun 1944.

Nykyisinhän tilanne on vielä lohduttomampi. Aseita tuotetaan käytännössä vain asetuotantoon varatuissa laitoksissa. Ajatus siitä, että hightech aseita syydettäisiin tuotantolinjoilta kulutuksen mukaan on täysin absurdi. Esimerkiksi nykyaikainen ohjus on lähes käsityönä tehty tekniikan mestarinäyte. Jonkun mitättömän pienen nippelin puuttuminen tekee koko tuotannosta hyödytöntä. Alihankintaketjut ovat käsittämättömän pitkiä. Suomi sotii tulevan sotansa niillä aseilla mitä varastoista löytyy. Vain siinä tapauksessa että teemme todella hyvää tulosta meidän tukemistamme edes harkitaan.

Kyllä sen kertausharjoituksissa huomaa, että osa porukasta pitää kenttäelämää melko ankeana. Ne jotka ovat rauhanturvahommissa olleet kertovat samoista vaikutelmista. Sodassa on vielä kokoajan niskassa se tietoisuus siitä, että henki voi lähteä milloin tahansa. No korsussa sitten pitäisi pystyä rentoutumaan ja keräämään voimia vaikka sielläkin järeä kranaatti, lentopommi tai vihollisen iskuryhmä voi katkaista elämänlangan milloin tahansa. Sotilaan arki on sodassa ja sotatoimialueella usein tylsää ponnistelua ankeissa olosuhteissa jonka välilä katkaisee kaameat hetket joista osa porukasta ei selviä hengissä.

 

[JOKO]

Sodanjohto tiesi Stalingradin jälkeen että paras saavutettavissa oleva lopputulos on Moskovan rauhan toisinto. Toisaalta eduskunta ja erityisesti IKL ei suostunut tunnustamaan tosiasioita. Ehkä se "torjuntavoitto" oli välttämätön että tsuhna tajusi sodanjälkeisen asemansa joka oli jo Teheranissa määritelty.

Kuten mainittu, paraskaan tiedustelutieto ei riitä jos sitä kieltäydytään käyttämästä.

Vaikka sodanjohto on tiennyt että lopussa on tulossa iso rytinä, niin olisi hauska tietää miksei sitten hankittu isompia määriä uutta kalustoa.

Vai jättikö Saksa myymättä

Aseiden saatavuus oli varmasti ongelmana. Sakuilla kului kaikki minkä saivat tuotettua. Eivät olleet halukkaita myymään asemasotaa käyvällä epävarmalle liittolaiselle.

Me taas emme voineet irtautua sodasta huollollisista syistä. Nälänhätä siitä olisi seurannut. Pakko oli roikkua mukana, kunnes Saksa olisi riittävän heikko.

Suomessa olisi tosin ehkä voitu tuottaa enemmän kalustoa. On jäänyt mielikuva verraten vähäisistä ponnisteluista tuotannon kasvattamiseksi. Esimerkiksi kranaattien tuotantoa taidettiin jopa vähentää asemasodan aikana.

 

[Iso-Mursu]

Sodanjohto tiesi Stalingradin jälkeen että paras saavutettavissa oleva lopputulos on Moskovan rauhan toisinto. Toisaalta eduskunta ja erityisesti IKL ei suostunut tunnustamaan tosiasioita. Ehkä se "torjuntavoitto" oli välttämätön että tsuhna tajusi sodanjälkeisen asemansa joka oli jo Teheranissa määritelty.

Kuten mainittu, paraskaan tiedustelutieto ei riitä jos sitä kieltäydytään käyttämästä.

Vaikka sodanjohto on tiennyt että lopussa on tulossa iso rytinä, niin olisi hauska tietää miksei sitten hankittu isompia määriä uutta kalustoa.

Vai jättikö Saksa myymättä

Aseiden saatavuus oli varmasti ongelmana. Sakuilla kului kaikki minkä saivat tuotettua. Eivät olleet halukkaita myymään asemasotaa käyvällä epävarmalle liittolaiselle.

Me taas emme voineet irtautua sodasta huollollisista syistä. Nälänhätä siitä olisi seurannut. Pakko oli roikkua mukana, kunnes Saksa olisi riittävän heikko.

Suomessa olisi tosin ehkä voitu tuottaa enemmän kalustoa. On jäänyt mielikuva verraten vähäisistä ponnisteluista tuotannon kasvattamiseksi. Esimerkiksi kranaattien tuotantoa taidettiin jopa vähentää asemasodan aikana.

Jostain muistan lukeneeni että Suomi olisi kokeillut esimerkiksi ostaa Saksasta 50 kpl sotasaalis T-34 tarkoituksenaan varustaa Panssaridivisioona ns. ajanmukaisesti. Olisihan se ollut aika raju lisäys kesän -44 rytinöihin jos tuollainen olisi toteutunut. Samoin jos Mersuja olisi ollut jo keväällä 150 kpl.

Talvisota oli ajallisesti sen verran lyhyt ponnistus että varsinaista väsähtämistä odottamiseen olisi tapahtunut. Puhumattakaan että olisi tarvinnut vuosia potea paleltuneiden perunoiden järsintää tai seksuaalista turhautumaa jne,,

 

[EK]

Panssaridivisioonalle oli haaveissa ostaa Panthereita tai Sotkia. Pantherien myymisestä saksalaiset kieltäytyivät jyrkästi, sillä kaikki vaunut tarvittiin omaan käyttöön. T-34:ia tuli joku kappale, en muista nyt määrää. PZ-IVj ja Sturmi olivat sitten ne vaunut, joita meille myytiin. PZ-IVj:t eivät kerinneet 1944 kahinoihin.

Haaveissa oli myös Panssarijääkäripataljoonan varustaminen telavehkeillä. Haaveiltiin jopa Nashornista, mutta Mardereihinkin olisi tyydytty. En muista tyssäsikö tämä suoraan rahapulaan vai saksalaisten kieltäytymiseen.

Nämä Erkki Käkelän Laguksen miehet -Marskin nyrkki teoksen pohjalta, muistinvaraisesti.

Suomen ongelma oli kehittymätön teollisuus. Talvisodan ongelma oli, että sitä ei teollisuutta ei ehditty muuttaa sotaa käyvän valtion tarpeita vastaavaksi. Jatkosodassa taas ongelma oli, että kapasiteetti ei oikein riittänyt sekä siviiliväestön että sotalaitoksen tarpeisiin. Napanuora Saksaan oli todellinen ja elintärkeä.

 

[Iso-Mursu]

Panssaridivisioonalle oli haaveissa ostaa Panthereita tai Sotkia. Pantherien myymisestä saksalaiset kieltäytyivät jyrkästi, sillä kaikki vaunut tarvittiin omaan käyttöön. T-34:ia tuli joku kappale, en muista nyt määrää. PZ-IVj ja Sturmi olivat sitten ne vaunut, joita meille myytiin. PZ-IVj:t eivät kerinneet 1944 kahinoihin.

Haaveissa oli myös Panssarijääkäripataljoonan varustaminen telavehkeillä. Haaveiltiin jopa Nashornista, mutta Mardereihinkin olisi tyydytty. En muista tyssäsikö tämä suoraan rahapulaan vai saksalaisten kieltäytymiseen.

Nämä Erkki Käkelän Laguksen miehet -Marskin nyrkki teoksen pohjalta, muistinvaraisesti.

Suomen ongelma oli kehittymätön teollisuus. Talvisodan ongelma oli, että sitä ei teollisuutta ei ehditty muuttaa sotaa käyvän valtion tarpeita vastaavaksi. Jatkosodassa taas ongelma oli, että kapasiteetti ei oikein riittänyt sekä siviiliväestön että sotalaitoksen tarpeisiin. Napanuora Saksaan oli todellinen ja elintärkeä.

Samasta kirjasta lienen lukenut samat jutut.

Rahapula sinäänsä ei kai ole ollut ongelma, koska eikös sotien jälkeen maksuttu aika isot laskut Neuvostoliitolle korvauksina aseluotoista Saksaan.

Sotkia taisi tulla muutama kappale, mutta ajankohtaa en muista.

 

[SJ]

Rahapula sinäänsä ei kai ole ollut ongelma, koska eikös sotien jälkeen maksuttu aika isot laskut Neuvostoliitolle korvauksina aseluotoista Saksaan.

Joo, maksettiin ja ryssät väitti, että olisi ollut enemmänkin, mutta tositteita heillä ei ollut näyttää. Tätä ei "valitettavasti" voitu tarkistaa meidänkään päästä, koska mahdolliset tositteet olivat "tuhoutuneet pommituksissa".

 

[JOKO]

Suomen ongelma oli kehittymätön teollisuus. Talvisodan ongelma oli, että sitä ei teollisuutta ei ehditty muuttaa sotaa käyvän valtion tarpeita vastaavaksi. Jatkosodassa taas ongelma oli, että kapasiteetti ei oikein riittänyt sekä siviiliväestön että sotalaitoksen tarpeisiin. Napanuora Saksaan oli todellinen ja elintärkeä.

Nyt en muista lähdettä, mutta muistan lukeneeni monen tehtaan pyörineen Suomessa vajailla vuoroilla. Koneet saattoivat seistä öisin tai viikonloppuisin. Kapasiteettia olisi siis paikoitellen ollut, mutta jonkinlainen asenneongelma vaivasi.

Suomen kaivosteollisuuden silloinen kapasiteetti on joskus ollut tutkailuni aiheena, mutta huonosti on löytynyt tietoa. Suomesta löytyi Saksan kipeästi kaipaamia metalleja. Tehtiinkö niiden tuottamiseksi kaikki mahdollinen? Louhiminen onnistuu yksinkertaisella kalustolla, kunhan miehiä ja räjähdysaineita riittää. Olisiko ollut parempi käyttää estekivien louhimiseen ja pystyttämiseen suunnatut resurssit malmin louhintaan? Saksasta olisi saatu aseita vastineeksi.

On taas livetty vähän aiheesta... :angel:

 

[baikal]

Toisessa topikissa EK esittää kuinka kehitettiin kaukopartiosotaliike, jossa SUUNNITELTIIN iskua Petroskoin ratapihalle ja keskeiseen vihollisen esikuntaan. Valittiin reserviläiskapteeni Ilmari Honkanen vetämään porukkaa jne.

Suunniteltiin, kehitettiin, taikinoitiin ja uumoiltiin. Lennettiin ja käveltiin, kiroiltiin ja ähistiin. Mutta ei isketty. Monia kirjoja ja tutqimuksia on tehty aika lailla sanotaanko siten, että kerrotaan totena asioita, jotka ovat lähinnä olleet SUUNNITELMIA, HAAVEITA, AIKINOINTIA JA ÄHINÄÄ.

Mitä olisi käytännössä tarkoittanut tuo isku suorittajilleen? Parhaimmillaankin jäämistä vangiksi, todennäköisesti ihan kevyesti kuolemaa. Oliko suomalaisten trendinä lähettää muita kuin virolaisia varmaan kuolemaan? Ei ollut. Väitän, että VAIN Ilmari Honkanen tiesi jetsulleen, mitä tehtävää ollaan suorittamassa. Ilmari H. oli erityisen tarkka siitä, ettei edes varajohtaja tiennyt tehtävää ennenkuin vasta vajaa vuorokausi ennen h-hetkeä.

Ko. kirjan aihe on otettu jälkikäteen tietoon tulleesta SUUNNITELMASTA, jota oikeasti ei koskaan edes yritetty panna käytäntöön.

Koeta antaa anteeksi, EK, että minä aina näköjään ronkin sinun kirjoituksiasi hieman kritisoidenkin. Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole vääntää suun mauksi ja ilman muuta myönnän erheeni, jos väitteeni voidaan ajaa luiskaan.

 

[EK]

Toisessa topikissa EK esittää kuinka kehitettiin kaukopartiosotaliike, jossa SUUNNITELTIIN iskua Petroskoin ratapihalle ja keskeiseen vihollisen esikuntaan. Valittiin reserviläiskapteeni Ilmari Honkanen vetämään porukkaa jne.

Suunniteltiin, kehitettiin, taikinoitiin ja uumoiltiin. Lennettiin ja käveltiin, kiroiltiin ja ähistiin. Mutta ei isketty. Monia kirjoja ja tutqimuksia on tehty aika lailla sanotaanko siten, että kerrotaan totena asioita, jotka ovat lähinnä olleet SUUNNITELMIA, HAAVEITA, AIKINOINTIA JA ÄHINÄÄ.

Mitä olisi käytännössä tarkoittanut tuo isku suorittajilleen? Parhaimmillaankin jäämistä vangiksi, todennäköisesti ihan kevyesti kuolemaa. Oliko suomalaisten trendinä lähettää muita kuin virolaisia varmaan kuolemaan? Ei ollut. Väitän, että VAIN Ilmari Honkanen tiesi jetsulleen, mitä tehtävää ollaan suorittamassa. Ilmari H. oli erityisen tarkka siitä, ettei edes varajohtaja tiennyt tehtävää ennenkuin vasta vajaa vuorokausi ennen h-hetkeä.

Ko. kirjan aihe on otettu jälkikäteen tietoon tulleesta SUUNNITELMASTA, jota oikeasti ei koskaan edes yritetty panna käytäntöön.

Koeta antaa anteeksi, EK, että minä aina näköjään ronkin sinun kirjoituksiasi hieman kritisoidenkin. Missään tapauksessa tarkoitukseni ei ole vääntää suun mauksi ja ilman muuta myönnän erheeni, jos väitteeni voidaan ajaa luiskaan.

Ei vain suunniteltu, ei vain aikinoitu, ei vain ähisty.

Se partio toteuttiin ja lähetettiin vihollisen selustaan. Syy, miksi Petroskoin ratapihalle ei isketty oli, että 1/4 partiosta ei päässyt perille kuljetuskoneen pudottua konerikon seurauksena. Syy, miksi se ei aiheuttanut enempää tuhoa vihollisen selustassa oli, että känninen lentäjä pudotti huoltokoneen ja nakkeli täydennystorpedojen räjähteet pitkin Karjalan korpea.

Honkanen ei edes pitänyt suunnitelmaa itsemurhana, sillä laskettiin suunnitelman uhkarohkeuden ja röyhkeyden varaan. Vaarallisena ja riskialttiina hommaa tietenkin pidettiin, muttei itsemurhana. Porvali viittaa siihen, että todennäköisesti Petroskoissa oli asiamies/asiamiehiä, jotka antoivat tietoa siitä, milloin iskeä. Mutta siitä ei kirjoittaja ole saanut varmuutta, vain viitteitä. Partio katkaisi Murmannin radan muutamaan kertaan, eli vastatoimiakin se koki. Tietysti Petroskoin iskun jälkeen vastatoimet olisivat olleet vielä kiivaampia, mutta oli siellä korvessa mahdollisuus selviytyäkin. Olihan siellä muitakin partioita.

Eli A) porukka lähetettiin liikkeelle, B) isku olisi toteutettu, mutta lento-onnettomuus muutti suunnitelmia.

Eikä kritiikissä ole mitään vikaa, päin vastoin. Keskusteluahan tämän kai pitäisi olla.

 

[Iso-Mursu]

Ei vain suunniteltu, ei vain aikinoitu, ei vain ähisty.

Se partio toteuttiin ja lähetettiin vihollisen selustaan. Syy, miksi Petroskoin ratapihalle ei isketty oli, että 1/4 partiosta ei päässyt perille kuljetuskoneen pudottua konerikon seurauksena. Syy, miksi se ei aiheuttanut enempää tuhoa vihollisen selustassa oli, että känninen lentäjä pudotti huoltokoneen ja nakkeli täydennystorpedojen räjähteet pitkin Karjalan korpea.

Honkanen ei edes pitänyt suunnitelmaa itsemurhana, sillä laskettiin suunnitelman uhkarohkeuden ja röyhkeyden varaan. Vaarallisena ja riskialttiina hommaa tietenkin pidettiin, muttei itsemurhana. Porvali viittaa siihen, että todennäköisesti Petroskoissa oli asiamies/asiamiehiä, jotka antoivat tietoa siitä, milloin iskeä. Mutta siitä ei kirjoittaja ole saanut varmuutta, vain viitteitä. Partio katkaisi Murmannin radan muutamaan kertaan, eli vastatoimiakin se koki. Tietysti Petroskoin iskun jälkeen vastatoimet olisivat olleet vielä kiivaampia, mutta oli siellä korvessa mahdollisuus selviytyäkin. Olihan siellä muitakin partioita.

Eli A) porukka lähetettiin liikkeelle, B) isku olisi toteutettu, mutta lento-onnettomuus muutti suunnitelmia.

Eikä kritiikissä ole mitään vikaa, päin vastoin. Keskusteluahan tämän kai pitäisi olla.

Ideanahan tuon on varsin nerokas idea.

Kuulostaa ihan suurten maiden erikoisjoukkojen toiminnalta.

Ja iltapäivä lehdet nostivat tästä esille juopottelun sota-aikana. Eikä sitä että oikeasti suunnitelma on ollut aika nerokas. Ainakin lehtitietojen mukaan. Itse kirja odottaa Pukin kontissa..

 

[baikal]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Ainoa järkevä mahdollisuus on se, että Petroskoihin on peräännyttäessä panostettu paikkoja runsaasti ja kenties joidenkin uinujien olisi pitänyt panna haisemaan eikä sitten pantu ja lähetettiin tekoporukka simauttamaan paikat kuntoon......

Ratapihan räjäyttäminen paskaksi vetää räjähteitä varovasti arvioidenkin satoja kiloja, ja silloin nämä räjähteet pitää olla sijoitettu fiksusti ja oikein...vaikka kuinka harjoiteltuna ottaa aikaa vartin puolituntia ja se pitäisi tehdä tilanteessa, jossa puoli kaupunkia on tulossa kimppuun. Njet.

Ja miten lähestyt tuollaisella miesparvella kaupunkia...paitsi Kaverin varusteissa. Mutta ensimmäisella puomilla olisi käynyt todennäköisesti käry ja NL oli jos mikä sodan aikana oikea tarkastusten viidakko, perhana, se oli sitä rauhankin aikana.

Tehtävän luonne, siis se todellinen voisi hahmottua, jos tietäisi keitä oli matkassa?

Veikkaus: tehtävää ei tiennyt kukaan muu kuin Honkanen. Kun lähestyminen meni miten meni, Honkanen siirtyi kakkossuunnitelmaan. Tai toteutti ykköstä niillä kaluilla ja edellytyksillä mitä oli olemassa. Millaisen kirjan aiheen saisi puhkikalutusta "kaukopartiolaiset iskee kuin tsiljoona volttia".? Van annas kun pannaan mausteeksi ei tällä kertaa Kursk 2 vaan Dieppe 2, Suomen erikoisjoukkoisku Pedrozavodzkyyn, riittää uutta purtavaa lukijakunnalle ainaisen korvessa tarpomisen sijaan. Voin kuvitella, että elokuvan aiheesta tekisi joku suomalainen ohjaaja, jahka Mannerheim-filmi on ensin purkissa.

Lukea pitää, jahka sattuu kynsiin, mutta juttua en usko.

 

[Kapiainen]

Mistäs tämän kaukopartiokeskustelun löytää kokonaisuudessaan?

 

[EK]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Ainoa järkevä mahdollisuus on se, että Petroskoihin on peräännyttäessä panostettu paikkoja runsaasti ja kenties joidenkin uinujien olisi pitänyt panna haisemaan eikä sitten pantu ja lähetettiin tekoporukka simauttamaan paikat kuntoon......

Ratapihan räjäyttäminen paskaksi vetää räjähteitä varovasti arvioidenkin satoja kiloja, ja silloin nämä räjähteet pitää olla sijoitettu fiksusti ja oikein...vaikka kuinka harjoiteltuna ottaa aikaa vartin puolituntia ja se pitäisi tehdä tilanteessa, jossa puoli kaupunkia on tulossa kimppuun. Njet.

Ja miten lähestyt tuollaisella miesparvella kaupunkia...paitsi Kaverin varusteissa. Mutta ensimmäisella puomilla olisi käynyt todennäköisesti käry ja NL oli jos mikä sodan aikana oikea tarkastusten viidakko, perhana, se oli sitä rauhankin aikana.

Tehtävän luonne, siis se todellinen voisi hahmottua, jos tietäisi keitä oli matkassa?

Veikkaus: tehtävää ei tiennyt kukaan muu kuin Honkanen. Kun lähestyminen meni miten meni, Honkanen siirtyi kakkossuunnitelmaan. Tai toteutti ykköstä niillä kaluilla ja edellytyksillä mitä oli olemassa. Millaisen kirjan aiheen saisi puhkikalutusta "kaukopartiolaiset iskee kuin tsiljoona volttia".? Van annas kun pannaan mausteeksi ei tällä kertaa Kursk 2 vaan Dieppe 2, Suomen erikoisjoukkoisku Pedrozavodzkyyn, riittää uutta purtavaa lukijakunnalle ainaisen korvessa tarpomisen sijaan. Voin kuvitella, että elokuvan aiheesta tekisi joku suomalainen ohjaaja, jahka Mannerheim-filmi on ensin purkissa.

Lukea pitää, jahka sattuu kynsiin, mutta juttua en usko.

Ei ne niihin esikuntiin, kun sinne ratapihalle...

Jos ukkoja on 50, niin kyllä ne satoja kiloja räjähteitä kantavat. Olihan kokonaiskantamuksilla painoa kymmeniä kiloja. Sitä paitsi räjähteitä oli tarkoitus tiputtaa Petroskoin lähelle, jolloin niitä ei olisi tarvinnut niin pitkään kanniskella.

Kuten sanottu, riskaabeli homma, joka osaltaa perustui juuri siihen uhkarohkeuteen. Ratapiha muuten sijaitsi lännen puolella kaupunkia, eikä asutuksen keskellä. Tietä pitkin sinne ei ollut tarkoituskaan mennä.

Tietenkään kaikki eivät tienneet kaikkea. kirjassa korostetaan juuri sitä, että keskiverto kaukopartiolainen tiesi sangen vähän reissun tarkoituksesta ja vielä vähemmän suurista kuvioista. Kiinnijäämisen riski oli aina olemassa, ja tiedettiin, että ukko kuin ukko murretaan kuulusteluissa.

Ja Honkanen tosiaankin siirtyi kakkossuunnitelmaan, kun ykköstä ei voitu toteuttaa. Näinhän kirjoitin jo aiemminkin. Porvalin ukki oli se partion kakkosjohtaja, joka toi porukan Suomeen Honkasen tultua evakuoiduksi. Kirja osin pohjautuu partiopäiväkirjaan, mutta ei kokonaan, vaan aineistoa on käytetty paljon muutakin ja hyvin. Ei tämä ole mikään hasselimainen verta ja suolenpätkiä -kirja, vaan ihan asiallinen teos.

Mutta lue se kirja, kannattaa, vaikka juuri korpea tarpomista kummempaa tästä ei löydykään. Uskoa ei tarvitse, mutta eihän tässä maailmassa tarvitse muutakaan uskoa.

 

[baikal]

Mistäs tämän kaukopartiokeskustelun löytää kokonaisuudessaan?

Kirjat-topikissa tämä taisi alkaa, siirtyi välillä jonnekin ja tuli oikeaan osoitteeseen???? kutakuinkin.:a-cool:

 

[suksisissi]

Ratapihan räjäyttäminen paskaksi vetää räjähteitä varovasti arvioidenkin satoja kiloja, ja silloin nämä räjähteet pitää olla sijoitettu fiksusti ja oikein...vaikka kuinka harjoiteltuna ottaa aikaa vartin puolituntia ja se pitäisi tehdä tilanteessa, jossa puoli kaupunkia on tulossa kimppuun. Njet.

Lukea pitää, jahka sattuu kynsiin, mutta juttua en usko.

Jos ukkoja on 50, niin kyllä ne satoja kiloja räjähteitä kantavat. Olihan kokonaiskantamuksilla painoa kymmeniä kiloja. Sitä paitsi räjähteitä oli tarkoitus tiputtaa Petroskoin lähelle, jolloin niitä ei olisi tarvinnut niin pitkään kanniskella.

Ostin ja aloitin kirjan eilen, joten kokonaisuuten en puutu muuten että kyllä tarina lienee tosi, ei Porvali omiaan pane!

Sen verran ehdin lukea, että jossain kirjan alkupuolella kerrottiin kullakin olleen lähdössä kuusi kiloa TNT:ä. Se kertaa perille tulleiden partiomiesten määrä on jo aikamoinen paukkukokonaisuus.

Kirjan alkupuolelta, olisiko ollut sivulta 32, löytyy yksi asetekninen virhe - etsikää...

 

[RPG83]

Kysyn nyt täällä, kun en viitsi uutta ketjua tehdä.

Miten suurissa joukoissa tavallisia nykypäivän sissejä käytetään? Komppania tuntuu jotenkin liian isolta, joukkue jokseenkin järkevältä ja ryhmä taas liian pieneltä.

Ja sitten surkutellaan että Boliden MANPAD ei sovellu sisseille kun se on liian painava ja siinä on jalusta, mutta ohjuskalustoa ilmauhkaa vastaan pitäisi silti olla. Tuntuu jotenkin älyttömältä olkapääohjusten raahaaminen missään komppaniaa pienemmässä yksikössä, ja komppania taas tuntuu turhan isolta yksiköltä, paljastuu liian helposti. Kyllä se paras sissin turva on tuuhea kuusi.

Toivottavasti en kysellyt liian yksityiskohtaisia... Sanokaa, jos näin pääsi käymään.

 

[pstsika]

Kysyn nyt täällä, kun en viitsi uutta ketjua tehdä.

Miten suurissa joukoissa tavallisia nykypäivän sissejä käytetään? Komppania tuntuu jotenkin liian isolta, joukkue jokseenkin järkevältä ja ryhmä taas liian pieneltä.

Ja sitten surkutellaan että Boliden MANPAD ei sovellu sisseille kun se on liian painava ja siinä on jalusta, mutta ohjuskalustoa ilmauhkaa vastaan pitäisi silti olla. Tuntuu jotenkin älyttömältä olkapääohjusten raahaaminen missään komppaniaa pienemmässä yksikössä, ja komppania taas tuntuu turhan isolta yksiköltä, paljastuu liian helposti. Kyllä se paras sissin turva on tuuhea kuusi.

Toivottavasti en kysellyt liian yksityiskohtaisia... Sanokaa, jos näin pääsi käymään.

En ole saanut varusmiehenä sissikoulutusta, vaan tietoni ja taitoni sissitoiminnasta ovat kokonaan reservissä keräiltyä ja ovat siten varmasti osittain puutteellisia tai jopa virheellisiä.

Pienin taistelutoimia suorittava pumppu on vahvuudeltaan partio (1+2). Yhteen sissiryhmään kuuluu 3 partiota ja yhden ryhmän toiminta-alue on useita kilometrejä kanttiinsa. Olikohan joku 5x5 km?

Ryhmät suorittavat tehtäväänsä osana joukkuetta, vaikka ryhmien väliset etäisyydet olisivatkin useita kilometrejä. Joukkue suorittaa samalla perusteella tehtäväänsä osana komppanian taistelua. Eli rautalangasta väännettynä: sama tehtävä, vaikka sitä suoritettaisiinkin eri paikoissa.
Krh:t ja it-aseet ovat komppaniatason aseita. Niitä eivät yksittäiset partiot tai ryhmät kuljeta mukanaan. Ja komppanian toiminta-alue onkin sitten ihan eri luokkaa kuin muutama kilometri kanttiinsa…

Tummennettu kohta vastasi ainakin osaan kysymyksestäsi.

 

[SJ]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

 

[baikal]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

Useampi esikunta kaupungissa tarkoittaa myös joukkoja ja nimenomaan nkvd:ta ja ne eivät olisi jääneet sormi suussa katsomaan ratapihan mylläämistä....itsemurhatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyöty: vuorokauden misti ratakuljetuksiin. Ei uppoa.

 

[JOKO]

Sellaista porukkaa ei olisi iku kuuna saatu iskuetäisyydelle tekemään suomikp:lla selvää jälkeä esikunnista ja samalla raahaten sellaista räjähdemäärää, että ratapiha olisi saatu paukuteltua sen verran sököksi, että sillä olisi ollut MITÄÄN MERKITYSTÄ MILLEKÄÄN. En usko Petroskoin olleen mikään neuvostosotilaallinen tyhjiö, siellä on ollut rautatiejoukkoja, esikuntien suojajoukkoja, nkvd:ta ja miliisiä...njet, uni seis.

Nyt saatan olla väärässäkin, mutta kai sitä ratapihan saa pois pelistä vaikka päiväksi kun laittaa jokaiseen (tai ainakin mahdollisimman moneen) vaihteeseen kilon kylkeen ja sitten etsitään, että löytyisikö muutama veturi paikanpäältä joille voisi tehdä saman. Ja sikäli kun tuosta iskusta olen kuullut, niin sinä olet eka henkilö, joka on maininnut tuosta esikunnasta, joten olisiko se sitten hylätty maalina, ennen kun on hommaa lähdetty toteuttamaan.

Useampi esikunta kaupungissa tarkoittaa myös joukkoja ja nimenomaan nkvd:ta ja ne eivät olisi jääneet sormi suussa katsomaan ratapihan mylläämistä....itsemurhatehtävä sanan varsinaisessa merkityksessä. Hyöty: vuorokauden misti ratakuljetuksiin. Ei uppoa.

Juuri näin. Venäläiset hoitivat muutamassa tunnissa katkotut raiteet ja raiteilta pudonneet junat.