Keinosen osasto Pinna

Vonka kirjoitti:
Tsirkka-Kemijoen suunnalla on "Laiston suo", joka on saanut lempinimensä kapteeni Laiston mukaan.

Tämä on irvokkain kaikista tietämistäni johtamisnäytöksistä.

Laisto ei välittänyt Leppälaxin käskystä odottaa tykistökeskitystä, vaan määräsi komppaniansa hyökkäykseen suolle. Laiston komppania oli jo sodan alussa kärsinyt huomattavia tappioita. komppaniaan tulleet täydennysmiehet olivat nuoria, juuri varusmieskoulutuksen suorittaneita. Laisto jäi itse taakse suon reunaan seuraamaan "tilanteen kehittymistä". Taistelun kuluessa avoimelta suolta joitakin vielä elossa olevia miehiä perääntyi suojaan. Laisto uhkasi ampua perääntyvät sotilaansa. Aliupseerit menivät väliin ja estivät teloituksen ja joutuivat sen vuoksi Laiston kanssa käsirysyyn.

65 kaatunutta ja 54 haavoittunutta.

Loput n. 30 miestä istuivat kaatuneitten vieressä hiljaisina surren ”rippikoulukavereittensa” kaatumista. Kaikki sopivat suon laidassa makaavan yhden kelopuun rungolle. Eloonjääneistä otettiin valokuva tämän kelopuun luona. Valitettavasti tämä kuva ja monet muut kuvat tuhoutuivat Ossi Laineen sedän Viljo Laineen kodin tulipalossa v. 1980. JR 10:n sotapäiväkirjoissa Laiston menettely on pimitetty.

Taistelun jälkeen miehet pitivät varmana, että Laiston asiaa tullaan puimaan sotaoikeudessa. Toisin kävi. Eino Laisto palkittiin samana päivänä 7.8.1941 kunniamerkillä (VR4 ylip. 116/41).

Taisteluun valmistautuneet sotilaat näkivät majuri Majewskin makaavan edellisenä iltana ”sammuneena” samalla kankaalla mihin kaatuneet sotilaat taistelun jälkeen koottiin riviin. Tämän vuoksi ihmetystä herättää se, että Majewski saattoi allekirjoittaa pataljoonan komentajana myös Laiston komppanian (2./JR 10) taistelukertomuksen.

Klikkaa laajentaaksesi...

Luen parhaillaan Onni Palasteen kirjaa Raappanan miehet, joka kertoo 14. divisioonan sotilaiden kokemuksista. Tuo surullisenkuuluisa suohyökkäys mainitaan. Tosin jo ennen sitä eräässä toisessa hyökkäyksessä Laisto oli uhkaillut vihollisen tulituksessa matalaksi menneitä miehiään vetämällä Lahti-pistoolin esiin ja karjumalla: "Perkele ! Tässä pitää ryhtyä nyt ampumaan omia raukkoja."
 
Tuossa se kusipää-kapteeni on oikealla.

image005.jpg


Lähde:
 
tulikomento kirjoitti:
Niin oli mutta kadettikoulu varmasti oli jo tavoitteena.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tiettävästi hän ei vielä tuossa vaiheessa tähyillyt sotilasuralle. Tyttärensä kertoman mukaan kunnianhimoa oli yllin kyllin, mutta se suuntautui fysiikan opintoihin, kunnes:
"Ansioistanne Pinnan päällikkönä ojennan Teille toisen luokan rautaristin. Tämä on ainoa divisioonamme käytettäväksi annettu rautaristi. Tunnelma oli juhlava. Kenraali tiedusteli siviiliuraani. Vastasin: - Olen matematiikan ylioppilas. Rintama-arkussani ovat mukanani lopputenttikirjat. Fyysikon ura kiinnostaa minua erityisesti. Kenraali: - Sota jatkuu kenties hyvinkin kauan, eikö upseerin ura kiinnosta? - En ole ajatellut sitä herra kenraali. Kenraali kehotti minua harkitsemaan Kadettikouluun menoa."
 
Luin joulukuussa sen Keinosen kirjoittaman kirjan itsestään muistin virkistämiseksi. Aikamoinen Minäite hän on tainnut olla. Ja kyllähän se melkoinen sotku taisi syntyä siitä kenraalipolitikoinnistakin. Mies oli kuitenkin käsittääkseni SN-seuran jäsen ja ymmärsi YYA-sopimuksen edut. Oliko suurin virheensä sitten astuminen UKKn tontille liian vahvasti? Muuten olisi virkakautensa petkeltänyt niinkuin ei mitään.

Jossain toisessa yhteydessä luin viime syksynä, miten hänen uudistuksiaan pöytälaatikkojarrutettiin intissä. Strategiaa ymmärtävä Keinonen ei ymmärtänyt, että ylhäältä päin käskyttäminen ei organisaatiossa etene, jos tarpeeksi korkea-arvoiset vastustavat`?

Kun kenties muistatte olen puuhastellut aina välillä rehellisen kommunistimateriaalin parissa. Niissäkin Keinonen mainitaan. Jopa niin, että asetetaan toiveita intin kansanvaltaistamiselle Keinosen kaudella. Ja Keinosen jo kuoltua todetaan, että eipä se onnistunut, koska taantumuksellisia upseereja oli niin paljon. :)

Henkilön linkkiä Arvo Penttiin olen pohtinut.
 
baikal kirjoitti:
Mies oli kuitenkin käsittääkseni SN-seuran jäsen ja ymmärsi YYA-sopimuksen edut. Oliko suurin virheensä sitten astuminen UKKn tontille liian vahvasti?
Klikkaa laajentaaksesi...
Uransa kannalta tuo oli varmasti hänen suurin virheensä. Mutta olihan hänen poliittinen toimintansa komentajalle aika erikoista, enkä ihmettele sen aikaansaamaa vastustusta. Hänhän kertoi mm. NL:n suurlähettiläälle sekä Suomen kommunistijohdolle olevansa neuvostojärjestelmän kannattaja. Ehkä hän tosissaan näki itsensä tulevaisuuden Neuvosto-Suomen asevoimien marsalkkana. Eronsa kynnyksellä hän kävi vielä hakemassa tukea niin SKP:lta kuin NL:n sotilasasiamieheltäkin, joka sai kuulla oikeistovoimien olevan muuttamassa maamme ulkopoliittista linjaa, ja vaatimassa komentajan eroa.
 
Erkki kirjoitti:
Uransa kannalta tuo oli varmasti hänen suurin virheensä. Mutta olihan hänen poliittinen toimintansa komentajalle aika erikoista, enkä ihmettele sen aikaansaamaa vastustusta. Hänhän kertoi mm. NL:n suurlähettiläälle sekä Suomen kommunistijohdolle olevansa neuvostojärjestelmän kannattaja. Ehkä hän tosissaan näki itsensä tulevaisuuden Neuvosto-Suomen asevoimien marsalkkana. Eronsa kynnyksellä hän kävi vielä hakemassa tukea niin SKP:lta kuin NL:n sotilasasiamieheltäkin, joka sai kuulla oikeistovoimien olevan muuttamassa maamme ulkopoliittista linjaa, ja vaatimassa komentajan eroa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Vaikka sitä olettaisi, että korkeimpiin tehtäviin valittaisiin parhaimpia miehiä, niin heidän todellisuudentajunsa voi silti olla veitsenterällä suistumaan. Kuten esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa nähtiin tuoreimpana esimerkkinä.
 
Mihinkä koira karvoistaan pääsee, hienoja haastatteluja ohjelmassa mutta YLEn toimituksellisena taustameluna paistaa läpi, että mitäs läksitte. :salut: Veteraaneille, vaikka vaikuttaa että ovat edelleen puolustuskannalla.

yle.fi

Kun Suomi hyökkäsi itärajan yli

Ensimmäiset joukot hyökkäsivät jatkosodan alussa itärajan yli Rukajärven suunnalla. Suomalaiset joukot ylittivät Neuvostoliiton rajan seitsemästä eri kohdasta heinäkuun alussa 1941. Monelle parikymppiselle pojalle hyökkäys Neuvostoliittoon oli ”ensimmäinen ulkomaanmatka”.
yle.fi yle.fi
 
JR49 kirjoitti:
Vaikka sitä olettaisi, että korkeimpiin tehtäviin valittaisiin parhaimpia miehiä, niin heidän todellisuudentajunsa voi silti olla veitsenterällä suistumaan. Kuten esimerkiksi USA:n presidentinvaaleissa nähtiin tuoreimpana esimerkkinä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Keinonen ollut ensiluokan sotilas, vaikkapa sodan ajan divisioonankomentajaksi varmasti erinomainen. Mutta henkkoht ominaisuudet taisivat olla kuitenkin sellaiset, että Pv:n korkeimmalle pallille hän oli väärä valinta. Ainahan näitä sillointällöin sattuu, niin sotilas-, kuin siviilipuolellakin.
 
Erkki kirjoitti:
Siitä ei ole epäilystäkään, etteikö Keinonen ollut ensiluokan sotilas, vaikkapa sodan ajan divisioonankomentajaksi varmasti erinomainen. Mutta henkkoht ominaisuudet taisivat olla kuitenkin sellaiset, että Pv:n korkeimmalle pallille hän oli väärä valinta. Ainahan näitä sillointällöin sattuu, niin sotilas-, kuin siviilipuolellakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Näin se on.
Ja ainakin pataljoonankomentajana testatusti huippuluokkaa. Toimiessaan JR 8:n I:n pataljoonan komentajana, hän oli ratkaisupaikoilla Suomen tuntemattomimmassa ratkaisutaistelusssa Loimolassa kesällä 1944. Loimolasta ei löydy netistä juuri mitään tarkkaa, mutta Keinosen tekemä oikea-aikainen vastahyökkäys oli avainasemassa, että itäinen ikivihollinen saatiin sielläkin torjuttua.
Minulla on ikuisuusprojektina tehdä vähän selkoa Loimolasta, saa nähdä toteutuuko koskaan, mutta homma oli sielläkin veitsenterällä kuten muuallakin. Muutamilla oikeilla ratkaisuilla ja tekijämiehillä oli iso rooli.
 
JR49 kirjoitti:
Näin se on.
Ja ainakin pataljoonankomentajana testatusti huippuluokkaa. Toimiessaan JR 8:n I:n pataljoonan komentajana, hän oli ratkaisupaikoilla Suomen tuntemattomimmassa ratkaisutaistelusssa Loimolassa kesällä 1944. Loimolasta ei löydy netistä juuri mitään tarkkaa, mutta Keinosen tekemä oikea-aikainen vastahyökkäys oli avainasemassa, että itäinen ikivihollinen saatiin sielläkin torjuttua.
Minulla on ikuisuusprojektina tehdä vähän selkoa Loimolasta, saa nähdä toteutuuko koskaan, mutta homma oli sielläkin veitsenterällä kuten muuallakin. Muutamilla oikeilla ratkaisuilla ja tekijämiehillä oli iso rooli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Loimolassa taisteli myös JR 9. Jossain kirjastoni uumenissa on tuon rykmentin historiikki, täytyykin etsiä se ja lukea taas pitkästä aikaa, sen verran on unohtunut tuon suunnan tapahtumat minultakin.
 
Erkki kirjoitti:
Loimolassa taisteli myös JR 9. Jossain kirjastoni uumenissa on tuon rykmentin historiikki, täytyykin etsiä se ja lukea taas pitkästä aikaa, sen verran on unohtunut tuon suunnan tapahtumat minultakin.
Klikkaa laajentaaksesi...
Hyvä ajatus. Lyödään tiedot yhteen jossain vaiheessa. Aikajanalla ennen kuin hauta kutsuu :sneaky:.
Tuohon kun vielä yhdistää Keinosen muistelmat Taistellen takaisin ja vähän Jatkosodan historiaa, niin lienee hyvinkin tietoinen tapahtumista sen jälkeen. Täytyypä minunkin tuo JR 9 saalistaa jostakin.
Ongelmahan näissä on, että lukee paljon, mutta eri aikaan ja paikkoja vaihdellen, niin ehtii toisesta päästä unohtua :(. Nyt olen esimerkiksi perehtymässä uuteen kirjaan eteläsavolaisten Talvisodan taisteluista Laatokan Karjalassa.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top