En ole koskaan erityisesti arvostanut Hägglundin "puolustuspoliittisia" mielipiteitä, enkä arvosta nytkään. Asioista voidaan toki olla monta mieltä, mutta pari pointtia oheisesta kirjoituksesta.
1. Jäsenyys romahduttaa Suomen puolustustahdon vain jos itse annamme sen romahtaa. En ole mistään lukenut tai kuullut, että Nato edellyttäisi jäseniltään puolustustahdon romahduttamista. Enemminkin se romahtaa jos kansalaiset huomaavat, ettei puolustukseen satsata ja ettemme pärjäisi yksin.
2. "Pelkään, että meille kävisi samalla tavalla kuin kaikille muille uusille Nato-maille. Puolustusta ei haluta enää itse hoitaa, vaan se ajetaan alas. Luotetaan siihen, että armeija voidaan ulkoistaa palkkarengille. Tämä on hyvin vaarallista."
Armeijan johtaminen on aina ulkoistettu "palkkarengeille". Heitä kutsutaan ammattisotilaiksi, upseereiksi tai vaikka sitten kapiaisiksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että meille käivisi "kuin kaikille muille uusille Nato-maille". Kukaan ei kiellä meitä jatkossakin satsaamasta yleiseen asevelvollisuuteen ja yhdistää se Nato-jäsenyyteen. Esimerkiksi Baltian maat ovat huono esimerkki. Mitäköhän niiden puolustuksesta olisi tullut jos niissä olisi lähes nollasta ja ilman ulkomaista apua lähdetty luomaan Suomen tyyppistä asevelvollisuusarmeijaa?
3. "Hägglundin mielestä tärkeintä on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maatansa vaikka henkensä uhalla. Siirtyminen palkka-armeijaan tarkoittaisi kenraalin mielestä sitä, että koko maata ei voitaisi enää puolustaa.
– Kansalla on vahva puolustustahto. Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa. Jos puolustuksen hoitaisi joku palkka-armeija, niin maa olisi lyötävissä, mutta ei tällaista kansaa voi alistaa."
Hägglund tietää varsin hyvin, ettei koko maata enää kyetä puolustamaan jos hyökkääjällä on ehdoton ilmaylivoima ja mahdollisuus liikuttaa joukkojaan lähes vapaasti. Hänen tulisi myös tietää, ettei kokonaismaanpuolustuksemme ole haasteiden tasalla ja ettei siviiliyhteiskuntamme kestäisi pitkää sotaa, sotilaat metsissä toki pitempään. Naton jäsenyys ei edellyttäisi palkka-armeijaan siirtymistä. Se on omassa vallassamme! Kuka käskisi olla tyhmä, ei ainakaan Nato!
Mutta on tuossa Hägglundin haastattelussa hyviäkin pointeja, pohjoismainen yhteistyö ja EU:n roolin vahvistaminen esimerkkeinä.
http://yle.fi/uutiset/kenraali_natosta_jasenyys_romahduttaisi_suomen_puolustustahdon/7237096
Kenraali Natosta: Jäsenyys romahduttaisi Suomen puolustustahdon
Puolustusvoimien entisen komentajan mielestä paras turvamme on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan itse ase kädessä omaa maatansa. Gustav Hägglund kommentoi Euroopan turvallisuuspoliittista asetelmaa Ajankohtaisen kakkosen eurovaalisarjassa.
Suomi ei voi rakentaa turvallisuuttaan pelkästään EU:n varaan. Kyllä paras turvamme on, että meillä on oma valmius puolustaa ase kädessä maatamme, sanoo kenraali Gustav Hägglund Ajankohtaisessa kakkosessa. Kuva: Yle/Juha Portaankorva
Kenraali Gustav Hägglund kannattaa ehdottomasti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä. Hänen mielestään Ruotsi on Suomelle kaikista maailman maista luontevin puolustuskumppani.
– Askel eteenpäin olisi, jos Suomi hoitaisi maapuolustuksen, koska Ruotsilla ei ole maavoimia juuri enää jäljellä. Ruotsi vastaisi meripuolustuksesta Suomenlahden ulkopuolella. Ilmavoimilla voisi olla samat taistelujohtojärjestelmät ja toimintatavat. Tällöin ilmavoimia voitaisiin käyttää yhdessä siellä, missä niitä tarvitaan.
– Suomi on Ruotsille puskuri idästä tulevaa uhkaa vastaan, mikä on varmaan nyt jossain määrin Ruotsin mielessä. Suomi ei kuitenkaan voi mitään maantieteelliselle asemalleen, oli yhteistyötä tai ei, sanoo kenraali Gustav Hägglund.
Sotilaallisesti vahvempi unioni
Jo Snellman sanoi, että aseeton kansa on kelvoton.
– Gustav Hägglund
Kenraali Hägglund puoltaa vahvasti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Jotta EU voisi olla vakavasti otettava kansainvälisen politiikan toimija, Hägglundin mielestä unionilla pitää olla myös sotilaallinen kyky ja ulottuvuus.
– Jo Snellman sanoi, että aseeton kansa on kelvoton.
– Unionilla on noin kaksi kertaa enemmän sotilaita aseissa kuin Venäjällä. EU:n päätöksenteon ja organisaation puutteiden vuoksi unioni ei ole sotilaallisesti toimintakykyinen. Tämän takia Venäjä ei ole ottanut EU:ta kovin vakavasti Ukrainan kriisin aikana, toteaa Hägglund.
Hägglund valittiin 2000-luvun alussa Euroopan unionin sotilaskomitean ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Tuolloin unionissa oltiin hyvin optimistisia siitä, että jäsenmaiden välinen puolustusyhteistyö lähtee tiivistymään.
– Kävi päinvastoin. Unionin puolustusyhteistyö ei ole juurikaan edennyt näiden vuosien aikana. Syynä on EU:n eripuraisuus. Unionissa vaaditaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa konsensusta, mutta aina löytyy joku vastarannankiiski, tuhahtaa Hägglund.
Kahden pilarin Nato
- Jos unionin jäsenmaat hoitaisivat oman puolustuksena kuten me, niin täällä olisi helpompi elää, sanoo Gustav Hägglund. Kuva Karjalan prikaatin taisteluharjoituksista marraskuulta 2013. Kuva: Yle
Kenraali Hägglund ei kannata Euroopan unionin omaa puolustusliittoa. Hänen mielestään ei ole järkeä perustaa Eurooppaan kahta sotilasorganisaatiota, joiden jäseninä olisivat suunnilleen samat maat.
– Järjenmukainen ratkaisu olisi, että EU ottaisi Naton eurooppalaiset rakenteet haltuunsa. Natolla olisi Euroopassa EU:sta tuleva komentaja ja komentoketju. Syntyisi kahden pilarin liitto, jossa toinen pilari on Yhdysvallat ja toinen EU.
– Nato on nykyisin ennen kaikkea Yhdysvaltojen politiikan väline. Siksi olisi hyvä, että Natosta voitaisiin tehdä tasapuolisempi organisaatio, toteaa Hägglund.
Hägglund kehuu unionin siviilikriisinhallintaa. Hänen mielestään EU:lla on tarjota koko paletti sortuneen valtion jaloille saamiseksi. Kenraalin mielestä tähän pitäisi saada mukaan myös sotilaallinen kyky nykyistä huomattavasti paremmin.
Punaista valoa Natolle
1. Jäsenyys romahduttaa Suomen puolustustahdon vain jos itse annamme sen romahtaa. En ole mistään lukenut tai kuullut, että Nato edellyttäisi jäseniltään puolustustahdon romahduttamista. Enemminkin se romahtaa jos kansalaiset huomaavat, ettei puolustukseen satsata ja ettemme pärjäisi yksin.
2. "Pelkään, että meille kävisi samalla tavalla kuin kaikille muille uusille Nato-maille. Puolustusta ei haluta enää itse hoitaa, vaan se ajetaan alas. Luotetaan siihen, että armeija voidaan ulkoistaa palkkarengille. Tämä on hyvin vaarallista."
Armeijan johtaminen on aina ulkoistettu "palkkarengeille". Heitä kutsutaan ammattisotilaiksi, upseereiksi tai vaikka sitten kapiaisiksi. Ei ole mitään syytä olettaa, että meille käivisi "kuin kaikille muille uusille Nato-maille". Kukaan ei kiellä meitä jatkossakin satsaamasta yleiseen asevelvollisuuteen ja yhdistää se Nato-jäsenyyteen. Esimerkiksi Baltian maat ovat huono esimerkki. Mitäköhän niiden puolustuksesta olisi tullut jos niissä olisi lähes nollasta ja ilman ulkomaista apua lähdetty luomaan Suomen tyyppistä asevelvollisuusarmeijaa?
3. "Hägglundin mielestä tärkeintä on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maatansa vaikka henkensä uhalla. Siirtyminen palkka-armeijaan tarkoittaisi kenraalin mielestä sitä, että koko maata ei voitaisi enää puolustaa.
– Kansalla on vahva puolustustahto. Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa. Jos puolustuksen hoitaisi joku palkka-armeija, niin maa olisi lyötävissä, mutta ei tällaista kansaa voi alistaa."
Hägglund tietää varsin hyvin, ettei koko maata enää kyetä puolustamaan jos hyökkääjällä on ehdoton ilmaylivoima ja mahdollisuus liikuttaa joukkojaan lähes vapaasti. Hänen tulisi myös tietää, ettei kokonaismaanpuolustuksemme ole haasteiden tasalla ja ettei siviiliyhteiskuntamme kestäisi pitkää sotaa, sotilaat metsissä toki pitempään. Naton jäsenyys ei edellyttäisi palkka-armeijaan siirtymistä. Se on omassa vallassamme! Kuka käskisi olla tyhmä, ei ainakaan Nato!
Mutta on tuossa Hägglundin haastattelussa hyviäkin pointeja, pohjoismainen yhteistyö ja EU:n roolin vahvistaminen esimerkkeinä.
http://yle.fi/uutiset/kenraali_natosta_jasenyys_romahduttaisi_suomen_puolustustahdon/7237096
Kenraali Natosta: Jäsenyys romahduttaisi Suomen puolustustahdon
Puolustusvoimien entisen komentajan mielestä paras turvamme on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan itse ase kädessä omaa maatansa. Gustav Hägglund kommentoi Euroopan turvallisuuspoliittista asetelmaa Ajankohtaisen kakkosen eurovaalisarjassa.
Suomi ei voi rakentaa turvallisuuttaan pelkästään EU:n varaan. Kyllä paras turvamme on, että meillä on oma valmius puolustaa ase kädessä maatamme, sanoo kenraali Gustav Hägglund Ajankohtaisessa kakkosessa. Kuva: Yle/Juha Portaankorva
Kenraali Gustav Hägglund kannattaa ehdottomasti Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyön kehittämistä. Hänen mielestään Ruotsi on Suomelle kaikista maailman maista luontevin puolustuskumppani.
– Askel eteenpäin olisi, jos Suomi hoitaisi maapuolustuksen, koska Ruotsilla ei ole maavoimia juuri enää jäljellä. Ruotsi vastaisi meripuolustuksesta Suomenlahden ulkopuolella. Ilmavoimilla voisi olla samat taistelujohtojärjestelmät ja toimintatavat. Tällöin ilmavoimia voitaisiin käyttää yhdessä siellä, missä niitä tarvitaan.
– Suomi on Ruotsille puskuri idästä tulevaa uhkaa vastaan, mikä on varmaan nyt jossain määrin Ruotsin mielessä. Suomi ei kuitenkaan voi mitään maantieteelliselle asemalleen, oli yhteistyötä tai ei, sanoo kenraali Gustav Hägglund.
Sotilaallisesti vahvempi unioni
Jo Snellman sanoi, että aseeton kansa on kelvoton.
– Gustav Hägglund
Kenraali Hägglund puoltaa vahvasti Euroopan unionin puolustusyhteistyön kehittämistä. Jotta EU voisi olla vakavasti otettava kansainvälisen politiikan toimija, Hägglundin mielestä unionilla pitää olla myös sotilaallinen kyky ja ulottuvuus.
– Jo Snellman sanoi, että aseeton kansa on kelvoton.
– Unionilla on noin kaksi kertaa enemmän sotilaita aseissa kuin Venäjällä. EU:n päätöksenteon ja organisaation puutteiden vuoksi unioni ei ole sotilaallisesti toimintakykyinen. Tämän takia Venäjä ei ole ottanut EU:ta kovin vakavasti Ukrainan kriisin aikana, toteaa Hägglund.
Hägglund valittiin 2000-luvun alussa Euroopan unionin sotilaskomitean ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Tuolloin unionissa oltiin hyvin optimistisia siitä, että jäsenmaiden välinen puolustusyhteistyö lähtee tiivistymään.
– Kävi päinvastoin. Unionin puolustusyhteistyö ei ole juurikaan edennyt näiden vuosien aikana. Syynä on EU:n eripuraisuus. Unionissa vaaditaan ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa konsensusta, mutta aina löytyy joku vastarannankiiski, tuhahtaa Hägglund.
Kahden pilarin Nato
- Jos unionin jäsenmaat hoitaisivat oman puolustuksena kuten me, niin täällä olisi helpompi elää, sanoo Gustav Hägglund. Kuva Karjalan prikaatin taisteluharjoituksista marraskuulta 2013. Kuva: Yle
Kenraali Hägglund ei kannata Euroopan unionin omaa puolustusliittoa. Hänen mielestään ei ole järkeä perustaa Eurooppaan kahta sotilasorganisaatiota, joiden jäseninä olisivat suunnilleen samat maat.
– Järjenmukainen ratkaisu olisi, että EU ottaisi Naton eurooppalaiset rakenteet haltuunsa. Natolla olisi Euroopassa EU:sta tuleva komentaja ja komentoketju. Syntyisi kahden pilarin liitto, jossa toinen pilari on Yhdysvallat ja toinen EU.
– Nato on nykyisin ennen kaikkea Yhdysvaltojen politiikan väline. Siksi olisi hyvä, että Natosta voitaisiin tehdä tasapuolisempi organisaatio, toteaa Hägglund.
Hägglund kehuu unionin siviilikriisinhallintaa. Hänen mielestään EU:lla on tarjota koko paletti sortuneen valtion jaloille saamiseksi. Kenraalin mielestä tähän pitäisi saada mukaan myös sotilaallinen kyky nykyistä huomattavasti paremmin.
Punaista valoa Natolle
Luotetaan siihen, että armeija voidaan ulkoistaa palkkarengille. Tämä on hyvin vaarallista.
– Gustav Hägglund
Kenraali Gustav Hägglund näyttää punaista valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Vihreä valo syttyy vasta siinä vaiheessa, jos EU:sta tulee Naton toinen pilari.
– Pelkään, että meille kävisi samalla tavalla kuin kaikille muille uusille Nato-maille. Puolustusta ei haluta enää itse hoitaa, vaan se ajetaan alas. Luotetaan siihen, että armeija voidaan ulkoistaa palkkarengille. Tämä on hyvin vaarallista.
– Tämän takia en pidä Nato-jäsenyyden tuomia hyötyjä niin suurina, että ne korvaisivat puolustustahdon romahtamisen, sanoo Hägglund.
Vahva puolustustahto
- Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa, sanoo kenraali Gustav Hägglund. Kuva Karjalan prikaatin taisteluharjoituksista marraskuulta 2013. Kuva: Yle
Hägglundin mielestä tärkeintä on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maatansa vaikka henkensä uhalla. Siirtyminen palkka-armeijaan tarkoittaisi kenraalin mielestä sitä, että koko maata ei voitaisi enää puolustaa.
– Kansalla on vahva puolustustahto. Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa. Jos puolustuksen hoitaisi joku palkka-armeija, niin maa olisi lyötävissä, mutta ei tällaista kansaa voi alistaa.
– Jos unionin puolustusyhteistyötä aiotaan jatkossa kehittää, meistä kannattaisi ottaa mallia. Suomi on hoitanut EU-maista parhaiten oman puolustuksensa. Jos muut jäsenmaat tekisivät samalla tavoin, niin tässä maanosassa olisi paljon helpompi elää, sanoo kenraali Gustav Hägglund.
Ajankohtainen kakkonen 13.5. klo 21 kysyy, tarvitseeko Euroopan unioni yhteiset aseet. Vastaamassa ovat kenraali Gustav Hägglundin lisäksi eurovaaliehdokkaat Silja Borgarsdóttir Sandelin (r.), Kaisa Penny (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.).
– Gustav Hägglund
Kenraali Gustav Hägglund näyttää punaista valoa Suomen Nato-jäsenyydelle. Vihreä valo syttyy vasta siinä vaiheessa, jos EU:sta tulee Naton toinen pilari.
– Pelkään, että meille kävisi samalla tavalla kuin kaikille muille uusille Nato-maille. Puolustusta ei haluta enää itse hoitaa, vaan se ajetaan alas. Luotetaan siihen, että armeija voidaan ulkoistaa palkkarengille. Tämä on hyvin vaarallista.
– Tämän takia en pidä Nato-jäsenyyden tuomia hyötyjä niin suurina, että ne korvaisivat puolustustahdon romahtamisen, sanoo Hägglund.
Vahva puolustustahto
- Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa, sanoo kenraali Gustav Hägglund. Kuva Karjalan prikaatin taisteluharjoituksista marraskuulta 2013. Kuva: Yle
Hägglundin mielestä tärkeintä on, että suomalaiset ovat valmiita puolustamaan maatansa vaikka henkensä uhalla. Siirtyminen palkka-armeijaan tarkoittaisi kenraalin mielestä sitä, että koko maata ei voitaisi enää puolustaa.
– Kansalla on vahva puolustustahto. Suomi on kova pala jo pelkästään historian valossa. Meitä ei tunneissa eikä päivissä voi lannistaa. Jos puolustuksen hoitaisi joku palkka-armeija, niin maa olisi lyötävissä, mutta ei tällaista kansaa voi alistaa.
– Jos unionin puolustusyhteistyötä aiotaan jatkossa kehittää, meistä kannattaisi ottaa mallia. Suomi on hoitanut EU-maista parhaiten oman puolustuksensa. Jos muut jäsenmaat tekisivät samalla tavoin, niin tässä maanosassa olisi paljon helpompi elää, sanoo kenraali Gustav Hägglund.
Ajankohtainen kakkonen 13.5. klo 21 kysyy, tarvitseeko Euroopan unioni yhteiset aseet. Vastaamassa ovat kenraali Gustav Hägglundin lisäksi eurovaaliehdokkaat Silja Borgarsdóttir Sandelin (r.), Kaisa Penny (sd.) ja Antti Häkkänen (kok.).
Viimeksi muokattu: