Kertausharjoitusvuorokausia saa tulevaisuudessa nettiopinnoista

koponen kirjoitti:
Auttaako suunniteltu hyväksiluettavuus (ja toivottavasti aktiivinen ko. suoritteiden markkinointi) reserviläisarmeijaa toimimaan ammattimaisesti poikkeusoloissa?

Onko suunniteltujen toimenpiteiden kustannustehokkuus (näissä niukkenevien resurssien oloissa) parempi vai huonompi kuin vaihtoehtoisten toteutustapojen? Entä vaikuttavuus?

Ja takaisin aiheeseen..

Kaikki koulutus kehittää reserviläisarmeijan ammattitaitoa, sitä pidän selvänä.
Nyt kysynkin mielenkiinnosta että millaisia vaihtoehtoisia toteutustapoja näkisit mahdollisena nyt suunniteltujen tilalle - tai miksei niiden lisäksikin?

Kaikki koulutus vie eteenpäin, resurssien kanssa ollaan jatkossakin varmasti pulassa, joten ajatukset siitä miten käytettävissä olevilla resursseilla voitaisiin reserviläisten osaamista kehittää, ovat kaikki tervetulleita.
 
Tästä "vähemmällä enemmän" -teemasta saattaa muutamakin henkilö parhaimmillaan innostua kirjoittamaan. Itsekin, pitää vain olla hiukan rauhallisempi tovi. Perustaisiko joku aiheelle oman säikeen, niin tiedonhallinnallisesti homma voisi toimia paremmin?
 
Joo, olet oikeassa, tästä pitäisi koota oma säikeensä. Se pitäisi vain alustaa nätisti, nyt tämä on vähän vesivelliä.

Ilman muuta pv:n tulee hakea kontaktipintaa per siviiliyhteiskunta ja koettaa saada osallistujia mukaan. Minä en osaa sanoa lainkaan, mitä se tarkoittaisi käytännössä. Eritoten, kun olen jo nähnyt ja kokenut koko sarjan alkaen pat ryt ryt pat jne. ja on armotta tullut vähän skeptiseksi. Siksi jättäisinkin estradin suosiolla muille.

Iso kysymys: näillä resursseilla ei tehdä atomisotilaita isoa joukkoa per reservi. Pitäisikö tyytyä malliin ryt pat jne. uudelleen? Samalla saataisiin kenties sitä populaa riviin, joka tukisi siviiliyhteiskuntaa time crisis? Armeija hoitakoon siis iskuvoimaisimman osan armeijaa, pat ryyd jne. tahmoisi kokoon populaa, joka ei ole ihan niin iskuvoimaista. En tiedä, tätä on palloteltu 20 vuotta plus, kyllä ainakin omat ideat ovat jo paketoitu.
 
Kotiutuvalle varusmiehelle rynnäkkökivääri kotiin ja kotona säilyttämisen ehdoksi käydä tietty määrä MPK:n kursseja vuodessa ja vuosittainen kuntotesti hyväksytysti lävitse. Valtiohan jopa säästäisi, ei tarvitsisi aseita romuttaa kun ovat niin kalliita säilyttäää... :D
 
commando kirjoitti:
Kotiutuvalle varusmiehelle rynnäkkökivääri kotiin ja kotona säilyttämisen ehdoksi käydä tietty määrä MPK:n kursseja vuodessa ja vuosittainen kuntotesti hyväksytysti lävitse. Valtiohan jopa säästäisi, ei tarvitsisi aseita romuttaa kun ovat niin kalliita säilyttäää... :D

Selvä - seuraava ajatus.. :D

Henk.koht olen sitä mieltä, että ihan ensimmäiseksi olisi panostettava entistäkin enemmän siihen, että löydettäisiin reservistä ne reserviläiset joilla on parhaat kyvyt ja paras motivaatio. Kun heidät on löydetty ja tavoitettu, olisi resurssit käytettävä heihin. Joukkotuotanto on ajatuksena hyvä - ongelma siinä vaan on se, että joukkona tuotettuun joukkoon mahtuu väkisin kovin laajalla kirjolla olevaa joukkoa - motivaation osalta erityisesti. Nykyisin, kun joukkoja on aikaisempaa vähemmän, olisi mahdollista myös valikoida henkilöstöä entistä tarkemmin ja siten muodostaa joukkoja, joiden henkilöstö on mahdollisimman motivoitunutta ja kyvykästä. Unohtaisin myös tyystin ikään perustuvat sijoitusperiaatteet. Ikä ei ole olennainen tekijä sotilaan kelvollisuudelle -fyysinen ja henkinen kunto, motivaatio sekä henkilökohtaiset ominaisuudet taas ovat lähes korvaamattomia. Kun vanhoja joukkoja jää kokoonpanoista uudistuksen myötä pois, niiden mukana menee paljon erittäin sopivaa sotilasainesta - ja taas olisi loistava paikka poimia sieltä ne parhaat ja sijoittaa uusiin kokoonpanoihin.
Summasummarum: Minusta emme pysty poimimaan ja sijoittamaan reservistä parhaita sotilaita, ainoastaan joukkoja..ja sekin perustuu lähinnä joukkotuotantoon + joukon keski-ikään. PALJON kyvykästä ainesta menee hukkaan.

Sen jälkeen kun PV pystyy etsimään ja sijoittamaan motivoituneimmat ja kyvykkäimmät kaverit, saadaan vähemmilläkin resursseilla enemmän aikaan - motivoitunut ja sotilastehtäväänsä vakavasti suhtautuva kaveri kun tulee pyydettäessä aika paljon helpommin koulutustilaisuuksiin ja harjoituksiin vapaaehtoisenakin (VEH-tyyliin siis) kuin huonosti motivoitunut ja pakon edessä harjoitukseen tuleva.
Pidän siis kaiken pohjana sitä, että PV löytää ja sijoittaa ne kaverit joilla on motivaatiota -koska varmuudella heitä on melkolailla paljon.
 
Muodostetaan maakuntajoukoista vaihtoehtoinen tapa suorittaa asevelvollisuus.

Eli peruskoulutuskauden jälkeen annetaan mahdollisuus suorittaa joko koko asevelvollisuus yhdessä paketissa tai sitten saa lähteä kotiin ja suorittaa palveluksen loppuun osallistumalla maakuntajoukkojen harjoituksiin omalla ajalla. palvelusvuorokausien määrä miehistössä suunnilleen sama.

MAAKJ porukalle sitten mahdollisuss AUK/RUK käymiseen seuraten nykyistä aliupseeriksi/upseeriksi reservissä ohjelmia.

Operatiivisten joukkojen ja maakuntajoukkojen innokkaalle vapaaehtoiselle reserville olisikin sitten aika luontevaa siirtya KoTu:n sijoituksen päättyessä.
 
Eikö tälläinen asteittainen suorittaminen ole jo Sveitsissä käytössä kuten pyssyjenkin kotisäilytys. Suomi voisi kerrankin katsoa muistakin mallia kuin Ruotsista.
 
commando kirjoitti:
Eikö tälläinen asteittainen suorittaminen ole jo Sveitsissä käytössä kuten pyssyjenkin kotisäilytys. Suomi voisi kerrankin katsoa muistakin mallia kuin Ruotsista.

Hippasen voisi laittaa realismia kehiin eli sotilasaseiden kotisäilytystä ei Suomessa ole - eikä tule!
 
Menee taas ohi aiheen.. Tämän otsikon alla piti kai nyt pohtia sitä, miten saadaan reserviläisten koulutusta tehostettua vaikka resurssit pienenee.
Nyt puhutaan jo koko asevelvollisten koulutusjärjestelmän remontista..ja se on ihan oman keskustelunsa paikka se.
Mielestäni nykyinen asevelvollisten peruskoulutusjärjestelmä toimii erittäin hyvin ja tuottaa erittäin hyvätasoisia sotilaita kenttäarmeijaan - ongelma ei siis ole siinä, etteikö nykyinen koulutusjärjestelmä tuottaisi kustannustehokkaasti osaavia sotilaita. Ongelma on siinä, mitä tapahtuu sen jälkeen: saadaanko koulutetuista valittua kyvykkäimmät ja siten muodostettua parhaat mahdolliset joukot ja saadaanko ne joukot jatkokoulutettua mahdollisimman tehokkaasti.
Vaiheittainen/ osissa suoritettava asevelvollisen peruskoulutus (varusmieskoulutus) varmasti saavuttaisi suosiota varusmiespalvelukseen tulevien joukossa - mutta olisiko se yhtä tehokas tapa kouluttaa heidät kuin nykyinen..enpä tiedä.. Nykyinen tapa tuottaa erittäin hyvätasoisia sotilaita hyvin edullisesti. Vaatimustaso..ammattisotilaiden, mutta erityisesti myös reserviläisten itsensä, on vain asettunut tiedostamattamme niin korkeaksi, ettemme näe useinkaan sitä miten hyvätasoisia sotilaita tuotamme. Siitähän nimittäin tosiasiassa on kyse, kun emme useinkaan ole tyytyväisiä reservin sotilaiden osaamiseen/ reserviläiset itse eivät välttämättä usko olevansa kovinkaan kummoisia sotilaita..vaikka tosiasiassa ovatkin yllättävän hyviä.
 
skärdis kirjoitti:
commando kirjoitti:
Eikö tälläinen asteittainen suorittaminen ole jo Sveitsissä käytössä kuten pyssyjenkin kotisäilytys. Suomi voisi kerrankin katsoa muistakin mallia kuin Ruotsista.

Hippasen voisi laittaa realismia kehiin eli sotilasaseiden kotisäilytystä ei Suomessa ole - eikä tule!

No sillehän minä en voi mitään ettei Suomessa maanpuolustuksellisiin haasteisiin vastata realistisesti tai tehokkaasti. Jatketaan vain "realistisella" linjalla ja jatketaan valikoivaa asevelvollisuutta sekä unohdetaan 90% sodan ajan joukoista on reserviläisiä.
 
Kapiainen kirjoitti:
Ongelma on siinä, mitä tapahtuu sen jälkeen: saadaanko koulutetuista valittua kyvykkäimmät ja siten muodostettua parhaat mahdolliset joukot ja saadaanko ne joukot jatkokoulutettua mahdollisimman tehokkaasti.

No kerro minulle millä muulla porkkanalla tai kepillä saadaan reserviiin kuuluvat ilmoittamaan terveydentilasta, kunnosta ja kiinnostuksesta kuin antamalla hiukan luottamusta eli ase ja varusteet kotiin sekä näiden säilyttämiseksi vaadittujen pienten velvollisuuksien (kuntotestit ja niistä pinssit rintaan sekä vapaaehtoiset kurssit) suorittaminen?

Vaiheittainen/ osissa suoritettava asevelvollisen peruskoulutus (varusmieskoulutus) varmasti saavuttaisi suosiota varusmiespalvelukseen tulevien joukossa - mutta olisiko se yhtä tehokas tapa kouluttaa heidät kuin nykyinen..enpä tiedä.. Nykyinen tapa tuottaa erittäin hyvätasoisia sotilaita hyvin edullisesti.

Tässä taas unohdetaan se kansantaloudellinen puoli, 6-12 kk poissa opiskeluista tai työelämästä, varsinkin koska kesälomat menevät eri tahtia varusmiesvelvollisuuden kanssa karsii vielä enemmän kokonaistyön määrää. Koska varusmiespalvelus on asetettu vuodenaikojen mukaan pitäisi myös suomalaisten kesä- ja koululomat ajoittaa siten että varusmiesten olisi kotiuduttava siihen aikaan että kesätyöhön esim. pystyisi palaamaan tai aloittamaan suoraan eikä vasta puolessa välissä eli heinäkuussa. Lisäksi nytkin on taas ininää että Suomi menee kiinni syyskuussa niin näille lomien siirrolle olisi aika.
 
commando kirjoitti:
No kerro minulle millä muulla porkkanalla tai kepillä saadaan reserviiin kuuluvat ilmoittamaan tervyedentilasta, kunnosta ja kiinnostuksesta kuin antamalla hiukan luottamusta eli ase ja varusteet kotiin?

Tässä taas unohdetaan se kansantaloudellinen puoli, 6-12 kk poissa opiskeluista tai työelämästä, varsinkin koska kesälomat menevät eri tahtia varusmiesvelvollisuuden kanssa karsii vielä enemmän kokonaistyön määrää. Koska varusmiespalvelus on asetettu vuodenaikojen mukaan pitäisi myös suomalaisten kesä- ja koululomat ajoittaa siten että varusmiesten olisi kotiuduttava siihen aikaan että kesätyöhön esim. pystyisi palaamaan tai aloittamaan suoraan eikä vasta puolessa välissä eli heinäkuussa. Lisäksi nytkin on taas ininää että Suomi menee kiinni syyskuussa niin näille lomien siirrolle olisi aika.

No ei minullakaan ole koskaan ollut ensimmäistäkään sotilasasetta kotona, eikä ole tullut ikinä edes mielen että pitäisi olla.. En oikein näe nyt yhteyttä reserviläisen motivaation ja sotilasaseiden ja -varusteiden kotisäilytyksellä.. Jos se siitä on kiinni, niin siinä tapauksessa melkein epäilisin ko. reserviläisen vaikuttimia koko asiaa kohtaan..

Tuo toinen asia on edelleen sinänsä merkityksellinen asia, jota pitäisi voida yhteiskunnallisessa keskustelussa rohkeasti ravistella - mutta siitä huolimatta se ei mielestäni kuulu tähän keskusteluun tämän otsikon alle.
Tietysti asiaa voidaan laskeskella kansantaloudellisesti - mutta toisaalta mitä on yksi 6-12kk varusmiespalveluksessa kun isohko osa kyvykkäimmästä nuorisosta "lorvii" erilaisissa opinhajoissa vuosikausia ilman että heillä on varsinaisesti kiirettä valmistua ja sen myötä siirtyä kokopäiväisesti työelämään.. Ehkä sitäkin pitäisi alkaa miettimään kansantaloudellisesti ja keksiä keinoja millä yksinkertaisesti lopetaan tolkuttoman pitkään kestävät opiskelut..
 
Kysymys on ennen kaikkea kotisäilytyksessä luottamuksesta, kun annetaan vapautta ja vastuuta saadaan myös velvollisuuksiin vastauksia. Sveitsissä on hyviä kokemuksia asiasta lisäksi Pohjoismaissakaan kotiturvajoukkojen aseet eivät ole olleet ongelma ennen kuin niitä alettiin säilyttämään kollektiivisesti korpiradoilla. Sinällään keskustelu ei koske opiskelua mutta Suomessa ylikoulutetaan ja suomalaisten sietäisi ottaa oppia Yhdysvalloista jossa kandidaatin tutkinto aivan pätevä. Suomessahan sillä ei tee mitään. Kun opiskelusta tehdään maksullista ja vapaaehtoisella asevelvollisuudella voi kuitata 4-5 v. ilmaiset opiskelut ratkaistaan myös se seikka miten PV:t saa hyvää miehistöainesta vapaaehtoisessa mallissa. Mutta asiaan...

Jään odottamaan innolla miten ihmiset ryhtyvät ostelemaan hirvikivääreitä, metsää jotta pääsevät seuroihin sekä suorittamaan metsästäjäntutkintoja ja ampumaan hirvimerkkejä kolmen vuoden välein saadakseen kertausharjoitusvuorokausia ja reservin iskukyky sen kuin nousee nykyisillä virallista linjaa noudattavilla tavoilla. :D
 
commando kirjoitti:
Kysymys on ennen kaikkea kotisäilytyksessä luottamuksesta, kun annetaan vapautta ja vastuuta saadaan myös velvollisuuksiin vastauksia. Sveitsissä on hyviä kokemuksia asiasta lisäksi Pohjoismaissakaan kotiturvajoukkojen aseet eivät ole olleet ongelma ennen kuin niitä alettiin säilyttämään kollektiivisesti korpiradoilla. Sinällään keskustelu ei koske opiskelua mutta Suomessa ylikoulutetaan ja suomalaisten sietäisi ottaa oppia Yhdysvalloista jossa kandidaatin tutkinto aivan pätevä. Suomessahan sillä ei tee mitään. Kun opiskelusta tehdään maksullista ja vapaaehtoisella asevelvollisuudella voi kuitata 4-5 v. ilmaiset opiskelut ratkaistaan myös se seikka miten PV:t saa hyvää miehistöainesta vapaaehtoisessa mallissa.

No..asehommasta olemme eri mieltä - mutta kannatan lämpimästi ajatuksiasi/ehdotuksiasi opiskeluihin liittyen!
Perusopetuksen jälkeinen koulutus maksulliseksi ja suorittamalla asepalvelusta voi kuitata opiskelumaksuja - ajatuksena miksipäs ei.

En näe tuota asehommaa mitenkään luottamuskysymyksenä. En minäkään saa tänä päivänä käytännössä minkäänlaista asetta töistä tuoda luvallisesti kotiin - enkä silti koe sitä mitenkään niin että kyse olisi siitä ettei minuun luoteta. Aivan samoin on täysin toivotonta yrittää saada aselupaa omaan aseeseen, joka vastaisi sotilasasetta jota/joita käytän sotilastehtävässäni (puoliautomaattinen rk-tyyppinen ase + 9mm pistooli jne), enkä koe sitäkään luottamuskysymyksenä..
 
Kapiainen kirjoitti:
En näe tuota asehommaa mitenkään luottamuskysymyksenä. En minäkään saa tänä päivänä käytännössä minkäänlaista asetta töistä tuoda luvallisesti kotiin - enkä silti koe sitä mitenkään niin että kyse olisi siitä ettei minuun luoteta. Aivan samoin on täysin toivotonta yrittää saada aselupaa omaan aseeseen, joka vastaisi sotilasasetta jota/joita käytän sotilastehtävässäni (puoliautomaattinen rk-tyyppinen ase + 9mm pistooli jne), enkä koe sitäkään luottamuskysymyksenä..

Itselaatavan rk-tyyppinen ase onnistuu vielä suhteellisen pienellä vaivalla ja 9 mm pistoolikin kun jaksaa kaksi vuotta kerjätä nimmareita. Sinähän et voi jos sinulla ei ole hallussapitolupaa keskisytytteistä patruunaa ampuvalle pistoolille, revolverille tai kiväärille ostaa patruunoita kaupasta ja ampua niitä valtion aseilla. Ja varmaan PV:kin sen kieltää. Tuskin kuitenkaan saat viran puolesta ampua tuhansia laukauksia vuodessa pistoolilla ilmaiseksi? Siten jos et pysty ampumaan tälläisiä määriä ei oikein pysty opettamaankaan kun ei itse osaa. Tässä on se ongelma joka on tehty sekä PV:n että lainsäätäjän toimesta. Opettava henkilöstö ei osaa ampua. Minä en tunne sinua enkä tiedä osaamistasi mutta yleensä ottaen ammuntaa opettavat joukkueiden kouluttajat jotka eivät mitenkään ampumataidolta eroa keskivertovarusmiehestä. Osa kantahenkilökunnasta hankkii, harjoittelee ja kilpailee, jotta myös osaisi opettaa varusmiehille aseenkäyttöä paremmin kehittyen siinä itse ampujana että kouluttajana koko ajan. Tottakai kysymys on luottamuksesta, ase on vapaan miehen symboli. Aina kun kansaan ei ole luotettu on aseet kerätty pois. Milloin kyse on ollut itsenäisyysliikkeen tukahduttamisesta, kansanmurhasta tai ideologian pelosta tai yleensäkin valtiovallan pelosta että kansa kyseenalaistaisi sen tyrannimaiset toimet. Valtion ja päättäjien kuuluu pelätä kansaa, ei toisinpäin. Päättäjien ei tarvitse pelätä kansaa silloin kun se toimii oikeudenmukaisesti - tai silloin kun kansalla ei ole aseita.
 
Varusmiehenä ollaan keskimäärin 20-ikävuoden hujakoilla. Monet opiskelevat itsensä ammattiin tai toiseen vasta 25–30-ikävuoden hujakoilla. Monesta siviilisektorin koulutuksesta ja ammatista voisi olla hyötyä eri SA-sijoituksissa, jopa niin, että uusi koulutus voi olla hyödyllisempi kuin varusmiesaikainen mosurikoulutus.

Tietääkseni PV:llä ei ole mitään koordinoituna systeemiä reserviläisten koulutuksen ja osaamisen kartoittamiseen pl. vapaaehtoiset ilmoittautumiset aluetoimistoon sekä ammattitiedon tsekkaaminen Väestötietojärjestelmästä sikäli mikäli reserviläinen esim. muuttoilmoituksen yhteydessä ammattinsa VTJ:ään ilmoittaa. Pakkoahan tähän ammatin ilmoittamiseen ei kellään ole, ja usein VTJ:n ammattikenttä onkin joko tyhjä tai auttamattomasti vanhentunutta tietoa.

Olisiko paikallaan keksiä joku organisoidumpi tapa pysyä kartalla tietyn ikäisten (sijoituskelpoisten) reserviläisten koulutuksista, ammattiosaamisesta sekä myöhemmällä iällä karttuneista erikoistaidoista? Ehkä samalla voisi kartoittaa samojen reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyttäkin sen sijoituskelpoisuuden arvioimiseksi? Vuosittainen tai vuorovuosittainen osaamis- ja terveyskysely lomake kotiin? Nettikysely? Jonkun pitäisi toki vielä perata vastaukset ja reagoida niihin jotenkin...
 
En oikein ymmärrä joidenkin reserviläisten selittämätöntä hinkua saada Puolustusvoimien ase kotisäilytykseen. Mitä kukaan edes tekisi sellaisella kun nykyisten normien perusteella Puolustusvoimien aseella ei esimerkiksi saa ampua kaupasta ostettuja patruunoita, vaan aseessa saa käyttää vain PV:n käyttöön hyväksymiä ampumatarvikkeita. Ase ilman riittävää määrää ampumatarvikkeita on pelkkä verkonpaino. Kuka valvoisi reserviläisten kotona olevia PV:n aseita ja kuka vastaisi niiden mahdollisista väärinkäytöksistä ja mahdollisista katoamisista siviilielämän pyörteissä? Paitsi yksilö itse?

Mielestäni järkevämpää olisi lisätä aselakiin ja aselupakäytäntöihin hyväksyttäväksi perusteeksi "sotilastaitojen harjoittelu" tms. Tällöin reserviläisen aseen lupaharkinta ja valvonta ulkoistettaisiin Puolustusvoimilta muutenkin normikansalaisten asioista vastaavalle hallinnonalalle, eli poliisiviranomaiselle ja jokainen lupaehdot täyttävä reserviläinen voisi hankkia kotiin oman aseen omaehtoista harjoittelua varten. Puolustusvoimien aseet säilyisivät edelleenkin Puolustusvoimien hallussa ja niitä jaettaisiin tarvittaessa niitä tarvitseville. Sitäpaitsi kaupasta saa paljon parempiakin aseita kuin kotimaiset rynnäkkökiväärit.

Tehdään leikkimielinen testi, vastaa mielessäsi seuraaviin ja muodosta käsitys sotilaasta, ei tarvitse vastata kirjallisesti.

Mikä ihme on tämän leikin tavoite ja mihin asiayhteyteen sen on tarkoitus liittyä?
 
Kapiainen kirjoitti:
Menee taas ohi aiheen.. Tämän otsikon alla piti kai nyt pohtia sitä, miten saadaan reserviläisten koulutusta tehostettua vaikka resurssit pienenee.

Asevelvollisten koulut ja harjoitus on pakko remontoida jos reservin koulutusta halutaan radikaalisti muuttaa.

Nykyisessä mallissa varusmiespalveluksessa muodostetaan sodanajan joukko jota sitten teoreettisesti viiden vuoden välein kertautetaan.

Kenttäarmeijan operatiivsten joukkojen supistamisen tuloksena kaikille koulutettaville ei ole SA-sijoitusta ja kertaukset on ajettu nollaan. Olisi houkuttelevaa sanoa että se on viimevuotisten "säästöjen" seurausta, mutta trendi on ollut selvä 90-luvun puoiivälistä alkaen.

Myöskin usein kuultu totuus "ikäluokat pienenevät" on hörönlöröä. 70-luvun puolestavälistä alkaen kutsuntaikään on tullut vuosittain n. 30 000 haarovälinakin omaavaa. Kutsuntakriteerien tiukentamisen seurauksena palvelukseen määrättävien osuus on pienentynyt.

Ongelma on siis kaksijakoinen: Kuinka käytettävissä oleva miehistöaines saadaan parempaan hyötykäyttöön ja kuinka varmistaa että kasarmeilla lämmitetään mahdollisimman vähän turhia petipaikkoja? Bonuskysymyksenä: kuinka hyödynnetään reservissä oleva koulutusosaaminen?

Vapaaehtoiset maakuntajoukot on nyt nähty, niihin ei riitä miehistöä eikä kadettiupseeristoa kiinnosta pätkän vertaa kehittää tai johtaa niitä, hyvä jos tietävät niiden olemassaolosta. Maakuntajoukot varusmiespalvelun vaihtoehtona nojaten vahvasti reservin osaamiseen ja vapaaehtoisten panokseen voisi toimia paremmin.
 
Korpisoturi kirjoitti:
Olisiko paikallaan keksiä joku organisoidumpi tapa pysyä kartalla tietyn ikäisten (sijoituskelpoisten) reserviläisten koulutuksista, ammattiosaamisesta sekä myöhemmällä iällä karttuneista erikoistaidoista? Ehkä samalla voisi kartoittaa samojen reserviläisten fyysistä kuntoa ja terveyttäkin sen sijoituskelpoisuuden arvioimiseksi?

Olisi..ja se olisi mielestäni todella ensiarvoisen tärkeää, että jokin tapa tuohon olisi. En tosin tunne tätä alaa juurikaan, joten en tarkkaan tiedä miten tuollaista tiedenkeruuta tehdään - mutta onhan se nyt jotenkin typerää että jokin suuri kauppaketju tietää tasan tarkkaan millaista ruokaa ostamme, mista ostamme autoomme polttoaineen, onko se dieseliä vai bensaa jne jne jne jne jne - ja samaan aikaan Puolustusvoimat ei tiedä reservissä olevien sotilaidensa sen hetkisestä tilanteesta kuin hädintuskin osoitteen..
 
Creidiki kirjoitti:
niihin ei riitä miehistöä eikä kadettiupseeristoa kiinnosta pätkän vertaa kehittää tai johtaa niitä, hyvä jos tietävät niiden olemassaolosta. Maakuntajoukot varusmiespalvelun vaihtoehtona nojaten vahvasti reservin osaamiseen ja vapaaehtoisten panokseen voisi toimia paremmin.

Mielestäni on väärin sanoa ettei kiinnosta - kysymys on ennemminkin siitä, ettei Maakuntajoukot kuulu käytännössä kenenkään työtehtäviin - josta taas seuraa se, että asiaa täytyisi tehdä vapaa-ajallaan. Henk.koht käytän vapaa-aikani mieluummin omien harrastusteni ja perheeni parissa kuin että harrastaisin sotilasasioita työajan ulkopuolella.
Tietysti nyt kun varuskuntia pannaan pakettiin ja sitä kautta henkilökuntaa siirrellään sinne ja tänne, olisi siinä mahdollisuus kohdentaa ammattisotilaita myöskin Maakuntajoukkoihin niinsanotusti töihin - koska kuten sanoin: ei kysymys ole siitä, ettei kiinnostaisi, vaan siitä että on ne omat työt ja niiden päälle harva ihminen haluaa vapaa-aikanaan enää harrastaa samaa asiaa kuin tekee työkseen.

Jos Maakuntajoukkoja halutaan hyödyntää varusmiespalveluksen suorittamispaikkana, edellyttää se mielestäni myös Maakuntajoukkojen rakenteen merkittävää uudistamista. Sinne on siinä tapauksessa kohdennettava päätoimisia, ammattiin valmistavan sotilaskoulutuksen saaneita upseereita ja aliupseereita jotta koulutuksen taso voidaan taata samantasoisena kuin mitä se on joukko-osastoissa.
 
Back
Top