Keskustellaan sähköstä

Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin. Ainoa ilmeinen kohde olisi kylppärin lattialämmitys. Kylppäri on n 7-8m2 kooltaan. Lämmöllä on asetukset 0-6. Olen pitänyt lämpöä asennossa 3 ja se on ollut päällä kesät talvet yötäpäivää.

Onko merkitystä, jos sen kääntää vaikka asentoon 2? Entä sellainen, että napsauttaisi sen päälle vain silloin kun menee suihkuun, ja kun lattia on kuivunut suihkun jälkeen, niin sammuttaisi lämmityksen? Näin se olisi ainakin kaikki yöt pois päältä (kun käy suihkussa aamulla).
 
Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin. Ainoa ilmeinen kohde olisi kylppärin lattialämmitys. Kylppäri on n 7-8m2 kooltaan. Lämmöllä on asetukset 0-6. Olen pitänyt lämpöä asennossa 3 ja se on ollut päällä kesät talvet yötäpäivää.

Onko merkitystä, jos sen kääntää vaikka asentoon 2? Entä sellainen, että napsauttaisi sen päälle vain silloin kun menee suihkuun, ja kun lattia on kuivunut suihkun jälkeen, niin sammuttaisi lämmityksen? Näin se olisi ainakin kaikki yöt pois päältä (kun käy suihkussa aamulla).
Jos sulla on kaakelilattia, siinä on kymmeniä kiloja massaa jonka täytyy ensin lämmetä ennenkuin se pintakin lämpenee. Toki lämpötilaero voi olla pieni, mutta silti se on sellaista kivireen vetoa metri kerrallaan.

Huhtikuussa oma kylppärin lattia oli 3:lla ja jaloilla tunsi lämmön, muttei ollut jatkuvasti päällä. Pudotin 2:seen eikä ole sen jälkeen mennyt päälle.
 
Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin.
Yksiössä asuvana en keksi oikein mitään muuta kuin uunin käytön vähentäminen. Mutta harvoin sitä käytän muutoinkaan. Ja ainoa lämpölähde kylpyhuoneessa on se pyyhekuivain seinällä. Valaistus hoituu kolmella LED-valaisimella, pöytämallia.
 
Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin. Ainoa ilmeinen kohde olisi kylppärin lattialämmitys. Kylppäri on n 7-8m2 kooltaan. Lämmöllä on asetukset 0-6. Olen pitänyt lämpöä asennossa 3 ja se on ollut päällä kesät talvet yötäpäivää.

Onko merkitystä, jos sen kääntää vaikka asentoon 2? Entä sellainen, että napsauttaisi sen päälle vain silloin kun menee suihkuun, ja kun lattia on kuivunut suihkun jälkeen, niin sammuttaisi lämmityksen? Näin se olisi ainakin kaikki yöt pois päältä (kun käy suihkussa aamulla).
Jotenkin tuntuisi että kerrostalossa ei voi paljoa sähköä säästää kuin uunista/hellasta ja sähkösaunasta jos sellainen on. Lattialämmitystä ei kannata katkoa, mieluummin vaikka pienentää sitten tehoa. Se sammutus/käynnistys kuluttanee enemmän virtaa kun siinä on sitä varaavaa massaakin mikä on pitkään kylmä jos ollut pois päältä.
Viihde-elektroniikka ilmeisesti kuluttaa jonkun verran sähköä myöskin, en sitten tiedä on merkittävää?
 
Mielenkiintoista nähdä, kuinka edulliseksi suhteessa polttomoottoriin sähköautoilu muuttuu tulevana talvena ja mikä tulee olemaan hinta, jolla näitä saa tien päällä ladata.

e-Kian omistaja lataa talvipakkasilla Espoo-Tampere -välillä pari-kolme kertaa:

Mitens sitä sanotaankaan: Ei e-Kialla moottoritielle!
 
Mielenkiintoista nähdä, kuinka edulliseksi suhteessa polttomoottoriin sähköautoilu muuttuu tulevana talvena ja mikä tulee olemaan hinta, jolla näitä saa tien päällä ladata.

e-Kian omistaja lataa talvipakkasilla Espoo-Tampere -välillä pari-kolme kertaa:

Mitens sitä sanotaankaan: Ei e-Kialla moottoritielle!

Kotilatauksen ja pikalatauksen hintaero varmaankin kutistuu suhteellisesti, koska sähkönhinta kohoaa ja tällöin laturien rakentamis-/ylläpitokustannukset muodostavat pienemmän osuuden pikalatauksen kokonaiskustannuksista.

Mutta kyllä, voipi olla halpa sähköautoilu kohta pelkkää unelmaa. Jos nyt ei ihan halpaa tule olemaan polttomoottorillakaan.
 
Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin. Ainoa ilmeinen kohde olisi kylppärin lattialämmitys. Kylppäri on n 7-8m2 kooltaan. Lämmöllä on asetukset 0-6. Olen pitänyt lämpöä asennossa 3 ja se on ollut päällä kesät talvet yötäpäivää.

Onko merkitystä, jos sen kääntää vaikka asentoon 2? Entä sellainen, että napsauttaisi sen päälle vain silloin kun menee suihkuun, ja kun lattia on kuivunut suihkun jälkeen, niin sammuttaisi lämmityksen? Näin se olisi ainakin kaikki yöt pois päältä (kun käy suihkussa aamulla).

Samaa olen pohtinut. Lääkkeeksi olen ajatellut uuniruokien valmistamisen vähentämistä, tiukempaa valokuria (vaikka energiansäästölamput nyt ei juuri mitään syökään) ja viihde-elektroniikan sammuttamista (seinästä irti kytkemistä), kun ei ole aktiivisesti käytössä.

Myös vedenkeittimen osto voisi olla ajankohtaista, ehkä mikroaaltouuninkin.
 
Kaikilla on omat heikkoutensa, niissä sankoissa kuitenniin lukee kyljessä että ei saa käyttää yli 65 C asteen lämpötiloissa.

Sitten kun aloin järjellä ajattelemaan niin siellähän ne on olleet lauteilla iät ajat nämä samat muoviämpärit ja pesuvadit joten...
PE-LD muovi menettää lujuudestansa merkittävän osan yli 65 asteen lämpötilassa ja siihen liittyy riski, että nostat sankollisen kiehuvaa vettä, sankko pettää, vedet nilkoille ja parin kuukauden päästä vakuutusyhtiösi lähestyy Orthexia tms., koska poltit jalkasi ämpärin hajottua 10 l vesikuormassa. Siksi siinä on se teksti.
 
Säästötalkoon on hyvä juttu. Soisin sen koskevan nyt myös kunnallisia toimintoja.
Olis hienoa nähdä edes kerran kuinka vähällä sähkönkulutuksella me yhdessä oikein tultaisinkaan toimeen.
On ihan selvää että löysää on.
.

Tämä on se iso juttu ja kulutuksen ohjaaminen aikaväliltä 08-17 aikavälille 17-08, mieluiten aikavälille 22-07. Sähkönkulutus yöllä ei ole se suurin ongelma vaan piikkikulutus aamupäivisin.

Pitää ratkaista ongelmia suuruus järjestyksessä.

Suomessa on paljon lähes tai kokonaan tyhjiä lämmitettyjä rakennuksia, näissä lämpötila alimpaan mahdolliseen tai tarvittaessa kokonaan kiinni. Esimerkiksi kahden yrityksen kamppeet samaan varastoon, toisen varasto kylmäksi ja yhdessä maksetaan lasku/hyödytään säästöistä. Sama toimii julkisella puolella, kahden viraston väki yhteen rakennukseen ja toisesta lämpötila jonnekin 11 asteeseen, tai mikä on minimi ilman rakenteellisia ongelmia.
Vielä ehtii suunnitella ja reagoida.
 
PE-LD muovi menettää lujuudestansa merkittävän osan yli 65 asteen lämpötilassa ja siihen liittyy riski, että nostat sankollisen kiehuvaa vettä, sankko pettää, vedet nilkoille ja parin kuukauden päästä vakuutusyhtiösi lähestyy Orthexia tms., koska poltit jalkasi ämpärin hajottua 10 l vesikuormassa. Siksi siinä on se teksti.

Samansuuntaiseen johtopäätökseen päädyin itsekin kun noiden kanssa tolskasin, muovikahva oli aika pehmeässä kunnossa vietettyään aikaa ylälauteella, mutta vesihän on tuossa vaiheessa korkeintaan miellyttävän lämmintä jos sattuu päälle kaatumaan.

No, nyt saunaveteni lämmitysjärjestelmä on saanut vähintään CE-tasoisen hyväksynnän tässä foorumikäsittelyssä.

Tässä kuussa loppuu muuten oma 24kk:n sähkösopimukseni Kotimaan energialta ja 4,8 snt/kWh olisi samantyyppisenä 24kk:n sopparina jatkuessaan muuttunut (Tosi) Hyväksi Diiliksi 42,83 snt/kWh eli hinta olisi melkein kymmenkertaistunut.

Jos olisin tuolla hinnalla jatkanut samaa huoletonta menoa kuin vuosi sitten ja lämmittänyt nuorisolle pihalla olevaa talviasuttavaa mökkiä normisisälämpöön suoralla sähköllä oman maalämpöpumpulla + puilla lämpiävän pirttini lisäksi, niin kelin ollessa kylmimmillään menisi 2000 kWh/kk sähköä ja kuukausilasku olisi siirtoineen ollut hieman vajaa 1000 euroa.

Nyt onneksi Oomilta juuri ennen määräaikaisten katoamista heidän repertuaaristaan sain n. 13 snt/kWh sopparin kahdeksi vuodeksi yhdellä hinnan päivitysmahdollisuudella. Silti hinnannousun ollessa melkein kolminkertainen aiempaan verrattuna ei tee mieli revitellä.
 
Se sammutus/käynnistys kuluttanee enemmän virtaa kun siinä on sitä varaavaa massaakin mikä on pitkään kylmä jos ollut pois päältä.
Sähkölämmityksen päälläolon katkaiseminen ja taas päälle laitto vaikkapa termostaatin toimesta ei lisää sähkönkulutusta. Tämä on virheelinen käsitys. Lattialämmityksen kaapeli joko on päällä ja vie sen mitä Wh siihen on mitoitettu ja ollessaan poissa ei kuluta mitään. Näin se toimii vaikka termostaatti mittaisi huonelämpöä. Lattialämmityksessä hyvällä perustan eristyksellä lämmön luontaisella taipumuksella se lämpö pyrkii nousemaan ylöspäin. Hukka aiheutuu lähinnä lämmön vuotaessa sivulle mutta siinäkin esim syksyllä on se etu, että se ehkäisee ulkoa tulevan kylmän ilman painaessa kosteutta rakenteeseen sen vaikutusta.

Eli jos lattialämmitys on päällä se kuluttaa sähköä. Jos on poissa niin ei kuluta. Sammutus ja päälle laitto vaikka minuutin välein ei muuta tätä.
 
PE-LD muovi menettää lujuudestansa merkittävän osan yli 65 asteen lämpötilassa ja siihen liittyy riski, että nostat sankollisen kiehuvaa vettä, sankko pettää, vedet nilkoille ja parin kuukauden päästä vakuutusyhtiösi lähestyy Orthexia tms., koska poltit jalkasi ämpärin hajottua 10 l vesikuormassa. Siksi siinä on se teksti.
Astevaihtelu - sanko, sangollisen
Tuo perusmuoto sankko lienee murteellinen. Sillehän tuo sankollinen olisi ok.
 
Mietin tässä, miten kerrostaloasunnossa voisi säästää sähköä sillä tavalla, että sillä olisi jotain merkitystä sähkölaskun kannalta. Saunaa ei ole ja sähköuunia käytän harvoin. Ainoa ilmeinen kohde olisi kylppärin lattialämmitys. Kylppäri on n 7-8m2 kooltaan. Lämmöllä on asetukset 0-6. Olen pitänyt lämpöä asennossa 3 ja se on ollut päällä kesät talvet yötäpäivää.

Onko merkitystä, jos sen kääntää vaikka asentoon 2? Entä sellainen, että napsauttaisi sen päälle vain silloin kun menee suihkuun, ja kun lattia on kuivunut suihkun jälkeen, niin sammuttaisi lämmityksen? Näin se olisi ainakin kaikki yöt pois päältä (kun käy suihkussa aamulla).
Mitä jos lämmönsäädön laittaisi ykköseen ja pitäisi mattoa kun lattia on kuiva? Ei olisi iso homma siirtää sitä sivuun suihkutellessa.
 
Nyt tämä sähkökeskustelu on jo mennyt henkilökohtaiselle tasolle: sähköyhtiö teki kummisetämaisen tarjouksen, hinta seitsenkertaistuu.. Alkaa olla jo melko kallista sähkö. Varmasti riemu repeää kun vastaavia hintoja aletaan ihmisiltä keräillä..
 
Nyt tämä sähkökeskustelu on jo mennyt henkilökohtaiselle tasolle: sähköyhtiö teki kummisetämaisen tarjouksen, hinta seitsenkertaistuu.. Alkaa olla jo melko kallista sähkö. Varmasti riemu repeää kun vastaavia hintoja aletaan ihmisiltä keräillä..
Mieti Suomessa talouksia (lähiöissä) joissa huoneilmaa lämmitetään jopa uunia pitämällä päällä luukku auki. Ja sähkölaskua eivät edes maksa. Reilua?
 
Ja sähkölaskua eivät edes maksa. Reilua?

Hallitukselta ei ole vielä tullut mitään sellaista vastausta joka helpottaa energia kustannusta seuraaville:
  • sähkölämmitteinen omakotitalo, kulutus 15.000 - 25.000 kwh per vuosi
  • sähkölämmitteinen muu omistusasunto, jossa sähkönkulutus alle 15.000 kwh per vuosi
Edellä mainitut tosiaan maksavat itse koko laskun eikä saa kunnan tukea laskusta ja muustakaan selviämiseen.

.
 
Back
Top